23 / 2014 Alppihiihto - maajoukkuevalinta - valituksen tutkittavaksi ottaminen - valintakriteerit - valintamenettely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                          PÄÄTÖS    Nro 23/2014

 

                                                                                           3.10.2014                   Diaarinro 17/2014

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

                  Ski Sport Finland ry:n hallituksen päätös 16.5.2014

 

ASIA          Alppihiihdon maajoukkuevalinnat 2014–2015

 

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

                  Nina Halme

 

KUULTAVA

 

                  Ski Sport Finland ry

 

 

SKI SPORT FINLAND RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS 16.5.2014

 

Ski Sport Finland ry:n (jäljempänä SSF) valmennustoimikunta on 9.5.2014 esittänyt SSF:n hallitukselle valittavaksi alppihiihdon maajoukkueet kaudelle 2014-2015. SSF:n hallitus on 16.5.2014 tekemällään päätöksellä hyväksynyt valmennustoimikunnan esityksen. Valinnoissa Nina Halme ei ole tullut valituksi alppihiihdon naisten B-maajoukkueeseen kaudelle 2014-2015.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

Nina Halme on valituksessaan pyytänyt urheilun oikeusturvalautakuntaa tutkimaan ja ratkaisemaan sen, oliko SSF:n valintamenettelyssä toimittu epäasianmukaisesti ja oliko hän tämän johdosta joutunut syrjinnän kohteeksi ja kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti valintamenettelyssä. Halme on lisäksi vaatinut, että SSF velvoitetaan korvaamaan hänelle oikeudenkäyntikuluina 850 euroa laillisine korkoineen ratkaisupäivästä lukien. Halme on vielä vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista asiassa.

 

SSF:n valintamenettely oli ollut virheellinen. Halmeen valitsematta jättäminen alppihiihdon naisten B-maajoukkueeseen oli tehty puutteellisin tiedoin. Halme oli saanut SSF:ltä tiedon hänen valitsematta jättämisestään kirjeellä 19.5.2014. Halmetta tai hänen valmentajiaan ei ollut kuultu ennen ratkaisun tekemistä. SSF:ltä saamassaan kirjeessä Halmeelle ei ollut kerrottu perusteluita hänen valitsematta jättämiselleen, vaan hänelle oli vain ilmoitettu mahdollisuudesta esittää lisäselvityspyyntö SSF:lle valintamenettelystä ja ratkaisun perusteluista. SSF oli 26.5.2014 vastannut Halmeen lisäselvityspyyntöön lyhyesti, osittain virheellisesti ja häntä loukkaavasti väheksyen. Halme oli uudistanut lisäselvityspyyntönsä, johon SSF ei ollut enää vastannut. Puhelinkeskustelun 5.6.2014 perusteella SSF toimitti Halmeelle sähköpostitse pistearvioinnin ja viivadiagrammin hänen urastaan. Tarkempaa selvitystä siitä, miten viivadiagrammi osoitti, ettei Halme täyttänyt valintakriteereitä, SSF ei ollut antanut. SSF:n perustelut olivat ristiriitaiset, tarkoitushakuiset ja niissä oli painotettu aiheettomasti ainoastaan negatiivisia seikkoja. Oli myös syytä epäillä, että perustelut oli laadittu muun muassa SSF:n omatoimisesti tekemän Halmetta koskevan pistearvioinnin osalta jälkikäteen. Sitä, mikä oli pisteraja naisten B-maajoukkueeseen pääsemiseksi, ei ollut Halmeelle kerrottu. Aiemmin maajoukkueiden valintakriteerit oli ilmoitettu internetissä, mutta kaudelle 2014–2015 niitä ei ollut julkaistu eikä niistä ollut tiedotettu.

 

SSF:n valintamenettelyä koskevat kriteerit kaudelle 2013–2014 oli laadittu hyvin korkeiksi siten, että todellisuudessa valinnat perustuivat yksinomaan yhdistyksen valmennusjohdon epätarkkoihin arviointeihin. Ulospäin SSF:n valintamenettely saattoi vaikuttaa olevan kunnossa, mutta lähempi tarkastelu osoitti, ettei näin ollut. Halme oli viime kaudella kuulunut Suomen naisten B-maajoukkueeseen, mutta harjoitellut Norjan Eurooppa Cup-joukkueen kanssa, koska SSF:lla ei ollut tarjota naisten B-maajoukkueelle riittäviä valmennusolosuhteita. Asiasta oli sovittu SSF:n ja Norjan hiihtoliiton kesken. Valinnat tehnyt SSF:n valmennustoimikunta ei edellä mainitusta syystä tuntenut Halmetta kunnolla, kun otettiin vielä huomioon, että valmennustoimikunnan valmentajista yhtä lukuun ottamatta kaikki toimivat miesten valmentajina. Tämän vuoksi SSF:n olisi tullut pyytää ja käyttää Halmeen tuntevien ulkopuolisten asiantuntijoiden mielipiteitä ja valmentaja-arviota apunaan valintoja tehdessään, kuten Halme oli pyytänyt. Näin SSF ei kuitenkaan ollut toiminut. Myöskään tuoreita fysiikkatestituloksia eikä terveydentilaa koskevia lausuntoja ollut pyydetty. SSF:n perusteluista ei niin ikään käynyt ilmi, miten Halmeen loukkaantuminen oli otettu valinnoissa huomioon. Halme oli hänet tuntevilla asiantuntijoilla teettämänsä pistearvioinnin mukaan huomattavasti paremmalla tasolla kuin SSF:n tekemän pistearvioinnin perusteella.

 

SSF:n valmennustoimikunta oli esittänyt henkilökohtaisessa valmennuksessaan olevia urheilijoita maajoukkueeseen, ja heidät oli myös valittu. Lisäksi erään valituksi tulleen urheilijan äiti oli SSF:n hallituksessa. Tällainen muita urheilijoita suosiva menettely ei ollut urheilijoiden oikeusturvan kannalta tasapuolista, vaan asiassa oli toimittu yhdistyslain 37 §:n esteellisyyttä koskevien säännösten vastaisesti.

SSF:n valintamenettelyssä ei ollut toteutunut miesten ja naisten välinen tasa-arvo. SSF oli valinnut alppihiihdon maajoukkueisiin kaudelle 2014–2015 yhteensä 11 urheilijaa, joista yksi oli nainen ja loput miehiä. Valituista ainoastaan yksi nainen ja yksi mies täyttivät SSF:n erittäin korkeat numeeriset valintakriteerit, mikä tarkoitti sitä, että SSF oli valinnut valmennusjohdon arvioiden perusteella maajoukkueisiin yhdeksän miesurheilijaa eikä yhtään naisurheilijaa. Ero oli suuri. Asiassa oli otettava huomioon, ettei valmennustoimikunnassa ollut yhtään naispuolista jäsentä ja että naisia myös valmensi miesvalmentaja. Miesten B-maajoukkueeseen valitut urheilijat olivat lisäksi Halmeeseen verrattuna samassa tai jopa huonommassa asemassa heidän ranking-sijoitustensa, viime vuosien tuloskehityksensä sekä Suomen ulkopuolella saavutettujen kilpailutulostensa perusteella, vaikka juuri näillä seikoilla oli perusteltu Halmeen jäämistä naisten B-maajoukkueen ulkopuolelle. Menettely ei ollut naisten ja miesten kesken tasa-arvoista, kun vastaavilla tuloksilla miesten B-maajoukkueeseen oli valittu kuusi urheilijaa, joista yksikään ei täyttänyt SSF:n numeerisia kriteereitä ja naisten B-maajoukkueeseen ei taas ollut valittu yhtään urheilijaa.

 

Halmeelle oli esitetty kaudelle 2014–2015 valmentautumista ja kilpailemista varten SSF:n tasoryhmää 1 ilman asemaa maajoukkueessa. Halme ei kuitenkaan saanut ryhmästä tukea kilpailukaudella, koska ryhmä tuli kiertämään FIS-kilpailuja. Halme puolestaan oli EC-tasoa. SSF:n päätöksen 16.5.2014 vuoksi Halme ei voinut kilpailla tasonsa mukaisissa kilpailuissa eikä saavuttaa tavoitteitaan. Samanaikaisesti SSF kuitenkin järjesti miesten B-maajoukkueelle olosuhteet kiertää kilpailuja EC-tasolla.

 

Halme on perustellut vaatimustaan suullisesta käsittelystä sillä, että asiaa oli vaikea perustella kirjallisesti. Päätöksen taustalla olevat todelliset syyt eivät todennäköisesti tulleet esille kirjallisessa menettelyssä.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Ski Sport Finland ry on vastauksessaan vaatinut Halmeen valituksen tutkimatta jättämistä urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tai ainakin valituksen hylkäämistä.

 

Alppihiihdon maajoukkuevalintojen päätöksenteko ei ollut ollut ristiriidassa SSF:n sääntöjen kanssa. Maajoukkuevalinnat olivat perustuneet SSF:n harkintavallassa oleviin näkökohtiin, jotka puolestaan perustuivat asiantuntijoiden esittämiin näkemyksiin. Urheilijalla ei ollut subjektiivista oikeutta tulla valituksi SSF:n valmennusryhmiin. Asiassa ei ollut kysymys valinnasta niin sanotuksi arvokisaedustajaksi. Halme ei ollut SSF:n jäsen.

 

Valintamenettely ei ollut ollut Halmetta syrjivä. Maajoukkuevalintojen pääasiallisena tavoitteena oli SSF:n taloudellisten resurssien rajoissa muodostaa joukkueita, jotka edistivät parhaiten SSF:n sääntöjenmukaisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tällöin ei voitu noudattaa periaatetta, jonka mukaan naisia ja miehiä tuli valita joukkueisiin yhtä paljon tai samoin teknisin – ja tulostasokriteerein, vaan eroja esiintyi ajasta riippuen. Maajoukkueiden valinta ei ollut ollut syrjivä oikeusturvalautakunnan sääntöjen tarkoittamalla tavalla eikä valinnoissa ollut rikottu SSF:n sääntöjä. Joukkuevalintojen kriteerien ja sääntöjen luominen kuuluivat SSF:lle ja sen demokraattiseen päätöksentekoon eikä oikeusturvalautakunnan ohjeistuksen alle. Halmeen valitsematta jättämiseen ei ollut vaikuttanut läheissuhteet eivätkä muutkaan seikat, jotka olisivat suosineet jotakuta toista Halmeen vahingoksi.

 

SSF:n maajoukkuevalinnat oli käsitelty sekä naisten että miesten ryhmien osalta samoissa valmennustoimikunnan kokouksissa. Erillistä valintamenettelyä naisten B-maajoukkueen valinnassa ei siten ollut käytetty, vaan valintamenettely oli edennyt kaikissa maajoukkuevalinnoissa saman mallin mukaisesti. SSF:n valmennustoimikunta oli käsitellyt alppihiihdon maajoukkuevalintoja kahdessa erillisessä valmennustoimikunnan kokouksessa keväällä 2014. Valmennustoimikunta koostui puheenjohtajasta ja viidestä valmentajina toimivista jäsenistä. Kokouksissaan valmennustoimikunta oli ollut yksimielinen siitä, ettei Halmetta esitetty SSF:n hallitukselle valittavaksi alppihiihdon maajoukkueeseen kaudelle 2014–2015. Tämä esitys oli perustunut tuloksiin sekä valmentajan arvioon. Valmennustoimikunta oli esittänyt, että Halmeelle tarjottaisiin paikkaa SSF:n ja alppikoulujen järjestämästä ja rahoittamasta tasoryhmä 1 valmennusryhmästä. Tasoryhmä 1 oli kansallinen lukioikäisten tai lukioiän jo ylittäneiden ryhmä, joille lajiliitto ja valmennuskeskukset yhteistyössä tarjosivat kausiohjelman harjoitus- ja kilpailuohjelmineen ammattivalmentajien johdolla.

 

Maajoukkuevalinnoissa kaudelle 2014–2015 oli käytetty viimeisimpiä keväällä 2013 SSF:n laatimia ja vahvistamia maajoukkueiden valintakriteerejä kaudelle 2013–2014. Valintakriteerit olivat olleet keväästä 2013 lähtien SSF:n internetsivuilla. Valintakriteereissä oli esitetty tulostaso, jonka urheilijan tuli saavuttaa, jotta hänet otettiin huomioon maajoukkuevalinnoissa. Valintakriteereissä oli myös mainittu valmennusjohdon arviot, joita voitiin käyttää valintamenettelyssä. Halme ei ollut täyttänyt maajoukkueiden tulostasovaatimuksia eikä häntä ollut myöskään esitetty valmentaja-arvion kautta valittavaksi maajoukkueryhmiin. SSF:n valmennustoimikunnan jäseninä toimivilla ammattivalmentajilla oli tasokas tietämys valmennuksesta. Valmennustoimikunta pyrki tarkastelemaan asioita urheilulliselta kannalta. Urheilullinen harkinta sekä tulokset olivat johtaneet siihen, ettei Halme tällä kertaa tullut valituksi naisten B-maajoukkueeseen. SSF:n maajoukkueiden kokoonpano vaihteli vuosittain. Alppihiihdossa oli kysymys yksilölajista, mistä syystä valinnatkin tehtiin yksilöiden eikä kiintiöiden perusteella. Jakauma miesten ja naisten välillä oli aikaisemminkin vaihdellut, mikä oli luonnollista pienessä alppihiihtomaassa.

 

SSF:n tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman hyvää kansainvälistä urheilumenestystä alppilajeissa. Maajoukkueeseen kuuluminen mahdollisti urheilijalle taloudellisia ja henkilöllisiä voimavaroja sekä varusteisiin ja välineisiin liittyviä etuja. Edut vaihtelivat urheilijan sekä maajoukkuetason mukaisesti. Etujen oli mahdollista vaihdella myös SSF:n taloudellisen – tai sopimustilanteen perusteella tai muista syistä. SSF:n maajoukkuetoiminnan lähtökohtana oli kohdentaa maajoukkuetoiminnan tuki sen mukaan, mitkä olivat urheilijan mahdollisuudet menestyä kansainvälisellä huipputasolla eikä kotimaisella tasolla. Maajoukkueeseen kuuluminen ei ollut edellytys arvokisavalintoihin, vaan nämä valinnat tehtiin aina erillisellä valintamenettelyllä. Arvokilpailuihin voitiin valita sekä maajoukkueissa olevia että maajoukkueen ulkopuolisia urheilijoita.

 

SSF ei ole vaatinut suullista käsittelyä asiassa.

 

VASTASELITYS

 

Halme on vastaselityksessään viitannut valitukseensa ja sen perusteisiin sekä lisäksi katsonut, ettei SSF ollut kiistänyt eikä kieltänyt Halmeen valituksessa esittämiä asioita. Näin ollen SSF:n oli katsottava myöntävän Halmeen epäoikeudenmukaisen ja syrjivän kohtelun.

 

Halmeelle oli ilmoitettu, että hänellä oli oikeus valittaa asiasta urheilun oikeusturvalautakuntaan. Tähän nähden oli erikoista, että SSF oli vastauksessaan vaatinut Halmeen valituksen tutkimatta jättämistä.

 

Urheilijalla ei ollut subjektiivista oikeutta maajoukkuepaikkaan, mutta urheilijalla oli valintamenettelyssä objektiivinen oikeus tulla valituksi. SSF toimi valtion rahoituksella ja oli siten julkisoikeudellinen yksikkö, jonka tuli toimia oikeudenmukaisella ja yleistä oikeuskäsitystä vastaavalla tavalla. SSF ei ollut toiminut valintamenettelyssä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, vaan Halmetta oli arvioitu vaillinaisin ja virheellisin tiedoin väärin. Valmennustoimikunnalla oli sitä vastoin ollut tarkka tieto miesurheilijoiden tasosta.

 

Halme oli urheilijana Eurooppa cup-tasoa. Halmeen sijoitus FIS-listalla takasi hänelle kilpailukykyisen lähtönumeron kaudella 2014–2015. SSF:n esittämä tasoryhmä 1 oli kansallinen lukioikäisten ja lukioiän ylittäneiden ryhmä, jonka kilpailukauden toiminta painottui Skandinaviaan. Ryhmä ei mahdollistanut Halmeen urheilu-uran kehitystä. Kilpailujen taso Skandinaviassa ei tullut olemaan niin kovatasoinen, että Halme olisi voinut parantaa nykyistä pistetasoaan sekä sijoitustaan FIS-listalla. Esimerkiksi viime vuonna Skandinaviassa oli ollut yhteensä 35 suurpujottelukilpailua, joista vain viidessä kilpailun taso oli ollut sellainen, että Halme olisi voinut parantaa pisteitään ja tuolloinkin vain vähäisessä määrin. Tasoryhmän 1 muut urheilijat olivat suurpujottelussa FIS-listalla sijoilla 400–1000 pisteiden ollessa 32–65. Halmeen sijoitus oli 127.

Halme on edelleen pyytänyt asiassa suullista käsittelyä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

 

Käsittelyratkaisut

 

Suullinen käsittely

 

Halme on pyytänyt asiassa suullista käsittelyä. Asia on kuitenkin ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska Halmeen valituksen perusteella kysymys olisi lähinnä ollut hänen kuulemisensa toteuttamisesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Halmeen käsitys asiasta on suullisesta käsittelypyynnöstä huolimatta tullut asiassa kirjallisesti selvitetyksi ja asia on siten ollut ratkaistavissa yksinomaan kirjallisen aineiston perusteella. Näiden syiden vuoksi lautakunta hylkää Halmeen pyynnön suullisen käsittelyn toimittamisesta.

 

Valituksen tutkittavaksi ottaminen

 

Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 1 momentin mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys 1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, 2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista tai 3) päätöksen sääntöjen vastaisuudesta, kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastaisuudesta, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

 

Edelleen oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin mukaan oikeusturvalautakunta voi käsitellä valituksen urheilijan valitsematta jättämisestä arvokilpailuihin, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että alppihiihdon maajoukkuevalinnoissa kaudelle 2014-2015 on sovellettu SSF:n maajoukkueiden valintakriteereitä kaudelle 2013-2014. Kaudelle 2014-2015 ei siten ole laadittu uusia valintakriteereitä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että SSF on etukäteen asettanut mainitut sinänsä täsmälliset, selkeinä pidettävät ja yleisesti sovellettavat kirjalliset valintakriteerit maajoukkuevalintoja varten. Näin ollen ne myös edellä sanotun johdosta sitovat SSF:ää sen tehdessä valintakriteereiden alaisia päätöksiä. Näiden edellä todettujen sääntöluonteisten seikkojen johdosta oikeusturvalautakunta katsoo, että tässä tapauksessa on kysymys oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesta päätöksen sääntöjen vastaisuutta koskevaan tilanteeseen verrattavissa olevasta asiasta. Tätä oikeusturvalautakunnan sääntöjen laajentavaa tulkintaa tukee myös urheilijan oikeusturvanäkökohdat.

 

Edellä sanotun perusteella oikeusturvalautakunta voi siten sen sääntöjen 3 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla arvioida sitä, onko Halmeen valitsematta jättäminen tapahtunut SSF:n asettamien valintakriteerien vastaisesti eli onko se ollut sääntöjen vastaista.

 

Valituksen tutkiminen kuuluu näin ollen oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja lautakunta tutkii valituksen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että arvokilpailuvalintaa koskeva lautakunnan toimivalta koskee konkreettista valintaratkaisua, siis urheilijan valintaa määrättyyn arvokilpailuun. Tässä tapauksessa valituksen kohteena olevalla ratkaisulla ei ole jätetty Halmetta valitsematta arvokilpailuun, vaan maajoukkueeseen. Kysymys ei siten ole lautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin tarkoittamasta arvokilpailuvalintaa koskevasta ratkaisusta. Joka tapauksessa oikeusturvalautakunta voi käsitellä valituksen myös siinä tapauksessa, jos asiassa tehty päätös on perustuslain 6 §:n mukaisesti ylipäätään syrjivä.

 

Pääasiaratkaisu

 

Halmeen valituksen kohteesta

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kisavalinnoissa harkinnanvaraiset ratkaisut kuuluvat yhdistysautonomiaperiaatteen myötä yhdistykselle ja tämän vuoksi lautakunnan toimivaltaan eivät kuulu arvioinninvaraiset asiat. Valinnan suorittava yhdistys valitsee kilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden arvellaan menestyvän kilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu se, onko päätös tarkoituksenmukainen.

 

SSF:n maajoukkueiden valintakriteereiden 2013-2014 mukaan urheilija, joka täyttää valintakriteerit, lunastaa oikeuden päästä mukaan valintamenettelyyn SSF:n maajoukkueisiin. Urheilijoille, jotka ovat jo usean vuoden ajan kuuluneet maajoukkueeseen, eivätkä ole osoittaneet jatkuvaa kehittymistä, voidaan asettaa lisävaatimuksia siitä huolimatta, että ao. kriteerit täyttyvät. Erilliset kriteerit asetetaan tai lisäarviointi suoritetaan “Valmennusjohdon arvion” perusteella. FIS:n “loukkaantuneet urheilija” –statuksella varustetut urheilijat valitaan myös “Valmennusjohdon arvion” –perusteella.

 

Valintakriteereiden kohdassa 3 on tämän jälkeen lueteltu muun ohella alppimaajoukkueen tarkemmat valintakriteerit B-maajoukkueeseen pääsemiseksi.

 

Valintakriteereiden kohdassa 5 todetaan, että valmennusjohto suorittaa arvioinnin perustuen viiteen pääkohtaan, joissa jokaisessa arvioidaan kolmea eri kokonaisuutta pisteyttäen urheilija 1-5 pisteellä. Jokaisessa kohdassa urheilija arvioidaan valmennusjohdolla käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja niiden lisäksi muilta valmentajilta tai muista vastaavista lähteistä saatuihin tietoihin nojaten. Huomattavaa on, että arviointi on aina jonkun vastuuvalmentajan tai SSF:n urheiluvastaavan ammattitaitoon perustuva mielipide tai faktojen ja mielipiteiden yhdistelmä. Urheilijat asetaan paremmuusjärjestykseen valmennusjohdon arvion mukaan ja urheilijoita esitetään tarvittaessa, mutta ei välttämättä, valittavaksi maajoukkueisiin tästä arvioinnissa saatavassa paremmuusjärjestyksessä. Pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuosittain.

 

Oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan mainittuja valintakriteereitä on pidettävä harkinnanvaraisena ja arvioon pohjautuvana, kuten kriteerien kirjoitustavastakin ilmenee. Koska mainitut kriteerit on kuitenkin julkaistu ennakkoon yhdistyksen internet-sivuilla, ei kysymys ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee valinnassa noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä ja siihen liittyvää menettelyä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisestikin.

 

SSF:n menettelyn arviointi

 

Halme on tuonut asiassa esiin, että hänen valitsematta jättämiseensä johtanut ratkaisu oli tehty puutteellisin tiedoin ja häntä ja hänen valmentajaansa kuulematta. Halmeen mukaan ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioita tai terveydentilaa koskevia selvityksiä ei ollut hankittu, mistä johtuen hänen saamansa pistearvioinnin pisteet olivat virheelliset ja menettely kokonaisuudessaan epäoikeudenmukainen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa olevan selvää, että Halme on jäänyt valitsematta alppihiihdon naisten B-maajoukkueeseen nimenomaan valmennusjohdon arvion perusteella. Tällaisessa tilanteessa SSF:n valintakriteerien 2013-2014 kohdan 5 mukaan urheilija arvioidaan valmennusjohdolla käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja niiden lisäksi muilta valmentajilta tai muista vastaavista lähteistä saatuihin tietoihin nojaten.

 

SSF on vastauksessaan todennut valmennustoimikunnan esityksen hallitukselle perustuneen Halmeen tuloksiin sekä valmentajan arvioon sen tarkemmin erittelemättä, mistä tuloksista tai kenen valmentajan arviosta on ollut kysymys. Vastauksessaan Halmeen lisäselvityspyyntöön 2.6.2014 (Halmeen liite 3 ja SSF:n liite 1) SSF on eritellyt olennaisesti valintaan vaikuttaneet tekijät, jotka ovat olleet urheilutulokset kaudella 2013–2014 (parhaat lajit GS ja SG); urheilija-analyysi (arviointi kaudelta 2013–2014); loukkaantumisen arviointi valmentaja-arvioissa (kausi aloitettu normaalisti ja päätetty normaalisti, parhaat tulokset tehty joulukuussa ja tammikuussa); lajivalmentajien kommentit; Kari Halmeen sähköposti sekä puhelinkeskustelut Halmetta lähellä olevien tahojen kanssa.

 

Kari Halmeen SSF:lle lähettämästä sähköpostista (Halmeen liite 6) käy ilmi, että asiassa on ilmeisesti pyydetty valmentaja-arvio Christian Brüeschiltä, muttei Jörgen Nordlundilta, vaikka Halmeen käsitys asiasta on ollut se, että Nordlund olisi oikeampi henkilö lausumaan Halmeesta.

 

Edellä sanotun johdosta asiassa tulee pohdittavaksi se, onko Halmeesta hankittu selvitys ollut riittävää ja ajantasaista. Oikeusturvalautakunta toteaa valintakriteerien 2013–2014 kohdassa 5 mainitun tietojenhankkimiseen velvoittavan kohdan olevan varsin väljä ja avoin kuitenkin siten, että valmennusjohdolla käytettävissä olevan tiedon pohjalta tietoa hankitaan myös muilta valmentajilta. Tämä ei kuitenkaan ole ehdotonta, vaan myös muut vastaavat lähteet käyvät.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että SSF:n selvitys siitä, kenen kuulemisiin ja millaiseen muuhun selvitykseen Halmeen valitsematta jättäminen on tosiasiassa perustunut, on Halmeen riitautettua SSF:n selvityksen, jäänyt asiassa jokseenkin epäselväksi, kun asiassa otetaan huomioon, että Halme on esittänyt asiassa päinvastaista selvitystä hänet tuntevien asiantuntijoiden taholta (Halmeen liitteet 9-11). Tällaisia asiantuntijoita kuulemalla pisteytykseen ja sen tekemiseen olisi Halmeen käsityksen mukaan saatu myös hänen tilanteensa ja kykynsä parhaiten tuntevien henkilöiden näkemys. Halmeen mukaan tätä näkemystä tukee myös se, ettei hän ole ollut kaudella 2013-2014 valmennettavana Suomessa. Lisäksi Halme on tuonut esiin maajoukkueisiin valittujen henkilöiden olevan valintaa tehneiden valmennettavia ja SSF:n hallituksessa olevan maajoukkueeseen valitun läheinen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että SSF:n harkinnassa on, minkälaista selvitystä se asiassa hankkii ja keitä henkilöitä se asian johdosta kuulee. Asiaa kokonaisuutena tarkastellen lautakunta katsoo, että SSF on hankkinut asiassa Halmeesta tarpeelliseksi katsomaansa selvitystä, vaikkakaan ei kaikkea sellaista, mitä Halme on pitänyt asiassa tarpeellisena ja riittävänä. SSF:n valintakriteereiden mukaan urheilijan arviointi on aina ammattitaitoon perustuva mielipide tai faktojen ja mielipiteiden yhdistelmä, jolloin urheilijoita esitetään tarvittaessa, mutta ei välttämättä valittavaksi maajoukkueisiin. Tässä tilanteessa oikeusturvalautakunta ei voi todeta, minkälaista selvitystä SSF:n olisi nimenomaisesti tullut hankkia, kun selvitystä mitä ilmeisimmin on kuitenkin hankittu eikä Halmetta siten ole valintamenettelyssä jätetty arvioimatta. Oikeusturvalautakunta toteaa kokoavasti, että SSF määrittää omatoimisesti ne lähteet, joista se hankkii selvitystä, eikä Halmeen esittämä muiden asiantuntijoiden päinvastainen näkemys hänen kyvyistään anna aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että SSF:n päätöksenteon tueksi ja arvioinnin tekemiseksi on Halmeen osalta ollut riittävästi tarpeellista tietoa eikä valitusta tule hyväksyä tällä perusteella.

 

Päätöksen perusteleminen

 

Halme on tuonut esiin, ettei hänen valitsematta jättämistään koskevaa päätöstä ollut millään tavalla perusteltu ja että jälkikäteen annetut perustelut hänen valitsematta jättämiselleen olivat olleet virheelliset ja niukat.

 

SSF:n valintakriteereiden kohdan 7 mukaan urheilijalla on oikeus esittää lisäselvityspyyntö valintamenettelystä tai valintapäätöksestä viimeistään 14 päivää joukkueiden julkistamispäivämäärästä laskien.

 

Asiassa voidaan pitää selvitettynä sitä, että SSF:n hallituksen päätöksen perustelut on toimitettu Halmeelle jälkikäteen valintakriteereiden kohdan 7 mukaisesti Halmeen tekemän lisäselvityspyynnön myötä. Oikeusturvalautakunta toteaa yleisellä tasolla urheilijan oikeusturvan ja menettelyn läpinäkyvyyden ja avoimuuden kannalta olevan asianmukaista mitä aikaisemmassa vaiheessa urheilija saa päätöksen perustana olevat seikat tietoonsa. Muussa tapauksessa tilanne voi johtaa epätietoisuuteen siitä, millä perusteilla tietynlaiseen ratkaisuun on päädytty. Oikeusturvalautakunta katsoo, että tässä tapauksessa tilanne on joka tapauksessa valintakriteereiden mukaisesti hoidettu Halmeen lisäselvityspyyntöön vastaamalla eikä lautakunnalla näin ollen ole asian johdosta huomautettavaa.

 

SSF:n menettelyn tasa-arvoisuus

 

Halme on valituksessaan tuonut esiin, että SSF:n valintamenettelyä koskevat kriteerit kaudelle 2013–2014 oli laadittu hyvin korkeiksi siten, että todellisuudessa valinnat perustuivat yksinomaan yhdistyksen valmennusjohdon epätarkkoihin arviointeihin. Halmeen mukaan SSF:n valintamenettely saattoi ulospäin vaikuttaa olevan kunnossa, mutta lähempi tarkastelu osoitti, ettei näin ollut, vaan menettely johti urheilijoiden epätasa-arvoiseen asemaan. Halmeen käsityksen mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ollut tässä tapauksessa toteutunut.

 

Kuten edellä on todettu, harkinnanvaraiset ratkaisut kuuluvat yhdistykselle yhdistysautonomiaperiaatteen myötä. Näin ollen yhdistys mainitun periaatteen mukaisesti lopulta päättää maajoukkueeseen valittavat urheilijat. Valintakriteerien mukaisesti valinnat ovat tässä tapauksessa jääneet yhdistyksen autonomian varaan. Tätä harkintaa yhdistys on myös valinnoissaan käyttänyt. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole näyttöä siitä, että SSF olisi syrjinyt Halmetta valinnoissa hänen sukupuolensa perusteella, vaikka miesten B-joukkueeseen on valittu useita urheilijoita eikä naisten B-maajoukkueeseen yhtään, kun asiassa otetaan huomioon SSF:n valintakriteereiden väljyys sekä asiassa esitetyt urheilulliset perustelut Halmeen valitsematta jättämiselle. Näin ollen Halmeen valitus on hylättävä.

 

Lautakuntakuluja koskeva ratkaisu

 

Asian näin päättyessä Halmeen vaatimus kulujensa korvaamisesta oikeusturvalautakunnassa hylätään.

 

Päätöslauselma

 

Nina Halmeen valitus hylätään. Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Risto Jalanko                                                     Ida-Sofia Mäki

puheenjohtaja                                                    sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Antti Aine, Jarmo Hirvonen ja Timo Pennanen