23/2020 Jalkapallo – Kurinpito – Pelikielto

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                                                                                  

 

PÄÄTÖS                                       Nro 23/2020                            
                                                                                                                                                                               2.10.2020                                    Diaarinro 18/2020

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

                          

                         Suomen Palloliitto ry:n eteläisen alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevän

                         työryhmän päätös 12.8.2020 nro 3/20

 

ASIA

                                      Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

                                      A

 

KUULTAVA

 

                                      Suomen Palloliitto ry

 

SUOMEN PALLOLIITTO RY:N PÄÄTÖS            

 

Suomen Palloliitto ry:n eteläisen alueen kurinpito- ja vastalauseasioita käsittelevä työryhmä (jäljempänä työryhmä) on 12.8.2020 tekemällään päätöksellä määrännyt A:lle Palloliiton rangaistusmääräysten 3 §:n 1 momentin f-kohdan mukaista pelikieltoa kolme lisäottelua, automaattisen yhden ottelun lisäksi. Työryhmä on katsonut erotuomariraportin ja vastineiden perusteella selvitetyn, että A oli huudellut rasistisesti erotuomarille.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että päätös kumotaan.

 

Perusteenaan A on esittänyt, että hän ei ollut huudellut rasistisesti erotuomarille. Työryhmä oli päätynyt asiassa väärään lopputulokseen, tulkinnut annettuja lausuntoja virheellisesti ja ratkaissut asian muutoksenhakijan vahingoksi puutteellisin perustein ja virheellisin tiedoin.

 

A on myöntänyt käyttäneensä tilanteessa kovaa kieltä arvostellessaan erotuomaria. Hän ei kuitenkaan ollut huudellut erotuomarille rasistisesti. Erotuomari on joko kuullut tai ymmärtänyt A:n sanat väärin. Sosiaalisessa- ja muussa mediassa käyty keskustelu on ollut omiaan vaikuttamaan työryhmän arviointiin, eikä se ollut pystynyt arvioimaan asiaa ulkopuolisista vaikutteista tai paineesta vapaana. Ilman aukotonta näyttöä ja hakijan kiistäessä syyllistyneensä rasismiin, olisi rangaistus tullut jättää määräämättä. A:n kantaa tukivat seuraavat asiat: 1) kumpikaan avustavista erotuomareista ei ole lausunut kuulleensa mitä rasistista ilmaisua olisi käytetty, 2) molemmat avustavat tuomarit ovat olleet kaukana tapahtumasta, 3) lausuman antanut katsoja on kertonut, että katsomonpuoleinen avustava tuomari ei ollut voinut kuulla tapahtumia, 4) A:n joukkuetoverit eivät olleet havainneet mitään rasistista huutelua ja 5) vastapuolen pelaajat eivät olleet havainneet mitään rasismiin viittaavaa puhetta kentällä.

 

Koska erotuomariraporttia ei edellä todetuin perustein voida pitää luotettavana kuvauksena tapahtumista ja koska molempien joukkueiden pelaajat kiistävät kuulleensa mitään rasistista huutelua, tuli työryhmän päätös kumota ja A vapauttaa hänelle määrätystä rangaistuksesta siltä osin kuin se koski väitteitä rasistisesta käyttäytymisestä. A koki tulleensa loukatuksi, kun hänelle oli määrätty rangaistus erittäin tuomittavasta käytöksestä, johon hän ei ollut syyllistynyt.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Palloliitto ry (jäljempänä Palloliitto) on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Perusteinaan Palloliitto on esittänyt, että työryhmän ratkaisu oli oikea. Se perustui oikeusturvalautakunnan käytäntöön, jonka mukaan erotuomariraporttia voidaan yleisesti pitää luotettavana kuvauksena tapahtumien kulusta, ellei raporttia voida asiallisin perustein riitauttaa. Työryhmällä ei ollut ollut käytössään kaikkea sitä materiaalia, johon A oli valituksessaan vedonnut. Uusi materiaali tuli jättää huomioon ottamatta tai asia tuli palauttaa uudelleen työryhmän käsittelyyn.  

 

VASTASELITYS

 

A on Palloliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt seuraavan.

 

Käsillä olevassa asiassa erotuomariraportti oli asiallisin perustein riitautettu. Erotuomarin lisäksi kukaan muu henkilö ei ollut pystynyt vahvistamaan raportin sisältöä. Kysymys on ollut tilanteesta, jossa sekä A että erotuomari ovat olleet kiihtyneessä mielentilassa. Tätä kuvaa hyvin se, että erotuomari oli antanut tilanteessa A:lle kaksi punaista korttia. Siten erotuomarin omakin arviointikyky oli tilanteessa ollut alentunut. A:n ystäväpiiriin kuului ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joten hänen maailmankuvaansa ei kuulunut rasistiset ajatukset. Kun määrätään rangaistus näin vakavasta teosta, ei ratkaisua voitu perustaa yksin siihen, että erotuomari oli kokenut huutelun rasistiseksi.

 

A:lla tuli olla mahdollisuus esittää asiassa kaikki se näyttö, joka oli saatavilla. Asian palauttaminen työryhmän käsiteltäväksi ei ollut asianmukaista. Oikeusturvalautakunnan tuli antaa valitukseen asiaratkaisu asian käsittelyn ylimääräisen pitkittymisen välttämiseksi.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

                                      Tausta ja kysymyksenasettelu

 

Miesten Vitosen 23.7.2020 pelatusta jalkapallottelusta X vastaan Y laatimassaan raportissa ottelun erotuomari oli ilmoittanut X:n pelaajan A:n rasistisesta käytöksestä. Raportin mukaan erotuomari oli antanut A:lle toisen keltaisen kortin ottelun 90+2 minuutilla ja poistanut tämän takia pelaajan kentältä. Tästä noin 10 sekunnin kuluttua A oli huutanut erotuomarille: "oot ähly, sä oot ämmä. Osaat sä vittu tuomaroida."  Erotuomari oli raportin mukaan kokenut A:n huudot rasistiseksi. Ottelu oli päättynyt tähän tapahtumaan.

 

Työryhmä on langettanut A:lle rasistisesta käytöksestä yhteensä neljän ottelun pelikiellon. A on kiistänyt huutaneensa tilanteessa rasistisesti. Oikeusturvalautakunnassa on siten kysymys siitä, onko A menetellyt erotuomariraportissa mainitulla tavalla. 

                          

Sovellettavat kurinpitosäännökset

 

Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin a kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai piirin sääntöjen nojalla annetaan. Sanotun momentin c kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen ottelutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäasiallisesti, epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. Mainitun momentin i kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy pelikentällä tai sen ulkopuolella rasistiseen käytökseen.  Sanotun pykälän 2 momentin mukaan muun ohella i kohdassa mainitut rikkomukset on aina katsottava vakaviksi.

 

Näyttö ja A:n menettelyn arviointi

 

Asiassa on riidatonta, että A oli hermostunut saamastaan toisesta keltaisesta kortista, joka oli johtanut ulosajoon. Hän on myöntänyt huutaneensa tilanteessa erotuomarille ja käyttäneensä kovaa kieltä, mutta kiistänyt sanoneensa tilanteessa mitään rasistiseksi ilmaukseksi tulkittavaa. Erotuomariraportin mukaan A oli tilanteessa huutanut erotuomarille edellä kerrotun sisältöisesti. Erotuomarin ja A:n kertomukset ovat siten ristiriitaiset siltä osin, onko A käyttänyt tilanteessa rasistista ilmaisua.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014 ja UOL 43/2015).

 

A:n edustaman joukkueen joukkueenjohtaja on työryhmälle antamassaan selvityksessä ilmoittanut, että muut pelaajat, vastustajan maalivahti/joukkueen johtaja tai kentän laidalla olleet toimihenkilöt eivät olleet kuulleet mitään muuta kuin sinänsä sopimatonta ja karkeaa kielenkäyttöä, ei siis rasismiin liittyviä ilmaisuja tai sanoja. Ottelun erotuomari on työryhmälle toimittamassaan vastineessa kertonut olleensa tilanteessa A:sta 2 metrin päässä ja olevansa täysin varma, että A oli huutanut hänelle erotuomariraporttiin kirjatun mukaisesti. Toinen avustavista erotuomareista on ilmoittanut kantanaan työryhmälle, että ottelun lopettaminen rasistiseen mainintaan oli oikea ratkaisu ja että selittelyt pelin päätyttyä olivat turhaa ”asian pehmentelyä”.  Toinen avustavista erotuomareista on ilmoittanut olevansa asiasta samalla kannalla kuin viimeksi mainittu.

 

A on liittänyt valitukseensa vastapuolen joukkueen johtajan ja katsomossa ottelua seuranneen katsojan lausunnot, joita työryhmällä ei ole ollut käytössään rangaistusta määrätessään. Ensimmäisestä ilmenee, että kukaan vastapuolen joukkueen jäsenistä ei ollut kuullut tilanteessa rasistista huutelua. Katsojan lausunnosta ilmenee, että hän ei ole kuullut kentällä käytyä keskustelua. Valitukseen on liitetty myös piirros kentästä ja A:n joukkueen pelaajien ja erotuomareiden sijainnista tapahtumahetkellä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä oleva tilanne on tapahtunut kentän sellaisessa osassa, ettei tilanteessa käyty voimakassanainen huutelukaan ole mitä ilmeisimmin kuulunut katsomoon tai joukkueiden vaihtopenkeille. Sekä A:n asiassa esittämä karttapiirros että erotuomarin kertomus ovat yhdenmukaisia sen suhteen, että A ja erotuomari ovat tilanteessa olleet vain muutamien metrien päässä toisistaan.  Siten vain tilannetta läheltä seuranneet ovat voineet tehdä tarkempia havaintoja siitä, mitä A on tilanteessa huutanut. Asiassa on esitetty todisteluna vastakkain pelanneiden joukkueiden joukkueen johtajien laatimat selvitykset tapahtumista. Niistä ei ilmene, keitä kaikkia joukkueen johtajat ovat selvityksiään varten kuulleet eikä yksilöity yhtään kuultua henkilöä vastapuolen joukkueen joukkueen johtajaa lukuun ottamatta. Viimeksi mainittu, joka oli pelannut ottelussa maalivahtina, on työryhmälle ilmoittanut kuulleensa ”saman suuntaisia juttuja”. Valitukseen liitetyssä lausunnossa hän on puolestaan ilmoittanut, ettei ollut kuullut mitään rasistisia kommentteja. Oikeusturvalautakunta katsoo näissä olosuhteissa, että esitetty selvitys ei ole riittävää kyseenalaistamaan ja horjuttamaan erotuomariraportin luotettavuutta.

 

Edellä todetuin perustein A:n valitus on hylättävä.

 

Päätöslauselma

 

                                       Valitus hylätään.

 

                                       Valitusmaksua ei palauteta.

 

 

 

                                       Ratkaisu oli yksimielinen.

 

                                               

 

 

 

 

                                        Ilkka Lahtinen                                                            Jukka Loiva

                                        Puheenjohtaja                                                           Sihteeri

 

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Mikko Kohtala, Antti Aine, Karin Rosenlew ja Hilla Marjoranta.