25/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Kuuleminen – Kuulemistilaisuuden varaaminen

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                    Päätös               Nro 25/2021

                                                                                                            20.10.2021        Diaarinumero 25/2021

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry:n valitusvaliokunnan päätös 13.9.2021 nro 7 / 2021-2022

 

ASIA                  

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry

 

ASIAN TAUSTA

 

U20-nuorten SM-sarjan harjoitusottelussa 21.8.2021 HPK – TPS kiekko oli vierasjoukkueen oman maalin takana, missä sitä oli mennyt ottamaan vastaan TPS:n pelaaja (nro 4). HPK:n pelaaja valittaja A (nro 18) oli tällöin luistellut kovaa vauhtia maalin taakse lähestyen kiekollista vastustajan pelaajaa selkäpuolelta ja taklannut tätä maalin takana kaukalon takapäätyä kohden.

 

Päätuomarin antama rangaistus

 

Ottelun päätuomari oli tuominnut tilanteesta A:lle viiden minuutin rangaistuksen ja pelirangaistuksen (5+PR) päähän kohdistuneesta taklauksesta.

 

Tuomariraportin selostuksen mukaan TPS:n pelaaja (nro 4) oli syöttänyt kiekon juuri ennen, kun HPK:n pelaaja A (nro 18) oli taklannut häntä maalin takana avojäällä osuen vastustajaa suoraan päähän. A oli taklannut vastustajaa kädet alhaalla, mutta hänen olkapäänsä oli osunut suoraan ja vain ja ainoastaan vastustajapelaajan päähän. Erotuomarilla oli ollut suora ja hyvä näköyhteys taklaustilanteeseen. Taklauksen jälkeen kiekko oli päätynyt kotijoukkueelle, ja peli oli vihelletty välittömästi poikki. Taklattu pelaaja oli jäänyt hetkeksi jäähän, noussut omin jaloin ja luistellut vaihtoaitioon jatkamatta enää ottelua erätauolla ilmoitettujen aivotärähdysoireiden vuoksi.

 

Kurinpitäjän päätös ja määrätty lisärangaistus

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjä on päätöksellään 27.8.2021 nro 5 antanut sääntöperusteen 119 nojalla A:lle neljän (4) sarjaottelun mittaisen lisärangaistuksen laitataklauksesta. Kurinpitäjän päätös on perustunut edellä selostettuun erotuomariraporttiin ja videotallenteeseen tapahtumasta.

 

Kurinpitäjän päätöksen perustelujen mukaan A oli ottelussa 21.8.2021 mennyt taklaamaan maalin takana ollutta kiekollista vastustajaa ja lähestynyt tätä selän puolelta. Taklatulla pelaajalla ei ollut mahdollisuuksia havaita A:ta. Taklattu pelaaja oli ollut irti laidasta ja selkä taklaajaan päin. A oli päättänyt viedä taklauksen loppuun asti. Taklaus ei ollut osunut pään seudulle vaan olkapään takaseudulle. Taklauksen voimasta sen kohteena ollut pelaaja oli kaatunut laitaan päin ja kolauttanut päätään hiukan laitaa vasten.

 

A oli taklauksellaan piittaamattomasti vaarantanut vastustajan turvallisuuden, koska A oli mennyt taklaamaan haavoittuvassa asemassa ollutta pelaajaa. Tämän kaltaisissa tilanteissa on suuri riski isoille loukkaantumisille. Taklattu pelaaja oli loukkaantunut tilanteessa niin, ettei hän ollut voinut jatkaa ottelua.

 

A oli 23.8.2021 sähköpostiviestillä pyytänyt tulla asiassa kuulluksi. Kurinpitäjä oli 25.8.2021 tiedustellut A:lta, milloin tällä oli aikomus lähettää oman näkemyksensä asiassa, mutta A ei ollut tiedusteluun vastannut. Kurinpitäjällä oli 27.8.2021 syytä olettaa, ettei A:n tullut tekemään kirjallista selitystä tapahtuneesta, koska aikaa sen tekemiseksi oli kulunut riittävästi.

 

Valitusvaliokunnan päätös

 

A on valittanut kurinpitäjän päätöksestä. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunta on päätöksellään pysyttänyt kurinpitäjän A:lle määräämän lisärangaistuksen.

 

Kilpailusäännön kohta 10.2 huomioon ottaen kurinpitomenettelyssä on voitu luopua urheilijan kuulemisesta, koska kysymys on ollut vain neljän ottelun pituisesta lisärangaistuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole kilpailusäännön mukaan poistanut asianosaiselta mahdollisuutta tulla kuulluksi. Käsillä olevassa tapauksessa kurinpidon kohteena oleva pelaaja on vasta kilpailusäännön asettaman määräajan jälkeen ilmoittanut halustaan tulla kuulluksi. Tällainen ilmoitus ei ole luonut pelaajalle uutta ehdotonta oikeutta kuulemiselle. Kun pelaaja ei ole U20-sarjan ottelutahti huomioon ottaen kohtuullisen ajankaan kuluessa antanut selitystään hänelle määrättävästä kurinpitoseuraamuksesta, kurinpitäjä on voinut tehdä päätöksensä ilman sitä.

 

Sillä, onko urheilijalla ollut pääsy siihen aineistoon, jonka perusteella urheilijalle on kurinpitorangaistus määrätty, ei ole tässä asiassa merkitystä, koska urheilija on antanut myöhässä selityksensä.

 

Urheilijan pyyntöä saada liitolta haltuunsa vuosina 2018 – 2021 tehtyjä kurinpitopäätöksiä määrätyistä lisärangaistuksista ei ole voitu täyttää, koska päätökset eivät ole julkisia.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös kumotaan ja hänelle määrätty lisärangaistus poistetaan. Toissijaisesti A on vaatinut, että kurinpitopäätöstä muutetaan ja hänelle määrättyä lisärangaistusta lievennetään. Lisäksi A on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunta velvoitetaan palauttamaan hänelle maksamansa 200 euron valitusmaksu. Edelleen A vaatii, että oikeusturvalautakunta määräisi valitusasian käsittelyn ajaksi sen, ettei hänelle määrättyä kurinpitoseuraamusta voitaisi ottaa mahdollista uutta lisärangaistusta korottavana tai ankaroittavana seikkana huomioon.

 

Kuulemisvirhe kurinpitomenettelyssä

 

A:n oikeutta tulla asiassa kuulluksi oli loukattu. A oli ilmoittanut liiton kurinpitäjälle oikea-aikaisesti halustaan tulla asiassa kuulluksi. Kurinpitäjä ei ole antanut selkeää määräaikaa kuulemiseksi tulemiseksi. U20 SM -sarja on liittohallituksen vahvistama eikä siihen kuulu harjoitusottelut, jotka ovat liiton sijasta seurojen itsensä ennen kauden alkua järjestämiä tapahtumia. Harjoitusotteluja voidaan pelata myös millä tahansa joukkueelle kaikensukupuolista, -ikäistä ja -tasoista joukkuetta vastaan, jolloin kysymys ei voi olla U20 SM -sarjasta, jota kilpailusääntöjen mukainen lyhyempi kuulemisaika kurinpitomenettelyssä koskee.

 

U20-sarjan harjoitusottelut eivät kuuluneet U20 SM -sarjaan eikä niissä siten noudatettu kilpailusääntöjen mukaista lyhyempää kuulemismääräaikaa, vaan ilmoitus halusta tulla kuulluksi oli viikonlopun pelien jälkeen tullut ilmoittaa seuraavan arkipäivän kuluessa.

 

Joka tapauksessa A oli saanut kurinpitäjältä sitovan luvan tulla kuulluksi. Kurinpitäjä oli myöhään illalla 25.8.2021 antanut luvan kuulluksi tulemisesta ja 27.8.2021 iltapäivällä antanut päätöksensä asiassa. Tätä vajaan kahden päivän määräaikaa ei voitu pitää kohtuullisena aikana A:lle tulla kurinpitomenettelyssä kuulluksi. A ei olisi voinut oma-aloitteisesti ennen kurinpitäjän antamaa lupaa antaa asiassa selitystään tai vastinettaan. Ottaen huomioon, että kurinpitopäätöksen lisärangaistus tuli toimeenpantavaksi vasta harjoitusottelujen jälkeen SM-sarjan alkaessa kahden viikon kuluttua 4.9.2021 lukien, noudatettu lyhyt kuulemisaika ei ollut perusteltu A:n tapauksessa.

 

Pääsy kurinpitomenettelyssä käsiteltävään aineistoon

 

Kurinpitäjä eikä kukaan muukaan kurinpitomenettelyssä ollut toimittanut A:lle erotuomariraporttia eikä videota taklaustilanteesta, joiden perusteella kurinpitoseuraamus on sittemmin määrätty. Asiassa on siten tapahtunut menettelyvirhe, jolla on ollut merkitystä A:n asian käsittelyssä.

 

Perusteluvelvollisuuden loukkaaminen

 

Valitusvaliokunta ei ole lainkaan päätöksessään perustellut A:lle annetun lisärangaistuksen kohtuullisuutta, vaikka A on nimenomaisesti kurinpitorangaistuksen kohtuuttomuudesta valittanut. Kysymys on menettelyvirheestä.

 

Kurinpitoseuraamuksen kohtuuttomuus

 

A:n saama lisärangaistus on kohtuuton.

 

A:n taklaus menee osittain ohi vastustajasta. A ei siten ole vienyt taklaustaan loppuun kurinpitopäätöksessä todetuin tavoin. A on liukunut viimeiset metrit ja taklannut suorin vartaloin osuen vastustajaa olkapäähän. Taklattu vastustaja ei ole ollut avojäällä vaan noin 20 cm:n päässä takalaidasta, mistä syystä kysymys ei ole ollut vaarallisesta laitataklauksesta. Taklattu pelaaja ei ole loukkaantunut vakavasti. Taklatulla vastustajalla on ollut 4-5 sekuntia aikaa havainnoida tilannetta ennen taklausta. Taklattu vastustaja on ollut lievästi vastuussa tapahtuneesta. Mestis-sarjassa vakavammista laitataklauksista on annettu lievempiä kurinpitoseuraamuksia kuin A:lle.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

SJL ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

Kurinpitomenettelystä

 

A oli ilmoittanut myöhässä halunsa tulla kurinpitomenettelyssä kuulluksi. A:n olisi tullut ilmoittaa halukkuudestaan tulla kuulluksi ottelupäivää seuraavana päivänä. U20 SM -sarjan kaikkiin otteluihin, mukaan lukien harjoitusotteluihin, soveltuu sama kilpailusääntöjen kohta lyhyemmästä määräajasta ilmoittaa halustaan tulla kuulluksi, koska otteluissa on samat ammattimaiset toimijat eli seurat ottelujen luonteesta huolimatta.

 

Kilpailusääntöjen mukaan neljän ottelun lisärangaistuksen on voinut määrätä kokonaan ilman asianomaisen pelaajan kuulemistakin. Näin ollen A:n kuulematta jääminen ei ole ollut sääntöjenvastaista.

 

A:n myöhästyneestä kuultavaksi tulemista tarkoittavasta ilmoituksesta ja nimenomaisen velvollisuuden puuttumisesta huolimatta kurinpitäjä oli odottanut A:n selitystä tai vastinetta. Noin neljä vuorokautta kurinpidon kohteena olevasta 21.8.2021 tapahtumasta kurinpitäjä oli tiedustellut A:lta tämän selityksen tai vastineen perään. A oli lukenut kurinpitäjän viestin ja välittänyt sen myös valmentajalleen. A ei ollut kuitenkaan yli kahteen vuorokauteen reagoinut kurinpitäjän tiedusteluun, mistä syystä kurinpitäjä oli kuusi vuorokautta kurinpitotapahtuman jälkeen tehnyt 27.8.2021 kello 15.32 päätöksensä. Kuulemiselle varattua aikaa on siten joka tapauksessa pidettävä kohtuullisena. Urheilijan oikeusturva on siten toteutunut jopa paremmin kuin säännöissä on edellytetty.

 

Se, että A oli antanut vastineensa vain 1,5 tuntia kurinpitopäätöksen jälkeen ja että A oli nyt väittänyt, ettei hänen vastinettaan olisi otettu huomioon kurinpitomenettelyssä, viittaavat siihen, että vastine oli tarkoituksellisesti jätetty antamatta muutoksenhaun mahdollistamiseksi. A olisi voinut toimittaa vastineensa oma-aloitteisesti kurinpitäjällä; hän ei ollut tarvinnut mitään erityistä lupaa sen toimittamiselle.

 

Kurinpitäjä ei ollut esittänyt vastinepyyntöä A:lle. Kurinpitäjällä ei siten ollut ollut velvollisuutta toimittaa asianomaiselle urheilijalle aineistoa, vaan ammattimaisessa sarjassa pelaavan A:n oli tullut itse hankkia vetoamansa ja tarvitsemansa aineisto. A:n joukkueenjohtaja oli toimittanut kurinpitäjälle videotallenteen ennen kurinpitopäätöksen tekemistä, joten myös A:lla oli ollut mahdollisuus saada videotallenne käyttöönsä omalta seuraltaan.

 

Kurinpitoseuraamuksen kohtuullisuus

 

Jokainen kurinpidossa käsiteltävä tapaus oli yksittäistapaus. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa A oli taklannut vauhdilla takaapäin haavoittuvassa asemassa olevaa pelaajaa ilman, että A:n tarkoituksena oli ollut pelata kiekkoa. Tilanne oli sisältänyt merkittävän vakavan loukkaantumisen riskin laidan läheisyyden ja takaapäin suoritetun taklauksen vuoksi. Taklaus oli osoittanut selvää piittaamattomuutta taklattavaa kohtaan. Myöskään tilanne ei ollut tullut eteen nopeasti; taklaus oli ollut harkittu ja tarkoituksenmukainen. Määrätty pelikielto oli siten ollut asianmukainen.

 

A:n vaatimus väliaikaismääräyksestä koskien kurinpitoseuraamuksen vaikutuksen poistamista valitusmenettelyn ajaksi on perusteeton.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A on antanut vastaselityksensä SJL ry:n vastauksesta ja todennut muun ohella, ettei liiton vastinetta voida ottaa huomioon sen laatineen henkilön puuttuvan toiminimenkirjoitusoikeuden vuoksi.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että valittajalle on määrätty neljän ottelun lisärangaistus laitataklauksesta kurinpitomenettelyssä, jossa hän on 23.8.2021 ilmoittanut halukkuutensa tulla kuulluksi, kurinpitäjä on 25.8.2021 tiedustellut valittajan mahdollisen selityksen tai vastineen perään ja jossa kurinpitäjä on 27.8.2021 antanut päätöksensä ilman, että valittaja oli kirjallisesti tai suullisesti asiassa lausunut.

 

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko liiton kurinpitomenettelyssä tapahtunut sellainen kuulemiseen tai perusteluvelvollisuuteen liittyvä menettelyvirhe, että kurinpitopäätös ja valitusvaliokunnan päätös on kumottava ja neljän ottelun lisärangaistus poistettava. Mikäli tällaista menettelyvirhettä ei ole tapahtunut, asiassa on vielä kysymys siitä, onko määrätty kurinpitoseuraamus ollut pituudeltaan kohtuullinen.

 

Suomen Jääkiekkoliiton vastineen huomioon ottaminen

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun lajiliitoissa, kuten kaikissa organisaatioissa, on joskus huomattavakin määrä henkilöitä, jotka edustavat kyseistä organisaatiota ulospäin tehtäviinsä ja toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. SJL:n vastine on sen kyseisiä tehtäviä hoitavan toimihenkilön allekirjoittama, eikä estettä sen huomioon ottamiselle ole.

 

Kuulemisperiaatteesta kurinpitomenettelyssä

 

Oikeusturvalautakunta on viimeksi jääkiekon U20 SM -sarjaa koskeneessa ratkaisussaan UOL 6/2021 lausunut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota velvoitetta on oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti edellytetty noudatettavan. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen urheilijan oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä.

 

Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä. Kuulemisvirheistä on oikeusturvalautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä katsottu aiheutuvan ankaria seuraamuksia: tyypillisesti kurinpitopäätös on kumottu ja koko kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamus on poistettu. Tällainen seuraamus ei kuitenkaan seuraa kuulemisvirheestä säännönmukaisesti ja väistämättä. Koko seuraamuksen poistamiseen johtaneet tapaukset ovat tyypillisesti koskeneet tilanteita, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirhe on katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä.

 

Kurinpitokohteen kuuleminen ennen päätöksen tekemistä tässä tapauksessa

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusääntöjen 2021 – 2022 kilpailusääntöjen kohdasta 10.4 ilmenee, että pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus, voidaan tuomita rangaistukseen. Kilpailusääntöjen kohdan 10.1 alakohdan 2 viimeisen virkkeen mukaan kaikki peli- ja ottelurangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 10.2 alakohdan 1 mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Sääntöalakohdan 2 mukaan kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Sääntöalakohdan 3 mukaan asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus. Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa ilmoitus on tehtävä ottelu seuraavana päivänä klo 12.00 mennessä. Sääntöalakohdan 6 mukaan kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen. Vastineen antamisajan määräämisessä on otettava huomioon asian käsittelemiseen liittyvät pakottavat aikataululliset seikat (eri sarjoissa eri tiheydellä otteluita). Mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa/toimihenkilöä kuulematta.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusäännöissä on määritelty tilanteet, joissa kurinpitäjällä on velvollisuus kuulla kurinpitomenettelyn kohdetta, ja tilanteet, joissa kurinpitomenettelyn kohteena olevalla on oikeus tulla kuulluksi. Kilpailusääntöjen mukaan kuulemisvelvollisuus on rajattu tilanteisiin, joissa määrätty peli- tai toimintakielto on ankara eli ylittää pituudeltaan neljä ottelua. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kilpailusäännöissä tarkoitetaan tässä kohden kurinpitäjän määräämän rangaistuksen pituutta eikä mahdollisen erotuomarin määräämän seuraamuksen ja lisärangaistuksen yhteenlaskettua seuraamusta. Näin ollen tässä asiassa kurinpitäjällä ei ole määrätyn neljän ottelun pelikiellon lisärangaistuksen pituudesta johtuen ollut velvollisuutta kuulla A:ta. Tältä osin asiassa ei siten ole kuulemisvirhettä.

 

Kilpailusääntöjen mukaan kurinpitomenettelyn kohteena olleella A:lla on ollut oikeus tulla asiassa kuulluksi. Tämä on kuitenkin edellyttänyt oikea-aikaista ilmoitusta halusta käyttää tätä oikeutta. Muun muassa U20 SM -sarjassa tämä ilmoitus on tehtävä ottelua seuraavana päivänä viimeistään kello 12 mennessä ja muutoin joka tapauksessa ottelua seuraavan arkipäivän aikana. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitotapahtuma on sattunut U20 SM -sarjan joukkueiden välisessä harjoitusottelussa. Kilpailusäännöissä ei nimenomaisesti määritellä, mitä niissä tarkoitetaan kuulemishalukkuusilmoituksen kohdalla U20 SM -sarjalla. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen kohdassa 10.1 alakohdassa 2 määritellään, että kurinpitomenettelyssä voidaan käsitellä kaikki kilpailu- ja pelisääntöjen vastaiset tapaukset, joissa SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen pelaaja tai toimihenkilö on osallisena, mukaan luettuna kansalliset ja kansainväliset ottelut (ml. maaottelut), ei kuitenkaan IIHF:n järjestämät ottelut ja turnaukset. Kansainvälisissä harjoitusotteluissa sattuneet tapaukset käsitellään SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen osalta.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että kuultavaksi tulemista tarkoittavan ilmoituksen määräaikaa tulkittaessa olennaista ei ole se, onko kysymys virallisesta sarjaottelusta vai joukkueiden välisestä harjoitusottelusta. Kilpailusäännön sanamuodon perusteella huomiota ei kiinnitetä ottelujen luonteeseen, vaan sen sijaan ratkaisevaa on se, missä sarjassa kurinpitomenettelyn kohteena olevan pelaajan joukkue pelaa. A:n ja tämän taklaaman vastustajan U20 SM -sarjan joukkueiden välinen ottelu on siten pelattu kilpailusäännön tarkoittamassa mielessä kyseisessä sarjassa, vaikka kysymys ei ole ollut sarjaottelusta. On ilmeistä, että kilpailusäännön tarkoituksena on ollut edellyttää jääkiekkoliiton korkeimpien sarjatasojen osalta kurinpitomenettelyn kohteiksi joutuvilta nopeampaa reagointia kurinpitomenettelyssä, koska niiden toiminta on muihin sarjoihin verrattuna ammattimaisempaa ja usein otteluohjelmaltaan kiivastahtisempaakin. Kun A on 23.8.2021 ilmoittanut haluavansa tulla asiassa kuulluksi kilpailutapahtumien 21.8.2021 johdosta, ilmoitus on tehty kilpailusäännöissä tarkoitetun määräajan jälkeen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kurinpitäjä olisi voinut jo heti 22.8.2021 kello 12.00 jälkeen antaa päätöksensä kurinpitoasiassa. Se, ettei näin ole tapahtunut ja että kurinpitäjä on A:n myöhässä saapuneen ilmoituksen perusteella odottanut ennen päätöksensä antamista aina 27.8.2021 kello 15.32 asti, ei ole voinut heikentää A:n asemaa ja oikeuksia.

 

Oikeusturvalautakunta on jääkiekon SM-liigan kurinpitomenettelyn kuulemisen yhteydessä ratkaisussaan UOL 19/2020 lausunut, ettei itsessään kuulemiseen varattua noin 8,5 tunnin määräaikaa kuitenkaan voitu kestoltaan pitää kohtuuttoman lyhyenä ammattilaisurheilussa, jossa kurinpidon kohteena olevaa hetkellistä pelitapahtumaa arvioidaan videotallenteen ja enintään muutaman muun todisteen perusteella ja jossa viivytyksetön kurinpitoarviointi ja mahdollisten rangaistusvaikutusten voimaan saattaminen mahdollisimman pian on järjestelmän uskottavuuden ja toimivuuden kannalta erityisen tärkeää. Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n on tullut jo kilpailusääntöjen ja erotuomarin hänelle tuomitseman pelirangaistuksen perusteella tietää, että hän joutuu kurinpitomenettelyn kohteeksi. A ei ole väittänytkään, ettei hän olisi ollut tietoinen kurinpitomenettelystä. A:lla on ollut 21.8.2021 noin kello 18.00 päättyneen ottelunsa jälkeen ennen päätöksen antamista lähes kuusi vuorokautta aikaa esittää oma näkemyksensä asiassa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että mainitulla sarjatasolla voidaan tyypillisesti jo muutamien päivien mittaista kuulemisaikaa pitää riittävänä ja kohtuullisena.

 

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan UOL 15/2018 lausunut, urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu muun muassa, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että sanottu koskee erityisesti kuulemistilanteita, joissa urheilijalle on kurinpitäjän nimenomaisin kuulemispyynnöin varattu tilaisuus tulla kuulluksi. A:n asiassa ei ole tällaisesta kysymys. Lisäksi A:lla on ennen kurinpitopäätöksen antamista selvitetty olleen hallussaan videotallenne tapahtuneesta, tieto erotuomarin hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta ja sen perusteesta sekä ainakin mahdollisuus hankkia erotuomarin raportti. Oikeusturvalautakunta myös toteaa, että kilpailusääntöjen kohdan 10.7 mukaan seuralla/joukkueella on velvollisuus kuvamateriaalin toimittamiseen kurinpitäjän niin pyytäessä. Tässä tapauksessa on riidatonta, että A:n seuran edustaja on tällaisen videotallenteen kurinpitäjälle ennen kurinpitopäätöstä toimittanut.

 

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n oikeutta tulla kurinpitomenettelyssä kuulluksi ole loukattu.

 

Kurinpitopäätöksen perusteluvelvollisuus

 

Liiton valitusvaliokunta ei ole päätöksessään erikseen perustellut määrättyä kurinpitoseuraamusta eikä myöskään sen pituuden kohtuullisuutta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilijan oikeusturva edellyttää sitä, että häntä koskeva päätöstä perustellaan asianmukaisesti ja ymmärrettävällä tavalla. A on nimenomaisesti valittanut kurinpitäjän määräämän pelikiellon pituudesta ja yksilöinyt useita perusteita kurinpitorangaistuksen kohtuuttomuuden puolesta. Tästä syystä liiton valitusvaliokunnan olisi muutoksenhakuasteena tullut päätöksessään antaa yksilöity vastaus näihin A:n väitteisiin.

 

Valitusvaliokunnan päätökseen on kirjattu kurinpitäjän tekemä päätös perusteluineen ja lopputuloksineen. Valitusvaliokunnan päätöksen lopputuloksesta käy ilmi, että se on sellaisenaan hyväksynyt kurinpitäjän päätöksen perusteluineen. Tästä syystä oikeusturvalautakunta katsoo, että A on ollut ratkaisuperustelujen puutteellisuudesta huolimatta tietoinen niistä seikoista, joihin valitusvaliokunnan päätös kurinpitoseuraamuksen ankaruuden osalta on perustunut. Vaikka valitusvaliokunnan päätökseen voidaan kohdistaa kritiikkiä sen puutteellisten perustelujen vuoksi, oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n oikeutta saada perusteltu päätös kurinpitoasiassa ei ole sillä tavoin loukattu, jonka johdosta kurinpitopäätös olisi kumottava ja määrätty kurinpitoseuraamus poistettava.

 

Kurinpitoseuraamuksen kohtuullisuus

 

A:n tekemä taklaus ilmenee videotallenteelta. Oikeusturvalautakunta tekee videotallenteen perusteella samat havainnot kuin edellä kurinpitäjän selostetussa päätöksessä on lausuttu. Kysymys on ollut laitataklauksesta, jossa A:n olkapää on osunut vastustajan olkapään takaosaan. Osuma on ollut voimakas, tapahtunut lähellä laitaa ja aiheuttanut vastustajan paiskautumisen laitaa kohti osittain siihen osuen. Taklaus on ollut yllätyksellinen, koska se on tullut vastustajan selkäpuolelta tämän havaitsematta.

 

A on tuonut esiin muissa sarjoissa esiintyneiden taklaustilanteiden videotallenteita, esittänyt näistä tuomittuja seuraamuksia sekä kyseenalaistanut näiden ja A:n tilanteen vertailulla A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen ankaruuden. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoseuraamukseen johtaneet taklaustilanteet ovat aina yksittäistapauksia, mistä syystä niistä määrättyjen seuraamusten vertailu on haasteellista. A:n esittämän perusteella ei voida katsoa, että häntä olisi kurinpitoseuraamusta määrättäessä kohdeltu ankarammin tai ainakaan perusteetta liian ankarasti verrattuna muihin samassa tai ylemmässä sarjassa pelaaviin laitataklauksesta rangaistuksen saaneisiin pelaajiin.

 

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:lle määrättyä neljän ottelun lisärangaistusta voida pitää kohtuuttomana kurinpitoseuraamuksena hänen tekemästään laitataklauksesta.

 

Johtopäätös

 

Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä valitusvaliokunnan päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätöstä 13.9.2021 nro 7 / 2021-2022 ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                                                  Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                            Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedrok, Hilla Marjoranta, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen.