17/2016 Jääkiekko Kurinpito - Kurinpitoseuraamus -Toimintakielto - Toimintakiellon pituus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 17/2016

Diaarinro 9/2016 6.7.2016

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon Sarjaseurat ry:n kurinpitoryhmän päätös koskien 25.3.2016 käydyn TUTO Hockeyn ja Hokin välisen ottelun jälkeisiä tapahtumia

ASIA            

Toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

METIKSEN KURINPITORYHMÄN PÄÄTÖS

Jääkiekon Sarjaseurat ry:n (Mestis) kurinpitoryhmä on määrännyt TUTO Hockeyn joukkueenjohtajalle A:lle kymmenen (10) ottelun toimintakiellon sopimattomasta käytöksestä erotuomareita kohtaan 25.3.2016 pelatun TUTO Hockeyn ja Hokin välisen ottelun jälkeen.

Päätöksen perusteluiden mukaan A oli ottelun jälkeen odottanut tuomareita pukuhuoneen edessä ja arvostellut heitä kovaäänisesti, epäasiallisesti ja henkilöön menevästi. A oli tämän jälkeen paikalta poistuttuaan palannut takaisin, avannut erotuomareiden pukukopin oven ja heittänyt koppiin nipun banaaneja huutaen samalla ”Tässä apinoille banaaneja”. Kurinpitoryhmä on pitänyt A:n menettelyä harkittuna ja ottanut kurinpitoseuraamusta harkitessaan huomioon A:n kurinpitoryhmältä 15.11.2014 saaman huomautuksen.

Kurinpitopäätös on perustunut Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohtiin 10.1 ja 10.4, Mestiksen kurinpitosääntöihin sekä jääkiekon sääntökirjan sääntöihin 100 ja 116.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänelle määrättyä toimintakieltoa lyhennetään. Hän on myös vaatinut valitusmaksun palauttamista sekä lautakuntakulujensa korvaamista 500 eurolla. Lisäksi A on ilmoittanut hakevansa muutosta TUTO Hockeylle tapahtuman johdosta määrättyyn 2.000 euron kurinpitosakkoon.

Tapahtuneesta erotuomariraporttiin kirjattu piti paikkansa, eikä A kiistänyt tekoa. Hän ei ollut kuitenkaan toiminut harkitusti vaan tilanne oli ollut spontaani.

A:lle määrätty rangaistus ei ollut kurinpitokäytännön mukainen. Se ei pituudeltaan vastannut niin toimihenkilöille aiemmin määrättyjä toimintakieltoja kuin myöskään pelaajille määrättyjä pelikieltoja. Esimerkiksi Jukureiden valmentajalle B:lle oli määrätty yhden ottelun toimintakielto A:n tapauksen kanssa vastaavanlaisesta toiminnasta 30.10.2015 pelatun ottelun jälkeen. Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta oli puolestaan 13.4.2016 määrännyt Jokipoikien päävalmentajalle C:lle yhden ottelun toimintakiellon erittäin sopimattomasta käyttäytymisestä Suomen Antidopingtoimikunnan testaajia kohtaan.

TUTO Hockeylle aiemmin määrättyjä kuripitoseuraamuksia tai A:lle 15.11.2014 annettua huomautusta ei tullut myöskään käyttää kurinpitoseuraamusta mitattaessa sitä ankaroittavina perusteina. Huomautuksen antamisen yhteydessä ei ollut kerrottu tästä mahdollisuudesta eikä säännöissäkään tästä lausuttu.

Toimintakiellon pituus haittasi A:n ammatinharjoittamista ja se vaikutti hänen jatkoonsa TUTO:n A-junioreiden vastuuvalmentajana. Asiasta aiheutunut julkisuuskin tuli ottaa toimintakiellon pituutta harkittaessa huomioon.

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään. Lisäksi liitto on katsonut, että A:lla ei ole oikeutta valittaa TUTO Hockeylle määrätystä kurinpitosakosta.

A:n tapaus oli erotuomariston halventamista koskeva ennakkotapaus. Vastaavaa ei ollut tapahtunut aiemmin. Kaikissa hänen viittaamissaan aiemmissa tapauksissa oli ollut kysymys spontaaneista, yksittäisen reaktion sisältäneistä tapauksista, joissa oli käyttäydytty verbaalisesti sopimattomasti. Niissä ei ollut loukattu erotuomareiden fyysistä koskemattomuutta tai heitelty tavaroita.

A:n menettely oli sen sijaan ollut banaaneiden etsiminen ja heittäminen sekä apinoiksi kutsuminen huomioon ottaen harkittua. Hän oli loukannut erotuomareita tavalla, joka oli kohdistettu heidän persoonaansa ja ihmisyyteensä.

Erona muissa tapauksissa oli lisäksi ollut, että niissä rangaistu oli ollut valmentaja. A taas oli ollut joukkueenjohtaja ja urheilutoimenjohtaja, jolla ei ollut valmentajan vastuuta ottelun lopputuloksesta.

A:lla oli myös kurinpitohistoriaa ja sen huomioiminen oli kurinpidossa normaalia. Esimerkiksi jääkiekon SM-Liiga on linjannut kolmen edeltävän kauden tapahtuman raskauttaviksi ja huomioon otettaviksi, jääkiekkoliitto toimi tältä osin samoin.

VASTASELITYS

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että hänen tapauksensa erosi aiemmista vastaavista tapauksista ainoastaan siinä, että hän oli heitellyt tapahtuneen yhteydessä banaaneja. Muilta osin eroja ei ollut, sillä A:nkin menettely oli ollut tunnekuohussa tapahtunut tilanne, jossa hän oli menettänyt harkintakykynsä. Tuomareiden fyysistä koskemattomuutta hän ei ollut tilanteessa loukannut.

Rangaistuksen mittaamisen kannalta merkitystä ei voinut olla sillä, oliko kurinpitomenettelyn kohteena valmentaja vai joukkueenjohtaja. Tällaisesta ei ollut kilpailusäännöissä mainittu. Sinällään A oli tosin toiminut TUTO Hockeyssä myös katsomo- ja peluuttavana valmentajana.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisut

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska se on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Lautakunta ensin toteaa, ettei A:lla ole oikeutta hakea muutosta TUTO Hockeylle määrättyyn kurinpitosakkoon. A ei enää vastaselityksessään olekaan esittänyt tähän liittyviä vaatimuksia. Sen vuoksi oikeusturvalautakunta ei ota asiaa tältä osin käsiteltäväkseen.

Asiassa on Mestiksen kurinpitoryhmän päätöksen sekä A:n valituksen johdosta ensisijaisesti kysymys A:lle määrätyn toimintakiellon pituudesta ja siitä, onko se ollut aikaisemman kurinpitokäytännön mukainen. Itse tapahtumien osalta asiassa on kysymys lisäksi siitä, onko A:n menettely ollut kurinpitopäätöksessä todetulla tavalla harkittua.

Sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.1. ensimmäisen kappaleen mukaan Jääkiekkoliiton jäsenseurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Pelaajat, toimihenkilöt, toimitsijat ja tuomarit ovat sitoutuneet kurinpitosääntöihin pelipassinsa lunastamalla. Tapahtuneista rikkomuksista voidaan tuomita jäljempänä mainituin perustein rangaistus.

Kohdan 10.1. toisen kappaleen mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan käsitellä kaikki kilpailu- ja pelisääntöjen vastaiset tapaukset, joissa SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen pelaaja tai toimihenkilö on osallisena, mukaan luettuna kansalliset ja kansainväliset ottelut (ml. maaottelut), ei kuitenkaan IIHF:n järjestämät ottelut ja turnaukset. Kansainvälisissä harjoitusotteluissa sattuneet tapaukset käsitellään SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen osalta. Kaikki peli- ja ottelurangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4. mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija, joukkue tai seura, joka muun ohella ottelun kestäessä tai ottelusta tehtyjen päätösten johdosta on esiintynyt loukkaavasti tai mielenosoituksellisesti erotuomaria tai muuta ottelun toimihenkilöä kohtaan, tai rikkoo erotuomarin tai ottelun toimihenkilön koskemattomuutta tai syyllistyy heidän uhkaamiseensa niin fyysisesti kuin sanallisesti, tai joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5. d-kohdan mukaan kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat muun ohella pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

Jääkiekon sääntökirjan säännön 100 kohdan v mukaan yksikään pelaaja tai joukkueen toimihenkilö ei saa mennä tuomariston pukuhuoneeseen ottelun aikana tai välittömästi sen jälkeen. Tämän säännön minkäänlaisesta rikkomisesta raportoidaan asiaankuuluvalle elimelle. Säännön 116 määritelmän mukaan sopimattomana käytöksenä tuomaristoa kohtaan pidetään pelaajan tai joukkueen toimihenkilön yritystä viedä tuomariston valtaa, halventaa tai heikentää tuomaria tai kyseenalaistaa tuomarin rehellisyyden tai taidot, tai tuomarin fyysistä uhmaamista.

Onko A:n menettely ollut kuripitopäätöksessä todetulla tavalla harkittua

Valituksen kohteena olevassa kurinpitopäätöksessä on katsottu, että teko oli harkittu, koska A, paikalta poistuttuaan, ”palaa hetken kuluttua erotuomareiden pukuhuoneeseen heittäen elintarvikkeita pukuhuoneen lattialle ja suusanallisesti tehostaa toimintaansa.” Jääkiekkoliiton vastineessa on puolestaan todettu, että A:n oli täytynyt harkitusti lähteä etsimään banaaneja, viedä ne erotuomarikoppiin ja heittää ne lattialle ja kutsua erotuomareita apinoiksi. A on kiistänyt harkinneensa tekoaan.

Lautakunta toteaa kurinpitoryhmän pitäneen tapahtunutta kaksivaiheisena tapahtumana ja katsoneen, että juuri tämän kaksivaiheisuus osoitti, ettei A:n menettely ollut ollut yksinomaan spontaania, vaan että banaanien noutaminen ja tuomareiden pukukopin lattialle heittäminen sekä sen yhteydessä tapahtunut halventaminen oli ollut harkittua.

Lautakunta pitää kurinpitopäätöksessä teon harkittuudesta lausuttua sinällään ymmärrettävänä. Tästä huolimatta poissuljettua ei ole sekään, etteikö A olisi erotuomareiden pukuhuoneelle palatessaan ja pukuhuoneeseen sisälle tullessaan edelleenkin ollut kiihkeän ottelun jälkeen tunnekuohun vallassa. Lautakunta siten katsoo, ettei A:n menettely sen poikkeuksellisuudesta ja moitittavuudesta huolimatta sinällään osoita, että se olisi ollut kurinpitopäätöksessä todetulla tavalla harkittua ja että sen johdosta kurinpitoseuraamuksen tulisi olla poikkeuksellisen ankara.

A:lle määrätystä kurinpitoseuraamuksesta

Joukkueen toimihenkilölle voidaan kurinpitomenettelyssä määrätä Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.5. d-kohdan mukaan enintään 50 ottelun tai viiden vuoden toimintakielto.

Jääkiekkoliitto on perustellut A:n rangaistuksen pituutta paitsi sillä, että teko oli harkittu, myös sillä, että se oli sisällöltään poikkeuksellinen. Lisäksi rangaistuksen pituutta on perusteltu A:n asemalla joukkueenjohtajana ja TUTO Hockeyn urheilutoimenjohtajana. Myös A:n aiempi kurinpitorangaistus samoin kuin TUTO Hockeylle kahdella aikaisemmalla kaudella tuomitut toimihenkilön pelirangaistukset oli otettu rangaistusta mitattaessa huomioon.

A:n aseman ja hänen aikaisempien kurinpitorangaistustensa osalta lautakunta toteaa ensin seuraavaan.

Sen enempää kilpailusäännöistä kuin jääkiekon sääntökirjastakaan ei käy ilmi, että rangaistusta joukkueen toimihenkilölle määrättäessä otettaisiin hänen keskeinen asemansa joukkueessa rangaistusta mitattaessa nimenomaisesti huomioon. Urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuitenkin kuuluu, että määrättävän rangaistuksen on perustuttava kaikilta eli myös sanotuilta osin asianosaista velvoittaviin sääntöihin tai sopimuksiin. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei A:n asemalle joukkueenjohtajana ja TUTO Hockeyn urheilutoimenjohtajana ole voinut kurinpitopäätöksessä antaa sellaista merkitystä kuin Jääkiekkoliiton vastineessa on esitetty. 

Kurinpitomenettelyssä yleisenä lähtökohtana sen sijaan on, että aikaisemmat kurinpitorangaistukset vaikuttavat ankaroittavasti uudessa asiassa määrättävään kurinpitoseuraamukseen (ks. UOL 44/2015). Tältä osin Jääkiekkoliitto on viitannut jääkiekon SM-Liigan linjaukseen siitä, että rangaistusta määrättäessä raskauttavana otetaan huomioon aikaisemmat rangaistukset kolmelta edelliseltä kaudelta, ja kertonut, että myös Jääkiekkoliitto toimii samoin. Näin ollen ja kun Mestiksen kurinpitoryhmän päätöksestä ilmenevällä tavalla A on 15.11.2014 saanut kurinpitoryhmältä huomautuksen sopimattomasta käytöksestä vastustajan pelaajaa kohtaan ottelun erätauolla, ei kurinpitoryhmän ratkaisua voi tältä osin pitää virheellisenä. Sen sijaan TUTO Hockeylle aiemmin määrättyjen kurinpitoseuraamusten perusteella A:lle määrättyä seuraamusta ei ole voinut ankaroittaa.

A:n myöntämän menettelyn osalta lautakunta toteaa, ettei Jääkiekkoliiton toteamaa siitä, ettei vastaavaa ollut aikaisemmin tapahtunut, ole syytä epäillä. Lautakunta toteaa, että banaaneiden heittäminen ja tuomareiden apinoiksi kutsuminen on ollut tuomareita loukkaavaa ja kohdistunut jopa heidän ihmisarvoonsa. Näin ollen A:n teko on selvästi poikennut niistä tapauksista, joihin hän on valituksessaan vedonnut.

Arvioitaessa A:n tekoa yhtäältä rangaistuksen mittaamisen ja toisaalta sen kannalta, millaisia rangaistuksia joukkueiden toimihenkilöille on sopimattomasta käyttäytymisestä erotuomaristoa kohtaan kurinpitokäytännössä määrätty, lautakunta toteaa ensinnäkin, ettei lautakunnalle toimitetuista kurinpitoryhmän aikaisemmista ratkaisuista käy tarkalleen ilmi se menettely, mistä kulloinenkin kurinpitorangaistus on määrätty. Näin ollen aikaisemman kuripitokäytännön selvittäminen on vaikeaa. Asiassa vedotuista Jukureiden vastuuvalmentajan B:n sekä Jokipoikien päävalmentaja C:n kurinpitopäätöksistä lautakunta toteaa kuitenkin seuraavan.

Mestiksen kurinpitoryhmä on määrännyt B:lle yhden (1) ottelun toimintakiellon 30.10.2015 pelatun Jukureiden ja Lekin välisen ottelun päättymisen jälkeisten tapahtumien johdosta, koska B oli tullut lupaa kysymättä erotuomareille tarkoitettuun tilaan, arvostellut kovin sanoin ottelun lopun ratkaisuja, kiroillut ja nimitellyt päätuomareita. B ei ollut myöskään suostunut poistumaan pukuhuoneesta erotuomarin kehotuksista huolimatta. Lisäksi B oli jatkanut suunsoittoaan ennen kuin hän oli poistunut pukuhuoneesta.

Suomen Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on puolestaan 13.4.2016 määrännyt Jokipoikien päävalmentajalle C:lle niin ikään yhden (1) ottelun toimintakiellon, koska tämä oli 30.3.2016 pelatun Hokin ja Jokipoikien ottelun jälkeen käyttäytynyt erittäin sopimattomalla tavalla tehtäväänsä hoitamassa olleita ADT:n testaajia kohtaan.

Lautakunta toteaa, että nyt esillä oleva A:n menettely vaikuttaa poikenneen edellä mainituista ratkaisuista lähinnä siltä osin, että hän on tehostanut erotuomareiden arvostelua banaaneiden heittämisellä ja sillä, että hän on kutsunut erotuomareista apinoiksi. Muuten kysymys on hänenkin tapauksessaan ollut lähinnä erotuomareiden kovasanaisesta ja asiattomasta suusanallisesta arvostelusta. Menettely on ollut erittäin moitittavaa, mutta se ei ole kuitenkaan pitänyt sisällään erotuomareiden fyysisen koskemattomuuden loukkaamista. Tähän nähden A:lle määrättyä toimintakieltoa on pidettävä pituudeltaan aikaisempiin päätöksiin nähden varsin ankarana.

A:n rangaistusta on myös mahdollista verrata julkisuudessa esillä olleisiin pelaajille määrättyihin pelikieltoihin. Tältä osin lautakunta viittaa esimerkiksi lautakunnan ratkaisuun UOL 44/2015, jossa Jääkiekon SM-Liiga Oy:n kurinpitoryhmä oli määrännyt päähän kohdistuneesta taklauksesta yhdeksän (9) ottelun pelikiellon. Kyseisessä tapauksessa taklaus oli osoittanut moitittavuutta ja piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallisuudesta. Lisäksi taklauksen kohteena ollut pelaaja oli loukkaantunut. Pelikieltoon määrätylle pelaajalle oli myös aikaisemmin samalla kaudella määrätty pelikieltoa päähän kohdistuneesta taklauksesta. Lautakunta katsoi, ettei aihetta pelikiellon alentamiseen ollut.

Lautakunnan johtopäätös tässä asiassa

Lautakunta toteaa ensinnäkin, että A:n asiassa selvitetty menettely on ollut erittäin moitittavaa. Hän on arvostellut tuomareiden toimintaa tavalla, jota ei voi kiihkeän ottelun jälkeiseen tunnekuohuunkaan vedoten pitää hyväksyttävänä. A on lisäksi banaaneita heittäessään ja erotuomareita apinoiksi kutsuessaan halventanut heitä tavalla, jota ei voi pitää joukkueen toimihenkilölle sopivana. A:lle on tullut määrätä tapahtuneesta tuntuva kurinpitoseuraamus. Asian saama julkisuuskaan ei ole ollut sellaista, että se olisi tullut ottaa toimintakieltoa määrättäessä huomioon, sillä A:n on tullut sellaiseen varautua menettelynsä seurauksena (ks. UOL 44/2015).

Lautakunta pitää A:lle määrättyä kymmenen (10) ottelun toimintakieltoa kuitenkin hänen menettelyynsä sekä edellä selostettuihin Mestiksen kurinpitoryhmän sekä Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunnan B:lle ja C:lle määräämiin rangaistuksiin nähden selvästi liian ankarana. Lautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta on tärkeää, että kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Kurinpitoseuraamuksia koskeva käytäntö voi kehittyä ja ankaroitua, mutta tämä on saatettava lajina parissa toimivien henkilöiden tietoon hyvissä ajoin etukäteen. Sanotun johdosta A:lle määrättyä toimintakieltoa on alennettava.

Oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:n menettelystä lautakunta katsoo kuuden (6) ottelun mittaisen toimintakiellon. Toimintakielto on kärsittävä, kuten kurinpitoryhmän päätöksessä on lausuttu.

Lautakuntakulut

Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

A:n edellä kerrottu menettely on ollut erittäin moitittavaa. Tähän nähden lautakunta katsoo, että A:n on itse kärsittävä valitusasian ajamisesta aiheutuneet kulunsa.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään ja A:lle määrättyä toimintakieltoa alennetaan.

A määrätään kuuden (6) ottelun toimintakieltoon. A on ollut väliaikaisessa toimintakiellossa yhden (1) ottelun, joten hän kärsii toimintakiellon loppuosan eli viisi (5) ottelua Mestiksen kauden 2016 – 2017 alusta lukien.

A:n vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jukka Sippo                                  Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                              sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Heikki Halila, Hannu Rautiainen, Jukka Virtanen ja Elias Kajander