12/2008 Jalkapallo: Kurinpito - Pelikielto, Toimitsijakielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                    PÄÄTÖS              Nro 12/2008

                                                                                            11.6.2008             Diaarinro 7/2008
 
 
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Palloliiton valitusvaliokunnan päätös 22.2.2008, jolla Alexander Mishchuk on määrätty määräaikaiseen peli- ja toimitsijakieltoon
 
ASIA
Peli- ja toimitsijakielto
 
MUUTOKSENHAKIJA
Alexander Mishchuk
 
KUULTAVA
Suomen Palloliitto
 
VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS
Suomen Palloliiton valitusvaliokunta on todennut päätöksessään 22.2.2008, että Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan Alexander Mishchukille määräämää 30.6.2009 päättyvää peli- ja toimitsijakieltoa ei muuteta. Mishchuk oli Rovaniemen Palloseuran ja Atlantis FC:n välisessä ottelussa 24.9.2006 Atlantis FC:n maalivahtina yrittänyt pelata ennalta sovittuun lopputulokseen eli Rovaniemen Palloseuran voittoon pyrkien. Mishchuk oli päästänyt Rovaniemen Palloseuran toisen maalin yrittämättä torjua kyseistä laukausta. Maalin jälkeen Mishchukin tilalle oli vaihdettu toinen maalivahti ja Atlantis FC oli tasoittanut ottelun.
Mishchuk oli tuomittu Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olevalla tuomiolla 18.12.2007 lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mishchuk oli rikkonut Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n h-kohtaa, koska Mishchuk oli yrittänyt pelata ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien.
Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten soveltamisen kannalta ratkaisevaa ei ollut, miten Mishchukia vastaan nostetun syytteen lopulta kävi. Rikosasiassa ja kurinpitomenettelyssä sovellettavat tunnusmerkistöt olivat erilaisia. Rikosasiassa tuomitsemiskynnys oli korkeampi kuin kurinpitomenettelyssä. Käräjäoikeus oli katsonut esitetyn näytön olevan riittävä Mishchukin tuomitsemiseen. Näin ollen asiassa oli myös edellytykset määrätä kurinpitomenettelyssä seuraamus siitä, että Mishchuk oli yrittänyt pelata sovittuun lopputulokseen pyrkien.
 
VALITUS PERUSTEINEEN
Mishchuk on valituksessaan vaatinut, että hänelle määrätty peli- ja toimitsijakielto kumotaan. 
Suomen Palloliiton valitusvaliokunnan mukaan sillä oli mahdollisuus katsoa Mishchukin yrittäneen pelata sovittuun lopputulokseen pyrkien riippumatta tuomioistuimen arvioinnista asiassa esitetystä näytöstä. Kurinpitomenettelyssä määrätty rangaistus perustui samaan menettelyyn, josta Mishchukille oli rikosasiassa vaadittu rangaistusta. Kurinpitomenettelyn lopputulos riippui siitä, oliko Mishchuk menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla vai ei. Kurinpitomenettelyn tuli tältä osin perustua siihen, miten asia oli tuomioistuimessa arvioitu.
Käräjäoikeuden tuomio asiassa ei ollut lainvoimainen, vaan Mishchuk oli valittanut siitä hovioikeudelle. Kurinpitorangaistus oli mahdollista määrätä vasta, kun tuomioistuimen ratkaisu oli lainvoimainen.
 
VASTAUS PERUSTEINEEN
Suomen Palloliitto on vastauksessaan todennut, että valitus tulee hylätä.
Lajiliiton sisäisen kurinpidon ja rikosasian näyttö- ja tuomitsemiskynnys olivat erilaisia. Rikosasian tuomitsemiskynnys oli korkeampi kuin kurinpitomenettelyssä. Lisäksi tunnusmerkistöt olivat erilaisia kurinpitomenettelyssä ja rikosasiassa. Kurinpitomenettelyssä edellytyksenä oli se, että asiassa oli pelattu tai yritetty pelata sovittuun lopputulokseen pyrkien. Kurinpidon rangaistusmääräyksessä ei edellytetty siten lahjuksen ottamista eikä elinkeinotoimintaa, kuten rikosasiassa edellytettiin. Kurinpitoseuraamus ei edellyttänyt myöskään tuomioistuimen ratkaisua. Pelikielto oli mahdollista määrätä jo ennen kurinpitoelinten päätöstä ja pelikielto oli voimassa, vaikka siitä olisi valitettu. Mishchukille määrätty kurinpitoseuraamus perustui Suomen Palloliiton rangaistusmääräyksiin.
 
VASTASELITYS
Mishchuk on Suomen Palloliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että liitolla oli yleensä oikeus tehdä päätös kurinpitomenettelyssä odottamatta tuomioistuimen ratkaisua. Sellaisessa tilanteessa, jossa kurinpito- ja syyteasiat perustuivat samaan tapahtumainkulkuun, asiaa ei ollut mahdollista ratkaista kurinpitomenettelyssä ennen asian lopullista ratkaisemista tuomioistuimessa. Asiaa ei voitu ratkaista kurinpitomenettelyssä pelkkien väitteiden tai huhujen perusteella. Säännöt edellyttivät näyttöä sovittuun lopputulokseen pelaamisesta tai sellaisen yrittämisestä.
 
PÄÄTÖS
Käsittelyratkaisu
Suullinen käsittely
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole sitä pyytäneet.
 
Pääasiaratkaisu
Tosiasiat ja kysymyksenasettelu
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Mishchukin 18.12.2007 antamallaan tuomiolla lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Mishchuk on valittanut tuomiosta hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunta on käräjäoikeuden tuomion jälkeen määrännyt 21.1.2008 antamallaan päätöksellä Mishchukin peli- ja toimitsijakieltoon. Kurinpitovaliokunnan ratkaisu perustuu tapahtumainkulun osalta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevään. Suomen Palloliiton valitusvaliokunta ei muuttanut valituksen kohteena olevalla 22.2.2008 antamallaan päätöksellä kurinpitovaliokunnan päätöstä.
Lautakunnassa on kysymys ensiksikin siitä, onko kurinpitoratkaisu tässä tapauksessa ollut mahdollista perustaa tapahtumainkulun osalta lainvoimaa vailla olevaan käräjäoikeuden ratkaisuun ja toiseksi siitä, ovatko kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset tässä tapauksessa täyttyneet. Kurinpitoseuraamuksen ankaruutta tai määrää ei ole riitautettu.
 
Rikosprosessin ja urheilun kurinpidon suhteesta
Sama urheilijan teko voi täyttää sekä laissa rikokseksi määritellyn teon että urheilun kurinpitosäännöissä kielletyn teon tunnusmerkistön. Tällöin on myös mahdollista, että teosta määrätään sekä rikosoikeudenkäynnissä eli rikosprosessissa rikosoikeudellinen seuraamus että kurinpitomenettelyssä kurinpitoseuraamus. Tämä perustuu muun muassa siihen, että rikoslainsäädännön ja kurinpidon tarkoitukset ovat osittain erilaiset. Jotta seuraamukset eivät kuitenkaan kasaantuisi kohtuuttomiksi, yleisistä periaatteista johtuu, että yleensä myöhemmässä seuraamuksen määräämismenettelyssä otetaan huomioon aikaisemmassa menettelyssä määrätty seuraamus.
Rikosprosessissa on myös mahdollista, että ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkamista ja ennen kuin asiassa on annettu lainvoimainen ratkaisu, rikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa väliaikaisia toimenpiteitä. Laillisuusperiaatteesta johtuu, että epäiltyyn voidaan kohdistaa vain sellaisia toimenpiteitä, joista on säädetty laissa.
Kuten Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisusta 1/2008 voidaan päätellä, urheilijaa koskevan rikosasian tutkinnan tai käsittelyn ollessa kesken taikka ennen kuin asiassa on annettu lainvoimainen ratkaisu, voidaan urheilijaan kohdistaa pakkokeinon luonteisia väliaikaisia kieltoja, mutta tämä on mahdollista ainoastaan, jos tällaisista seuraamuksista on määrätty urheilijaa sitovissa sääntömääräyksissä, esimerkiksi kurinpitosäännöissä, tai urheilijaa sitovissa sopimuksissa. Jos kyse on ammattiurheilijaa koskevasta hänen ammatin harjoittamistaan rajoittavasta väliaikaisesta kiellosta, kiellon edellytykset on määrättävä riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti sekä käytetyn kiellon on täytettävä välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset. Lisäksi on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä, joilla tarkoitetaan muun muassa sitä, että urheilijalla on mahdollisuus asianmukaiseen hyvitykseen, jos väliaikainen kielto osoittautuu perusteettomaksi.
Kun urheilun kurinpidon tarkoitus ja kurinpitoseuraamusten edellytykset tavallisesti poikkeavat rikosoikeudenkäynnin tarkoituksesta ja rangaistuksien määräämisen edellytyksistä, on myös sinänsä mahdollista, että urheilijaan kohdistetaan varsinainen kurinpitomenettely jo ennen kuin asiassa on annettu lainvoimainen ratkaisu. Näin ollen on sinänsä mahdollista määrätä kurinpitoseuraamus esimerkiksi lainvoimaa vailla olevan rikosoikeudenkäynnissä annetun ratkaisun pohjalta. Tällöin kurinpitomenettelyssä arvioidaan kurinpitosääntöjen mukaisesti rikosoikeudenkäynnissä näytetyksi katsottua tapahtumainkulkua.
Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että ryhtyessään kurinpitomenettelyyn lainvoimaa vailla olevan rikosoikeudenkäynnissä olevan ratkaisun pohjalta, järjestön menettelyn on täytettävä, paitsi kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset, vähintään samat vaatimukset kuin, jos kyse olisi pakkokeinon luonteisesta väliaikaisesta toimenpiteestä.
Tämä tarkoittaa urheilijan oikeusturvajärjestelyjen osalta muun muassa sitä, että kurinpitovaltaa käyttävä järjestö kantaa riskin siitä, että kurinpitoseuraamuksen pohjana oleva rikosoikeudenkäynnissä annettu ratkaisu muutoksenhaun johdosta muuttuu siten, että edellytyksiä käytettyyn kurinpitorangaistukseen ei ole ollutkaan olemassa. Tällaisessa tapauksessa järjestön on huolehdittava, että kurinpitorangaistus voidaan poistaa. Lisäksi järjestön on otettava huomioon, että se voi joutua hyvittämään aiheettoman kiellon urheilijalle tai korvaamaan urheilijalle perusteettomaksi osoittautuneen kurinpitoseuraamuksen aiheuttamat vahingot.
 
Peli- ja toimitsijakiellon määräämisen edellytykset tässä tapauksessa
Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n h-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai laiminlyö tällaista ehdotusta koskevan tiedonantovelvollisuuden liitolle. Rangaistusmääräysten 3 §:n mukaan rangaistuslajeja ovat muun muassa peli- ja toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, kuitenkin enintään kahdeksan ottelun ajaksi, tai määräajaksi.
Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytyksenä määräysten 2 §:n h-kohdan mukaan on siis muun muassa, että pelaaja yrittää pelata tai pelaa sovittuun lopputulokseen pyrkien. Tällöin näyttöä tarvitaan sekä ottelun lopputuloksesta sopimisesta että pelaajan pelaamisesta tällaiseen lopputulokseen pyrkien. Näyttö on mahdollista esittää kurinpitomenettelyssä itsenäisesti tai kurinpitoratkaisu on mahdollista perustaa siihen, mitä asian oikeuskäsittelyssä on ilmennyt.  Kuten lautakunta on edellisessä jaksossa todennut, kurinpitomenettelyssä kurinpitoseuraamus on ollut mahdollista perustaa tosiasioiden osalta myös lainvoimaa vailla olevaan tuomioon. Näin Palloliitto on tässä tapauksessa tehnyt.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan Atlantis-joukkueen maalivahti Mishchuk:
·        ei ole tosissaan yrittänyt torjua Rovaniemen Palloseuran 2-0 johtoon vienyttä laukausta ja
·        on vastaanottanut ainakin 1 500 euroa korvaukseksi siitä, että hän pyrkii vaikuttamaan Rovaniemen Palloseuran ja Atlantiksen välisen ottelun lopputulokseen edesauttamalla edustamansa joukkueen häviötä.
Näin ollen Mishchuk on rangaistusmääräysten 2 §:n h-kohdassa tarkoitetulla tavalla yrittänyt pelata sovittuun lopputuloksen pyrkien. Siten kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset ovat täyttyneet.
Lautakunta toteaa, että asiassa esitetyssä Suomen Palloliitto ry:n rangaistusmääräyksistä ei ilmene, että liitto voisi määrätä väliaikaisia kieltoja tai muita toimenpiteitä keskeneräisessä asiassa. Näin ollen kysymys väliaikaisen kiellon määräämisen erityisten edellytyksien täyttymisestä ei asiassa tule esille.
 
Päätöslauselma
Alexander Mishchukin valitus hylätään. Suomen Palloliiton valitusvaliokunnan päätöstä 22.2.2008 ei muuteta.   
Valitusmaksua ei palauteta.
Ratkaisu oli yksimielinen.
 
 
Pertti Välimäki                                                              Timo Ojala
puheenjohtaja                                                               sihteeri
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Antti Aine ja Helena Jaatinen.