6/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Toimintakielto - Kurinpitomenettely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS                   Nro 6/2021

6.4.2021                 Diaarinro 3/2021

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 14.12.2020 valitukseen Nro 11/2020–21

ASIA

Toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJA

 A

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS

Jääkiekon U20 SM-sarjassa 20.11.2020 pelatun ottelun Jukurit–HPK jälkeen erotuomari on ottelun varsinaisen peliajan päätyttyä antanut HPK:n valmentaja A:lle 20 minuutin pelirangaistuksen. Rangaistuksen syynä on ollut sopimaton käytös tuomareita kohtaan.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on 23.11.2020 antamallaan kurinpitopäätöksellä 787/2020–2021 määrännyt A:lle tapahtuneesta kahden sarjaottelun toimintakiellon.

Jääkiekkoliiton ehdotuksesta A on valittanut kurinpitopäätöksestä Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle. Valitusvaliokunta on poikkeuksellisesti käsitellyt valituksen, vaikka sille voi sääntöjen mukaan valittaa vain yli kahden ottelun peli- ja toimintakielloista, koska A:ta ei ollut kuultu ennen kuripitopäätöksen tekemistä. Valitusvaliokunta on päätöksellään nro 11/2020–21 jättänyt kurinpitäjän päätöksen voimaan.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että valitusvaliokunnan päätös kumotaan ja hänelle määrätty toimintakielto sekä erotuomarin määräämä 20 minuutin pelirangaistus poistetaan.

Kurinpitäjä ei ollut kuullut A:ta ennen päätöksen tekemistä, vaikka A oli ilmoittanut haluavansa tulla kuulluksi. Kurinpitäjä oli lisäksi tehnyt kurinpitopäätöksen ennen kuulemispyynnön ilmoittamiselle varatun määräajan päättymistä. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan käsittely ei voinut korvata kuulemisessa tapahtunutta virhettä. A:n perusoikeuksiin kuului oikeus tulla kuulluksi ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Kuuleminen jälkikäteen ei ollut mahdollista, koska asianosaisen perusoikeutta oli jo loukattu. Valitusvaliokunnalla ei myöskään ollut toimivaltaa ratkaista valitusta.

Erotuomari ei ollut enää ottelun päättymisen jälkeen voinut antaa 20 minuutin ottelurangaistusta A:lle, koska kysymys oli pelinaikaisesta rangaistuksesta. Pelaajat olivat jo poistuneet pukukoppeihin, kun rangaistus annettiin jäähallin pukukoppikäytävällä. Tuomari olisi voinut tehdä tilanteesta vain otteluraportin ja kurinpitäjä olisi voinut määrätä tapahtuneesta rangaistuksen. A:lle tai hänen edustamalleen joukkueelle ei ollut ennen ottelurangaistusta määrätty sääntöjen tarkoittamaa pientä rangaistusta tai joukkuerangaistusta. Suomenkielisessä sääntökirjassa oli käännösvirheitä, jotka tuli ottaa huomioon asiaa arvioitaessa.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

A:n kuulemisessa tapahtunut virhe oli korjaantunut, kun hän oli saanut valitusvaliokunnan käsittelyn yhteydessä esittää näkemyksensä tapahtuneesta ja määrätystä toimintakiellosta. Asiassa oli riidatonta, että A oli käyttäytynyt sopimattomasti erotuomaria kohtaan ottelun jälkeen pukukoppikäytävällä. Erotuomarilla oli ollut Suomen Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2018–2022 perusteella oikeus tuomita ottelun jälkeen A:lle pelirangaistus. Sääntökirjan sääntöjen 100 ja 116 sisältöjä on vuosikymmeniä tulkittu siten, että tuomarilla on oikeus ja velvollisuus tuomita rangaistuksia myös pelin jälkeen matkalla pukuhuoneisiin. Näin on toimittu ja toimitaan kaikissa Jääkiekkoliiton alaisissa sarjoissa sekä Liigassa.

VASTASELITYS

A on Jääkiekkoliiton vastauksen perusteella antamassaan vastaselityksessä toistanut valituksessaan esittämiään seikkoja ja sen lisäksi lausunut, että valitusvaliokunnan kokous ja päätös on Jääkiekkoliiton omien kilpailusääntöjen vastainen. A ei ollut voinut sääntöjen mukaan edes valittaa valitusvaliokunnalle eikä valiokunta ole voinut käsitellä asiaa. Asiaa on arvioitava IIHF Official Role Book 2018–2022 perusteella eikä siitä tehdyn suomen kielisen käännöksen perusteella. Kun erotuomari määräsi A:lle pelirangaistuksen, joukkueet olivat jo pukukopeissa. Myös A oli jo käynyt pukukopissa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että jääkiekon U20 SM-sarjassa 20.11.2020 pelatun ottelun Jukurit–HPK jälkeen HPK:n valmentaja A on kohdannut jäältä tulleen erotuomarin pukukoppikäytävällä ja käyttäytynyt tätä kohtaan epäasiallisesti. Erotuomarin kuvauksen mukaan A oli kysynyt erotuomarilta, että ”miten meni omasta mielestä”. Erotuomarin vastattua, että suoritus oli ollut normaali, A oli huutanut erotuomarille tuomarin suorituksen menneen ”ihan päin v…a”. A oli myös huutanut erotuomarille, että ”v…n pelle”. Erotuomari oli tämän jälkeen antanut A:lle 20 minuutin pelirangaistuksen sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan. A ei ole missään asian käsittelyn vaiheessa kiistänyt menetelleensä erotuomarin kuvaamalla tavalla.

Ottelun jälkeen Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on 23.11.2020 määrännyt A:lle tapahtuneesta kahden sarjaottelun toimintakiellon. A oli riidattomasti ilmoittanut kurinpitäjälle haluavansa tulla kuulluksi ennen asian käsittelyä. Kurinpitäjä ei ollut kuitenkaan varannut A:lle mahdollisuutta lausua asiassa ja kurinpitoasia oli ratkaistu ennen Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä kuulemispyynnölle varatun määräajan kulumista.

Jääkiekkoliiton edustaja oli ehdottanut A:lle, että hän valittaisi kurinpitäjän ratkaisusta valitusvaliokunnalle, koska kurinpitäjä oli selvästi menetellyt kurinpitosäännösten vastaisesti jättäessään A:n kuulematta. A oli Jääkiekkoliiton edustajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen tehnyt valituksen valitusvaliokunnalle, ja valitusvaliokunta oli poikkeuksellisesti käsitellyt valituksen. Rangaistulla on kilpailusääntöjen perusteella oikeus valittaa peli- tai toimintakiellosta valitusvaliokunnalle vain, jos se on yli kahden sarjaottelun mittainen. Valitusvaliokunta on katsonut, että A:n kurinpitoasiassa oli tapahtunut kuulemisvirhe ja se voitiin korjata valitusvaliokunnan käsittelyssä. A on riidattomasti voinut valitusvaliokunnan käsittelyssä lausua asiassa näkemyksensä. Valitusvaliokunta on pysyttänyt kurinpitäjän päätöksen.

Asiassa on edellä kerrotun johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko Jääkiekkoliiton kurinpitomenettelyssä tapahtunut sellainen kuulemiseen liittyvä menettelyvirhe, että kurinpitopäätös ja valitusvaliokunnan päätös on kumottava ja kahden sarjaottelun toimintakielto poistettava. Asiassa on tältä osin myös kysymys siitä, onko valitusvaliokunta ollut toimivaltainen käsittelemään A:ta koskevan kurinpitoasian ja korjaamaan kurinpitäjän tekemän kuulemisvirheen. Ja vielä kysymys on siitä, onko ottelun erotuomari voinut määrätä A:lle ottelun jälkeen pelirangaistuksen sopimattomasta käytöksestä tuomaria kohtaan, ja tältä osin myös oikeusturvalautakunnan toimivallasta sanottu kysymys käsitellä.

Kuulemisperiaatteesta

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (esimerkiksi UOL 8/2019, UOL 32/20015, UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010, UOL 23/2011 ja UOL 15/2014). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen urheilijan oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL 18/2015). Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä (UOL 19/2020).

Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 19/2020 lisäksi todennut, että kuulemisvirheistä on oikeusturvalautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä katsottu aiheutuvan ankaria seuraamuksia, kun tyypillisesti kurinpitopäätös on kumottu ja koko kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamus on poistettu. Tällainen seuraamus ei kuitenkaan seuraa kuulemisvirheestä säännönmukaisesti ja väistämättä. Koko seuraamuksen poistamiseen johtaneet tapaukset ovat saattaneet koskea tilanteita, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirhe on katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä (ks. tältä osin esim. UOL 29/2015).

Kuulemisen toteuttamisesta tässä asiassa

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020–2021 kohdan 10.1 mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus.

Säännöksen tarkoittama kurinpitoelin on käsillä olevassa asiassa ollut kilpailusääntöjen 10.3 tarkoittama kurinpitäjä.

Asiassa on riidatonta, että A on ilmoittanut määräajassa kurinpitäjälle haluavansa tulla kuulluksi ennen kurinpitoasian ratkaisemista. Asiassa on myös riidatonta, että kurinpitäjä on tästä huolimatta laiminlyönyt A:n kuulemisen. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kun A on jätetty kurinpitoseuraamusta määrättäessä kokonaan kuulematta, on kysymys lähtökohtaisesti niin vakavasta kuulemisvirheestä, ettei sitä voida korjata enää jälkikäteen. Muussa tapauksessa A:n oikeus tulla kuulluksi saattaisi menettää merkityksensä. Sanottu puhuu sen puolesta, että kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamus on kuulemisvirheen takia poistettava.

Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko kuulemisvirhe korjaantunut, kun asia on poikkeuksellisesti käsitelty valitusvaliokunnassa ja A on tällöin saanut lausua rangaistuksesta ja sen perusteista. Tältä osin on myös arvioitava, onko valitusvaliokunta ollut toimivaltainen käsittelemään A:n valituksen.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020–2021 kohdassa 12.1 säädetään rangaistun henkilön oikeudesta hakea muutosta muun ohella kurinpitäjän tekemään päätökseen. Kohdan 12.1 mukaan rangaistulla henkilöllä (pelaaja, toimihenkilö) on oikeus valittaa liiton valitusvaliokunnalle, mikäli kyseessä on kurinpitovaliokunnan tai kurinpitäjän kurinpitopäätös (peli- tai toimintakielto) seuraavin edellytyksin:

- mikäli kurinpitoelimen määräämä peli- tai toimintakielto on pidempi kuin kaksi (2) ottelua

- mikäli henkilölle on määrätty väliaikainen peli- tai toimintakielto

- mikäli määrätty taloudellinen sanktio (kurinpitosakko) on henkilön osalta yli 100 euroa

Niistä liittohallituksen, eri valiokuntien tai Jääkiekkoliiton Aluehallitusten tai sen alaisten elimien päätöksistä, joista ei voi valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisesti.

Kilpailusääntöjen kohdan 12.2 alakohdan 3 mukaan valitusvaliokunta voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa rankaisuvaltaa käyttäneen elimen päätöksen tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia, lieventää annettuja kurinpitotoimia tai tarvittaessa palauttaa asian sen uudelleen käsiteltäväksi. Valitusten käsittelyssä on valitusvaliokunnan päätös lopullinen. Valitusvaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi sen sääntöjen mukaisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että viimeksi mainitussa kilpailusäännön kohdassa valitusvaliokunnan toimivaltaa ei rajoiteta vain niihin rankaisuvaltaa käyttäneiden elimien päätöksiin, joissa rangaistus on pidempi kuin kahden ottelun peli- tai toimintakielto.

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutun perusteella, että A saatuaan kahden sarjaottelun toimintakiellon ei ole voinut valittaa kurinpitäjän päätöksestä valitusvaliokuntaan. Sääntöjen mukainen toimivaltainen muutoksenhakuelin olisi ollut oikeusturvalautakunta. Sanotun perusteella valitusvaliokunta ei ole ollut toimivaltainen tutkimaan A:n valitusta. Toisaalta kilpailusääntöjen 12.2 alakohdan 3 mukaan valitusvaliokunta voi erityisen painavasta syystä puuttua kurinpitäjän ratkaisuun tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia. Valitusvaliokunta ei kuitenkaan ole viimeksi mainitun säännöksen perusteella voinut pysyttää kurinpitäjän ratkaisua. Se olisi voinut ja sen olisi tullut käsillä olevassa asiassa joko poistaa kurinpitorangaistus, lieventää sitä tai palauttaa asia kurinpitäjän uudelleen käsiteltäväksi kuulemisvirheen takia. Kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot olisivat edellyttäneet, että määrätty toimintakielto olisi ollut yli kahden ottelun mittainen.

Yhteenvetona esillä olevan asian osalta lautakunta toteaa, että kuulemisvirhe on Jääkiekkoliiton sisällä yritetty korjata kehottamalla A:ta valittamaan kurinpitäjän ratkaisusta valitusvaliokuntaan, kuulemalla A:ta valitusvaliokunnassa ja käsittelemällä A:n valitus. Jääkiekkoliiton menettely on tältä osin ollut ymmärrettävää ja sen tarkoitus on ollut sinällään hyväksyttävä. Kurinpitokäsittelyssä aiemmin tapahtunut menettelyvirhe on kuitenkin yritetty korjata tavalla, jota jääkiekkoliiton säännöt eivät ole mahdollistaneet. Valitusvaliokunta on myös tehnyt ratkaisun, johon sillä sääntöjen mukaan ei olisi ollut mahdollisuutta. Näin ollen kuulemiseen on liittynyt useampia virheitä, eikä asiassa sen vuoksi ole mahdollista katsoa, että kuulemisvirhe olisi asian myöhemmässä vaiheessa korjaantunut. Tämän vuoksi ja ottaen vielä huomioon, että A on jo kärsinyt hänelle määrätyn toimintakiellon, on A:n valitus siltä osin hyväksyttävä, kun hän on vaatinut valitusvaliokunnan ja kurinpitäjän ratkaisun kumoamista sekä kurinpitomenettelyssä määrätyn seuraamuksen poistamista.

Erotuomarin oikeus määrätä ottelun päättymisen jälkeen pelirangaistus

Siltä osin kuin A on vaatinut erotuomarin määräämän pelirangaistuksen poistamista, oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kohdassa mainittua urheilun lajisääntöjenvastaisuutta on tulkittu oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä siten, että kilpailua ja kilpailusuoritusta koskevien urheilun lajisääntöjen soveltaminen ja lajisääntöjen mukaan määrättyjen kilpailusuoritusta koskevien seuraamusten tutkiminen eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Poikkeuksellisesti oikeusturvalautakunta on kuitenkin voinut tutkia myös lajisääntöjen rikkomista koskevan kysymyksen, jos urheilijalle on sen perusteella määrätty kurinpitoseuraamus. Tällöin kysymys ei ole kuitenkaan ollut siitä, että oikeusturvalautakunta puuttuisi itse kilpailusuorituksen arviointiin ja sitä koskevaan kilpailutuomariston tekemään kilpailusuoritusta koskevaan päätökseen. Oikeusturvalautakunnan arvioinnin kohteena on ollut se, onko yksittäisen kilpailusuorituksen ulkopuolelle vaikutuksensa ulottavan seuraamuksen määräämiseen ollut kurinpidon vaatimat perusteet (ks. esimerkiksi UOL 5/2016).

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että A on menetellyt Jääkiekkoliiton vahvistamien lajisääntöjen vastaisesti käyttäytymällä välittömästi ottelun jälkeen erotuomaria kohtaan epäasiallisesti. Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kurinpitäjä olisi voinut puuttua A:n menettelyyn siinäkin tapauksessa, että erotuomari ei olisi antanut A:lle pelirangaistusta. Siten oikeusturvalautakunta katsoo, ettei erotuomarin ratkaisulla ole käsillä olevassa asiassa kilpailusuorituksen ulkopuolelle ulottuvaa vaikutusta. Lautakunnalla ei sen vuoksi ole toimivaltaa tutkia erotuomarin ratkaisun sääntöjenmukaisuutta käsillä olevassa asiassa. A:n valitus on siten tältä osin jätettävä tutkimatta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Edellä todetuin perustein A:n valitus on siltä osin hyväksyttävä, kun hän on vaatinut kurinpitäjän määräämän ja valitusvaliokunnan vahvistaman kahden sarjaottelun toimintakiellon poistamista. Muilta osin A:n valitus on jätettävä tutkimatta. A:n valituksen menestyttyä suurimmaksi osaksi käsittelymaksu on palautettava.

Päätöslauselma

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän 23.11.2020 tekemä kurinpitopäätös nro 787/2020–2021 ja valitusvaliokunnan päätös 14.12.2020 valitukseen nro 11/2020–21 kumotaan ja A:lle määrätty kahden sarjaottelun toimintakielto poistetaan. Muilta osin A:n valitus jätetään tutkimatta.

Valitusmaksua palautetaan.

Äänestys.

Ilkka Lahtinen                         Jukka Loiva

Puheenjohtaja                         Sihteeri

                                                    (mietintö)

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tapio Rantala (eri mieltä), Johanna Karvinen, Karin Rosenlew ja Hilla Marjoranta.

Sihteerin mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Sihteeri Loiva: Sihteerin mietintö on oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukainen perustelujen kohdan ”Kuulemisen toteuttaminen tässä asiassa” kahdeksannen kappaleen loppuun asti ja kokonaan kappaleen ”Erotuomarin oikeus määrätä ottelun päättymisen jälkeen pelirangaistus” mukainen. Mainitun kahdeksannen kappaleen jälkeen oikeusturvalautakunta lausunee ratkaisunaan seuraavan.

Kuten oikeusturvalautakunnan ratkaisussaan viittaamassa lautakunnan käytännössä on todettu, urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu kaksi keskeistä edellytystä: 1) kurinpidon kohteena olevan tulee olla tietoinen häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu sekä 2) kurinpidon kohteelle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä. Oikeusturvalautakunta todennee, että kuulemisvirheen korjaamisen osalta olennaista on myös se, että 3) kuuleminen tapahtuu ennen määrätyn seuraamuksen tosiasiallista suorittamista. Muussa tapauksessa kuuleminen menettää todennäköisesti kokonaan merkityksensä.

Oikeusturvalautakunnan edellä mainitussa käytännössä ei ole yleensä pidetty tarkoituksenmukaisena palauttaa asiaa kuulemisvirheen vuoksi takaisin yhdistyksen toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi silloin, kun määrätty rangaistus on jo kärsitty. Niissä tilanteissa, joissa kuulemisvirhe on ollut olennainen, määrätty seuraamus on poistettu. Niissä tilanteissa, joissa kuulemisvirhe ei ole ollut olennainen, se on saatettu katsoa korjaantuneeksi vielä lautakuntakäsittelyssä.

Käsillä olevassa asiassa kuulemisvirhe on Jääkiekkoliiton sisällä yritetty korjata A:ta valitusvaliokunnassa kuulemalla ja käsittelemällä A:n valitus. Valitusvaliokunta on ollut asiassa itse aktiivinen kurinpitäjän havaittua oman virheensä. Vaikka A on tuonut valituksessaan valitusvaliokunnalle ja Jääkiekkoliiton edustajien kanssa käymässään sähköpostikeskustelussa esille, että valitusvaliokunta ei ole toimivaltainen tutkimaan A:n valitusta, A on tehnyt valituksen valitusvaliokunnalle. Hänen on siten katsottava suostuneen siihen, että kuulemisessa tapahtunut virhe tutkitaan valitusvaliokunnan toimesta. Kilpailusääntöjen kohdan 12.2 alakohdan 3 perusteella valitusvaliokunta on myös voinut ottaa asian tutkittavakseen olennaisen kuulemisessa tapahtuneen menettelyvirheen perusteella. Kuulemisen laiminlyöntiä kokonaan voidaan pitää sellaisena, että valitusvaliokunnalla on ollut erityisen painava syy asian käsittelemiseen.

Valitusvaliokunta on tutkinut A:n valituksen ja kurinpitäjän menettelyn päätyen siihen, että asiassa oli tapahtunut kuulemisvirhe. Valitusvaliokunta on kuitenkin katsonut virheen korjaantuneen sillä, että A oli saanut antaa selvityksensä tapahtuneesta valitusvaliokunnassa. Valitusvaliokunta ei ollut katsonut A:ta kuultuaan aiheelliseksi muuttaa kurinpitäjän päätöstä.

Oikeusturvalautakunta katsonee edellä todetun perusteella, että A on ollut tietoinen kurinpitomenettelystä ja hänellä on ollut käytössään kaikki se aineisto, johon kurinpitäjän ratkaisu on perustunut ottaen huomioon tapahtumien riidattomuus.  

Valituksesta ilmenee, että kurinpitäjä on samassa ottelussa määrännyt myös yhdelle pelaajista pelikiellon ja myös tältä osin asiassa on tapahtunut samanlainen kuulemisvirhe. Pelikielto on sittemmin peruttu. Tästä voidaan päätellä, että myös A:n valituksen perusteella valitusvaliokunta on tosiasiallisesti ottanut huomioon valittajan sille toimittaman aineiston ja lausumat sekä harkinnut asiaa objektiivisesti.  Siten oikeusturvalautakunta katsonee myös, että A:lla on ollut viimeistään valitusvaliokunnan käsittelyssä aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn ja lopputulokseen.

Asiassa ei ole edes väitetty, että valitusvaliokunnan toimesta tapahtunut A:n kuuleminen ja valitusvaliokunnan ratkaisu olisi annettu määrätyn kurinpitoseuraamuksen kärsimisen jälkeen. Siten oikeusturvalautakunta todennee, ettei A:n kuulemisessa tapahtunut virhe ole ollut sellainen, jonka seurauksena A:n oikeus tulla kuulluksi olisi menettänyt virheen takia kokonaan merkityksensä.

Koska valitusvaliokunta ei ole päätynyt poistamaan määrättyä toimintakieltoa tai lieventämään sitä kuulemisvirheen takia, valitusvaliokunnan olisi edellä todetuin tavoin tullut kuulemisvirheen perusteella palauttaa asia kurinpitäjälle A:n kuulemiseksi. Oikeusturvalautakunta katsonee, että tällä asian käsittelyssä tapahtuneella virheellä ei kuitenkaan voida katsoa olleen keskeistä merkitystä asian lopputuloksen osalta ottaen huomioon tapahtumien riidattomuus. Oikeusturvalautakunta todennee lisäksi olevan toivottavaa, että kurinpitomenettelyssä tapahtuneet virheet pyritään jatkossakin korjaamaan liiton sisällä. Tämän tulisi kuitenkin tapahtua liiton sääntöjen mukaan ja menettelyvirheet tulee korjata siten, että urheilijoita ja muiden liiton kurinpitovallan piiriin kuuluvia henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsonee, että A:n kuulemisessa tapahtunut virhe on korjaantunut valitusvaliokunnan käsittelyssä. Valitusvaliokunnan käsittelyssä tapahtuneet muut virheet ovat sen laatuisia, etteivät ne anna aihetta enemmille toimille asiassa. Siten A:n valitus hylättäneen siltä osin kuin hän on vaatinut kurinpitäjän ja valitusvaliokunnan päätösten kumoamista ja kahden sarjaottelun toimintakiellon poistamista kuulemisvirheeseen vedoten.

Jäsen Rantala: Hyväksyn sihteerin mietinnön sen kuudennen kappaleen loppuun asti. Mainitun kuudennen kappaleen jälkeen totean lausuntonani seuraavaa.

Kurinpitomenettely, jolla puututaan urheilijan kilpailuoikeuteen kesken kilpailukauden, aiheuttaa tarpeen sille, että kurinpitoratkaisu voidaan antaa nopeasti, mutta kurinpitomenettelyn kohteena olevan oikeuksia loukkaamatta. Tämä pätee erityisesti sarjamuotoisiin joukkueurheilulajeihin, joissa kilpailutapahtumien frekvenssi on tyypillisesti tiheä. Kurinpitomenettelyn kohteena olevan ja tämän seuran kannalta on tärkeää saada tietää mahdollisimman hyvissä ajoin ennen seuraavaa kilpailutapahtumaa, saako kyseinen henkilö kilpailla vai ei.

Tästä johtuen katson, että kurinpitovaltaa käyttävän organisaation mahdollisuuteen korjata kurinpitomenettelyssä tapahtunut virheensä itse on suhtauduttava sallivasti. Menettelyvirheen korjaaminen kuitenkin edellyttää, että virhe on mahdollista korjata tehokkaasti siten, ettei kurinpitomenettelyn kohteena oleva tosiasiallisesti menetä oikeuttaan asianmukaiseen kurinpitomenettelyyn ja muutoksenhakuun. Tehokas menettelyvirheen oikaiseminen voi tällöin tapahtua esimerkiksi siten, että asia käsitellään kurinpitoelimen toimesta uudelleen tai kurinpitoelimen päätös käsitellään organisaation sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, josta voi valittaa vielä esimerkiksi urheilun oikeusturvalautakuntaan. Ollakseen tehokas, menettelyvirheen korjaamisen on tapahduttava ennen kuin kurinpidon kohteena oleva on suorittanut rangaistuksensa.

Kurinpitomenettelyn on perustuttava sääntöihin ja siihen, että kurinpitomenettelyn kohteena oleva on osaltaan sitoutunut noudattamaan kyseisiä sääntöjä. Käsillä olevassa tapauksessa Jääkiekkoliitto on pyrkinyt korjaamaan menettelyvirheensä käsittelemällä asian valitusvaliokunnassa. Valitusvaliokunta ei ole muuttanut kurinpitäjän päätöstä, vaan pitänyt sen ennallaan. Kilpailusäännöt olisivat eräin edellytyksin mahdollistaneet esimerkiksi kurinpitorangaistuksen poistamisen tai lieventämisen taikka asian palauttamisen kurinpitäjälle, mutta säännöissä ei ole mainittu sellaista mahdollisuutta, että valitusvaliokunta voisi pitää kurinpitäjän antaman rangaistuksen voimassa.  Näin ollen menettely ei ole ollut täysin kilpailusääntöjen mukaista.

Vaikka Jääkiekkoliiton menettely on sääntöjä kirjaimellisesti tulkittuna ollut virheellistä, en tässä tapauksessa pidä virhettä asian kannalta merkityksellisenä. A on ensinnäkin suostunut menettelyyn ja toisaalta saanut asiansa käsitellyksi nopeammin ja laajemman kokoonpanon toimesta kuin jos asia olisi esimerkiksi palautettu saman kurinpitäjän käsiteltäväksi, joka oli jo kertaalleen ratkaissut asian. Katson, että jos A:n oikeus saada tulla kuulluksi olisi toteutunut valitusvaliokuntakäsittelyn myötä ennen kuin A suoritti rangaistuksensa, tapahtunut kuulemisvirhe olisi tullut tehokkaasti korjatuksi.

Asiassa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että tapahtunut menettelyvirhe olisi korjattu ja A:n oikeus tulla kuulluksi olisi toteutunut ennen kuin A kärsi saamansa rangaistuksen. Katson, että näyttötaakka tapahtuneen menettelyvirheen tehokkaasta korjaamisesta on Jääkiekkoliitolla. Kysymyksen jäädessä näyttämättä asia on ratkaistava rangaistuksen kohteen eli A:n eduksi.

Tästä johtuen päädyn asiassa samaan lopputulokseen kuin enemmistö.