18/2021 Karate – Arvokisavalinta

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                  Päätös              Nro 18/2021

                                                                                                          5.8.2021            Diaarinumero 18/2021

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Karateliitto ry:n valmennusvaliokunnan päätös 22.7.2021 valinnasta Cadets Male U16 kumite -57 kg -sarjan edustajaksi nuorten EM-kisoihin 20. – 22.8.2021

 

ASIA                 

Arvokisavalinta

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A, huoltajanaan X

 

KUULTAVA

Suomen Karateliitto ry

 

ASIAN TAUSTA

 

                           Suomen Karateliitto ry:n valmennusvaliokunnan valintapäätös

 

Suomen Karateliitto ry:n (Karateliitto) valmennusvaliokunta on 22.7.2021 valinnut karaten nuorten EM-kilpailuihin (NEM) 20. – 22.8.2021 U16-poikien -57 kg kumite -sarjan Suomen edustajaksi B:n valittaja A:n sijaan.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan, hänet valitaan nuorten EM-kisoihin ikä- ja painoluokkansa Suomen edustajaksi Karateliiton valitseman urheilijan sijasta ja että hänen suorittamansa valitusmaksu palautetaan hänelle. Vaihtoehtoisesti A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan eikä kyseiseen sarjaan valita lainkaan Suomen edustajaa.

 

Perusteinaan A on esittänyt, että hänet oli jätetty valitsematta arvokisoihin, vaikka hän oli menestynyt kisoja edeltävien maajoukkueleirien 18. – 20.6.2021 ja 16. – 18.7.2021 harjoitusotteluissa valittua urheilijaa paremmin ja vaikka hänellä – toisin kuin valituksi tulleella urheilijalla – oli aikaisempaa kansainvälistä kilpailukokemusta vuosilta 2019 – 2020. A oli valittu nuorten maajoukkueeseen vuodeksi 2021, kun taas valittu ja kokemattomampi urheilija ei ollut maajoukkueessa tai tällaisesta valinnasta ei ollut ainakaan julkisesti tiedotettu. A oli oman paino- ja ikäluokkansa kumite-sarjan Suomen mestari vuodelta 2020. EM-kisoihin valittu urheilija ei ollut saanut sijoitusta samoissa SM-kisoissa omassa painoluokassaan. EM-kisoihin valittu urheilija oli maajoukkueleireillä käyttäytynyt kilpailutilanteessa tavalla, joka ei kertonut hyvästä paineensietokyvystä. Maajoukkueleirillä 16. – 18.7.2021 A oli otellut kolmesti EM-kisoihin valittua urheilijaa vastaan voittaen otteluista kaksi ja häviten niistä yhden. A oli siten suoriutunut juuri ennen arvokisavalintoja urheilullisesti paremmin kuin kisoihin valittu urheilija.

 

Valintamenettely oli ollut muutoinkin syrjivä. EM-kisoihin valitun urheilijan henkilökohtainen valmentaja oli ollut myös maajoukkuevalmentaja ja hänen oli sallittu olla läsnä ja toimia tuomarina maajoukkueleirien näyttöotteluissa, kun taas A:n valmentajalle tätä mahdollisuutta ei ollut annettu. Valitun urheilijan valmentajalla oli näin ollut tilaisuus saada tietoa valintamenettelystä ja vaaditusta näytöstä, mikä oli asettanut urheilijat epäyhdenvertaiseen asemaan. A:lle ei ollut myöskään missään vaiheessa tuotu esille, että ylempään painoluokkaan merkitty, sittemmin EM-kisoihin valittu urheilija kilpailisi arvokisavalinnasta yhdessä A:n kanssa kevyemmässä painoluokassa.

 

Maajoukkueleirillä 16. – 18.7.2021 A oli myös ottelujensa jälkeen yllättäen kutsuttu takaisin ns. paineensieto-otteluun itseään parempaa urheilijaa vastaan ilman, että A:lle oli kerrottu, mikä oli ollut tällaisten ottelujen merkitys. A oli hävinnyt selvästi paineottelunsa. EM-kisoihin valittu urheilija oli suoriutunut omasta ottelustaan tuloksellisesti A:ia paremmin. A:n paineottelun vastustaja oli myös tasoltaan kovempi kuin EM-kisoihin valitun urheilijan vastustaja. A:lle oli syntynyt käsitys siitä, että arvokisavalintakriteerejä oli tarkoitushakuisesti muokattu, jotta toinen urheilija kuin hän oli voitu valita NEM 2021 -kisoihin.

 

A:n valitsematta jättämistä EM-kisoihin ei ollut asiallisesti perusteltu.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Karateliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

COVID-19-tilanne oli johtanut nuorten vuoden 2021 EM-kilpailujen näyttökilpailuiden peruuttamiseen vuodelta 2020 ja alkuvuodelta 2021 sekä helmikuussa 2021 pidettäväksi tarkoitettujen EM-kisojen siirtämiseen myöhempään ajankohtaan. Alun perin joulukuun alussa 2020 tehtävien arvokisaedustajien valintakriteereiksi oli ilmoitettu ”menestys kevään, kesän ja syksyn kansainvälisissä kilpailuissa”. Nuorten maajoukkueurheilijoiden ja haastajaryhmän urheilijoiden ensimmäinen leiri oli järjestetty 23. – 25.4.2021 ja toinen leiri 30.4. – 2.5.2021. Jälkimmäisellä leirillä urheilijoille oli ilmoitettu, että ”lopulliset valinnat 2021 nuorten EM-kilpailuihin tehdään kotimaan leirinäyttöjen tai mahdollisten kansainvälisten kilpailuiden perusteella”.

 

Karateliitto oli tämän jälkeen 1.6.2021 tiedottanut EM-kisaurheilijavalinnat tehtävän urheilijoiden tämänhetkisten näyttöjen niin kilpailullisesti kuin maajoukkueleiritysten ja haastajaleirikatselmusten kautta.

 

Koska kansainvälisiä näyttökilpailuja ei ollut ollut, Karateliitto oli 18. – 20.6.2021 pitänyt kolmannen nuorten leirin, jossa oli pidetty yhteensä 140 tuomarin tuomitsemaa näyttöottelua kilpailunomaisessa tilanteessa. Päijät-Hämeen sairaanhoitoalueen ja Olympiakomitean mainittuna ajankohtana voimassa ollutta koronaohjeistusta noudattaen urheilijoiden henkilökohtaisia valmentajia ei ollut pyydetty näyttöotteluihin mukaan. Näyttöotteluissa oli ollut läsnä vain maajoukkuevalmentajat, jotka eivät olleet osallistuneet urheilijoiden valmentamiseen vaan ottelujen tarkkailemiseen, pisteiden kirjaamiseen, ottelujen ajanottoon ja muihin vastaaviin kilpailuun liittyviin yksityiskohtiin. Henkilökohtaiset valmentajat oli kutsuttu paikalle samaan aikaan heille suunnattuun koulutukseen. EM-kisoihin valitun urheilijan henkilökohtainen valmentaja oli sattunut olemaan näyttöotteluissa paikalla ollut maajoukkuevalmentaja. Neljännellä nuorten leirillä 16. – 18.7.2021 oli jatkettu katselmusta ja näyttöotteluja joillekin potentiaalisille urheilijoille.

 

Näyttöotteluissa 18. – 20.6.2021 A ja muut U16-ottelijat olivat otelleet vastakkain. A:n voittoprosentti oli tuolloin ollut alhaisempi kuin muilla, esimerkiksi EM-kisoihin valitulla urheilijalla. Lisäksi A:n ja EM-kisoihin valitun urheilijan väliset keskinäiset ottelut olivat päätyneet A:n tappioksi 1-2. Näyttöotteluissa 16. – 18.7.2021 A oli voittanut hänen ja EM-kisoihin valitun urheilijan välisistä kolmesta keskinäisestä ottelusta kaksi. A oli kuitenkin hävinnyt seuranneen paineensieto-ottelun U18-ottelijaa vastaan 8-0, kun taas EM-kisoihin valitun urheilijan vastaava ottelu toista U18-ottelijaa vastaan oli päättynyt 2-2. Näin ollen EM-kisoihin valitun urheilijan leiriottelunäytöt olivat olleet vahvemmat kuin A:lla. Näyttöottelujen ottelupareja ei ollut järjestelty tarkoitushakuisesti.

 

A:lla ei ollut ollut viimeisen 1,5 vuoden ajalta sellaista kansainvälistä kokemusta, mitä valinnoissa olisi painotettu. Nuorten maajoukkue on koostunut tasoryhmistä, kuten maajoukkueesta ja haastajaryhmästä. Koronan vuoksi vuoden 2021 maajoukkuetta ei ole voitu suunnitellulla tavalla toteuttaa. NEM 2021 -kisaurheilijavalinnat oli tehty vain urheilullisilla perusteilla (mm. voitetut ottelut, tekninen osaaminen, taktinen osaaminen, kyky otella erilaisia ottelutyylejä vastaan).

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A on antanut vastaselityksensä Karateliiton vastauksesta ja lausunut siinä, ettei hän ollut valintamenettelyssä tullut kohdelluksi oikeudenmukaisesti eikä tasavertaisesti EM-edustajaksi hänen sijastaan valittuun urheilijaan nähden. Valintamenettelyprosessi ei ollut ollut avointa eikä valinnan kannalta oleellisia tietoja muun muassa valintakriteereistä ollut tiedusteluista huolimatta kerrottu urheilijalle eikä hänen henkilökohtaiselle valmentajalleen. Sen sijaan EM-kisoihin valitulla urheilijalla oli mahdollisuus saada tietoa valintakriteereistä, ottelijoiden painoluokista ja näyttöotteluiden tuloksista, koska hänen henkilökohtainen valmentajansa oli myös liiton vastuuvalmentaja ja koska vastuuvalmentaja oli lisäksi voinut olla paikalla valmennettavansa urheilijan näyttöotteluissa, toisin kuin A:n oma valmentaja. EM-kisoihin valittu urheilija oli myös vaihtanut viimeisimpien leirien ajankohtina alempaan eli A:n painoluokkaan, mitä ei ollut A:lle kerrottu.

 

Voittoprosenteilla ja otteluista saaduilla pisteillä laskettuna A oli kahden viimeisen leirin näyttöotteluissa pärjännyt paremmin kuin EM-kisoihin valittu urheilija. A oli myös leireillä otellut useamman näyttöottelun kuin EM-kisoihin valittu urheilija.

 

LAUSUMA

 

Suomen Karateliitto ry on antanut lausumansa A:n vastaselityksestä.

 

Karateliitto oli 1.6.2021 tiedottanut kaikille seuroille ja urheilijoille nuorten EM-kisojen valintakriteereistä. Karateliiton valmennusvaliokunta oli tehnyt urheilijavalinnat vastuuvalmentajien esityksistä edellä mainittujen valintakriteerien perusteella. Leirien näyttöottelutulosten seurantataulukko oli ollut valmentajien työkalu eikä yleisesti julkaistu asiakirja. EM-kisoihin valittu urheilija oli alun pitäen ilmoittautunut leireille liian korkeaan painoluokkaan, minkä hän oli sittemmin korjannut. Karateliiton valmennusvaliokunta ei ole nimennyt kaikkiin sarjoihin Suomen edustajaa.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Asian tausta, ilmoitetut valintakriteerit ja kysymyksenasettelu

 

Asiassa on kysymys urheilijavalinnasta Tampereella 20. – 22.8.2021 järjestettäviin karaten nuorten EM-kisoihin (NEM 2021).

 

Alun pitäen Karateliitto oli ilmoittanut, että valinnat helmikuussa 2021 pidettäväksi tarkoitettujen nuorten EM-kisoihin tehdään joulukuun alussa 2020. Arviointi- ja valintakriteereinä oli ilmoitettu menestys kevään, kesän ja syksyn kv. kilpailuissa. Kilpailut on Karateliiton ylläpitämässä urheilijoiden seurantataulukossa jaettu eri luokkiin. Seurantataulukkoon merkitään kilpailijan mahdollinen menestys kyseisessä kilpailussa, sekä osanotot kilpailuihin. Vastuuvalmentajat tekevät valinnat kaikissa edustusikäluokissa ja esittelevät ne valmennusvaliokunnalle, joka tekee lopulliset päätökset.

 

Seuraavaksi Karateliitto on 11.8.2020 ilmoittanut, että mahdollisiin tuleviin arvokisoihin (EM, NEM) urheilijavalintoja tehtäessä liiton valmennusvaliokunnan näkemys ratkaisee. Urheilijavalintoja tehtäessä tarkastellaan aikaisempaa menestystä sekä urheilijan kuntoa syksyn maajoukkueleirillä. Valintakriteerit arvokilpailuihin poistetaan toistaiseksi käytöstä, perusteena kilpailukauden poikkeusolot.

 

Tämän jälkeen Karateliitto on 1.6.2021 ilmoittanut kisojen valinnoista siten, että ensimmäisen kierroksen urheilijavalinnat nuorten Euroopan mestaruuskilpailuihin Tampereelle on tehty valmennusvaliokunnan puolesta. Valinnat perustuvat urheilijoiden tämänhetkisiin näyttöihin, niin kilpailullisesti kuin maajoukkueleiritysten ja haastajaleirikatselmusten kautta. Joukkuetta täydennetään uudestaan heinäkuussa näyttöjen perusteella lisää, mikäli potentiaalisia urheilijoita tulee esille kesän leiritysten kautta.

 

Karateliitto on viimeisimmän ilmoituksensa jälkeen pitänyt kaksi leiriä, joihin on kutsuttu muun muassa A ja hänen sijaansa EM-kisoihin valituksi tullut urheilija ja joissa on käyty useita tuomaroituja näyttöotteluja. Karateliiton valmennusvaliokunta on kyseisten leirien jälkeen 22.7.2021 tehnyt muun ohella valittajaa koskevan sarjan valintapäätöksen ja tiedottanut siitä valittajalle ja tämän sijaan EM-kisoihin valitulle urheilijalle.

 

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko Karateliiton valintakriteerit asetettu sillä tavoin selkeästi, että niitä voidaan arvioida oikeudellisesti. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko valintapäätös ja -menettely ollut valittajaa syrjivä.

 

Valintapäätöksen arviointi

 

(a) Valintakriteerit

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto valitsee Suomea edustamaan urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden arvioidaan voivan menestyä kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaiten. Yleisistä yhdistysoikeudellisista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Silloin, kun valinnat kuitenkin tehdään ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden perusteella, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa valinnassa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti ja päätös voidaan valituksen johdosta kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu. Urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen (ks. UOL 17/2021 ja siinä viitatut ratkaisut).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Karateliiton alkuperäisiä valintakriteereitä on jouduttu muuttamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Karateliitto on elokuussa 2020 ilmoittanut, että alkuperäisiä valintakriteereitä ei noudateta. Karateliitto on 1.6.2021 ilmoittanut, että liiton valmennusvaliokunta tekee urheilijavalinnat vastuuvalmentajien esityksistä näyttöjen perusteella. Viimeisin ilmoitus valintoja ohjaavista kriteereistä on siis annettu 1.6.2021. Tämän tarkempia valintaa ohjaavia kriteereitä ei ole oikeusturvalautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan annettu eikä siten myöskään urheilijoille ilmoitettu.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta voi käsitellä ensinnäkin vain sellaisen arvokilpailuvalintaa koskevan päätöksen, jossa lajiliiton selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu. Toiseksi arvokilpailuvalintaa koskeva päätös voidaan tutkia, jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tämän sääntömääräyksen mukaan lautakunnan toimivalta on arvokilpailuvalintoja koskevissa asioissa selvästi suppeampi kuin muissa lautakunnassa käsiteltävissä asioissa. Arvokilpailuvalinta voidaan lautakunnassa tutkia vain siltä osin, kun siinä on rikottu selviä valintakriteereitä tai kun se on syrjivä sääntökohdassa mainitulla tavalla (ks. myös UOL 16/2009).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa alkuperäisten valintakriteereiden soveltamisesta on luovuttu, jonka jälkeen korvaavia uusia kriteereitä ei ole ensinnäkään selkeästi asetettu. Viimeisimmät kriteerit eivät ole myöskään niin selviä ja yksiselitteisiä, että tehdyissä valinnoissa voitaisiin todeta niitä jätetyn noudattamatta. Lisäksi 1.6.2021 ilmoitetut valintaa ohjaavat kriteerit jättävät valitsijalle harkintavaltaa, joka liittyy kesällä 2021 annettaviin näyttöihin eli ilmeisesti ainakin leireillä todennettavissa oleviin urheilullisiin perusteisiin. Karateliitto on toimittanut lautakunnalle taulukon urheilijoiden kesän 2021 leireillä käymistä otteluista ja niiden tuloksista. Karateliitto on vastineessaan todennut kaikkien valintojen perustuvan puhtaasti urheilullisten tekijöiden arviointiin (muun muassa voitetut ottelut, tekninen osaaminen, taktinen osaaminen, kyky otella erilaisia

ottelutyylejä vastaan). Sen arvioiminen, onko valitsija käyttänyt valintakriteereiden mukaista harkintavaltaansa, esimerkiksi urheilullisten perusteiden arvioinnissa tarkoituksenmukaisesti taikka oikein, ei kuulu lautakunnan toimivaltaan. Se, olisiko liiton käsillä olevassa tilanteessa tullut jättää kokonaan kyseisen luokan Suomen edustaja NEM 2021 -kisoihin valitsematta, kuuluu tältäkin osin harkintavaltaa jättävät kriteerit huomioon ottaen yhdistysautonomian ja siten Karateliiton yksinomaisen harkintavallan piiriin. Sen arviointi, olisiko Karateliiton tullut jättää edustaja kysymyksessä olevaan painoluokkaan kokonaan valitsematta, ei sekään siten kuulu lautakunnan toimivaltaan. 

 

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että arvokilpailuihin tähtäävien urheilijoiden oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että valintakriteerit olisivat etukäteen tiedossa ja sisällöltään riittävän yksiselitteiset ja ymmärrettävät. Karaten nuorten EM-kilpailuihin liittyen oikeusturvalautakunta on käsitellyt kaksi erillistä valitusta (ks. aikaisempi ratkaisu UOL 17/2021), joiden perusteella on todettavissa, että Karateliitto ei ole urheilijoiden oikeusturvan kannalta arvioituna onnistunut erityisen hyvin valintamenettelyssä eikä nyt kysymyksessä olevan valituksen perusteella myöskään siinä, miten alkuperäisten valintakriteerien noudattamatta jättämisen jälkeen korvaavat kriteerit on laadittu ja miten niistä urheilijoille tiedotetaan. Urheilijan oikeusturvan kannalta olisi ollut perusteltua, että alkuperäisten valintakriteerien jälkeen korvaavat valintakriteerit olisi muotoiltu sellaisella tavalla, joka olisi turvannut nyt toteutunutta paremmin urheilijoiden yhdenvertaisen ja ennakoitavan kohtelun.

 

(b) Syrjivää kohtelua koskeva väite

 

A on saanut ennakolta tietää NEM 2021 -valinnoissa noudatettavat edellä selostetulla tavalla Karateliitolle paljon harkintavaltaa jättävät valintaperusteet ja hän on voinut osallistua ja osallistunutkin valintaa edeltäville maajoukkueleireille.

 

Sen, että EM-kisoihin valituksi tulleen urheilijan henkilökohtainen valmentaja on voinut olla läsnä näyttöotteluissa toisin kuin A:n valmentaja, on selvitetty johtuneen yksin ensin mainitun valmentajan maajoukkuevalmentaja- tai vastuuvalmentajastatuksesta. Näin ollen valmentajien ja sitä kautta myös urheilijoiden keskinäiselle erilaiselle kohtelulle on tältä osin ollut olemassa hyväksyttävä syy. Kyseinen maajoukkuevalmentaja ei ole osallistunut näyttöotteluissa urheilijansa valmentamiseen, vaan hän on toiminut näyttöotteluissa teknisenä toimitsijana kykenemättä vaikuttamaan näyttöottelujen arviointiin ja tätä kautta urheilijavalintapäätökseen. Asiassa ei ole selvitetty, että NEM 2021 -kisoihin valitulla urheilijalla tai tämän valmentajalla olisi ollut jotakin sellaista tietoa valintakriteereistä, jota A:lla tai tämän valmentajalla ei olisi ollut, taikka että tällaisilla tiedoilla, mikäli sellaisia olisi A:n kilpailijalla ollut käytettävissään, olisi ollut valintamenettelyssä olennaista merkitystä, mikä voisi tarkoittaa valintamenettelyllä olleen syrjivä luonne A:n näkökulmasta.

 

A:n sijasta nuorten EM-kilpailuihin valittu urheilija oli ensin ilmoittanut tavoittelevansa paikkaa ylemmässä painoluokassa kuin A, mutta vaihtanut sitten samaan painoluokkaan, jossa A oli otellut ja tavoitellut edustuspaikkaa. Tähän painoluokan vaihtamiseen on voinut olla erilaisia syitä, mutta esitetty selvitys ei osoita, että kysymys olisi ollut lautakunnan sääntöjen tarkoittamasta A:ta syrjivästä tai muusta epäasiallisesta syystä. Toisen urheilijan henkilökohtaiset ratkaisut eivät myöskään ole Karateliiton vastuulla.

 

A on saanut tiedon valintapäätöksestä. Oikeusturvalautakunnalle ei ole esitetty päätösasiakirjaa tai pöytäkirjaa, josta päätös ilmenisi. Asiassa on kuitenkin Karateliiton nettisivuiltakin ilmenevällä tavalla riidatonta, että valituksenalainen urheilijavalintapäätös on tehty. Ei olekaan poikkeuksellista, ettei kaikista urheilijavalinnoista tehdä nimenomaista, kirjallisesti perusteltua päätösasiakirjaa. Olennaista on se, että urheilijavalinnan lopputulos ja sen keskeiset perustelut ovat olleet A:n tiedossa. A:n valituksesta ilmenevin tavoin Karateliiton olympiavalmentaja oli myös puhelimitse kertonut A:n huoltajalle tehdyn urheilijavalinnan perustuneen etenkin viimeisimpien näyttöottelujen tuloksiin ja niissä tehtyihin havaintoihin valittajasta ja vastavuoroisesti EM-kisoihin valituksi tulleesta urheilijasta. Jälkikäteen eli oikeusturvalautakunnan käsittelyssä on myös käynyt nimenomaisesti selville, että Karateliiton valmennusvaliokunnan päätöksen on ilmoitettu perustuneen yksin urheilullisiin perusteisiin ja viimeisimpien maajoukkueleirien tuloksiin. Karateliitto on edellä todetuin tavoin toimittanut taulukon leireillä käydyistä otteluista ja niiden lopputuloksista. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Karateliiton ilmoittamiin avoimiin ja harkintavaltaa jättäviin valintaperusteisiin nähden A on asian käsittelyn aikana saanut riittävän yksityiskohtaisen tiedon häntä koskevasta valintapäätöksestä ja sen sisällöstä perusteluineen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Karateliitto on ilmoituksensa mukaan perustanut kaikki valintansa pelkästään ottelijoiden urheilulliseen arviointiin. Tämän ilmoituksen oikeellisuutta ei ole osoitettu vääräksi. Asiassa esitetty selvitys ei siten osoita, että valintapäätös olisi ollut syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näillä perusteilla lautakunta päätyy siihen, että A:ta ei ole lautakunnan sääntöjen tarkoittamin tavoin epäasiallisesti syrjitty. Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että erityisesti nuorten urheilijoiden kohdalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ne yksityiskohdat ja piirteet, jotka voivat näyttäytyä nuorelle urheilijalle yhdenvertaisuutta loukkaavilta, pyrittäisiin kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla poistamaan tai jos tämä ei ole mahdollista, tekemään urheilijoille muulla tavoin ymmärrettäviksi.

 

Oikeusturvalautakunta annettujen selvitysten perusteella katsoo, että valintamenettelyssä A:ta ei voida katsoa edellä lausutuilla perusteilla tai muistakaan syistä ilman hyväksyttävää syytä asetetun eri asemaan kuin EM-kisoihin valituksi tullut tai muutkaan EM-paikkaa tavoitelleet urheilijat.

 

(c) Lopputulos

 

Edellä todetuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole esitetty perusteita valintapäätöksen lopputuloksen muuttamiseen.

 

Valituksen lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen kuulla Karateliiton valmennusvaliokunnan EM-kisoihin valitsemaa urheilijaa.

 

Valitusmaksun palauttaminen

 

Valittajan hävitessä valituksensa valitusmaksu voidaan lautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin nojalla palauttaa vain, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintakriteerit ovat jättäneet Karateliitolle paljon harkintavaltaa. Karateliiton valintamenettelyssä ei kuitenkaan ole tapahtunut sellaisia virheitä, jotka valituksen hylkäämisestä huolimatta puoltaisivat valitusmaksun palauttamista. Oikeusturvalautakunta siten katsoo, ettei valitusmaksun palauttamiselle ole lautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Suomen Karateliitto ry:n valmennusvaliokunnan arvokisavalintapäätöstä 22.7.2021 ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                                             Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                        Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Antti Aine, Pekka Lindroos, Karin Rosenlew ja Pekka Timonen