18/2010 Jalkapallo: Yhdistys- Päätöksen sääntöjen vastaisuus- Sarjajärjestelmä

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA           PÄÄTÖS        18/2010

                                                                                    23.9.2010     Diaarinro 8/2010

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n hallituksen 6.4.2010 tekemä päätös kansallisen kilpailutoiminnan sarjajärjestelmiin tehtävistä muutoksista, jolla muun muassa Naisten Liigan joukkuemäärää on muutettu kaudelle 2011 siten, että Naisten Liigassa tulee pelaamaan kymmenen joukkuetta. Päätöksen mukaan kaudella 2010 Naisten Liigasta putoaa kaksi joukkuetta, ja yksi joukkue karsii Naisten Ykkösen voittajan kanssa liigapaikasta. Lisäksi kolminkertaisessa sarjajärjestelmässä kolmannen kierroksen kotiottelut määräytyvät edellisen kauden sarjasijoituksen perusteella.

 

ASIA

Sarjajärjestelmän muutos

MUUTOKSENHAKIJA

FC Sport -39 rf

KUULTAVA

Suomen Palloliitto ry

ASIAN KÄSITTELY SUOMEN PALLOLIITTO RY:N LIITTOHALLITUKSESSA

Suomen Palloliitto ry:n liittohallitus on 19.11.2009 päättänyt kansallista kilpailutoimintaa koskevista määräyksistä kaudelle 2010 lisäyksin, että mahdollisista muutoksista ja putoamisista kaudelle 2011 päätetään liittohallituksen kokouksessa viimeistään 31.3.2010. Liittohallitus on 26.3.2010 päättänyt muuttaa kansallista kilpailutoimintaa koskevia määräyksiä siten, että kauden 2010 nousijoiden ja putoajien määrään voidaan tehdä muutoksia 6.4.2010 saakka. Liittohallitus on 6.4.2010 hyväksynyt eri sarjojen joukkuemäärät muun muassa Veikkausliigan, Ykkösen, Kakkosen, Naisten Liigan ja Naisten Ykkösen osalta. Päätöksen mukaan Naisten Liigassa tulee kaudella 2011 pelaamaan 10 joukkuetta. Kaudella 2010 Naisten Liigasta putoaa kaksi joukkuetta ja yksi joukkue karsii Naisten Ykkösen voittajan kanssa voittajan kanssa liigapaikasta. Kolminkertaisessa sarjajärjestelmässä kolmannen kierroksen kotiottelut määräytyvät edellisen kauden sarjasijoituksen perusteella.

VALITUS PERUSTEINEEN

FC Sport-39 rf on valituksessaan vaatinut, että Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen päätös kumotaan Naisten Liigaa koskevilta osin ja että Palloliitto päättää sarjajärjestelmästä kuultuaan sitä ennen Naisten Liigaa. FC Sport-39 rf on toissijaisesti vaatinut, että päätös määrätään tulevaksi voimaan vasta kaudelle 2012. Lisäksi FC Sport-39 rf on vaatinut, että Suomen Palloliitto ry velvoitetaan korvaamaan FC Sport-39 rf:lle valitusmaksu 600 euroa ja valmistelukuluina 500 euroa.

Palloliiton yksipuolisesti tekemä päätös on loukannut yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta ja päätös on tehty kuulematta jäsenseuroja. Miesten Veikkausliigan joukkuemäärien muutokselle annettiin vuoden siirtymäaika, mutta Naisten Liigan joukkueille ei. Palloliiton päätös oli vastoin tasavertaisuuden periaatetta. Päätöksen välitön voimaan astuminen ilman vuoden ylimenokautta oli kohtuutonta. Seurojen mielipiteenä asiaa valmisteltaessa oli käytetty sellaisten henkilöiden mielipiteitä, joilla ei ollut seuroissa virallista asemaa eli nimenkirjoitusoikeutta. Päätös oli tehty harhaanjohtaviin tietoihin perustuen. Päätös oli väärin valmisteltu ja esitelty. Päätös oli tehty liian myöhään verrattuna jäsenseurojen omiin toimintasuunnitelmiin ja strategioihin. Seuroille ei ollut jäänyt tarpeeksi aikaa valmistautua sarjaan. FC Sport-39 rf oli noussut Naisten Liigaan kaudelle 2010 ja rakentanut joukkueensa siinä uskossa, että kaudella 2010 pelataan aikaisemmin voimassa olleilla määräyksillä, joiden mukaan viimeiseksi sijoittunut putoaa suoraan ja toiseksi viimeinen karsii Naisten Ykkösen voittajan kanssa. Pelaajien siirtoraja oli umpeutunut tammikuussa 2010. Palloliitto oli muuttanut sääntöjä kesken kilpailukauden. Päätös loukkaa jäsenten itsemääräämisoikeutta ja saattaa jäsenet eriarvoiseen asemaan. Päätöksen valmistelussa ja esittelyssä ei ollut noudatettu hyvää hallintotapaa. Useiden seurojen kanssa ei ollut keskusteltu eikä seuroille ollut jäänyt tarpeeksi aikaa valmistautua sarjoihin.

Määräys, jonka mukaan kolminkertaisessa sarjajärjestelmässä kolmannen kierroksen kotiottelut määräytyvät edellisen kauden sarjasijoituksen perusteella, oli kohtuuton. Edellisen kauden sijoitus ei voinut vaikuttaa seuraavan kauden kolmannen kierroksen pelitapaan eikä viimeiseksi sijoittunut saisi kolmannelle kierrokselle ollenkaan kotiotteluita.

Päätös oli yhdistyslain 32 §:n nojalla pätemätön tai saman lain 33 §:n nojalla mitätön.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja että FC Sport-39 rf:n vaatimukset valitusmaksun ja valmistelukulujen osalta hylätään perusteettomina.

Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaan valituksen kohteena voi olla päätöksen sääntöjenvastaisuus, mutta lautakunta ei voi päättää päätöksen lainvastaisuudesta. Sarjauudistusta koskeva päätös ei kuitenkaan ollut lainvastainen. Päätös ei ollut rikkonut Palloliiton jäsenten yhdenvertaisuutta. Päätöstä tehtäessä oli kuultu lukuisia jäsen-seuroja ja muita intressitahoja. Päätös oli valmisteltu asianmukaisesti vastauksen liitteenä olevan prosessikuvauksen mukaisesti.

Palloliiton sääntöjen 21 §:n 8 kohdan mukaan liittohallitus päättää kansallisesta kilpailutoiminnasta. Palloliiton kilpailumääräysten kohdan 5.1 mukaan liiton virallisen kilpailutavan vahvistaa liittohallitus tai sen määräämä elin. Missään sääntökohdassa ei ollut asetettu mitään aikarajaa sille, milloin päätökset oli tehtävä.

Palloliitto oli tehnyt päätöksen 2010 sarjajärjestelmästä omien sääntöjensä mukaisesti. Asiakirja, joka sisälsi liittohallituksen päätöksen 19.11.2009 kansallista kilpailutoimintaa koskevista määräyksistä 2010 lisäyksin, että mahdollisista muutoksista ja putoamisista kaudelle 2011 päätetään liittohallituksen kokouksessa viimeistään 31.3.2010, oli lähetetty seuroille sähköpostitse 20.11.2009. Liittohallitus ei ollut aikataulullisista syistä pystynyt käsittelemään asiaa 31.3.2010 mennessä, joten se oli pitänyt puhelin/sähköpostikokouksen 26.3.2010, jossa se oli päättänyt, että liiton kansallista kilpailutoimintaa koskevia määräyksiä voidaan muuttaa 6.4.2010 saakka. Liitohallitus oli tehnyt päätöksen kansallisesta kilpailutoiminnasta 6.4.2010. Päätös oli lähetetty seuroille tiedoksi 7.4.2010.

VASTASELITYS

FC Sport-39 rf on Suomen Palloliitto ry:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että asiassa on kysymys seurojen ja Palloliiton välisestä sopimussuhteesta. Palloliiton liian myöhään tehdystä päätöksestä on aiheutunut kohtuuttomia vaikeuksia FC Sport-39 rf:lle. Palloliitto on rikkonut sääntöjensä 2 §:n 5 kohtaa, jonka mukaan liiton arvoja ovat iloisuus, menestys, luotettavuus ja yhteisöllisyys. Päätöksessä ei ole myöskään noudatettu 2 §:n 3 kohdan vaatimusta tasa-arvon toteutumisesta. Pää-töksessä on rikottu 2 §:n 4 kohdan syrjinnän kieltoa.

Palloliitto ei ole voinut muuttaa sääntöjä kesken kilpailukauden. Tämä on ollut vakiintunut käytäntö eikä joukkuemääriä ollut koskaan aikaisemmin muutettu sarjan ilmoittautumisen jälkeen. Seurojen on tullut ilmoittautua Naisten Liigaan joulukuussa 2009. Pelaajat eivät ole voi-neet siirtyä toiseen seuraan tammikuun 2010 jälkeen. Jotkut seurat ovat saattaneet tietää tulossa olleista muutoksista ja ennakoida tämän pelaajamarkkinoilla. Tässä eriarvoisessa tilanteessa olisi ollut tarpeen määrätä vuoden ylimenokausi, jotta kaikki olisivat päässeet valmistautumaan sarjaan samoista lähtökohdista. FC Sport-39 rf oli tehnyt omat ratkaisunsa joukkueen rakentamisesta luottaen Palloliiton vakiintuneeseen käytäntöön, tiedottamiseen ja sääntöihin.

Se, että Miesten Veikkausliigan joukkuemäärien muutokselle annettiin vuoden siirtymäaika, mutta Naisten Liigan joukkueille ei, oli Palloliiton omien sääntöjen vastaista ja rikkoi tasa-arvoisuuden toteutumista.

LISÄLAUSUMAT

FC Sport-39 rf on 20.8.2010, 2.9.2010 ja 12.9.2010 toimittanut oikeusturvalautakunnalle kolme lisälausumaa.

PÄÄTÖS

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

Pääasiaratkaisu

Tosiasiat

Suomen Palloliitto ry:n liittohallitus on 19.11.2009 päättänyt kansallisesta kilpailutoimintaa koskevista määräyksistä kaudelle 2010 lisäyksin, että mahdollisista muutoksista ja putoamisista kaudelle 2011 päätetään liittohallituksen kokouksessa viimeistään 31.3.2010. Näiden 19.11.2009 hyväksyttyjen määräysten mukaan Naisten Liiga pelataan 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Liigan 12. sijoittunut joukkue putoaa suoraan Ykköseen. Liigassa 11. sijoittunut joukkue karsii Ykkösen 2. sijoittunutta joukkuetta vastaan. Naisten Ykkösen voittaja nousee suoraan Naisten Liigaan.

Liittohallitus on 26.3.2010 päättänyt muuttaa kansallista kilpailutoimintaa koskevia määräyksiä siten, että kauden 2010 nousijoiden ja putoajien määrään voidaan tehdä muutoksia 6.4.2010 saakka. Liittohallitus on 6.4.2010 hyväksynyt eri sarjojen joukkuemäärät muun Veikkausliigan, Ykkösen, Kakkosen, Naisten Liigan ja Naisten Ykkösen osalta. Päätöksen mukaan Naisten Liigassa tulee kaudella 2011 pelaamaan 10 joukkuetta. Kaudella 2010 Naisten Liigasta putoaa kaksi joukkuetta ja yksi joukkue karsii Naisten Ykkösen voittajan kanssa voittajan kanssa liigapaikasta. Kolminkertaisessa sarjajärjestelmässä kolmannen kierroksen kotiottelut määräytyvät edellisen kauden sarjasijoituksen perusteella.

Kilpailutoimintaa koskevia määräyksiä on 6.4.2010 muutettu siten, että Naisten Liigan joukkuemäärä vähenee 12:sta 10:een kaudelle 2011. Veikkausliigan osalta joukkuemäärä putoaa kaudelle 2012 14 joukkueesta 12 joukkueeseen. Vastaavat joukkuemäärien vähennykset on tehty myös miesten Ykkösessä ja Kakkosessa siten, että kaudella 2011 Miesten Ykkösessä pelaa 12 joukkuetta entisen 14 sijasta ja kaudella 2012 10 joukkuetta. Miesten Kakkosessa pelaa kaudella 2011 kolmessa lohkossa 14 joukkuetta kuten kaudella 2010, kaudella 2012 12 joukkuetta ja kaudella 2013 10 joukkuetta.

Lautakunnan toimivaltaa koskevat sääntömääräykset ja kysymyksen asettelu lautakunnassa

Lautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys 1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, 2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista, 3) päätöksen sääntöjenvastaisuudesta. Sääntöjenvastaisuus ei tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu päätöksen lainvastaisuuden tutkiminen, ellei kysymys ole jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai jäsenen erottamisesta. Päätöksen sääntöjenvastaisuuden tutkiminen ei sisällä lainvastaisuuden tutkimista. (Halila, Urheilu- ja Oikeus-lehti, 2001).

Suomen Palloliiton sääntöjen 21 §:n mukaan liittohallituksen on sille sääntöjen mukaan kuuluvia päätöksiä tehdessään noudatettava lakia, näitä sääntöjä sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston ohjeita. Lautakunta toteaa, ettei tällainen yhdistyksen säännöissä oleva yleinen viittaus lakiin saa aikaan tilannetta, jossa lautakunnan toimivalta laajenisi yleiseksi vaan sen toimivaltaan kuuluvat edellä mainittujen sääntöjen 3 §:ssä mainitut asiat. Lautakunnan sääntöjä ei voida tällaisen viittauksen johdosta tulkita laajentavasti niin, että lautakunta voisi tutkia liiton päätöksen oikeellisuuden esimerkiksi kilpailulainsäädännön kannalta. Lautakunnalle ei ole tarkoitettu antaa kilpailuviranomaisille kuuluvaa toimivaltaa tai yleistä lainkäyttövaltaa, jonka nojalla se voisi arvioida urheilujärjestöjen ratkaisujen oikeellisuutta kaiken lainsäädännön kan-nalta. Lautakunnan toimivallan on tarkoitettu rajoittuvan "sääntöjenvastaisuuden" osalta urheilun omiin normeihin eli urheilujärjestöjen sääntöihin.

Lautakunta on päätöksessään 9/2010 nimenomaisesti todennut, että lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko lajiliiton toiminta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja estääkö liiton toiminta urheilijaa harjoittamasta ammattiaan. Tältä osin toimivaltaisia voivat olla muun muassa kilpailuviranomaiset.

Näin ollen lautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, liittyykö Suomen Palloliiton sarjajärjestelmään tekemiin muutoksiin kilpailunrajoituslain näkökulmasta ongelmallisia piirteitä. Siltä osin kuin FC Sport-39 rf on valituksessaan vedonnut siihen, että liittohallituksen päätös on tehty liian myöhään, ei lautakunnan toimivaltaan kuulu sen tutkiminen, ovatko muutokset tällä perusteella kilpailunrajoituslain vastaisia.

FC Sport-39 ry on valituksessaan ja vastaselityksessään esittänyt väitteitä siitä, että Palloliiton päätös on loukannut yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta ja päätös on tehty kuulematta jäsenseuroja, siitä, että päätös loukkaa jäsenten itsemääräämisoikeutta ja saattaa jäsenet eriarvoiseen asemaan, siitä, että päätöksen valmistelussa ja esittelyssä ei ollut noudatettu hyvää hallintotapaa sekä siitä, että päätös on Palloliiton sääntöjen vastainen.

Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä taikka sisällöltään olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta. Jäsenoikeuksiin kuuluu myös oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Yhdistyksen päätös, joka olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta on yhdistyslain mukaan mitätön.

Lautakunnassa on kysymys siitä, onko Suomen Palloliiton liittohallituksen päätös sääntöjenvastainen sillä tavoin kuin lautakunnan säännöissä tarkoitetaan sekä siitä, onko FC Sport-39 rf:n jäsenoikeuksia rajoitettu loukkaamalla sen yhdenvertaisuutta muiden Suomen Palloliiton jäsenseurojen kanssa.

Sovellettavat säännöt

Suomen Palloliiton sääntöjen 21 §:n 8 kohdan mukaan lakia, näitä sääntöjä sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston ohjeita noudattaen liittohallituksen tehtävänä on muun muassa päättää kansallisesta kilpailutoiminnasta, sarjapaikoista ja niiden menettämisestä, kilpailutoiminnan kehittämislinjoista ja kilpailutoimintaan liittyvistä maksuista. Palloliiton kilpailumääräysten 5 §:n 1 kohdan mukaan liiton virallisen kilpailun kilpailutavan vahvistaa liittohallitus tai sen määräämä elin ja piirin virallisen kilpailun kilpailutavan vahvistaa piirihallitus tai sen määräämä elin.

Suomen Palloliiton sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan toiminnassa kunnioitetaan ympäristön ja luonnon asettamia vaatimuksia sekä tasa-arvon toteutumista. Sääntöjen 2 §:n 4 kohdan mukaan etniseen alkuperään, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, politiikkaan tai muuhun syy-hyn perustuva syrjintä maata, yksityishenkilöä tai ihmisryhmää kohtaan on kielletty. Sääntöjen 2 §:n 5 kohdan mukaan liiton arvoja ovat iloisuus, menestys, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

Päätöksen sääntöjenvastaisuus

Suomen Palloliiton sääntöjen 21 §:n 8 kohdan ja kilpailumääräysten 5 §:n 1 kohdan mukaan liittohallituksen tehtävä on päättää kansallisesta kilpailutoiminnasta, sarjapaikoista ja niiden menettämisestä sekä vahvistaa liiton virallisen kilpailun kilpailutapa.

Lautakunta toteaa, etteivät Suomen Palloliiton säännöt ja kilpailumääräykset sinänsä määritä tarkemmin kansallisen kilpailutoiminnan, sarjapaikkojen ja niiden menettämisen sekä liiton virallisen kilpailun kilpailutavan vahvistamisen sisältöä muun muassa päätösten valmistelun tai jäsenseurojen kuulemisen suhteen. Näissä säännöissä ei ole myöskään määritelty mitään aikarajaa sille, koska edellä mainitut päätökset ja kilpailutavan vahvistaminen on tehtävä. Palloliiton liittohallitus on kuitenkin päätöksessään 19.11.2009 todennut, että mahdollisista muu-toksista ja putoamisista kaudelle 2011 päätetään liittohallituksessa viimeistään 31.3.2010, mikä päätös on myös annettu FC Sport-39 rf:lle tiedoksi 20.11.2009. Edelleen liittohallitus on 26.3.2010 päättänyt, että kuluvan kauden nousijoiden ja putoajien määrään voidaan tehdä muutoksia 6.4.2010 saakka, mihin päivään mennessä edellä kerrotut muutokset on myös tehty.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton säännöissä ei ole edellä mainittua tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla ja missä ajassa liittohallituksen on päätettävä kansallisesta kilpailutoiminnasta, sarjapaikoista ja niiden menettämisestä sekä vahvistettava liiton virallisen kilpailun kilpailutapa. Palloliiton liitohallitus on itse asettanut itselleen päätöksissään 19.11.2009 ja 26.3.2010 määräajan, johon mennessä kauden 2010 nousijoiden ja putoajien määrään voidaan tehdä muutoksia ja noudattanut tätä määräaikaa. Myöskään päätösten valmistelusta tai jäsenseurojen kuulemisesta Palloliiton säännöissä ei ole määräyksiä. Näin ollen sääntöjen mukaan sarjamääräysten muuttaminen, niiden valmistelu ja jäsenseurojen kuuleminen jää pääosin Palloliiton liittohallituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Tähän päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuulu myös päätöksen kohtuuttomuuden arvioiminen. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Palloliiton päätös tarkoituksenmukainen.

FC Sport-39 rf on vedonnut siihen, että Palloliiton päätös on sen sääntöjen 2 §:n 3, 4 ja 5 kohtien vastainen. Kyseisessä 2 §:ssä määritellään muun muassa Suomen Palloliiton eettiset periaatteet ja arvot.

Sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan toiminnassa kunnioitetaan ympäristön ja luonnon asettamia vaatimuksia sekä tasa-arvon toteutumista. Sääntöjen 2 §:n 4 kohdan mukaan etniseen alkuperään, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, politiikkaan tai muuhun syyhyn perustuva syrjintä maata, yksityishenkilöä tai ihmisryhmää kohtaan on kielletty.

FC Sport-39 rf on valituksessaan katsonut, että Palloliitto on sarjamääräyksiä muuttaessaan antamalla Miesten Veikkausliigalle vuoden siirtymäajan, kun taas Naisten Liigalle vastaavaa siirtymäaikaa ei ole annettu, rikkonut tasa-arvon toteutumista ja sukupuoleen perustuvaa syrjinnän kieltoa.

Lautakunta toteaa, että Miesten Ykköstä ovat koskeneet vastaavat muutokset kuin Naisten Liigaa. Tästä on tehtävissä johtopäätös, että Miesten Veikkausliigan sarjamääräysten muutokselle annetun vuoden siirtymäajan perusteena ovat olleet muut kuin sukupuolesta johtuvat syyt. Lautakunta katsoo, ettei Palloliiton ole näytetty menetelleen sääntöjensä 2 §:n 3 ja 4 kohtien vastaisesti.

FC Sport-39 rf on valituksessaan katsonut, että Palloliitto on muuttaessaan sarjamääräyksiä vasta 6.4.2010 toiminut vastoin omia arvojaan, joihin sääntöjen 2 §:n 5 kohdan mukaan kuuluu muun muassa luotettavuus. Lautakunta toteaa, ettei mainittua sääntökohtaa voida tulkita siten kuin FC Sport-39 rf on valituksessaan katsonut. Kyseinen sääntökohta määrittää toiminnan yleiset arvot eikä sitä voida soveltaa liitohallituksen yksittäiseen päätökseen. Lisäksi liittohallitus on edellä kerrotusti varannut aikaisemmissa päätöksissään itselleen oikeuden tehdä muutoksia kauden nousijoiden ja putoajien määrään 6.4.2010 saakka. Lautakunta katsoo, ettei Palloliitto ole menetellyt sääntöjensä 2 §:n 5 kohdan vastaisesti.

Edellä kerrotuin perustein Suomen Palloliitto ry:n liittohallituksen päätös 6.4.2010 ei ole ollut sääntöjenvastainen.

Jäsenoikeuksien loukkaaminen

Valittajien jäsenoikeuksien väitettyä loukkaamista arvioitaessa lähtökohtana on pidettävä Suomen Palloliitto ry:n sääntöjä. Yhdistyksen jäsenen oikeudet lajiliitossa tai muussa yksityisoikeudellisessa yhdistyksessä perustuvat ensisijaisesti yhdistyksen sääntöihin. Kuitenkin myös erikseen vahvistetuilla toimintaperiaatteilla ja yhdistyksessä tehdyillä päätöksillä voi olla merkitystä jäsenoikeuksien sisältöä arvioitaessa.

Lajiliiton jäsenseurojen yhdenvertaisuus joukkueurheilussa yleensä toteutuu, jos eri sarjatasoilla pelaavia joukkueita koskevat sarjamääräykset eivät ilman urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan. Toisaalta lajiliitto voi sille kuuluvan yhdistysautonomian rajoissa itsenäisesti päättää muutoksista sarjamääräyksissä. Tällaisessakaan päätöksenteossa yhdistys ei kuitenkaan saa olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.

Tässä asiassa on kysymys siitä, onko FC Sport-39 rf:n jäsenoikeuksia rajoitettu loukkaamalla sen yhdenvertaisuutta siten, että Naisten Liigan muuttuneet sarjamääräykset tulevat voimaan kaudelle 2011, kun taas Miesten Veikkausliigan muuttuneet sarjamääräykset tulevat voimaan kaudelle 2012.

Palloliitto on vastauksensa liitteessä ollessa prosessikuvauksessa esittänyt, että sarjamääräysten uudistamisella on pyritty huippusarjojen tason nostamiseen Suomessa. Sarjojen joukkuemäärän vähentäminen on ollut eräs keino tämän tavoitteen saavuttamiseen. Naisten Liigassa ovat joukkueiden tasoerot olleet kaudella 2009 sellaisia, että ottelut eivät kehitä pelaajia, ottelut eivät kiinnosta yleisöä eikö otteluiden tuloksia voida pitää hyvän ja kiinnostavan sarjan merkkinä. Myös Miesten Ykkösen osalta joukkuemäärää on pudotettu kahdella jo kaudelle 2011. Veikkausliigan osalta aikataulua on viivästytetty vuodella sen johdosta, että sarjassa on kyse pääosin liiketoiminnasta. Veikkausliigan joukkueiden budjetit ovat moninkertaisia Naisten Liigan joukkueiden budjetteihin verrattuna. Lisäksi Veikkausliigan ja Ykkösen välinen ero on taloudellisesti erittäin suuri ja putoaminen Veikkausliigasta Ykköseen on taloudellisesti erittäin raskasta.

Lautakunta toteaa, että Palloliiton antama selvitys sarjamääräysten muuttamisesta osoittaa, että muutokset ja niiden aikataulu on tehty urheilullisin perustein. Lautakunta katsoo edelleen, että Palloliiton antama selvitys sille, miksi Veikkausliigan sarjamääräyksiä on muutettu vuoden siirtymäajalla, on ollut perusteltu ottaen huomioon Veikkausliigan huomattava ero muihin huippusarjoihin verrattuna. Lautakunta on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen, että Naisten Liigan ja Miesten Ykkösen joukkueita on kohdeltu yhdenvertaisesti sarjamääräyksiä muutettaessa.

FC Sport-39 rf on väittänyt, että jotkut seurat ovat saattaneet tietää tulossa olleista muutoksista ja että FC Sport-39 rf olisi tämän vuoksi ollut eriarvoisessa asemassa. Mitään selvitystä tämän väitteen tueksi ei ole kuitenkaan esitetty.

Edellä kerrotun perusteella urheilun oikeusturvalautakunta katsoo, että muutoksenhakijaa on kohdeltu yhdenvertaisesti muihin sarjamääräysten muutoksen kohteena olleisiin seuroihin nähden. Sille, että eri sarjatasojen sarjamääräysten muutokset ovat tulleet voimaan eri aikaan, on ollut urheilullisesti hyväksyttävä peruste eikä Palloliitto ole tehdessään päätöksen sarjamääräysten muuttamisesta yhdistysautonomiansa rajoissa olennaisesti loukannut jäsentensä yhdenvertaisuutta. Muutoksenhakijan jäsenoikeuksia ei ole siten olennaisesti loukattu.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Asian näin päättyessä FC Sport-39 rf ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa.

Äänestys.

Risto Jalanko Eero Nikkarinen

puheenjohtaja sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Matti Hiltunen, Jarmo Hirvonen, Olli Rauste (eri mieltä) ja Hilkka Salmenkylä

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa 8/2010

Jäsen Rauste:

Kilpailuvirasto on ratkaisussaan 511/61/94 katsonut, että urheilun lajiliitto menetteli kilpailunrajoituslaissa asetetun kohtuullisuusvaatimuksen vastaisesti, kun lajiliitto oli muuttanut pääsarjan sarjajärjestelmää an-tamatta seuroille riittävästi siirtymäaikaa valmistautua muutokseen. Kilpailuviraston ratkaisemassa tapauksessa lajiliitto oli päättänyt uudesta sarjajärjestelmästä noin kymmenen kuukautta ennen uusien määräysten soveltamista.

Tavoitteellinen urheilutoiminta, kuten vaikkapa pääsarjatason jalkapallo, perustuu toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Valmistautuminen seuraavaan pelikauteen käynnistetään urheiluseuroissa yleensä lähes välittömästi edeltävän pelikauden päättymisen jälkeen. Lähtökohtana toiminnan suunnittelussa ja seuraavaan pelikauteen valmistautumisessa on tietoisuus siitä, minkä sääntöjen mukaan seuraavan pelikauden sarja pelataan. Ilman tietoa tästä koko kilpailutoiminnan perustasta urheiluseuroilla ei ole riittäviä edellytyksiä suunnitella omaa valmistautumistaan seuraavaan pelikauteen.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa Palloliitto on muuttanut naisten liigan sarjamääräyksiä seurojen toiminnan kannalta olennaisella tavalla vain 11 päivää ennen sarjakauden alkua. Seurojen mahdollisuudet reagoida muutokseen ovat olleet olemattomat. Esimerkiksi pelaajien siirtoaika on tällöin ollut jo ummessa. Palloliiton seuroille jättämä siirtymäaika on ollut olennaisesti lyhyempi kuin kilpailuviraston edellä viitatussa tapauksessa lainvastaiseksi katsoma siirtymäaika. Kilpailuviraston päätöksestä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Palloliiton päätös on kilpailunrajoituslain vastainen.

Kilpailunrajoituslaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Kilpailunrajoituslain vastainen päätös tai sääntömääräys on mitätön, eikä sellaista tule noudattaa tai sille antaa oikeussuojaa.

Palloliitto on omissa säännöissään sitoutunut noudattamaan lakia sarjajärjestelmästä päättäessään. Palloliitto on siten rikkonut sääntöjensä 21 §:ää tehdessään kilpailunrajoituslain vastaisen päätöksen.

Edellä mainituin perustein katson, että Palloliiton liittohallituksen 6.4.2010 tekemä päätös naisten liigan sarjajärjestelmästä on sääntöjenvastainen siltä osin kuin päätös koskee naisten liigan pelikauden 2010 sarjajärjestelmää.

Hyväksyn valituksen ja kumoan valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin päätöksessä on päätetty muuttaa naisten liigan pelikauden 2010 sarjajärjestelmää 19.11.2009 päätettyyn sarjajärjestelmään verrattuna. Näin ollen pelikauden 2010 naisten liiga tulee pelata Palloliiton liittohal-lituksen 19.11.2009 tekemän päätöksen mukaisesti.

Jutun näin päättyessä palautan valitusmaksun valittajalle.

Lisäksi velvoitan Palloliiton korvaamaan valittajalle oikeudenkäyntikuluina vaaditun määrän 500 euroa, koska valittaja on voittanut jutun ja vaadittua määrää on pidettävä asian laajuuteen nähden kohtuullisena.

Vakuudeksi

Eero Nikkarinen