2/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Pelikielto 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 2/2024
23.1.2024                                 
Diaarinro 3/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 12.1.2024 nro 9/2023–2024

ASIA                 
Kurinpito, pelikielto

MUUTOKSENHAKIJAT
A, huoltajanaan X
B, huoltajanaan Y

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä myös Jääkiekkoliitto tai SJL) kurinpitovaliokunta on 4.1.2024 tekemällään päätöksellä nro 74/2023–2024 määrännyt Kiekko-Espoon ry:n U18-joukkueen pelaajille B:lle neljän (4) ja A:lle kolmen (3) sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamuksen perusteena on B:n osalta ollut se, että hänen on katsottu esittäneen syrjivän kommentin videolla ja siten rikkoneen kilpailusääntöjä ja eettistä ohjeistusta. A:n osalta kurinpitoseuraamuksen peruste on ollut se, että A:n on katsottu rikkoneen samoja sääntöjä ja ohjeistusta esiintymällä kysymyksessä olevan videon taustalla.

Kurinpitovaliokunnan päätöksestä on valitettu Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, joka on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään alentanut B:n pelikieltorangaistuksen kahden (2) sarjaottelun mittaiseksi. A:n osalta valitusvaliokunta on katsonut, että asiaa ei ole hänen osaltaan edellytyksiä käsitellä. A ei ollut maksanut valitusmaksua eikä B:n huoltaja ollut voinut edustaa A:ta valitusvaliokunnan käsittelyssä.

VALITUS PERUSTEINEEN

A ja B ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet

-          A, että valitusvaliokunnan valitusoikeuden epäämistä koskeva ratkaisu ja pelikieltoa koskeva päätös kumotaan; ja

-          B, että pelikieltoa koskeva päätös kumotaan.

A:n perustelut valitusoikeuden epäämisen osalta

Valitusvaliokunta oli päättänyt jättää käsittelemättä A:n osuuden valituksesta, koska valitusmaksua ei ollut maksettu A:n ja B:n yhteisestä valituksesta kahteen kertaan ja sen vuoksi, että valituksen oli tehnyt B:n vanhempi. Ratkaisu ei perustunut kurinpitovaliokunnan päätöksen muutoksenhakuohjeistukseen eikä tällaisista vaatimuksista ollut mainintaa Jääkiekkoliiton säännöissä tai muussa ohjeistuksessa. Valitus ja valitusmaksu kohdistui yksittäiseen päätökseen, joka oli käsillä olevassa tapauksessa koskenut kahden eri pelaajan samaan tapahtumaan liittyviä kurinpitotoimia. Valitusmaksun määrä ei riippunut siitä, kuinka montaa henkilöä päätös koski.

Edellä todetuin perustein A:n valitus oli tehty määräajassa. Valitusmaksu oli maksettu ja B: huoltajalla oli ollut oikeus edustaa myös A:ta.

Yhteiset perustelut pelikiellon kumoamista koskevaan vaatimukseen

Perustetta pelikiellon määräämiselle ei ollut ollut. Epäasialliseksi katsottu videoviesti oli ollut yksityisviesti eikä sosiaalisessa mediassa julkaistu viesti. Viesti oli lähetetty pelitapahtuman ulkopuolella. Vaikka viestin lähettäjä ja vastaanottaja pelasivat eri joukkueessa, he olivat ystäviä keskenään. Viesti oli huonoa huumoria ja lapsellista ”teiniuhoa”, mutta ei sellaisenaan yksityisviestinä ketään loukkaava tai kurinpitosääntöjen vastainen. Videoviestissä käytetty rasistinen ilmaisu ei ollut kohdistettu kehenkään tapahtumiin liittyvään henkilöön. Viestin vastaanottajan joukkueessa ei ollut ollut ketään, joka olisi profiloitunut etniseltä alkuperältään viestissä käytettyyn ilmaisuun. Videoviestin vastaanottaneen pelaajan läheisyydessä ollut Ketterän joukkueen joukkueenjohtajan poika oli sattunut olemaan viestin saajan läheisyydessä tämän avatessa viestin ja tätä kautta tieto viestin sisällöstä oli tullut joukkueenjohtajalle. Mainittu joukkueenjohtaja oli vaatinut viestiä itselleen asian käsittelyä varten.

A oli näkynyt kahden muun teini-ikäisen henkilön yksityisen videoviestin taustalla ja oli ehkä kuullut toisen henkilön käyttämän rasistisen sanan. Olosuhteet huomioon ottaen A:n menettely ei rikkonut mitään kurinpitosääntöä. Mikään sanktio tilanteesta ei ollut perusteltavissa.

B:n ystävälleen lähettämä yksityisviesti oli irrotettu kontekstistaan ja tuotu kurinpitomenettelyn kohteeksi vastoin viestittelyn osapuolten tahtoa. Kysymys ei ollut ollut julkisesta niin sanotusta ”somepostauksesta”. Vaikka kielenkäyttö oli asiatonta, ei sen perusteella voinut käsillä olevassa tilanteessa määrätä näin ankaria seuraamuksia. Ei ollut hyväksyttävää, että joukkueenjohtaja oli käyttänyt hyväkseen määräysvaltaansa videoviestin vastaanottaneeseen pelaajaan ja hankkinut yksityisviestin käyttöönsä kurinpitomenettelyä varten. Huono kielenkäyttökin ansaitsi yksityisen viestinnän suojaa. Yksityiseen viestintään ei joka tapauksessa voitu soveltaa kurinpitosääntöjä. Valitusvaliokunnan ratkaisu johti siihen, että Jääkiekkoliitto jatkossa ryhtyi valvomaan ja arvioimaan alaistensa toimijoiden yksityistä viestintää ja keskustelua.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

B:n huoltajan oikeutta edustaa A:ta ei ollut näytetty toteen esimerkiksi toimeksiannolla. Kurinpitopäätökset olivat henkilökohtaisia, joten A:n osalta hänen itsensä tai osoittamansa asiamiehen/huoltajan olisi tullut tehdä asiassa valitus. Jääkiekkoliitolla ei ollut muutoin lisättävää kurinpito- ja valitusvaliokunnan päätöksissään esittämään.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kiekko-Espoo ry:n III U18-joukkueen (jäljempänä myös Kiekko-Espoo) pelaaja B on lähettänyt Snapchat-sovelluksessa yksityisen videon Imatran Ketterän Juniorit ry:n (jäljempänä myös Ketterä) eräälle pelaajalle. Videoviesti on lähetetty joukkueiden välillä pelatun ottelun jälkeen. Viestin lähettäjä B ja vastaanottaja ovat olleet ottelun jälkeen joukkueille osoitetuissa pukuhuoneissa. B ja videoviestin vastaanottaja ovat olleet ystäviä entuudestaan. Videolla B huutaa ”takas sinne vitun itärajalle, vitun neekerit" ja A esiintyy videon taustalla. Vaikka video onkin lähetetty yksityisesti Ketterän pelaajalle, on sen nähnyt useampi Ketterän pelaaja ja Ketterän taustatoimija.

Ketterän joukkueenjohtaja on saanut tietää videosta ja hankkinut sen itselleen. Kurinpitomenettely on alkanut Ketterän joukkueenjohtajan aloitteesta. Viestin vastaanottanut pelaaja ei ole ollut asiassa aloitteellinen.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on 4.1.2024 määrännyt B:lle neljän (4) ja A:lle kolmen (3) sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamuksen perusteena on B:n osalta ollut se, että hänen on katsottu esittäneen syrjivän kommentin videolla ja siten rikkoneen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä ja eettistä ohjeistusta. A:n osalta kurinpitoseuraamuksen peruste on ollut se, että A:n on katsottu rikkoneen samoja sääntöjä ja ohjeistusta esiintymällä kysymyksessä olevan videon taustalla. Kurinpitovaliokunta on käsitellyt asian molempien pelaajien osalta samassa päätöksessä ja tämän päätöksen lopussa on muutoksenhakuohjaus Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan.

Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan on määräajassa toimitettu yksi valitus, jossa on vaadittu muun ohella pelikieltorangaistusten kohtuullistamista sekä B:n että A:n osalta. Riidatonta on, että valituksen valitusvaliokuntaan on laatinut ja toimittanut B:n huoltaja. Hän oli myös maksanut yhden valitusmaksun 200 euroa.

Valitusvaliokunta on 12.1.2024 antamassa päätöksessä kohtuullistanut B:n pelikieltorangaistusta kahden (2) sarjaottelun mittaiseksi ja katsonut, ettei asian käsittelyyn A:n osalta ollut edellytyksiä. Valitusvaliokunta on katsonut, että B:n huoltajalla ei ole osoitettu olleen oikeutta edustaa A:ta valitusvaliokunnassa ja että A:n osalta oli laiminlyöty maksaa 200 euron valitusmaksu.

Valituksen ja vastauksen perusteella oikeusturvalautakunnassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko valitusvaliokunta voinut jättää valituksen käsittelemättä A:n osalta. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko B:tä voitu rangaista tapahtuneesta ja jos on, mikä on kohtuullinen seuraamus.

Valittajat ovat kärsineet jo heille määrätyt pelikiellot. Koska valituksen tutkiminen on kuitenkin asian laatu huomioon ottaen perusteltua, oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus voidaan tästä huolimatta tutkia.

2.      A:n asian käsittely valitusvaliokunnassa

2.1  Sovellettavat säännöt ja muutoksenhakuohjaus

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 kohdan 12.1 mukaan rangaistulla henkilöllä (pelaaja, toimihenkilö) on oikeus valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle, mikäli kyseessä on kurinpitovaliokunnan tai kurinpitäjän kurinpitopäätös (peli- tai toimintakielto) muun ohessa silloin, jos kurinpitoelimen määräämä peli- tai toimintakielto on pidempi kuin kaksi (2) ottelua.

Kilpailusääntöjen kohdan 12.1.1 mukaan valitus on tehtävä seitsemän (7) vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Valitukseen oikeutetun tahon on suoritettava Jääkiekkoliiton liittohallituksen päättämä valitusmaksu (henkilöön kohdistuvat päätökset 200 euroa, seuraa koskevat päätökset 500 euroa kaudella 2023–2024) Jääkiekkoliiton määrittelemälle tilille.  Valitusmaksu palautetaan, mikäli päätös kumotaan tai muuttuu. Valituksen teon yhteydessä on mainittava maksajan tilinumero mahdollista valitusmaksun palautusta varten.

Kurinpitovaliokunnan päätöksen muutoksenhakuosoituksessa on muun ohella todettu seuraavaa:

Tästä päätöksestä on valitusoikeus Suomen Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kurinpitopäätöksen antamisesta. Valitus on toimitettava sähköpostitse osoitteeseen valitusvaliokunta@finhockey.fi määräajan viimeisen vuorokauden loppuun mennessä.

SJL:n liittohallituksen päätöksen mukaisesti valituksen käsittelymaksu (yksityishenkilöllä 200 euroa) palautetaan mikäli valitus aiheuttaa muutoksia päätökseen. Valitusmaksu on suoritettava Suomen Jääkiekkoliiton tilille… ja kuitti maksetusta maksusta on liitettävä valitukseen.

Valitusvaliokunta käsittelee valitukset kahden viikon kuluessa niiden saapumisesta liittoon, ellei asianosaisten kuuleminen tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa.

Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä ei ole erikseen säännöstä siitä, kuka voi edustaa muutoksenhakijaa kurinpitomenettelyssä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tältä osin asiaa on arvioitava yleisten edustamista ja valtuutusta koskevien säännösten sekä periaatteiden perusteella.

2.2  Asian arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa edellä mainittujen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen sanamuodon perusteella olevan selvää, että valitusoikeus kurinpitopäätöksestä on kullakin rangaistulla pelaajalla erikseen. Kilpailusääntöjen sanamuoto on myös siltä osin selvä, että jokaisen valittajan on maksettava valitusmaksu ennen valituksen käsittelemistä. Sanotun perusteella Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä on perusteltua tulkita siten kuin valitusvaliokunta on tehnyt eli niin, että sekä B:n että A:n olisi tullut maksaa valitusmaksu, vaikka heidän valituksensa on ollut yhteinen.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että B:tä ja A:ta koskevan yhteisen kurinpitovaliokunnan päätöksen muutoksenhakuohjeen sanamuoto on siltä osin epäselvä, onko sekä B:n että A:n tullut maksaa valitusmaksu, jos he yhdessä valittavat heitä yhteisesti koskevasta päätöksestä. Muutoksenhakuohjeessa on puhuttu ainoastaan valituksen käsittelymaksun palauttamisesta eikä siitä, kenen se tulisi maksaa. Muutoksenhakuohjeistuksen sanamuodosta voi saada sellaisen käsityksen, että valitusmaksu on päätöskohtainen.

Sanottu huomioon ottaen valitusvaliokunnan olisi tullut tarkemmin selvittää ja selventää valittajalle valitusmaksun maksuperiaatteita A:n osalta havaittuaan, että valitusmaksu oli maksettu vain yhteen kertaan ja tulkittuaan, että valitusmaksun oli maksanut A:n sijasta B. Valituksen perusteella on ollut selvää, että myös A oli tarkoittanut valittaa kurinpitopäätöksestä. Kun kysymys on muutoksenhausta kurinpitoratkaisuun, Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan on riittävällä tavalla huolehdittava siitä, että kurinpitoa koskeva muutoksenhakumenettely on oikeudenmukainen ja ettei oikeus muutoksenhakuun esty tarpeettomasti.

Edellä lausutuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusvaliokunta ei olisi käsillä olevien seikkojen vallitessa voinut jättää A:n valitusta käsittelemättä sillä perusteella, että valitusmaksu oli maksettu vain yhteen kertaan, varaamatta ensin A:lle mahdollisuutta maksaa valitusmaksu myös omalta osaltaan.

Selvää on, että B:n huoltaja ei ole asemansa perusteella voinut ilman valtuutusta edustaa myös A:ta kurinpitoa koskevassa valitusmenettelyssä. Sittemmin oikeusturvalautakunnan käsittelyn yhteydessä on kuitenkin selvinnyt, että B:llä on ollut A:n huoltajan suostumus ja valtuutus edustaa kurinpitomenettelyssä myös A:ta.

Jääkiekkoliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä ei ole säännöstä, jonka perusteella asiamiehen tai muun edustajan on esitettävä valtakirja. Kun kysymys on erityisesti ollut kurinpitomenettelystä, jossa A:lle on määrätty varsin ankara seuraamus ja kun valtuutus voi perustua myös suulliseen valtuutukseen, valitusvaliokunnan olisi tullut tiedustella B:n huoltajalta, mihin hänen toimivaltansa edustaa myös A:ta asiassa perustuu. Tällainen olisi ollut helposti suoritettavissa. Valituksen tutkimatta jättäminen ilman asian selvittämistä johtaa siihen, että muutoksenhakuoikeus voi estyä tarpeettomasti ja asiaa joudutaan selvittämään jälkikäteen oikeusturvalautakunnassa.

Edellä lausutuin perustein ja erityisesti siitä syystä, että B:n huoltajalla on oikeusturvalautakunnassa esitetyn selvityksen perusteella ollut oikeus edustaa myös A:ta valitusvaliokunnan käsittelyssä, valitusvaliokunnassa on tapahtunut sellainen menettelyvirhe, että valitusvaliokunnan päätös on A:ta koskevin osin poistettava ja asia palautettava takaisin valitusvaliokunnan käsiteltäväksi.

Siltä osin kuin A on vaatinut kurinpitoseuraamuksen kumoamista, oikeusturvalautakunta toteaa, että oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin mukaan valitus otetaan tutkittavaksi vain, jos kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen ja Suomen antidopingsäännöstön edellyttämät muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty. Oikeusturvalautakunta ei voi siten menettelyn tässä vaiheessa ottaa kantaa A:n valitukseen siltä osin kuin hän on vaatinut kurinpitoseuraamuksen kumoamista. Edellä todetuin perustein A:n valitus on ensin palautettava menettelyvirheen vuoksi takaisin valitusvaliokunnan käsiteltäväksi.

3.      B:n valitus

3.1  Sovellettavat säännöt ja määräykset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 kohdan 1.1 mukaan pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa tai rekisteröintinsä lunastamalla ja SJL:n alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan SJL:n kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan muun ohella tuomita pelaaja

·       joka ottelussa tai seuran tai SJL:n järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo näitä kilpailusääntöjä tai rikkoo SJL:n eettistä ohjeistusta tai sääntöjä ja joka missä yhteydessä tahansa syyllistyy häirintään tai syrjivään käytökseen missä tahansa muodossa ml. sosiaalisessa mediassa toimiminen 

·       joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen

·       joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä ja -määräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 perusteella kurinpitomenettelyssä määrättävä seuraamus muun ohella voi olla pelikielto.

Kilpailusääntöjen kohdan 2.1 (eettiset määräykset) mukaan

Perusperiaatteet

SJL jäseniin ja heidän jäseniinsä sekä kaikkiin pelipassin tai rekisteröinnin omaaviin harrastajiin sovelletaan IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä sekä IIHF:n ja SJL:n sekä niiden elinten päätöksiä ja ohjeita, joiden ehtoja ja määräyksiä jäsenten on noudatettava tarkasti.

Näitä menettelysääntöjä rikkoviin SJL:n jäseniin ja heidän jäseniinsä voidaan kohdistaa SJL:n kurinpitovaliokunnan määräämiä kurinpidollisia seuraamuksia. Kts. Kurinpitosäännöt.

Tietämättömyyttä näistä menettelysäännöistä tai muista SJL:n hyväksymistä määräyksistä ei voi käyttää verukkeena.

SJL:n jäsenseura tai heidän jäsenensä voi syyllistyä rikkomukseen, mikäli hän tietää etukäteen, että toinen SJL:n jäsenseura tai toisen jäsenseuran jäsen aikoo rikkoa eettisiä sääntöjä tai rikkoo niitä toistuvasti, eikä tästä huolimatta ryhdy toimiin rikkomuksen estämiseksi.

Asenne ja käyttäytyminen

SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava käyttäytymisessään ihmisarvon tunnustamisen, rehtiyden, lojaaliuden ja vastuullisuuden periaatteita kaikissa kilpailullisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa (sosiaalinen media mukaan lukien) ja moraalisissa suhteissa. Jäällä tapahtuvan toiminnan osalta pelaajien on noudatettava jäällä olevaa pelaajaa koskevaa asianmukaista toimintatapaa, josta on säädetty yksityiskohtaisesti IIHF:n virallisessa sääntökirjassa sekä SJL:n kilpailusäännöissä.

Edellä mainittujen periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä ml. pelaajat ja toimihenkilöt, asenteiden ja käyttäytymisen odotetaan perustuvan seuraaviin edellytyksiin:

1. Ihmisarvo tarkoittaa yksilön oikeuksien ja yksityisyyden suojan asianmukaista kunnioittamista. Tämän takaamiseksi:

a) Henkilön tai henkilöryhmän ihmisarvon minkäänlaista loukkaamista ei hyväksytä rodun, ihonvärin, sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, filosofisen tai poliittisen mielipiteen, siviilisäädyn tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella eikä millään muullakaan perusteella.

b) Minkäänlaista häirinnäksi (fyysinen, henkinen, moraalinen, ammatillinen tai seksuaalinen) katsottavaa toimintaa, fyysistä tai sanallista tai seksuaalista hyväksikäyttöä, moraalista tai henkistä vahingontekoa tai väkivaltaisia tai laittomia toimia ei hyväksytä. Kaikkien SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava kaikenlaisia häirintää ehkäiseviä käytänteitä.

2. Rehtiys tarkoittaa suoraselkäisyyttä ja pidättäytymistä kaikesta väärästä käytöksestä, joka voisi antaa vaikutelman tai herättää epäilyn epäasianmukaisesta toiminnasta.

a) SJL:n jäsenten ei tule luovuttaa heille uskottuja luottamuksellisia tietoja eteenpäin. Myöskään muita kuin luottamuksellisia tietoja ei tule luovuttaa eteenpäin oman edun tavoittelemiseksi eikä kenenkään SJL:n jäsenen maineen tahalliseksi vahingoittamiseksi.

3. Vastuullisuus tarkoittaa yksilön vastuulla olevien tehtävien ja toimien itsenäistä suorittamista huolellisesti, jää-/rullakiekon etua ajatellen ja lajia kunnioittaen sekä IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä noudattaen. Tämän takaamiseksi SJL:n jäsenseurojen tai heidän jäsentensä ei tule antaa, laatia, julkaista, valtuuttaa tai hyväksyä sellaisia lausuntoja ja/tai julistuksia (lehdistön, radion, television, internetin ja/tai sosiaalisen median kautta), jotka rikkovat näiden menettelysääntöjen mitä tahansa määräystä; tämä koskee erityisesti, niihin kuitenkaan rajoittumatta, lausuntoja, jotka vahingoittavat tai joiden tarkoituksena on vahingoittaa IIHF:n, SJL:n, SJL:n jäsenseuran tai jää-/rullakiekon hyvinvointia tai jotka vaarantavat jää-/rullakiekon maineen.

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2023–2024 kohdan 75.1 mukaan

Pelaajat, valmentajat ja joukkueen toimihenkilöt ovat kaiken aikaa vastuussa omasta käytöksestään, ja heidän on pyrittävä ehkäisemään sopimaton käytös ennen peliä, pelin aikana tai sen jälkeen, jäällä tai sen ulkopuolella ja missä tahansa hallilla. Päätuomarit voivat tuomita rangaistuksia kenelle tahansa yllä mainitulle joukkueen henkilöstölle, jos he laiminlyövät tätä sääntöä.

Sääntökirjan 75.7 mukaan epäasiallisena ja syrjivänä käytöksenä pidetään seuraavaa käytöstä:

·       Kaikki ulkonäköön, kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvät kommentit

·       Sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kommentit

·       Kaikki epäasiallinen käytös niin kentällä, kentän ulkopuolella kuin katsomossa. Esim. henkilökohtaisuuksiin menevä loukkaava nimittely

·       Kohdistuu tuomareihin, pelaajiin tai toimihenkilöihin

3.2  Asian arviointi

Edellä todetuin tavoin asiassa on riidatonta, että B on kuvannut videon, jossa hän toteaa, että ”takas sinne vitun itärajalle, vitun neekerit". B on lähettänyt videon Snapchat-sovelluksella vierasjoukkueen Ketterän pelaajalle, joka on ollut hänen ystävänsä. He ovat tutustuneet jääkiekkorippileirillä ja viestitelleet sen jälkeen säännöllisesti. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella viestin vastaanottanut Ketterän pelaaja ei ole kokenut viestiä loukkaavaksi eikä hän ole saattanut asiaa oma-aloitteisesti kenenkään tietoon. Ketterän joukkueessa ei myöskään ole ollut sellaista pelaajaa, jota kohtaan esitettynä viestin viimeinen sana olisi ollut erityisen moitittavaa ja vastoin Jääkiekkoliiton eettisiä sääntöjä ja periaatteita.

Tapahtuma on saatettu kurinpitomenettelyyn Ketterän joukkueenjohtajan toimesta. Hän oli saanut tietää asiasta ja hankkinut kysymyksessä olevan videon itselleen.

Asiassa on riidatonta, että video on kuvattu Kiekko-Espoon ja Ketterän U18-joukkueiden ottelun jälkeen pukuhuoneessa. Ketterän pelaaja on vastaanottanut viestin oman joukkueensa pukuhuoneessa, ja sen ovat ainakin kuulleet useammat Ketterän muut pelaajat viestin vastaanottajan avattua viestin. Viesti sinällään on esitetyn selvityksen perusteella tarkoitettu yksityiseksi, eikä sitä ole julkaistu sosiaalisenmedian kanavalla siten, että se olisi tarkoitettu laajemman yleisön nähtäville.

B on valituksessaan katsonut, että nyt kysymyksessä oleva videoviesti on irrotettu kontekstistaan. B:n mukaan ennen B:n viestiä ja sen jälkeen oli käyty seuraava viestittely:

1)      B lähettää Ketterän pelaajalle kuvan A:sta istumassa penkillä peukku pystyssä saatetekstillä ”Hyvä peli”

2)      Ketterän pelaajan vastaus: ”Toikin vois syödä salaattia. Vitun läskit”

3)      B vastaa lähettämällä nyt kysymyksessä olevan videon.

4)      Ketterän pelaajan vastaus: ”Hyvä peli” ja sen lisäksi nauruhymiöitä.

Oikeusturvalautakunnalle ei ole esitetty yllä olevia viestejä todisteena. Asiassa ei ole toisaalta esitetty mitään sellaista, jonka perusteella olisi syytä epäillä B:n tapahtumakuvausta. Jääkiekkoliitto ei ole myöskään kiistänyt B:n viestienvaihdosta esittämää. Siten oikeusturvalautakunta ottaa arvion lähtökohdaksi B:n viestienvaihdosta esittämän.

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan selvää, että B:n videoviesti on ollut epäasiallinen ja siten myös erityisesti edellä mainittujen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen eettisten määräysten vastainen. Ottaen myös huomioon Jääkiekkoliiton sääntökirjan edellä mainitut määräykset sekä kilpailusäännöt B:n huudahdus videolla on objektiivisesti arvioiden moitittava, vaikka viestiä ei tässä yksittäistapauksessa olekaan esitetty varsinaisesti rasistisessa tarkoituksessa. Käytetty kieli on siten objektiivisesti arvioituna sellaista, jota pyritään sanktioimaan jääkiekkoliiton toiminnassa ja yhteiskunnassa yleisemminkin.

B on rikkonut Jääkiekkoliiton sääntöjä ja määräyksiä välittömästi pelatun ottelun jälkeen ja keskustelu on liittynyt juuri pelattuun otteluun. Siten oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä arvioida kysymyksessä olevaa videon sisältöä toisin kuin Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on katsonut.

Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, mikä merkitys on annettava sille, että moitittavaa, sääntöjen vastaista ja asiatonta kieltä on käytetty kahden henkilön välisessä yksityisessä viestinvaihdossa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymys on ollut B:n ja hänen ystävänsä Ketterän pelaajan välisestä yksityisestä viestienvaihdosta. Viestienvaihdon kokonaisuus huomioon ottaen kysymys on ollut nuorten ihmisten välisestä sinällään epäasialliselta näyttävästä viestinnästä, jolla ei kuitenkaan ole tarkoitettu loukata ketään ulkopuolisia. Viestiä ei ole julkaistu siten, että se olisi ollut sinällään kenenkään muun kuin vastaanottajan saatavilla. Ennakoitavaa tosin on, että tämänkaltainen viesti voi päätyä muidenkin kuultavaksi tai nähtäväksi, vaikka viesti olisi tarkoitettu yksityisviestiksi. Yksityisiksi tarkoitetut viestit voivat päätyä lajiliiton kurinpitomenettelyssä arvioitaviksi erityisesti, jos viestimisen toinen osapuoli kokee viestit jääkiekkoliiton sääntöjen vastaisiksi ja loukkaaviksi tai viestien sisältö syystä tai toisesta paljastuu laajemmalle joukolle.

Käsillä olevassa asiassa yksityiseksi tarkoitettu viesti on tosiasiallisesti tullut viestin vastaanottajan lisäksi myös muiden Ketterän pukuhuoneessa olleiden henkilöiden tietoon jo siinä vaiheessa, kun viestin vastaanottanut Ketterän pelaaja on sen avannut. Viesti on lähetetty välittömästi ottelun jälkeen ja viestin sisältö on ollut yleinen ja sanamuotonsa perusteella voitu ymmärtää tarkoittavan koko Ketterän joukkuetta. Asiassa on sen sijaan jäänyt epäselväksi, onko Kiekko-Espoon pukuhuoneessa ollut muita kuin B ja A videota kuvattaessa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että epäasiallisen viestin lähettäjän on viestiä lähettäessään otettava huomioon, että viesti saattaa loukata vastaanottajaa tai että sinällään yksityiseksi tarkoitettu viesti voi vastaanottajan toimin tai muutoin päätyä muidenkin tietoon tai jopa laajempaan levitykseen. Nyt kysymyksessä olevissa pelin jälkeisissä olosuhteissa B:n kannalta ennakoimatonta ei ole ollut, että viesti tai sen sisältö jollain tavalla tulee myös muiden kuin vastaanottajan tietoon. Näissä olosuhteissa oikeusturvalautakunta katsoo, että B:tä on voitu rangaista Jääkiekkoliiton sääntöjen rikkomisesta, vaikka kysymys on alun perin ollutkin yksityisestä viestistä.

B:n menettelyä arvioitaessa merkitystä ei sitä vastoin ole sillä, miten Ketterän joukkueenjohtaja on saanut videoviestin haltuunsa.

3.3 Kurinpitoseuraamuksen arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että B:n menettelyn moitittavuutta vähentää se, että hän on tarkoittanut videon vain vastaanottajan tietoon. Teon moitittavuutta vähentää myös se viestien vaihdon kokonaisuus, jossa nyt kysymyksessä oleva videoviesti on lähetetty ja vielä se, että B:n menettelyn taustalla ei ole varsinaisesti rasistinen motiivi. Kysymys on käsillä olevassa tilanteessa ollut enemmän nuoren ihmisen ajattelemattomasta toiminnasta kuin piittaamattomuudesta kurinpitosääntöjen noudattamista kohtaan. Tällaisessa tilanteessa kysymys on siitä huolimatta epäasiallisesta ja Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen eettisissä määräyksissä tarkoitetusta kielenkäytöstä, josta kurinpitoseuraamuksen määrääminen on asiassa sovellettavien Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan perusteltua.

Sanottu huomioon ottaen oikeusturvalautakunta pitää valitusvaliokunnan määräämää ja kurinpitolautakunnan päätökseen nähden kohtuulistamaa kahden (2) ottelun pelikieltoa hyväksyttävänä ja oikeasuhtaisena kurinpitoseuraamuksena B:n sääntörikkomuksesta.    

3.4 Lopputulos   

B:n valitus on edellä lausutuin perustein hylättävä.

4.      Valitusmaksu oikeusturvalautakunnassa

A on voittanut ja B hävinnyt muutoksenhaun. B:n osalta oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että B:llä on ollut syytä saattaa asia asian laadun perusteella oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi. Sanotuin perustein valitusmaksu on kokonaan palautettava.

Päätöslauselma

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 12.1.2024 nro 9/2023–2024 kumotaan siltä osin kuin A:n valitus on jätetty tutkimatta ja asia palautetaan valitusvaliokunnan uudelleen käsiteltäväksi.

B:n valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätöksen 12.1.2024 nro 9/2023–2024 lopputulosta ei hänen osaltaan muuteta.

Valitusmaksu palautetaan.

Timo Ojala 
Puheenjohtaja                                                                                  

Jukka Loiva
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Mikko Kohtala, Tuomas Ojanen ja Mika Väyrynen.