23/2016 Ratsastus Kurinpito - Muutoksenhakuoikeus - Yhdistyksen jäsen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 23/2016

 

                                                                                          3.10.2016    Diaarinro 11/2016

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksen päätös 16.3.2016

 

ASIA

Kurinpito

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

W

 

KUULTAVA

 

Suomen Ratsastajainliitto ry

 

 

HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

W on vaatinut, että Suomen Ratsastajainliitto ry (jäljempänä myös liitto) toteaa Ö:n ja K:n rikkoneen liiton sääntöjä, arvoja ja reilun pelin sääntöjä ja määrää heille tästä menettelystä asianmukaiset rangaistukset. Rangaistuksena Ö tulee erottaa liiton hallituksesta määräajaksi ja lännenratsastuksen lajivastaavan tehtävästä pysyvästi tai määräajaksi ja K tulee erottaa lännenratsastuksen lajikomitean puheenjohtajan tehtävästä sekä lajikomiteasta.

 

Vaatimukset ovat perustuneet pääosin siihen, että Ö ja K olivat epäasiallisesti vaikuttamalla ja liiton hallitusta erehdyttämällä saaneet joulukuussa 2015 aikaan päätöksen, jossa W oli jätetty valitsematta lännenratsastuksen lajikomitean jäseneksi toimikaudeksi 1.1.2016 - 31.12.2016. W oli valittu lajikomitean jäseneksi vuonna 2014 ja jäsenyys lajikomiteassa on kaksivuotinen. W:n kohdalla kysymys oli kausista 2015 ja 2016.       

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallitus on päätöksellään 16.3.2016 hylännyt W:n vaatimukset.

 

Perusteluinaan hallitus on lausunut, että se oli kokouksessaan 9.2.2016 päättänyt jakaa lännenratsastuksen lajikomitean kahteen eri lajikomiteaan, joilla on omat budjetit, puheenjohtajat ja jäsenet. Samalla lännenratsastuksen lajikomitea on lakkautettu. Hallitus on katsonut jääneen näyttämättä, että Ö tai K olisi toiminut liiton sääntöjen, arvojen tai urheilun periaatteiden vastaisesti. Lisäksi päätöksessä on todettu, että liiton sääntöjen mukaan hallituksella ei ole oikeutta erottaa Ö:tä hallituksen jäsenyydestä. Edelleen hallitus on katsonut, että asiassa ei ole ilmennyt perusteita erottaa Ö:tä lännenratsastuksen lajivastaavan tehtävästä. Vielä päätöksessä on todettu, että koska lännenratsastuksen lajikomitea on jo aikaisemmin lakkautettu, lausuminen K:n erottamista sanotusta komiteasta ja sen puheenjohtajan tehtävästä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

W on valituksessaan vaatinut, että liiton hallituksen päätös 16.3.2016 kumotaan ja asia palautetaan liittoon uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti asia tulee ottaa ratkaistavaksi ja Ö:n ja K:n tulee todeta rikkoneen liiton sääntöjä, arvoja sekä reilun pelin sääntöjä ja heille tulee määrätä toiminnastaan asianmukaiset rangaistukset. Lisäksi W on vaatinut, että liiton lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään ja liitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 650 eurolla. Joka tapauksessa liiton lautakuntakulujen määrää tulee kohtuullistaa 150 euroon.

 

Pääasiallisina perusteinaan W on esittänyt, että liiton hallituksen päätöksentekomenettelyssä on tapahtunut useita menettelyvirheitä, minkä lisäksi päätös on puutteellisesti perusteltu. W:n poistaminen lajikomiteasta kesken kaksivuotiskauden oli johtunut siitä, että Ö oli omavaltaisesti poistanut W:n nimen lajikomitean nimilistasta muille hallituksen jäsenille asiasta mainitsematta. Ö oli toiminut asiassa yhteistuumin K:n kanssa. Sekä Ö että K ovat myöhemmin myöntäneet, että näin oli toimittu sen vuoksi, että he olivat pitäneet W:tä yhteistyökyvyttömänä. Yhteistoiminnasta tai sen kehittämisestä ei kuitenkaan ollut edes pyritty keskustelemaan W:n kanssa.

 

Hallitus oli myöhemmin tammikuussa 2016 tehnyt uuden päätöksen, jossa W oli nimitetty uudelleen lännenratsastuksen lajikomiteaan. Hallitus oli päätöksessä katsonut, että sen aikaisempi päätös oli ollut virheellinen. Komiteatyöskentely oli kuitenkin osoittautunut puheenjohtaja K:n epäasiallisen käytöksen vuoksi vaikeaksi ja helmikuussa 2016 lännenratsastuksen lajikomitea oli päätetty jakaa kahdeksi eri lajikomiteaksi, joista toiseen W oli nimitetty. 

 

Liiton organisaation toimintaohjeen mukaan hallitus voi sulkea jäsenen, jäsenen henkilöjäsenen tai toimihenkilön, joka on menetellyt liiton arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti liiton toiminnasta määräajaksi. Edellä kerrotulla tavalla menetelleet Ö ja K olisi tullut sulkea liiton toiminnasta. Hallituksen päätös on siten virheellinen. Joka tapauksessa päätöksessä olisi tullut todeta Ö:n ja K:n toimineen liiton sääntöjen, arvojen ja reilun pelin vastaisesti. Lisäksi päätös on puutteellinen muun ohella sen vuoksi, että siinä ei ole otettu kantaa kaikkiin W:n esittämiin vaatimuksiin ja väitteisiin. Esteelliset henkilöt ovat myös voineet vaikuttaa asian käsittelyyn hallituksessa. Näillä perusteilla päätös tulee kumota.   

 

Vielä W on lausunut, että liitolle ei ole voinut syntyä valitukseen vastaamisesta sen vaatimia kuluja, koska vastauksen on laatinut liiton toimihenkilö. Lisäksi liitto on vasta vastauksessaan tuonut esille asioita, joita ei ollut mainittu kohderatkaisussa. Joka tapauksessa lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus on määrältään selvästi liiallinen ja sitä tulee kohtuullistaa.

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Ratsastajainliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään tai jätetään tutkimatta ja että W velvoitetaan korvaamaan liiton lautakuntakulut asiassa 1 500 eurolla.

 

Perusteinaan liitto on lausunut, että Ö ja K eivät olleet menetelleet sillä tavalla, että kurinpitoseuraamusten määrääminen olisi ollut perusteltua. Myös menettelyvirheitä koskevat väitteet ovat perusteettomia ja lisäksi päätöksen sisältöön ja W:n etuun ja oikeuteen nähden vaikutuksettomia. Esteellisiksi väitetyt henkilöt eivät ole osallistuneet asian käsittelyyn. Päätös on myös asianmukaisesti perusteltu. Ö on lisäksi eronnut hallituksesta 15.6.2016, joten häneen ei edes voida kohdistaa enää vaadittuja kurinpitotoimia.

 

Liiton hallitus on tehnyt päätöksen W:n jatkamisesta lajikomiteassa jo joulukuussa 2015. W:n jäsenyys lajikomiteassa on siten jatkunut katkeamatta eivätkä väitetyt virheet ole vaikuttaneet hänen komiteajäsenyyteensä.

 

Hallituksen tehtävänä on nimittää jäsenet liiton eri komiteoihin. Joulukuussa tehdyssä päätöksessä ei ole todettu aikaisempaa päätöstä virheelliseksi. Keskustelut eri komiteoiden kokoonpanoista eivät ole sääntöjen vastaisia, vaan kuuluvat valintamenettelyyn. Jakamalla lännenratsastuksen lajikomitean kahdeksi erilliseksi lajikomiteaksi hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan myönteisesti lännenratsastustoiminnan kehittämiseen Suomessa.

 

Vielä liitto on todennut, että W:llä ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta ja ettei Urheilun oikeusturvalautakunta ole toimivaltainen käsittelemään asiaa eikä ratkaisemaan sitä W:n vaatimusten mukaisesti.          

 

 

VASTASELITYS

 

W on liiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin uudistanut valituksessaan esittämänsä. Lisäksi W on lausunut, että häntä ei ollut kutsuttu lännenratsastuksen lajikomitean vuoden 2016 ensimmäiseen kokoukseen 10.1.2016, joten jäsenyys komiteassa on voinut jatkua vasta tämän jälkeen.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

 

Pääasiaratkaisu

 

Tosiasiat ja kysymyksenasettelu

 

W on nimitetty Suomen Ratsastajainliitto ry:n lännenratsastuksen lajikomiteaan vuonna 2014. Vuoden 2015 joulukuussa liiton hallitus on päättänyt, että W:tä ei nimitetä lännenratsastuksen lajikomiteaan enää vuodeksi 2016. Myöhemmin joulukuussa 2015 hallitus on kuitenkin päättänyt nimittää W:n sanottuun lajikomiteaan myös vuodeksi 2016.

 

W on asiassa katsonut, että ensimmäinen hallituksen joulukuussa 2015 tekemistä päätöksistä oli lopputulokseltaan virheellinen ja lisäksi syntynyt väärässä järjestyksessä, koska päätökseen oli vaikutettu epäasiallisesti yhden hallituksen jäsenen ja lännenratsastuksen lajivastaavana toimineen henkilön toimesta. Tästä menettelystä W on vaatinut liiton hallitusta määräämään mainituille henkilöille ankarat kurinpitorangaistukset. 

 

Liiton hallitus on käsitellyt W:n vaatimukset ja päätynyt asiassa siihen, että kurinpitoseuraamusten määräämiselle ei ollut riittäviä perusteita.

 

Asiassa on W:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnäkin siitä, onko W:llä oikeus hakea valituksen kohteena olevaan hallituksen päätökseen muutosta. Jos valitus voidaan tutkia, asiassa on kysymys siitä, onko päätös asianmukaisesti perusteltu sekä siitä, onko kurinpitokäsittelyssä tapahtunut sellaisia menettelyvirheitä, joiden vuoksi asia on palautettava uudelleen käsiteltäväksi tai päätöstä muutettava W:n vaatimalla tavalla.

 

Valituksen kohteena oleva asia

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n toimintasääntöjen kurinpitoa koskevan 13 §:n mukaan hallituksen tai valituslautakunnan päätöksestä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta sen mukaan kuin siitä on Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä erikseen määrätty.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan valituksen kohteena voivat olla yhdistyksen päätökset, joissa on kysymys

 

1) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä;

2) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai kurinpitotoimista

3) siitä, onko päätös sääntöjen vastainen kuten yhdistyksen sääntöjen tai kilpailutoimintaa koskevien sääntöjen vastainen; sääntöjenvastaisuus ei kuitenkaan tarkoita urheilulajin sääntöjen vastaisuutta.

 

Valituksen kohteena oleva Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksen päätös koskee kurinpitoa. Kysymys on siten oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 2 kohdan mukaisesta oikeusturvalautakunnan toimivaltaan lähtökohtaisesti kuuluvasta asiasta.

 

W:n asianosaisasema ja oikeusturvalautakunnan toimivalta

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n mukaan valittajana voi lautakunnassa olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on tältä osin sen arvioimisesta, onko W:tä pidettävä kysymyksessä olevassa kurinpitoasiassa asianosaisena ja koskeeko asia oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla W:n etua ja oikeutta siten, että hänellä on oikeus hakea muutosta. Asianosaisasemaa arvioitaessa merkitystä on annettava yhtäältä lajiliiton kurinpitosäännöille ja toisaalta sille, miten läheisesti kurinpitomenettelyn kohteena oleva teko on kohdistunut valittajan henkilöön.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 8/2007 jättänyt salibandyä koskevassa asiassa erotuomarin tekemän valituksen tutkimatta. Ratkaisussa on todettu, että Salibandyliitto ry:n aikaisemmin voimassa olleiden kilpailusääntöjen 66 §:n mukaan kurinpitoasiaa käsitellessään kurinpitoelimen on pyydettävä vastine asianosaiselta. Sääntökohdassa ei nimenomaisesti määritelty, ketä tällaisessa asiassa oli pidettävä asianosaisena, mutta asiayhteydestä ilmeni, että asianosaisella tarkoitettiin vain mahdollisen kurinpitoseuraamuksen kohteena olevaa henkilöä. Muutoksenhakua kurinpitoasiassa koskevassa sääntöjen 68 §:ssä todettiinkin nimenomaisesti, että muutosta voi hakea se, jolle on määrätty rangaistus. Liiton sääntöjen perusteella erotuomari ei siten ollut ollut kurinpitoasian asianosainen. Ratkaisussa on todettu, että kurinpitoseuraamuksen määräämisellä on välitöntä vaikutusta vain seuraamuksen kohteeksi joutuvalle. Välillisesti päätöksellä voi olla merkitystä laajemmalle henkilöpiirille, mutta oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n mukaista valitusoikeutta ei voida perustaa tällaiselle välilliselle vaikutukselle. Tällä perusteella oikeusturvalautakunta katsoi, ettei erotuomarilla ollut valitusoikeutta liiton päätöksestä.

 

Vastaavasti ratkaisussa UOL 17/2013 oikeusturvalautakunta on todennut, että kurinpitorangaistuksella on välitöntä vaikutusta vain sen kohteeksi joutuvalle, eikä se sellaisenaan koske erotuomarin etua tai oikeutta. Tapauksessa oikeusturvalautakuntaan valittaneella erotuomarilla ei ollut ollut sovellettavien kurinpitomääräysten mukaan asianosaisasemaa kurinpitomenettelyssä tai sitä koskevassa muutoksenhaussa. Oikeusturvalautakunta katsoi, että pelaajalle määrätty kurinpitoseuraamus ei ollut vaikuttanut erotuomarin oikeuteen tai etuun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen valitus jätettiin tutkimatta.

 

Sen sijaan ratkaisussaan UOL 13/2012 oikeusturvalautakunta päätyi katsomaan, että erotuomarilla oli asiassa asianosaisen asema. Oikeusturvalautakunta totesi, että erotuomari oli tehnyt ilmoituksen itseensä kohdistuneesta fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta. Erotuomari oli Salibandyliiton kilpailusääntöjen määräysten nojalla asianosaisen asemassa vireille panemassaan kurinpitoasiassa. Hänellä oli kilpailusääntöjen nojalla ollut oikeus myös hakea liiton sisäisessä menettelyssä muutosta. Huomioon ottaen erotuomarin asianosaisasema ja muutoksenhakuoikeus liiton sisäisessä kurinpitomenettelyssä asiassa oli johdonmukaista katsoa, että hänellä on edelleen oikeus hakea muutosta valituslautakunnan päätöksestä oikeusturvalautakunnalta. Koska kurinpitomenettelyn perusteena oli ollut pelaajan puuttuminen erotuomarin fyysiseen koskemattomuuteen ottelun erotuomarina ja menettelyn kohteena oli pelaajalle tästä määrättävä kurinpitoseuraamus, oli myös perusteltua katsoa, että valituksen kohteena oleva valituslautakunnan ratkaisu ulotti oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin vaikutuksensa myös erotuomarin oikeuteen tai etuun.

 

Sovellettavaksi tulevan liiton hallintotapaohjeen kohdan 1.3.1 mukaan hallitus valitsee jäsenet liiton eri toimielimiin. Säännöistä ei sinällään ilmene, että yhdistyksen jäsenellä olisi oikeus tulla nimitetyksi tiettyyn toimielimeen. Hallintotapaohjeen kohdan 3.11 mukaan lajikomitean jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että tultuaan nimitetyksi lajikomiteaan W:llä on hallintotapaohjeen määräysten perusteella ollut lähtökohtaisesti oikeus toimia lajikomitean jäsenenä kahden vuoden ajan vuoden 2016 loppuun asti. Selvää on, että liiton lajikomitean jäsenyydestä voidaan erottaa tai tehtävästä vapauttaa esimerkiksi luottamuspulan takia (ks. esimerkiksi UOL 11/2011). Tässä kurinpitoasiassa kysymys ei kuitenkaan ole lajikomitean jäsenyydestä itsessään, vaan K:n ja Ö:n väitetystä epäasiallisesta menettelystä lajikomitean jäseniä valittaessa.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton sisäinen kurinpitomenettely on käynnistynyt W:n vaadittua virheelliseksi väittämänsä päätöksenteon perusteella asianmukaisia kurinpitoseuraamuksia Ö:lle ja K:lle. Liiton hallitus on antanut asiassa päätöksen. Kurinpitoa koskevista päätöksistä voidaan liiton toimintasääntöjen 13 §:n nojalla hakea muutosta Urheilun oikeusturvalautakunnalta. Säännöissä ei määritellä sitä, ketä tällaisessa asiassa on pidettävä asianosaisena ja kenellä siten on muutoksenhakuoikeus. Oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton sisäinen mahdollisuus saattaa kurinpitoasia vireille ei vielä merkitse sitä, että tällainen asian vireille pannut taho voisi valittaa liiton kurinpitopäätöksestä lautakuntaan. 

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että W:n vireille panema kurinpitomenettely pohjautuu liiton lajikomitean jäsenvalintoihin. Kokousmenettelyn virheellisyydet tulee lähtökohtaisesti arvioida yhdistysoikeudellisten toimintatapojen perusteella.

 

W on katsonut, että hänen komiteajäsenyytensä oli keskeytynyt virheellisen päätöksen johdosta ja että Ö ja K olivat toimineet sääntöjen vastaisesti ja moitittavalla tavalla. Tämän johdosta lautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen perusteella liiton hallitus oli päättänyt W:n nimittämisestä lännenratsastuksen lajikomiteaan vuodeksi 2016 sähköpostikokouksessa 30.12. - 31.12.2015. Asia on siten käsitelty uudestaan ja W on valittu lajikomiteaan. Lännenratsastuksen lajikomitean tultua jaetuksi kahdeksi eri lajikomiteaksi helmikuussa 2016 W on lisäksi nimitetty toiseen lajikomiteoista. Näin ollen W:n virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi väittämästä päätöksestä ei ole seurannut, että W:n lajikomiteajäsenyyteen olisi tullut keskeytys. Asiassa ei ole ilmennyt, että W:lle olisi aiheutunut päätöksestä muutakaan oikeudellisesti merkityksellistä vahinkoa, joka puoltaisi tulkintaa, että kurinpitoasialla olisi enää oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkoitetulla tavalla vaikutusta hänen oikeuteensa tai etuun.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenä, että kurinpitorangaistuksella on välitöntä vaikutusta vain sen kohteeksi joutuvalle. Lautakunnan pääasiallinen tehtävä on urheilun kilpailutoimintaan liittyvien oikeudellisten erimielisyyksien ratkaiseminen. Esillä olevassa asiassa on kysymys on yhdistystoimintaan yleisesti liittyvästä riitaisuudesta ja kurinpidosta, joka ei liity urheilun kilpailutoimintaan. Asia ei siten kuulu lautakunnan toiminnan ydinalueeseen. Asia poikkeaa tältä osin olennaisesti edellä mainituista asioista UOL 8/2007, UOL 13/2012 ja UOL 17/2013, joissa kaikissa oli kysymys kilpailutoimintaan välittömästi liittyvästä kurinpidosta. Ottaen edellä lausutun ohella huomioon sen, että lajikomitean jäsenyyteen liittyvä valintapäätös on arvioitu liiton sisällä uudestaan ja W:n jäsenyys lajikomiteassa on jatkunut ja että asiassa ei ole kysymys fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta tai sellaiseen rinnastuvasta poikkeuksellisen moitittavasta käytöksestä, oikeusturvalautakunta katsoo, että Suomen Ratsastajainliitto ry:n muutoksenhaun kohteena oleva päätös 16.3.2016, jolla Ö:hön ja K:hon kohdistetut kurinpidolliset vaatimukset on hylätty, ei ole vaikuttanut W:n oikeuteen tai etuun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. W:n valitus on siten jätettävä tutkimatta.

 

Lautakuntakulut

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

W:n valitus jätetään tutkimatta, joten hänen on katsottava hävinneen asian.

 

W on katsonut, että Suomen Ratsastajainliitto ry:lle ei ole aiheutunut asian hoitamisesta ylimääräisiä kuluja ja vaatinut, että vaadittujen kulujen määrää tulee ainakin kohtuullistaa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että asianosaisella on oikeus korvaukseen myös omasta työstään ja siihen käytetystä ajasta. Liitto on ilmoittanut, että valitukseen vastaamisesta on aiheutunut kuluja 1 500 euroa. Ottaen huomioon asian laadun sekä sen, että vastauksessa on suurelta osin toistettu liiton hallituksen päätöksessä esitettyjä perusteluita, oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuullisiksi korvattaviksi vastauskuluiksi asiassa 500 euroa.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus jätetään tutkimatta. W:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

 

W velvoitetaan korvaamaan Suomen Ratsastajainliitto ry:n lautakuntakulut 500 eurolla. 

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Timo Ojala                                           Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                       sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Antti Aine, Pekka Lindroos, Tapio Rantala, Kristiina Rintala.