11/2020 Soutu – Kurinpito – Epäurheilijamainen käyttäytyminen

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                  Päätös              Nro 11/2020

                                                                                                          20.3.2020         Diaarinumero 21/2019

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen melonta- ja soutuliiton hallituksen 26.9.2019 tekemä päätös § 101

 

ASIA

Kurinpito – Epäurheilijamainen käyttäytyminen

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVAT

 

Suomen Melonta- ja Soutuliitto (SMSL) ry

 

ASIAN TAUSTA JA KURINPITOPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ

 

Suomen Melonta- ja Soutuliitto (SMSL) ry:n kurinpitovaliokunta on sille tehdyn ilmoituksen perusteella päätöksessään 5.8.2019 katsonut, että soutaja A oli syyllistynyt kurinpitomääräysten II c) -kohdassa tarkoitettuun epäurheilijamaiseen käytökseen, kun A ei ollut tammikuussa 2019 antanut päävalmentajalle vastausta venetrailerin kuljetusjärjestelyyn liittyvään kyselyyn harjoitusleirinsä päättymisen ajankohdasta ja kun A oli huhtikuussa 2019 Facebookissa ja muussa mediassa levittänyt virheellistä tietoa karsintajärjestelmästä ja päävalmentajan toiminnasta. Näiden menettelyjensä perusteella A:lle on määrätty kurinpitorangaistuksena varoitus.

 

A:n valitettua kurinpitovaliokunnan päätöksestä Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n hallitus on päätöksellään 26.9.2019 katsonut A:n levittäneen virheellistä tietoa ja pysyttänyt kurinpitorangaistuksena määrätyn varoituksen. Muilta osin hallitus on katsonut, ettei A ollut menetellyt epäurheilijamaisesti.

 

SMSL:n hallitus on päätöksessään todennut, että A oli kirjoittanut Facebook-päivityksessään, että valintajärjestelmä voidaan näköjään rakentaa siten, että kaksi kärkiurheilijaa eivät souda kahden vuoden aikana vastakkain. A oli todennut myös YLE urheilun haastattelussa 24.4.2019: ”Päävalmentaja on keskeisessä roolissa laatimassa valintajärjestelmää, mikä on vaikuttanut siihen, ettei meillä ole kahden vuoden aikana ollut kilpailua, jossa me oltaisiin soudettu vastakkain.” Edelleen A oli Helsingin Sanomien haastattelussa 24.4.2019 lausunut pitäneensä soutua todella rehellisenä lajina, jossa ”tulokset voidaan ratkaista kunniakkaasti” mies miestä vastaan kilpailemalla. A on haastattelussa jatkanut lausumalla seuraavasti: ”Nyt tuntuu siltä, että valintajärjestelmän puolesta yritetään tehdä kaikki niin, että sellaista mahdollisuutta ei meille suoda.”

 

SMSL:n hallitus on katsonut A:n todenneen, että valintajärjestelmä oli rakennettu siten, että kärkiurheilijat eivät kohtaa toisiaan. Tämä oli virheellinen väite. Valintajärjestelmässä oli ollut viimeisen kahden vuoden aikana useita näyttökilpailuja sekä lisäksi maailmancupin kilpailut, joissa oli mahdollistettu keskinäinen kohtaaminen. Kilpailut olivat olleet

 

- vuonna 2017 maajoukkueen näyttökilpailut 19.3. ja 16.4. Gavirate, karsintakilpailu 7.5. Tampere, Kanavasoudut Lappeenranta ja maailmancupin kilpailut Poznan ja Luzern;

 

- vuonna 2018 maajoukkueen näyttökilpailu 7.4. Gavirate (alkuerät ja finaali), Kanavasoudut sekä maailmancupin kilpailut Belgradissa sekä

 

- vuonna 2019 maajoukkueen testikilpailut 1 ja 2 Gavirate 6.4. ja Piedilucon kilpailu sekä maailmancupin kilpailut Belgradissa.

 

SMSL:n hallitus on todennut, että valintojen tekeminen arvokilpailuihin tasapuolisin ja syrjimättömin perustein oli yksi tärkeimmistä arvokilpailupaikkoja tavoittelevien urheilijoiden oikeusturvaan liittyvistä kysymyksistä. Oli myös selvää, että urheilijan sananvapauteen kansalaisena kuuluu oikeus arvostella valintaperusteita ja niitä laatinutta liittoa myös julkisuudessa. Näin ollen kritiikkiä sisältävä sananvapauden käyttö, vaikka se haittaisikin liiton toimintaa, ei sinänsä voinut olla kurinpidollisten toimien peruste.

Sitä vastoin yhdistyksellä oli oikeus edellyttää, että arvostelu perustui tosiasioihin ja, jos näin ei ollut laita, yhdistyksellä oli oikeus sääntöjensä nojalla kohdistaa seuraamuksia tosiasioita vastaamatonta arvostelua esittänyttä jäsentään kohtaan.

 

SMSL:n hallitus on siten katsonut, että A oli edellä kerrotuin tavoin sekä sosiaalisessa mediassa että perinteisissä tiedotusvälineissä esittänyt väitteen, että valintajärjestelmä oli rakennettu siten, ettei hän ollut voinut kahteen vuoteen kohdata vastakkain pääkilpakumppaniaan. Tämä väite oli virheellinen, sillä kohtaamisten vähäisyys oli johtunut A:sta itsestään ja hänen valitettavista sairaustapauksistaan eikä valintajärjestelmästä. Valintajärjestelmän puitteissa kilpakumppaneiden olisi ollut mahdollista kohdata useamman kerran maajoukkueen karsintakilpailuissa ja maailmancupin kilpailuissa. Virheellinen väite oli vakava, sillä se antoi valintajärjestelmästä suorastaan kelvottoman kuvan ja alensi niiden urheilijoiden suorituksen arvoa, jotka olivat järjestelmän puitteissa tulleet valituiksi arvokilpailujen edustustehtäviin.

 

A:n mainittu vakava väärän tiedon antaminen julkisuuteen lajin urheilijoiden asemaan ja oikeusturvaan olennaisesti vaikuttavasta seikasta oli kurinpitomääräysten

II c) -kohdan mukaista epäurheilijamaista käytöstä. Sanotuista syistä SMSL:n hallitus on pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen tältä osin ja pitänyt voimassa annetun varoituksen.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että SMSL:n hallituksen päätös kumotaan ja määrätty varoitus poistetaan ja että SMSL:n hallitus velvoitetaan korvaamaan A:lle lautakuntakulut 250 eurolla ja joka tapauksessa palauttamaan liiton hallituksen vahvistama 200 euron valitusmaksu.

 

A ei ole kirjoittanut sosiaaliseen mediaan eikä haastattelussa antanut virheellistä tietoa. A ei ole julkaissut tai ilmaissut muuta kuin ainoastaan paikkaansa pitävää tietoa ja aiheellista kritiikkiä liiton valintajärjestelmää kohtaan. Kolmansien osapuolten tai liiton A:n Facebook-päivityksestä tekemät johtopäätökset, siteeraukset tai tulkinnat ovat virheellisiä ja harhaanjohtavia. A ei ole vastuussa näiden tietojen oikeellisuudesta eivätkä ne voi olla kurinpitoseuraamuksena perusteena. A on kaikissa lausumissaan tuonut esille oman käsityksensä lisäksi myös liiton näkökulman, minkä johdosta A:n lausumia on tulkittava kokonaisuutena.

 

A on Facebookissa kirjoittanut seuraavasti: ”Valintajärjestelmä voidaan näköjään rakentaa siten, että kaksi kärkiurheilijaa eivät souda kahden vuoden aikana vastakkain. Ja valinnat tehdään sen mukaan.” A:n lausuma on paikkansa pitävä myös siksi, että A ja hänen keskeisin kilpakumppaninsa eivät todellisuudessa ole kohdanneet toisiaan aikavälillä 6/2017 – 7/2019, mikä on johtunut monesta syystä kuten A:n opintoaikatauluista, sairastelusta mutta myös valintajärjestelmästä.

 

A:n lausumaa on pidettävä totuudenmukaisena siitä syystä, että oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan 23.8.2018 nro 11/2018 kiinnittänyt SMSL ry:n huomiota urheilijoiden arvokisavalintakriteerien muotoiluun ja valintapäätösten perustelemiseen tilanteessa, jossa harkintavallalla on tehty vastuuasemassa olevien henkilöiden oman valmennettavan edun mukaisia valintoja. Kun SMSL ry ei ole muuttanut toimintatapaansa, A:n arvostelu ei voi johtaa kurinpitotoimiin.

 

SMSL:n hallituksen kurinpitopäätös on vastoin oikeusturvalautakunnan tulkintaa urheilijan sananvapauden ulottuvuudesta. Urheilijan sananvapaus on yhdistyksen sääntöjä vahvempi oikeus eikä tätä oikeutta voida rajoittaa säännöillä. Kurinpitopäätös ei myöskään miltään osin saa perustua mahdolliseen mielipahaan, joka liitolle tai sen vastuuhenkilölle on esitetystä kritiikistä aiheutunut. Tässä asiassa A on täysin aiheellisesti kritisoinut liiton valintakriteerejä, kun hän ei todellisuudessa ole voinut kohdata kilpakumppaniaan. A on päävalmentajan tieten ollut sairaana sekä 7.4.2018 että 26. – 27.5.2018. Tätä seuraaviin MC-kilpailuihin A on valittu vain yhteen, missä hän on kilpaillut eri erässä kuin suomalainen kilpakumppaninsa. Päävalmentaja on suhtautunut asenteellisesti ja yksipuolisesti A:n opiskeluesteisiin ja myös A:n antamiin urheilullisiin näyttöihin.

 

A:n asianmukainen kritiikki liiton valintakriteeristöä kohtaan ei riko mitään täsmällisesti määritelty sääntöä. Varoituksen antaminen on perustunut epäselvään, yleisluonteiseen ja liian harkinnanvaraiseen säännökseen. Säännöstä olisi joka tapauksessa tullut epäselvässä tilanteessa arvioida A:n eduksi. Myös A:n menettelyn vakavuus ylipäätään on ollut kyseenalainen.

 

Kurinpitovaliokunnan päätöksessä ei ole esitetty riittäviä perusteita sille, miltä osin A:n toiminta on katsottu epäurheilijamaiseksi ja mitkä A:n tiedot ovat olleet virheellisiä. Vasta SMSL:n hallituksen päätöksessä 26.9.2019 on ensimmäisen kerran yksilöity se, mikä on ollut A:n syyksi luettua virheelliseksi katsottua tiedon levittämistä. A:lla ei siten ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta ottaa kantaa epäurheilijamaista käytöstä koskeviin väitteisiin ennen kuin valituksellaan oikeusturvalautakuntaan. Näin ollen hän ei ole saanut oikeusturvansa edellyttämin tavoin perusteltua päätöstä eikä hän ole voinut asianmukaisella tavalla puolustautua.

 

Kurinpitopäätöksessä ei ole perusteltu lainkaan sitä, millä tavalla liiton maine on A:n väitetyn virheellisen tiedon levittämisen seurauksena tahriintunut. Pelkästään se seikka, että liiton asioita käsitellään julkisuudessa, ei ole liiton maineeseen vaikuttava asia.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

SMSL ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

A on esittänyt sosiaalisessa mediassa ja Helsingin Sanomien julkaistussa haastattelussa totuudenvastaisia tietoja. A:n lausumat ovat sanamuodoltaan olleet sellaisia, että niissä on väitetty SMSL:n valintajärjestelmän tarkoituksellisesti rakennetun siten, etteivät arvokisapaikasta kamppailevat urheilijat lainkaan keskenään kohtaa toisiaan samassa näyttökilpailussa. A:n väitteet ovat niin selkeästi totuudenvastaisia, että ne on voitu esittää vain tahallisesti.

 

Tosiasiassa A on kohdannut pääkilpakumppaninsa 7.5.2017 – 30.4.2019 neljä kertaa, joissa tapaamisista yksi on ollut kilpailun samassa erässä. A on myös kurinpitopäätöksessä tarkoitettuja lausuntoja antaessaan tiennyt kohtaavansa pääkilpakumppaninsa viidennen kerran seuraavassa maailmancupissa Plovdinissa. Vuonna 2019 MM-valintoihin vaikuttavia kohtaamisia kilpakumppaninsa kanssa A:lla on ollut vain yksi, mihin on vaikuttanut se, että A itse on ilmoittanut opiskeluista johtuvasta esteestään osallistua huhtikuun valintakisoihin, vaikka hän on sittemmin ollut kyseisenä ajankohtana harjoitusleirillä. A:lle on annettu 21.4.2019 ja toukokuussa lisänäyttömahdollisuuksia, joissa kilpailuissa on ollut mukana myös hänen kilpakumppaninsa. Kilpailun samassa erässä kohtaaminen ei ole ainoa tapa perusteltujen urheilijavalintojen tekemiseksi.

 

Epäurheilijamainen käytös on käsitteenä yleisluonteinen ja tulkinnanvarainen. Kyseessä on kuitenkin tarpeellinen yleissäännös turvaamaan hyvää urheiluhenkeä ja reilun pelin periaatteita. Periaatteen tulkinta täsmentyy urheiluoikeuden käytännössä. Kurinpitomääräysten kyseinen kohta on yhteneväinen Suomen Olympiakomitean lajiliitoille vahvistamien kurinpidon mallisääntöjen kanssa.

 

A:n virheellinen väite siitä, että SMSL ry:n valintajärjestelmä on rakennettu siten, ettei hän ole kahteen vuoteen voinut kohdata vastakkain pääkilpakumppaniaan, antaa urheilijan oikeusturvan kannalta tärkeästä valintajärjestelmästä kelvottoman kuvan. Kyseinen totuudenvastainen väite on omiaan heikentämään luottamusta järjestelmää kehittäneisiin ja sitä toteuttaviin henkilöihin. Virheellinen väite koskee myös valittuja urheilijoita, koska se synnyttää epäilyksen siitä, että valintoja on tehty heppoisin perustein.  Tämä on omiaan alentamaan valittujen urheilijoiden suorituksen arvoa. A:n virheellinen väite on vakava ja menettely epäurheilijamaista.

 

A on esittänyt lausumansa valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa. Menettely on toistettu ainakin kolmessa mediassa useana päivänä, kampanjanomaisesti. Virheellisen väitteen esittämisen toistaminen ja väitteen näin saama laaja julkisuus korostavat teon moitittavuutta.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A on SMSL ry:n antaman vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä muun muassa lausunut, että kurinpitomenettelyssä hänen lausumiensa sisältö on esitetty tai tulkittu väärin.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko kurinpitomenettelyssä tapahtunut sellaisia virheitä, joiden johdosta A:n oikeusturvaa olisi loukattu tavalla, joka tekisi määrätyn varoituksen perusteettomaksi.

 

Siinä tapauksessa, ettei tällaisia puutteita kurinpitomenettelyssä ole ollut, kysymys on vielä siitä, onko SMSL ry:n kurinpitomääräyksissä määritelty rangaistava epäurheilijamainen käyttäytyminen riittävän täsmällisellä tavalla ja onko A menetellyt epäurheilijamaisesti, kun hän on 24.4.2019 arvostellut julkisesti oman lajiliittonsa arvokisavalintajärjestelmää tai sen laatimiseen tai soveltamiseen osallistuneita henkilöitä seuraavalla tavalla:

 

- A:n Facebook-päivitys: ”Valintajärjestelmä voidaan näköjään rakentaa siten, että kaksi kärkiurheilijaa eivät souda kahden vuoden aikana vastakkain.”

 

- YLE Urheilun uutinen: ”Päävalmentaja on keskeisessä roolissa laatimassa valintajärjestelmää, mikä on vaikuttanut siihen, ettei meillä ole kahden vuoden aikana ollut

kilpailua, jossa me oltaisiin soudettu vastakkain.”

 

Lisäksi A:n on Helsingin Sanomien 24.4.2019 julkaiseman uutisen perusteella kirjattu lausuneen ”pitäneensä soutua rehellisenä lajina, jossa tulokset voidaan ratkaista kunniakkaasti mies miestä vastaan kilpailemalla. Nyt tuntuu siltä, että valintajärjestelmän puolesta yritetään tehdä kaikki niin, että sellaista mahdollisuutta ei meille suoda.”

 

Kurinpitomenettelyn asianmukaisuus

 

Ratkaisussaan UOL 25/2019 oikeusturvalautakunta on katsonut, ettei kurinpitotoimen kohteena olleen henkilön väitettyä asiatonta ja epäurheilijamaista kielenkäyttöä ollut nimenomaisesti kurinpitopäätöksissä yksilöity eikä kurinpitomenettelyn yhteydessäkään syntyneestä aineistosta tällainen ollut kurinpitotoimen kohteena olleen toimesta vaivattomasti selvitettävissä tai pääteltävissä. Näin ollen oikeusturvalautakunta on katsonut, ettei kurinpitotoimen kohteella ollut ollut myöskään mahdollista oikeudellisesti arvioida, millä tavoin hän oli kurinpitovaliokunnan päätöksessä katsotuin tavoin rikkonut liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että SMSL ry:n kurinpitovaliokunnan eli ensiasteen päätöksessä ei ole kuvattu lainkaan, mitkä A:n kilpailutapahtuman ulkopuolella tehdyt väitteet on katsottu epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, joka on johtanut varoituksen antamiseen. Tältä osin A:n oikeusturva ei ole toteutunut vaaditulla tavalla. Sen sijaan SMSL ry:n hallituksen eli valitusasteen päätöksellä virhe on korjaantunut, kun päätöksessä on yksityiskohtaisesti yksilöity ne A:n lausumat, joiden on katsottu johtaneen kurinpitoseuraamukseen. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että A on viimeistään SMSL ry:n hallituksen päätöksen perustelut lukiessaan saanut täsmällisen tiedon kurinpitoseuraamuksen johtaneista seikoista. Oikeusturvan takeet ovat siten tältä ja myös muilta osin toteutuneet asianmukaisella tavalla A:ta koskevassa kurinpitomenettelyssä.

 

Sovellettavat säännökset

 

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n 16.4.2016 voimaan tulleiden kurinpitomääräysten kohdan I ja sen alakohdan 1 mukaan liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan hyvää urheiluhenkeä, reilun pelin periaatteita, voimassa olevia liiton sääntöjä, määräyksiä sekä päätöksiä. Rikkomuksista rangaistaan näiden kurinpitomääräysten mukaan.

 

Kurinpitomääräysten kohdan II c) -kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailutapahtumassa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen

kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin

käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti.

 

Kurinpitomääräysten kohdan III ja sen alakohdan 1 mukaan liiton alaiseen toimintaan osallistuvaa henkilöä, urheilijaa, joukkuetta ja näiden tukihenkilöä voidaan rangaista varoituksella, rangaistusmaksulla, kilpailukiellolla tai toimintakiellolla.

 

Onko A:n julkisuudessa esittämiä lausumia pidettävä epäurheilijamaisena käyttäytymisenä?

 

Urheilun kurinpidossa on vakiintuneesti edellytetty, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (UOL 17/2018). Yleisluonteiset määritelmät eivät välttämättä anna riittävän tarkkaa kuvaa siitä menettelystä, joka voi johtaa kurinpitorangaistukseen (UOL 24/2012). Selvää kuitenkin on, että sitä, mikä kysymyksessä olevan lajin erityispiirteet huomioon ottaen kulloinkin on epäurheilijamaista, ei ole mahdollista määritellä säännöissä tarkasti ja tyhjentävästi (UOL 3/2018).

 

Urheiluoikeudessa on vakiintuneesti katsottu, että epäurheilijamaisuudella ja sopimattomalla käyttäytymisellä on tietty ydinalueensa, johon kuuluvan käyttäytymissäännön rikkominen mahdollistaa kurinpitoseuraamuksen määräämisen. Hyväksyttävän kielenkäytön rajat riippuvat paitsi kulloisestakin lajikulttuurista myös siitä, onko kysymys kilpailun aikana vaiko sen ulkopuolella tapahtuneesta kielenkäytöstä. Tämän ohella on huomioon otettava sananvapaus perusoikeutena. Epäurheilijamaisena voidaan pitää esimerkiksi erotuomareiden asiatonta arvostelua (Heikki Halila – Olli Norros, Urheiluoikeus 2017 s. 305 ja 308).

 

Aikaisemmassa ratkaisukäytännössään oikeusturvalautakunta on katsonut, että yhdistystoiminnassa yhdistyksen ja sen johtohenkilöiden tulee sietää voimakastakin kritiikkiä (UOL 17/2008). Urheilijan sananvapauteen kuuluu siten oikeus arvostella lajinsa arvokisavalintaperusteita ja -järjestelmää julkisesti ja valtamedioitakin käyttäen. Oikeusturvalautakunta katsoo, että tällainen kritisoiminen voi kuitenkin rinnastua erotuomareiden asiattomaan arvosteluun ja siten tarkoittaa epäurheilijamaista käyttäytymistä silloin, kun esitetyt kriittiset väitteet eivät selvästikään vastaa tosiasioita tai vääristelevät niitä siinä määrin, että kokonaisuudesta saa olennaisesti harhaanjohtavan kuvan. Oikeusturvalautakunta siis katsoo, että A:n mediassa esittämät lausumat saattavat merkitä SMSL ry:n kurinpitomääräysten kohdan II c) epäurheilijamaista käyttäytymistä, mistä voidaan kurinpitorangaistukseksi määrätä varoitus. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, ovatko väitteet olleet totuudenvastaisia tai muutoin harhaanjohtavia.

 

A on esittämissään lausumissa arvostellut arvokisavalintajärjestelmää ja päävalmentajaa siitä, ettei hän ole saanut tilaisuutta soutaa arvokisapaikasta kamppailevaa pääkilpakumppaniaan vastaan samassa kilpailussa. A:n esittämä kritiikki urheilijoiden keskinäisen paremmuuden vertailemisen vaikeudesta ilman kilpailutuloksia samasta soutulähdöstä kuuluu hänen sananvapautensa piiriin ja on yleisesti ottaen arvokasta keskustelua urheilijaa itseään keskeisesti koskettavasta aiheesta.

 

Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että A:n väitteet ovat tosiasiassa merkinneet kannanottoja, joiden mukaan järjestelmä olisi tarkoituksellisesti rakennettu tai sitä tietoisesti sovellettaisiin päävalmentajan tai muiden vastaavien tahojen toimesta niin, että arvokisavalinnat voitaisiin tehdä ilman, että etukäteen varteenotettavimmat urheilijat olisivat viimeisen kahden vuoden aikana samassa kisassa soutaneet toisiaan vastaan. A on esittänyt väitteensä tuomatta lainkaan esille seikkoja, jotka ovat voineet johtaa samaan kritisoimaansa lopputulokseen muista, myös hänen omista kisavalinnoistaan ja sairaustapauksistaan johtuvista syistä. Väitteillään A on kyseenalaistanut koko valintajärjestelmän ja siitä vastaavien tahojen objektiivisuuden. Hän ei ole lausumiensa julkistamisajankohtana 22.4.2019 eikä sen jälkeenkään tuonut esille uskottavia ja kattavia perusteita väitteidensä tueksi. Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n väitteitä tahallisesta, häneen kohdistetusta syrjivästä menettelystä voidaan pitää totuudenvastaisina, leimaavina tai ainakin valintajärjestelmää ja päävalmentajan toiminnan kuvauksina olennaisesti vääristäviä.

 

Lopputulos

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A on rikkonut SMSL ry:n kurinpitosäännösten kohtaa II c) ja syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen. Ottaen huomioon, että kurinpitorangaistuksena on määrätty lievin seuraamus eli varoitus, kurinpitoseuraamusta ei voida pitää kohtuuttomana.

 

SMSL ry:n hallituksen päätöstä ei ole kumottava. A:n valitus on hylättävä. Asian näin päättyessä myös A:n kuluvaatimus on hylättävä ja hänen vaatimuksensa liiton sisäisen kurinpitovalitusmaksun palauttamisesta jätettävä tutkimatta.

 

Päätöslauselma

 

Kurinpitopäätöksen 26.9.2019 kumoamista koskeva vaatimus ja A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Muilta osin valitus jätetään tutkimatta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

                                            

 

 

 

Ilkka Lahtinen                                                        Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                       Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tom Hedkrok, Mikko Kohtala, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen