31/2020 Käsipallo Kurinpito – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Seuraamuksen kohtuullistaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS                              Nro 31/2020

21.12.2020                 Diaarinro 25/2020

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Käsipalloliitto ry:n liittohallituksen päätös 8.10.2020

ASIA

Kurinpitosakko ym.

MUUTOKSENHAKIJA

 GrIFK Elit r.f.

KUULTAVA

Suomen Käsipalloliitto ry

SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO RY:N PÄÄTÖS

GrIFK Elit r.f. (jäljempänä myös GrIFK) oli kieltäytynyt pelaamasta otteluohjelman mukaista kotiotteluaan 27.9.2020 HC Tallinn -joukkuetta vastaan. Suomen Käsipalloliitto ry:n (Käsipalloliitto) liittohallitus katsoi GrIFK:n toiminnan Käsipalloliiton sääntöjen vastaiseksi, eikä ottelun peruuttamiselle ollut ollut liiton tai SM-liigan sääntöjen mukaista tai viranomaisten ohjeisiin perustuvaa hyväksyttävää syytä.

Käsipalloliiton liittohallitus määräsi liiton kurinpitosääntöjen 1 §:n perusteella GrIFK:n pelaamaan peruuntuneen ottelun GrIFK-HC Tallinn vieraskentällä eli Tallinnassa myöhemmin määrättävänä ajankohtana. GrIFK määrättiin myös vastaamaan matkakustannuksistaan sekä ottelun järjestelykustannuksista. Päätöksen mukaan HC Tallinn saa ottelutapahtuman mahdolliset tuotot. Lisäksi liittohallitus määräsi, että GrIFK:n tulee vastata ottelun peruuntumisesta aiheutuneista kaikista kustannuksista Suomen Käsipalloliitto ry:lle, HC Tallinn -seuralle sekä Åbo IFK:lle. GrIFK:lle määrättiin vielä 2.500 euron sakko.   

VALITUS PERUSTEINEEN

GrIFK Elit r.f. on valituksessaan vaatinut ensisijaisesti, että päätös kumotaan ja Käsipalloliitto velvoitetaan palauttamaan maksettu sakko 2.500 euroa viivästyskorkoineen 30 päivää oikeusturvalautakunnan antamasta päätöksestä lukien. GrIFK on vaatinut toissijaisesti, että sakko alennetaan korkeintaan 500 euroksi ja korvausvelvollisuus poistetaan kaikilta osin ja Käsipalloliitto velvoitetaan palauttamaan sakosta maksetun määrän ja oikeusturvalautakunnan vahvistaman määrän välinen erotus edellä mainittuine viivästyskorkoineen.

GrIFK:lla oli ollut hyväksyttävä syy kieltäytyä kysymyksessä olevan ottelun pelaamisesta koronapandemian perusteella ja pyytää ottelun siirtämistä toiseen ajankohtaan. Siten kaikki kurinpitoseuraamukset tuli poistaa tai niitä tuli ainakin kohtuullistaa. Liittohallituksen päätös oli lisäksi puutteellisesti perusteltu ja siinä oli määrätty seuraamuksia, joita ei liiton sääntöjen mukaan voinut edes määrätä. Kulujen korvausvelvollisuus oli joka tapauksessa määrältään yksilöimätön ja perustui vasta tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviin kuluihin, joiden määrää ei voitu vielä edes tietää.

GrIFK oli kysymyksessä olevaa ottelua edeltävänä perjantaina 25.9.2020 ollut siinä käsityksessä, että i) vaikka Suomen hallituksen päätös tiukemmista matkustusrajoituksista tuli voimaan muutaman tunnin GrIFK–HC Tallinn -ottelun jälkeen, tarkoitti Kauniaisissa kotiottelun pelaaminen virolaisia vastaan kohonnutta ja kohtuutonta riskiä altistua koronavirukselle, ii) Suomen hallituksen päätös 24.9.2020 ja maailmanlaajuinen pandemiatilanne osoitti selvästi, ettei otteluita HC Tallinn -joukkuetta vastaan pystytä pelaamaan, joten jo pelatut pelit tulevat merkityksettömiksi ja iii) Käsipalloliitto suurella todennäköisyydellä tulisi päättämään jo viikolla 40, että otteluita ei pelata lainkaan HC Tallinn -joukkuetta vastaan matkustusrajoitusten takia ja että liitto tulee sillä tavoin turvaamaan kotimaisten liigaotteluiden pelaamisen.

Edellä todettuja johtopäätöksiä tuki Suomen hallituksen, Suomen Viron suurlähetystön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päätökset ja tiedotteet. Käsipalloliitto päätti kuitenkin yllättäen maanantaina 28.9.2020, että uudet matkustusrajoitukset sallivat ottelut virolaisen HC Tallinn -joukkueen ja suomalaisten joukkueiden välillä. GrIFK:n käsityksen mukaan päätös perustui siihen, että uusien matkustusrajoitusten mukaan Virosta voi käydä työssä Suomessa ilman karanteenia ja Suomesta voidaan käydä Virossa työmatkalla ja tällöin palattaessa suositellaan omaehtoista 14 vuorokauden karanteenia.

Käsipalloliitto ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että viranomaisten antaman suosituksen mukaan työssäkäynnin tuli olla säännöllistä ja vähintään viikoittaista. Käsipallon SM-liigaa pelaavien joukkueiden oli siten tehtävä tältä osin omat ratkaisunsa. HC Tallinn -joukkueen pelaajat eivät tulleet säännölliselle, viikoittaiselle työmatkalle Suomeen. Suurin osa käsipallon SM-liigan joukkueiden pelaajista eivät saa toimeentuloaan pelaamisesta. Kysymys ei ole ammattilaissarjasta. Suomalaiset pelaajat eivät voi varsinaisten töidensä vuoksi jäädä liigapelin takia 14 päivän karanteeniin. Tallinnalaisten matkustaminen Suomeen lisää tartuntariskiä paitsi koko käsipalloliigan puitteissa myös kaikkien niiden osalta, joita matkustajat tapaavat matkan aikana. Käsipalloliitto ei ottanut myöskään kantaa siihen, miksi pelaajien turvallisuus oli selkeästi toissijaista siihen verrattuna, että vajaajoukkueiseen liigaan saadaan lisää yksi ulkomaalainen joukkue, joka ei kaiken lisäksi osallistu loppupeleihin.

GrIFK ei ollut ainoa SM-liigan joukkue, joka on ollut huolestunut ulkomaanmatkailusta urheilun perusteella. Esimerkiksi osa joukkueista on jättänyt niin sanotut europelit väliin. Käsipalloliitto on ilmoittanut itsekin jo 10.9.2020 kotisivuillaan, ettei naisten käsipallomaajoukkue voi matkustaa Suomen ja Ruotsin välillä.

GrIFK:lle ei ollut annettu tiedoksi perusteltua päätöstä asiassa. Sille annettu päätös vastasi Käsipalloliiton kotisivuilla julkaistua lehdistötiedotetta. Päätöksessä ei selvitetä asian taustaa lainkaan eikä siitä ilmene, että GrIFK:n vastinetta olisi millään tavoin huomioitu. Päätöksessä viitattua kurinpitovaliokunnan päätöstä ei ollut liitetty liittohallituksen päätökseen. Ratkaisusta ei ilmene, millä perusteella liittohallituksella on ollut oikeus päätyä ankarampaan rangaistukseen kuin mitä kurinpitovaliokunta on esittänyt. Ratkaisusta ei ilmene, ketkä liittohallituksen jäsenet ovat osallistuneet ratkaisun tekemiseen tai oliko liittohallitus ollut toimivaltainen tekemään päätöksen. Päätös on allekirjoittamaton. Käsipalloliitto toimitti laskun määrätystä sakosta väärälle seuralle.

Liittohallitus ei ole voinut yhdistyksen sääntöjen perusteella päätyä kurinpitovaliokunnan esittämää rangaistusta ankarampaan rangaistukseen. Käsipalloliitto on myös vaatinut sakon maksamista, vaikka ratkaisusta on valitettu. Tätä menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä. Määrätty sakko on myös määrältään kohtuuton ottaen huomioon esimerkiksi palkintorahat, joita kilpailutoiminnasta voi saada. Käsillä olevassa pandemiatilanteessa ei tulisi määrätä sakkoa lainkaan tai jos sellaisen määräämiseen päädytään, tulisi sakon olla kohtuullinen.

Rangaistusta määrättäessä tulee myös ottaa huomioon, että GrIFK menetti liittohallituksen päätöksen mukaisesti oikeuden pelata kotiottelu ja joutui sekä taloudellisesti että urheilullisesti huonoon tilanteeseen. Kotiottelu on määrätty pelattavaksi ulkomailla. GrIFK ei tiedä vielä määrätäänkö ottelu pelattavaksi Tallinnan vierasottelun yhteydessä vai aikooko Käsipalloliitto vahvistaa sille erillisen päivän, jolloin yhdistystä rangaistaan myös ylimääräisellä matkalla. Tämäkin kustannus ylimääräisestä ulkomaanottelusta tulisi ottaa huomioon sakkoa määrättäessä ja sen tuli vaikuttaa sakkoa alentavasti tai poistavasti.

Siviilioikeudellista korvausvelvollisuutta ei voi liiton sääntöjen mukaan määrätä kurinpitoseuraamuksena. Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että Käsipalloliitto voi velvoittaa GrIFK:n korvaamaan ottelun peruuntumisesta aiheutuneita kuluja kurinpitosääntöjen 11 §:n perusteella, GrIFK kiistää, että Käsipalloliitto voisi tehdä seuraa velvoittavan päätöksen, jossa se joutuu maksamaan Käsipalloliitolle, ÅIFK:lle tai HC Tallinnalle i) kuluja ilman, että ne yksilöidään määrältään, ii) erääntymättömiä kuluja, joita ei ole edes vielä syntynyt, iii) kuluja, joista ei ole ensin vähennetty voittoja, iv) kuluja, joiden osalta ei ole asetettu enimmäismäärää tai v) tulevaisuudessa syntyviä kuluja, joiden osalta ei ole määrätty tarkkaa syy-yhteyttä tai muita yksilöimisvelvoitteita.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Käsipalloliito ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Liittohallituksen päätös perustui Käsipalloliiton voimassa oleviin sääntöihin. Kautta 2020-2021 koskevan kilpailukutsun kohdan 7 mukaan luovutusvoitot eivät ole SM-liigassa mahdollisia. Luovuttanutta seuraa voidaan rangaista ja se voi johtaa sekä kilpailusta sulkemiseen että kurinpitosääntöjen 11 §:n mukaisesti korvausvastuuseen. Lisäksi kohdassa on vielä erikseen mainittu, että SM-liigaottelu määrätään joka tapauksessa pelattavaksi uudelleen ja seuraa voidaan lisäksi rangaista kurinpitosäännösten mukaisesti. GrIFK on SM-liigan lisenssihakemuksessaan sitoutunut noudattamaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä.

Asian käsittelyssä ei ollut tapahtunut virhettä. Käsipalloliiton kurinpitovaliokunta oli kirjallisesti kuullut valittajaa ja tehnyt kurinpitosääntöjen 3 §:n mukaisesti rangaistusesityksen liittohallitukselle. Liittohallitus on ollut toimivaltainen ratkaisemaan asian, eikä kukaan päätöksen tekemiseen osallistunut ollut ollut esteellinen. Missään sovellettavaksi tulevissa säännöissä ei määrätä, ettei liitohallitus voisi poiketa kurinpitovaliokunnan esittämästä rangaistuksesta. Liittohallituksella tulee olla ja sillä on oikeus käyttää sille säännöissä määrättyä kurinpitovaltaa täysimääräisesti. Päätös on tehty huolellisen keskustelun jälkeen eikä pöytäkirjaan koskaan kirjata käytyä keskustelua. Kaikki määrätyt rangaistukset perustuvat voimassa oleviin sääntöihin. Päätös annettiin GrIFK:lle tiedoksi pöytäkirjanotteella.

GrIFK myönsi kurinpitovaliokunnalle toimineensa sääntöjen vastaisesti kieltäytyessään pelaamasta kotiotteluaan tallinnalaista joukkuetta vastaan. Samalla se ilmaisi oman käsityksensä rangaistuksesta. Tuolloin GrIFK piti oikeudenmukaisena seuraamuksena sitä, että ottelu määrätään pelattavaksi vieraskentällä eli Tallinnassa ja että seura vastaisi mahdollisista kustannuksista.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, ovatko GrIFK:n pelaajat amatöörejä vai ammattilaisia. Kysymys on Suomen korkeimmasta käsipallon sarjatasosta. Sarjassa pelaavien joukkueiden pelaajilla on erilaisia sopimuksia joukkueidensa kanssa. Ottelu oli määrätty pelattavaksi GrIFK:n kotikentälle eli Suomessa. Joukkueen ei olisi tarvinnut matkustaa ulkomaille ottelun vuoksi. Mikään ulkomaille matkustamista koskeva viranomaisen ohje tai määräys ei siten ole voinut koskea GrIFK:ta käsillä olevassa asiassa. HC Tallinn saapui Suomeen noudattaen vallitsevia viranomaisohjeita eikä Suomen ja Viron välillä ollut ottelun aikaan oleellista eroa tautiriskissä.

Ammattimaisesti järjestetty kilpailusarja rinnastetaan työtehtävään. Samoin siihen rinnastuva kilpailumatka. Pelaajat eivät joudu karanteeniin matkustaessaan Suomeen tai palatessaan takaisin Suomeen Virosta. GrIFK on ainoa joukkue, joka on kieltäytynyt ottelusta HC Tallinn -joukkuetta vastaan. HC Tallinn ei ole riskitasoltaan suomalaisten joukkueiden riskitasoa suurempi. Jos jossakin SM-liigajoukkueessa havaitaan koronatartuntoja, kysymyksessä oleva ottelu peruutetaan. Joukkueet eivät kuitenkaan itse voi valita niitä otteluita, jotka ne sarjassa pelaavat. Jos koronatilanne sitä edellyttää, koko kausi voidaan keskeyttää. Lisäksi kauden alussa todettiin, että yksittäisten pelaajien tulee määrittää itse tartuntariskinsä ja siten päättää osallistumisestaan eri kilpailuihin ja sarjojen otteluihin sekä joukkueensa harjoituksiin. GrIFK:n joukkueessa pelaavat riskiryhmään kuuluvat pelaajat ovat itse päättäneet osallistua SM-liigapeleihin. Muiden seurojen Euro-Cup peleillä ja niihin osallistumisella ei ollut merkitystä käsillä olevassa asiassa.

Sakon määrää arvioidessaan liittohallitus otti huomioon, että eräälle joukkueelle oli sarjasta luopumisesta määrätty 4.180 euron sakko ja että HC Tallinn -joukkueen SM-liigasopimuksen mukainen sopimussakko sarjasta luopumistilanteessa oli 20.000 euroa. Rangaistusta määrättäessä otettiin huomioon myös se, että HC Tallinn oli saapunut ottelua varten Suomeen eikä mitään konkreettista syytä olla pelaamatta määrättyä ottelua ollut. Sakkoa ei olisi tarvinnut maksaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Kurinpitovaliokunnan päätöksessä on mainittu, että korvattavaksi tulevat todelliset kustannukset erikseen esitettävien laskujen mukaisesti. Tämän vakiintuneen käytännön mukaan ensin esitetään korvattavaksi päätöksessä mainitut kustannukset, jonka jälkeen Käsipalloliitto tarkastaa kulut ja sitten ne esitetään erikseen GrIFK:n maksettavaksi.  

VASTASELITYS

GrIFK Elit r.f. on Käsipalloliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä toistanut valituksessaan esittämiään seikkoja ja sen lisäksi lausunut seuraavan.

GrIFK ei ollut saanut tiedoksi Käsipalloliiton väittämällä tavalla pöytäkirjanotetta tehdystä päätöksestä. Pöytäkirjaa ei ollut edes laadittu siitä ilmenevien metatietojen perusteella ennen kuin 16.11.2020 klo 8.15.27. Käsipalloliitto myöntää vastauksessaan, että tiedoksi annettu lehdistötiedote, jota liitto kutsuu pöytäkirjanotteeksi, käsittää kaikki ne puutteet, joihin GrIFK on valituskirjelmässään viitannut ja pyrkii nyt jälkikäteen korjaamaan puutteet. Jotta valittaminen rangaistuspäätöksistä olisi mahdollista, tulee päätöksestä ilmetä ensinnäkin, mitkä tosiseikat on esitetty päätöksentekijöille päätöksen tekemisen pohjaksi ja toiseksi, mihin ratkaisu perustuu. Jälkikäteen annetuille tiedoille ei voi antaa merkitystä valitusta käsiteltäessä.

Päätöksestä ei ilmene, mihin liiteaineistoon se perustuu. GrIFK ei siten tiedä, onko liittohallituksen jäsenillä ollut päätöstä tehdessään tiedossaan, että i) ÅIFK ja GrIFK olivat jo sopineet keskenään, miten ÅIFK:n menetys korvataan, ii) GrIFK oli tehnyt kaikkensa, jotta HC Tallinn voi pelata kaksi ottelua Suomen matkallaan ja iii) GrIFK oli jopa järjestänyt HC Tallinn -joukkueelle hyvät hotelliehdot.

Kurinpitolautakunnalle GrIFK oli ilmoittanut, että mikäli asiassa ei tuomita sakkoa, voisi se maksaa joitakin kuluja. Tälle oli kuitenkin ehtona, että ottelu Tallinnassa voitaisiin järjestää turvallisesti. Vallitsevassa koronatilanteessa ottelua ei voida järjestää turvallisesti. GrIFK hyväksyi myös sen, että se joutuu pelaamaan kotiottelun vieraissa ja maksamaan siitä ylimääräiset omat kulunsa. Muuhun se ei ollut sitoutunut tai antanut hyväksyntäänsä.

Vaikka Käsipalloliitto vastineessaan viittaa erinäisiin liiton sääntöihin, GrIFK katsoo, että sen rankaiseminen käsillä olevassa tilanteessa oli kohtuutonta. Kaikki GrIFK:n esittämät perusteet tekemälleen ratkaisulle puoltavat GrIFK:n tekemää päätöstä. Käsipalloliiton vastineessaan esittämät perusteet sakon määrän osalta osoittavat jo itsessään, että määrätty sakko on ollut kohtuuton. Sakon määrää arvioitaessa ei voida ottaa perusteeksi sopimussakkomääräyksiä.

Tavoitteena ei voi olla, että HC Tallinn -joukkuetta vastaan pelattavat ottelut saadaan pelattua hinnalla millä hyvänsä. Koronatilanteeseen tulee suhtautua sen vaatimalla vakavuudella ja tehdä toimenpiteitä, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnallisia tavoitteita pandemian hillitsemiseksi ja turvataan kotimaisen sarjan pelaaminen. Lisäksi HC Tallinn -joukkueen mukanaolo SM-liigassa tulee suhteuttaa yhtäältä Covid-sairauden vakavuuteen ja toisaalta urheilulliseen päämäärään, johon HC Tallinn -joukkueen mukanaolo tähtää. HC Tallinn osallistuu ainoastaan runkosarjaan, eikä osallistumisella liigaan ole suoraan vaikutusta mestaruusmitalien ratkomisessa.

GrIFK on hyväksynyt sen, että se joutuu pelaamaan kotiottelunsa Tallinnassa, mikäli matka ja pelitapahtuma voidaan objektiivisesti katsottuna järjestää turvallisesti viranomaisten suositusten mukaisesti ja ilman karanteenia (työnantajat eivät suostu karanteeneihin). Sitä, että HC Tallinn hyväksyi kahden ottelun pelaamisen ÅIFK:ta vastaan, ei saisi pitää rikkeenä, josta seuraa nyt päätetyt kohtuuttomat ja epämääräiset sanktiot.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

Käsipallon SM-liigan otteluohjelman mukaan GrIFK:n piti pelata sunnuntaina 27.9.2020 kotikentällään Kauniaisissa virolaista SM-liigassa mukana olevaa HC Tallinn -joukkuetta vastaan. Ottelua edeltävällä viikolla GrIFK:n ja Käsipalloliiton edustajat olivat käyneet keskustelua siitä, voidaanko ottelu pelata vallitsevan koronaviruspandemian takia.

GrIFK:n ilmoitti perjantaina 25.9.2020 illalla Käsipalloliitolle noin kello 23.00 aikaan, että se ei tule pelaamaan edellä mainittua ottelua. GrIFK perusteli päätöstään sillä, etteivät joukkueen pelaajat halua altistua tartuntariskille pelaamalla virolaista joukkuetta vastaan ja että päätös oli pelaajien tekemä. Ilmoituksen mukaan GrIFK:ssa pelaa useita riskiryhmään kuuluvia pelaajia. GrIFK katsoi myös, että kyseisellä viikolla muuttuneet matkasuositukset/-rajoitukset tulivat vaikuttamaan siihen, ettei ulkomaalainen joukkue välttämättä pystynyt pelaamaan SM-liigassa kaudella 2020-2021. Tässä tilanteessa sairastumisriski vakavaan sairauteen oli liian suuri ottaen huomioon ottelun merkitys.

Käsipalloliitto, GrIFK, HC Tallinn ja ÅIFK järjestivät niin, että HC Tallinn pelasi viikonlopun aikana kaksi kertaa ÅIFK:ta vastaan. Käsipalloliitto ilmoitti tiedotteessaan 26.9.2020 muun ohella, että Käsipalloliiton kilpailu- ja kurinpitoelimet käsittelevät asian ja päättävät mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Myös ottelun uudesta ajankohdasta päätetään tiedotteen mukaan myöhemmin.

Käsipalloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja ilmoitti GrIFK:lle 28.9.2020 päättäneensä käynnistää tapahtuneen perusteella kurinpitomenettelyn. Kurinpitovaliokunta käsitteli asian kokouksessaan GrIFK:ta kuultuaan ja katsoi, että GrIFK:n toiminta oli ollut Käsipalloliiton sääntöjen vastaista. Ottelun peruuttamiseen ei ollut ollut kurinpitovaliokunnan mukaan myöskään THL:n tai rajavartiolaitoksen ohjeisiin perustuvaa hyväksyttävää syytä.

Kurinpitovaliokunta esitti liittohallitukselle, että GrIFK:ta rangaistaan ja se määrätään i) pelaamaan peruuntunut ottelu HC Tallinn -joukkueen kotikentällä eli Tallinnassa myöhemmin määrättävänä ajankohtana, ii) vastaamaan omista matkakustannuksistaan ja HC Tallinn saa ottelutapahtuman mahdolliset tuotot, iii) 500 euron sakkoon ja että iv) GrIFK:n tulee vastata ottelun peruuntumisesta aiheutuneista kustannuksista Käsipalloliitolle, HC Tallinn -joukkueelle ja ÅIFK:lle. Kohdassa iv mainittujen tahojen tulee esityksen mukaan esittää laskunsa Käsipalloliitolle, joka tarkastaa syntyneet kustannukset ennen kuin ne lähetetään GrIFK:lle maksettavaksi.

Käsipalloliiton liittohallituksen asiassa tekemä päätös 8.10.2020 vastasi muilta osin kurinpitovaliokunnan esitystä paitsi sakon määrän osalta. Sakon määrä korotettiin 2.500 euroksi.

Oikeusturvalautakunnassa on GrIFK:n valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, onko kurinpitomenettely ollut Käsipalloliiton sääntöjen mukainen. Toiseksi kysymys on siitä, täyttääkö liittohallituksen päätös kurinpitopäätökselle asetettavat vaatimukset. Kolmanneksi kysymys on siitä, onko liittohallitus voinut liiton sääntöjen perusteella määrätä rangaistukseksi sakon lisäksi korvausvelvollisuuden ottelun peruuntumisesta aiheutuneista kuluista ja onko rangaistuksen määrääminen ylipäätään ollut perusteltua vallitseva koronapandemia huomioon ottaen. Asiassa on vielä neljänneksi kysymys siitä, onko GrIFK:n rankaiseminen ottelun peruuntumisesta vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista ja onko määrättyjä seuraamuksia kohtuullistettava.        

Kurinpitomenettely

Suomen Käsipalloliitto ry:n sääntöjen 7 §:n mukaan sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus tai sen asettama kurinpitovaliokunta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitosäännöissä. Sääntöjen 10 §:n mukaan liittohallituksen tehtävänä on muun ohella päättää jäseniin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista liittokokouksen vahvistamien kurinpitosääntöjen mukaisesti.

Suomen Käsipalloliitto ry:n kurinpitosääntöjen 1 §:n mukaan kurinpitomenettely voidaan käynnistää erotuomareiden tai otteluvaltuutetun raportin tai muun liitolle tehdyn ilmoituksen perusteella. Päätöksen käsittelyn käynnistämisestä tekee kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja. Kurinpitovaliokunta voi käynnistää kurinpitokäsittelyn myös oma-aloitteisesti. Käsittelyn käynnistämisestä ilmoitetaan asianosaiselle ja tälle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausumansa ennen asian päättämistä.

Kurinpitosääntöjen 3 §:n mukaan liiton sisäistä tuomiovaltaa käyttävät kilpailun päällikkö, kurinpitopäällikkö, kurinpitovaliokunta ja liittohallitus. Ulkopuolisena tuomiovallan käyttäjänä toimii urheilun oikeusturvalautakunta. Kurinpitovaliokunta käsittelee liiton toiminnassa tapahtuneet rikkomukset ja määrää rangaistuksen, jos se on enintään varoitus, 6 ottelun ottelukielto, 3 kuukauden kilpailu- ja toimitsijakelvottomuus tai 3.000 euron sakko.  Liittohallitus määrää rangaistuksen muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa kurinpitovaliokunnan esityksen perusteella.

Kurinpitosääntöjen 4 §:n mukaan liittohallituksen tekemästä päätöksestä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Kysymyksessä olevassa asiassa kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päättänyt aloittaa GrIFK:n ottelusta luopumisen takia kurinpitomenettelyn. Kysymys on siten ollut Käsipalloliiton kurinpitosääntöjen mukaisesta kurinpitovaliokunnan oma-aloitteisesta käsittelyn aloittamisesta. Asiassa on riidatonta, että kurinpitopäällikkö on kurinpitosääntöjen 1 §:n mukaisesti ilmoittanut GrIFK:lle kurinpitomenettelyn aloittamisesta ja varannut seuralle mahdollisuuden antaa lausumansa asiasta. GrIFK on antanut pyydetyn lausuman ja kurinpitovaliokunnan esityksestä liittohallitukselle ilmenee, että valiokunta on ottanut GrIFK:n antaman lausuman huomioon asiaa käsitellessään ja asiaa liittohallitukselle esitellessään.

Liittohallitus on kurinpitovaliokunnan esityksestä päättänyt edellä tarkemmin kerrotun sisältöisestä rangaistuksesta. Kurinpitosääntöjen 3 §:n mukaan liittohallitus määrää rangaistuksen kurinpitovaliokunnan esityksen perusteella. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitovaliokunnan esitys ei ole liittohallitusta sitova, vaan liittohallituksella on asiaa käsitellessään toimivalta itsenäisesti harkita määrättävät seuraamukset sen mukaan kuin kurinpitosäännöissä on määrätty. Näin ollen liittohallitus on voinut kurinpitosakon määrän osalta määrätä korkeamman sakon kuin mitä kurinpitovaliokunnan esityksessä on esitetty.  Menettely on tältä osin vastannut Käsipalloliiton sääntöjen ja liiton kurinpitosääntöjen vahvistamaa menettelyä ja toimivaltasäännöksiä. Tällä perusteella aihetta alentaa kurinpitosakkoa ei ole.

Edellä todetun perusteella kurinpitoasia on käsitelty Käsipalloliitossa sen sääntöjen mukaisesti. GrIFK on myös saanut tiedon päätöksestä ja muutoksenhakuohjeet, joiden perusteella valitus on saatettu Käsipalloliiton ja oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaisesti vireille oikeusturvalautakunnassa. Päätöksen perusteluiden riittävyyteen ja laajuuteen otetaan kantaa jäljempänä erikseen.

GrIFK on valituksessaan ja vastaselityksessään ilmoittanut, ettei se ollut saanut tiedokseen ennen Käsipalloliiton vastausta oikeusturvalautakunnalle varsinaista liittohallituksen päätöstä eli otetta liittohallituksen pöytäkirjasta ja päätöksen liitteitä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä epäillä GrIFK:n ilmoitusta tältä osin.

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan jo yksin muutoksenhaun kannalta tärkeää, että etenkin kurinpitopäätöksen kohde saa päätöksen asianmukaisesti tiedokseen. Oikeusturvalautakunta on käytännössään katsonut, että asianosaisen tehtävänä ei ole erikseen pyytää päätöksessä määriteltyjä liitteitä nähtäväkseen, vaan asianosaisen asemassa olevalle henkilölle tällaiset on annettava tiedoksi oma-aloitteisesti (ks. esim. UOL 14/2014). Käsillä olevassa asiassa GrIFK on saanut valituksen kohteena olevan päätöksen liitteineen tiedoksi oikeusturvalautakunnan käsittelyn aikana.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Käsipalloliiton menettelyvirhe ei ole aiheuttanut oikeudenmenetyksiä GrIFK:lle, kun se on oikeusturvalautakunnan menettelyn aikana voinut ottaa kantaa liittohallituksen lopulliseen päätökseen. GrIFK on itsekin pitänyt prosessiekonomisena ratkaisua, jossa asiaa ei päätöksen tiedoksiannossa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi palauteta takaisin Käsipalloliitolle uudelleen ratkaistavaksi. Tähän nähden riittävänä on pidettävä sitä, että Käsipalloliiton todetaan menetelleen virheellisesti kurinpitopäätöksen ja sen liitteiden tiedoksiannossa. Aihetta muihin toimiin tämän menettelyvirheen vuoksi ei ole.

Kurinpitosääntöjen 5 §:n mukaan kurinpitopäätös voidaan sakkoa lukuun ottamatta panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

GrIFK:n valituksensa liitteenä esittämän laskun mukaan Käsipalloliitto on lähettänyt liittohallituksen määräämän sakon perusteella GrIFK:lle sakon määräisen laskun 12.10.2020. Eräpäiväksi laskuun on merkitty 26.10.2020. Lasku on todellisuudessa osoitettu väärälle seuralle, mutta sillä ei ole oikeusturvalautakunnan arvion mukaan vaikutusta asian arvioinnissa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että eräpäivällä varustetun laskun lähettäminen sakosta on liittohallituksen kurinpitopäätöksen täytäntöönpanoon liittyvä toimi. Laskusta tai mistään muustakaan asiassa esitetystä ei kuitenkaan ilmene, että sakkoa ei olisi Käsipalloliiton vastauksessaan esittämän väitteen mukaisesti tarvinnut maksaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Siten Käsipalloliiton on katsottava menetelleen omien sääntöjensä vastaisesti laittaessaan määrätyn sakon täytäntöön valituksesta huolimatta. Kysymys ei ole kuitenkaan sellaisesta menettelyvirheestä, jonka perusteella asia tulisi palauttaa takaisin Käsipalloliitolle uudelleen harkittavaksi tai määrätyt seuraamukset poistaa. Tämä sakon täytäntöönpanoon liittyvä menettelyvirhe ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin oikeusturvalautakunnassa.

Kurinpitopäätöksen perusteleminen

GrIFK on katsonut, että liittohallitus ei ole perustellut ratkaisuaan riittävästi. GrIFK ei ole esimerkiksi tiennyt, onko sen esittämät näkökannat kurinpitovaliokunnalle otettu huomioon samoin kuin sen toimet korvaavan ottelun järjestämiseksi. GrIFK on myös epäillyt, ettei liittohallitus ole ollut tietoinen päätöstä tehdessään, että se oli jo sopinut erikseen ÅIFK:n kanssa viimeksi mainitun kulujen korvaamisesta.

Käsipalloliiton oikeusturvalautakunnalle toimittamasta liittohallituksen pöytäkirjaotteesta ei ilmene, millä perusteilla liittohallitus on päätynyt valituksenalaiseen päätökseen. Pöytäkirjasta sen sijaan ilmenee, että ratkaisun perusteena on ollut kurinpitovaliokunnan esitys, joka on ollut pöytäkirjan liitteenä. Kurinpitovaliokunnan esitykseen on puolestaan kirjattu perustelut esitetylle kurinpitoratkaisulle. Siltä osin kuin liittohallitus on päätynyt korottamaan kurinpitovaliokunnan esityksen mukaista sakkoa 500 eurosta 2.500 euroksi ratkaisusta tai sen liitteistä ei ilmene perusteluita ratkaisulle. Käsipalloliitto on vastauksessaan ilmoittanut, että päätösten perusteluista käytyjä keskusteluja ei kirjata pöytäkirjaan. Se on kuitenkin vakuuttanut, että jokaisesta kurinpitopäätöksestä käydään yksityiskohtainen ja laaja keskustelu ennen päätöksen tekemistä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että etenkin kurinpitoasioissa ratkaisun perustelut ovat olennainen osa ratkaisua. Asianosaisella on oikeus saada tietää, millä perusteilla asiassa on päädytty ratkaisusta ilmenevään lopputulokseen.  Vain ratkaisun perusteluiden perusteella asianosainen voi riittävästi arvioida, onko ratkaisusta tarpeen valittaa ja mitkä ovat valituksen menestymisen mahdollisuudet. Hyväksyttävänä ei voida pitää sitä, että asianosaisen on valitettava saadakseen muutoksenhakuprosessissa tietää perustelut kurinpitopäätökselle.

Käsillä olevassa asiassa liittohallituksen kokouksen pöytäkirjanotteesta ilmenee, että ratkaisu on perustunut liitteenä olevaan kurinpitovaliokunnan esitykseen. Tästä voidaan päätellä, että liittohallitus on hyväksynyt kurinpitovaliokunnan perustelut. Liittohallituksen ratkaisun perusteluita on siten pidettävä riittävinä siltä osin kuin liittohallitus on päätynyt samoilla perusteilla samaan lopputulokseen kuin kurinpitovaliokunta.

Sen sijaan siltä osin kuin liittohallitus on päätynyt sakon määrän osalta eri määrään kuin kurinpitovaliokunta, oikeusturvalautakunta katsoo liittohallituksen päätöksen perustelut riittämättömiksi. Käsipalloliitto on kuitenkin vastauksessaan tuonut esille ne perusteet, joilla liittohallitus oli päätynyt huomattavasti suurempaan sakkoon kuin kurinpitovaliokunta. GrIFK on myös vastaselityksessään voinut ottaa näihin perusteisiin kantaa. Tästä syystä asiassa ei ole prosessitaloudellisesti tarkoituksenmukaista palauttaa päätöstä tältä osin uudelleen perusteltavaksi ottaen erityisesti huomioon, että valitus on pääosin keskittynyt määrättyjen seuraamusten oikeellisuuteen ja kohtuullisuuteen.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin kiinnittää Käsipalloliiton huomiota siihen, että jatkossa sen on erikseen perusteltava kurinpitoratkaisunsa siltä osin kuin ne eivät vastaa päätöksen liitteenä olevan kurinpitovaliokunnan perusteluita ja lopputulosta. Pelkän lopputuloksen ilmoittamista ei ole pidettävä riittävänä. Oikeusturvalautakunnalla ei ole aihetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin tältä osin. 

Onko liittohallitus voinut määrätä kysymyksessä olevat seuraamukset?

Käsipalloliiton kurinpitosääntöjen 2 §:n 1 momentin mukaan yhteisöihin kohdistuvia rangaistuslajeja ovat varoitus, kilpailusta sulkeminen, kotiotteluiden määrääminen pelattavaksi ilman katsojia, kotiottelujen määrääminen pelattavaksi vieraalla kentällä, saavutetun pistemäärän pienentäminen, ottelutuloksen peruuttaminen/muuttaminen, uusintaottelun määrääminen, kilpailusta sulkeminen, sakko sekä liitosta erottaminen. Sakko voidaan määrätä muun rangaistuksen lisäksi. Sakon määrä on vähintään 50 euroa ja enintään 50.000 euroa.

Kurinpitosääntöjen 10 §:n mukaan seuraa voidaan rangaista kuten näiden sääntöjen 2 §:n 1 momentissa yhteisöihin kohdistuvista rangaistuksista säädetään. Lisäksi seuraa voidaan rangaista jonkun sen jäsenen tai kannattajien tekemän teon vuoksi. Sakko voidaan antaa kilpailun järjestäjän antamien ohjeiden ja määräysten noudattamatta jättämisestä, kuten ottelutulosten ja otteluajan ilmoittamisen laiminlyömisestä ym. vastaavista ja näitä törkeämpinä pidettävistä rikkomuksista sekä kilpailusta luopumisesta ja järjestämisvelvollisuuksien laiminlyönneistä.

Kurinpitosääntöjen 11 §:n mukaan kilpailusta luopuminen voi johtaa korvausvastuuseen.

Kautta 2020-2021 koskevan kilpailukutsun kohdan 7 mukaan SM-liigassa luovutukset eivät ole mahdollisia. Mikäli ottelu jää pelaamatta sen vuoksi, että jompikumpi joukkue ei saavu paikalle tai muusta syystä, määrätään ottelulle uusi peliaika ja paikka. Tämän lisäksi seuraa voidaan rangaista kurinpitosääntöjen mukaisesti.

Asiassa on riidatonta, että GrIFK on kieltäytynyt pelaamasta kysymyksessä ollutta ottelua HC Tallinn -joukkuetta vastaan. Kilpailukutsun 2020-2021 perusteella SM-liigassa ei voi luovuttaa yksittäistä ottelua. Edellä mainittujen kurinpitosääntöjen perusteella seuralle voidaan kilpailusta luopumisesta määrätä sakko. Sakko voi olla vähintään 50 euroa ja enintään 50.000 euroa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että Käsipalloliiton kurinpitosääntöjen ja kilpailukutsun 2020-2021 perusteella GrIFK:lle on voitu sinällään määrätä 2.500 euron sakko ottelusta luopumisesta.

Kilpailukutsun ja kurinpitosääntöjen mukaan kilpailusta luopuminen voi myös johtaa korvausvastuuseen. Kurinpitosääntöjen 2 §:ssä on erikseen todettu, että sakko voidaan määrätä muun rangaistuksen lisäksi. Oikeusturvalautakunta katsoo, että GrIFK on voitu edellä mainittujen yhdistyksen sääntöjen ja sitä alemman asteisten määräysten perusteella lähtökohtaisesti määrätä korvaamaan ottelusta luopumisesta aiheutuneet kulut Käsipalloliitolle, HC Tallinn -joukkueelle ja ÅIFK:lle. Ottelu on myös voitu määrätä pelattavaksi Tallinnassa ja määrätä ottelutapahtumasta syntynyt voitto jäämään vieraskentän joukkueelle.

GrIFK on valituksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kulujen korvausvelvollisuuden osalta kysymys on ollut suurimmalta osin vielä toteutumattomista kuluista. Joka tapauksessa, kun kuluja ei ole yksilöity päätöksessä tarkemmin eikä edes niiden enimmäismäärästä ole lausuttu, kuluja ei ole voitu GrIFK:n mukaan määrätä sen korvattavaksi. Käsipalloliitto on vastauksessaan ilmoittanut, että liitossa on vakiintuneesti ollut käytössä järjestelmä, jossa liittohallitus määrää kulujen korvaamisen perusteesta ja määrät täsmentyvät sen mukaan, mitä korvauksia vaatineet tahot laskuissaan myöhemmin esittävät. Käsipalloliitto tarkastaa asianomaisten korvausta vaatineiden laskutuksen ja vasta sen jälkeen laskut toimitetaan korvausvelvolliselle maksettavaksi. Tämä menettely on ilmennyt myös liittohallituksen päätöksen liitteenä olleesta kurinpitovaliokunnan esityksestä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Käsipalloliitossa noudatettu menettely ei kulukorvausten osalta ole sinällään liiton sääntöjen vastaista, vaikka yksilöimättömiä korvauksia koskevia määräyksiä tulisikin välttää. Kun Käsipalloliitossa on näissä tapauksissa noudatettu menettelyä, jossa Käsipalloliitto vielä erikseen tarkistaa vaadittujen kulujen perusteen ja määrän, voidaan lähteä siitä, että Käsipalloliitto tekee tosiasiallisesti korvausmäärää koskevan päätöksen vielä erikseen. Mikäli kulukorvausvastuuseen joutunut Käsipalloliiton jäsen katsoo sittemmin, että maksettavaksi toimitettu lasku on perusteen tai määrän osalta virheellinen, voi jäsen hakea tästä päätöksestä vielä erikseen muutosta. Siten oikeusturvalautakunta ei näe estettä sille, että liittohallitus on valituksenalaisessa päätöksessään päättänyt vain korvausvastuun perusteesta ja määrien osalta ratkaisu on jätetty myöhemmin tehtäväksi. Muu ei olisi ollut kysymyksessä olevassa tapauksessa mahdollistakaan, koska kaikkia kuluja ei ollut vielä päätöksentekohetkellä syntynyt.     

Asiassa on vielä arvioitava, onko GrIFK:lla ollut sellainen hyväksyttävä syy kilpailusta luopumiselle, että sillä perusteella määrätyille rangaistuksille ei olisi perustetta.

GrIFK on jo ennen kysymyksessä olevan ottelun peruuttamista ilmoittanut Käsipalloliitolle, että vallitsevan koronapandemian aikana se ei katso olevan pelaajien kannalta turvallista pelata virolaista joukkuetta vastaan. GrIFK on ilmoittanut, että osa sen pelaajista kuuluvat koronaviruksen osalta niin sanottuun riskiryhmään. GrIFK on myös tuonut esille, että sen pelaajat eivät saa palkkaa käsipallon pelaamisesta, vaikka kysymys onkin Suomen korkeimman sarjatason käsipallosta. Seuran pelaajat hankkivat toimeentulonsa muilla töillä. Osa on sellaisissa ammateissa, joissa työtehtäviä ei voi suorittaa etätyössä. Tällaiset pelaajat eivät voi olla yksittäisen SM-liigapelin takia karanteenissa 14 vuorokautta menettämättä toimeentuloaan tältä ajalta.

Asiassa on riidatonta, että viikolla, jonka aikana GrIFK ja Käsipalloliitto kävivät keskusteluita kysymyksessä olevan ottelun pelaamisesta, koronatilanne Suomessa pahentui ja Suomen hallitus ja THL suunnittelivat matkustusrajoitusten tiukentamista. Suunnitellun pelipäivän jälkeen matkustusrajoituksia myös tiukennettiin. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti 24.9.2020, että maahantulorajoitukset otetaan uudelleen käyttöön 28.9. Suomen ja Viron välisessä liikenteessä.  Maahantulorajoitusten mukaan Suomessa voi 28.9. jälkeenkin jäydä töissä ilman omaehtoista 14 vuorokauden karanteenia. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositeltiin 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia. Omaehtoista karanteenia voi 1.10. alkaen halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Suomen suurlähetystö Virossa tiedotti 25.9.2020, että Virosta voi käydä Suomessa edelleen työssä ilman karanteenivaatimusta, mutta vapaa-ajan matkustaminen ei ole mahdollista.

Käsipalloliitto on vastauksessaan puolestaan katsonut, että kysymyksessä olevan pelipäivän jälkeen voimaan astuneille rajoituksilla ei ole merkitystä asiaa ratkaistaessa. HC Tallinn -joukkueen pelaajat ovat normaaliin tapaan päässeet pelipäivänä Suomeen ja ehtineet poistua maasta ennen voimaan astuneita rajoituksia. Käsipalloliitto on lisäksi katsonut, että pelimatka Suomeen tai Viroon on verrattavissa työmatkaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että GrIFK:n viittaamia matkustusrajoituksia ei ole ollut käytössä pelipäivänä, vaikka ne sinällään perustuvat jo kysymyksessä olevan viikon tautitilanteeseen. HC Tallinn -joukkueen pelaajat ja joukkueen muut jäsenet ovat päässeet pelipäivänä maahan ja ovat riidattomasti pelanneet kaksi ottelua suomalaista ÅIFK:ta vastaan. Asiassa ei ole ilmennyt, että HC Tallinn -joukkueen tai suomalaisten joukkueiden pelaajia tai joukkueen muita jäseniä olisi määrätty pelimatkan jälkeen karanteeniin tai edes kehotettu omaehtoiseen karanteeniin. Asiassa ei ole myöskään edes väitetty, että yksittäiset pelaajat eivät olisi tartuntariskin tai riskiryhmään kuulumisen perusteella voineet kieltäytyä pelaamisesta.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, että GrIFK:lla ei ole ollut koronapandemiasta johtuvaa hyväksyttävää ja perusteltua syytä kieltäytyä pelaamasta kysymyksessä olevaa ottelua tai pyytää sen siirtämistä toiseen ajankohtaan. Näissä oloissa valituksenalaista päätöstä ei voida pitää kurinpitosääntöjen tai kilpailukutsun vastaisena ottaen erityisesti huomioon myös se, että kysymys ei ole ollut GrIFK:n pelaajien matkustamisesta Tallinnaan. Kysymyksessä olevan ottelun osalta GrIFK:lla ei ole ollut 14 vuorokauden karanteeniin liittyvää perustetta kieltäytyä ottelun pelaamisesta. Sakon määrää on ollut liittohallituksen vapaassa harkinnassa. Asiassa ei ole myöskään esitetty, että nyt määrätty sakko tai kulukorvausvastuu ei olisi liiton rangaistuskäytännön mukainen.

Kohtuullistaminen

GrIFK on valituksessaan katsonut, että rangaistuksen määrääminen käsillä olevassa asiassa on olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen joka tapauksessa kohtuutonta. Se on lisäksi vaatinut, että sakon määrää vähintäänkin kohtuullistetaan.

Oikeustoimilain 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat oikeustoimilain 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä.

Oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan se, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai sitä alemman asteisten määräysten tai niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla. Samalla tavoin kuin sopimusten kohdalla kohtuuttomuudessa voidaan erottaa yhtäältä sääntöjen tai määräysten tyyppikohtuuttomuus ja toisaalta yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus. Tyyppikohtuuttomuudella tarkoitetaan sitä, että sääntömääräys on sellaisenaan sisältönsä puolesta kohtuuton. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen arvioiminen, onko määrätty seuraamus yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tässä yhteydessä oikeusturvalautakunta voi arvioida, onko kurinpitosääntöjen yksittäinen kohta kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen.

Edellä todetuin tavoin kurinpitosäännöt ja niiden perusteella GrIFK:lle määrätyt seuraamukset eivät ole sellaisenaan kohtuuttomia. Asiassa on vielä arvioitava, johtavatko kurinpitosäännösten soveltaminen käsillä olevassa asiassa kohtuuttomuuteen. Oikeusturvalautakunnan ratkaisusta (UOL 22/2013) ilmenevällä tavalla myös määrättyä kurinpitoseuraamusta voidaan kohtuullistaa.

Edellä todetuin perustein kysymyksessä oleva ottelu on pelattu ajankohtana, jolloin koronapandemiatilanne on Suomessa ja Euroopassa kehittynyt huomattavasti huonompaan suuntaan. Tässä tilanteessa GrIFK:n pelaajat ovat asiaa harkittuaan päättäneet, etteivät halua ottaa koronatilanne huomioon ottaen turhalta tuntunutta riskiä. Asiassa on riidatonta, että ottelulla HC Tallinn -joukkuetta vastaan ei ole ollut suoraa merkitystä SM-liigan voiton kannalta.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että jatkuvasti muuttuva koronatilanne ja siihen liittyvät rajoitukset vaikeuttavat huomattavasti urheiluseurojen päätöksentekoa kilpailu- ja harjoitustoimintaan osallistumisen osalta. Näissä oloissa on ollut ymmärrettävää, että GrIFK on päätynyt ottelun pelaamisen kannalta kielteiseen ratkaisuun. Edes ottelun jälkeen julkaistujen viranomaistiedotteiden perusteella ei ole selvää, koskeeko 14 vuorokauden vapaaehtoinen karanteeni pelimatkalta Suomeen palaavia tai pelimatkalle Suomeen tulevia urheilujoukkueita. Jokaisen pelaajan on myös erikseen vielä arvioitava, edellyttääkö varsinainen työnantaja pelimatkan jälkeen karanteenia, vaikka siihen ei muutoin olisi velvollisuutta. Asian arvioinnissa on myös otettava huomioon, että GrIFK on pyrkinyt omalla toiminnallaan poistamaan päätöksensä kielteisiä vaikutuksia HC Tallinn -joukkueelle ja Käsipalloliitolle. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että GrIFK olisi kieltäytynyt ottelun pelaamisesta määrättynä ajankohtana tavoitellakseen osaksikaan urheilullista tai taloudellista etua.

Edellä lausutuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että GrIFK:n määrääminen muiden kurinpitoseuraamusten lisäksi sakkoon johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Kurinpitopäätös on siten määrätyn sakon osalta katsottava kokonaisuudessaan kohtuuttomaksi ja määrätty sakko on poistettava. Muilta osin liittohallituksen päätöstä ei ole aihetta kohtuullistaa. Tätä johtopäätöstä tukee se, että GrIFK on jo kurinpitovaliokunnalle antamassaan lausumassa itsekin katsonut, että se on velvollinen kustannuksellaan järjestämään uuden ottelun ja korvaamaan ottelun peruuntumisesta ja siirtämisestä aiheutuneet kulut sekä vastaselityksessään ilmoittanut sopineensa ÅIFK:n kanssa menetysten korvaamisesta.

Päätöslauselma

Suomen Käsipalloliitto ry:n liittohallituksen 8.10.2020 päätös 9/2020 §3 kumotaan siltä osin kuin GrIFK Elit r.f.:lle on määrätty 2.500 euron sakko. Määrätty sakko poistetaan ja Suomen Käsipalloliitto ry määrätään palauttamaan maksettu sakko GrIFK Elit r.f:lle. Muilta osin valitus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                       Jukka Loiva

Puheenjohtaja                                Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Johanna Karvinen, Hilla Marjoranta, Kimmo Suominen ja Juha Viertola.