19/2016 Painonnosto Arvokisavalinta - Valintakriteerit - Tarkoi

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 19/2016

 

                                                                                                    22.7.2016    Diaarinro 20/2016

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Olympiakomitean hallituksen päätös 18.7.2016 koskien Suomen olympiajoukkueen edustajan valintaa naisten painonnostoon vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisissa

 

ASIA            

Arvokilpailuvalinta

 

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

Meri Ilmarinen

 

KUULTAVAT

 

Suomen Olympiakomitea

Anni Vuohijoki

 

 

SUOMEN OLYMPIAKOMITEAN HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

Suomen Olympiakomitean (jäljempänä Olympiakomitea) Huippu-urheiluyksikkö on Suomen Painonnostoliitto ry:n (jäljempänä Painonnostoliitto) johtokunnan esityksestä esittänyt Olympiakomitean hallitukselle 15.7.2016, että Suomen olympiajoukkueen edustajaksi naisten painonnostoon Rio de Janeiron kesäolympialaisissa 5. - 21.8.2016 valitaan Anni Vuohijoki. Olympiakomitean hallitus on päätöksellään 18.7.2016 vahvistanut yksimielisesti Huippu-urheiluyksikön valintaesityksen ja Vuohijoen valinnan. 

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

Meri Ilmarinen on valituksessaan 19.7.2016 vaatinut, että Olympiakomitean päätös 18.7.2016 kumotaan Suomen edustajaa Rio de Janeiron olympialaisissa naisten painonnostossa koskevalta osin ja hänet valitaan Suomen edustajaksi sanottuun kilpailuun.

 

Perusteinaan Ilmarinen on lausunut, että valituksen kohteena oleva valintapäätös ei ole asetettujen valintakriteereiden mukainen. Valintapäätöstä tehtäessä asettuja kriteereitä on tulkittu virheellisesti ja tarkoitushakuisesti, osa olennaisista kriteereistä kokonaan sivuuttaen ja antaen joillekin kriteereille perusteettoman suuri painoarvo. Päätöksen perustelut ovat kestämättömiä ja päätös on valitsematta jätettyjä urheilijoita kohtaan syrjivä. Painonnostoliiton ja sen johtokunnan roolia esityksen laatijana ei myöskään voida pitää muun ohella esteellisyyssyistä asianmukaisena ja perusteltuna.  

 

Painonnostoliiton valmennusvaliokunta eikä myöskään liiton asettama työryhmä sen jälkeen ollut kyennyt tekemään yksimielistä päätöstä siitä, ketä urheilijaa Rio de Janeiron olympialaisiin esitettäisiin valittavaksi. Tämän vuoksi esityksen tekeminen oli jäänyt liiton johtokunnan tehtäväksi. Johtokunta ei ollut asiantuntemuksensa puolesta oikea toimielin päättämään valintaesityksestä. Se oli joutunut perustamaan päätöksensä asiassa ulkopuolisilta henkilöiltä saatuihin tietoihin, mihin liittyi jääviysongelmia. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että liiton päävalmentaja on myös Vuohijoen henkilökohtainen valmentaja, liitto olisi tullut jäävätä kokonaan valintamenettelystä.

 

Painonnostoliiton johtokunnan kokouksessaan 9. - 10.1.2016 vahvistamien valintakriteereiden mukaan Rion olympialaisiin valitaan urheilija, jolla on parhaat mahdollisuudet menestyä olympialaisissa ja joka täyttää IWF:n ja Olympiakomitean valintakriteerit. Yleisen sarjan EM-kilpailut 9. - 18.4.2016 Norjassa olivat kriteereiden mukaan viimeiset näyttökilpailut olympialaisiin.  Ilmarisen IWF:n virallinen olympiarankingsijoitus oli ehdokkaista paras ja Vuohijoen vastaavasti huonoin. Rankingin sivuuttaminen valintapäätöstä tehtäessä on kestämätöntä, sen ollessa paras yksittäinen mittari arvioitaessa urheilijan menestymismahdollisuuksia olympialaisissa. On mahdoton ajatus, että yksittäiset EM-kilpailut kuvastaisivat urheilijoiden menestymismahdollisuuksia olympialaisissa kaikkien maanosien urheilijat huomioon ottavaa olympiarankingia paremmin.

 

Suomen joukkueen tavoitteena EM-kilpailuissa oli ollut maapaikan hankkiminen olympialaisiin, ei henkilökohtainen menestys. Urheilijoilta oli odotettu EM-kilpailuissa varman tuloksen saavuttamista ilman riskinottoa ja liiton päävalmentaja oli muun ohella kehottanut Ilmarista alentamaan kilpailussa aloituspainojaan. Jo tämä seikka tekee EM-kilpailujen tulosten käyttämisen valintaperusteena kyseenalaiseksi. Toisaalta Ilmarinen oli sanotuissa kilpailuissa ja myös muissa kilpailuissa aikaisemmin osoittanut paineensietokykynsä ja menestymismahdollisuutensa ja myös hänen sinclair-pisteensä olivat kaikista ehdokkaista korkeimmat. Ilmarisen terveystilanne on myös erittäin hyvä ja hän paremmassa tuloskunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Muita ehdokkaita nuorempana urheilijana hänellä on myös ikänsä puolesta huomattava parannuspotentiaali vahvuutenaan.

 

Kokonaisvaltaisesti arvioiden Ilmarisella on katsottava olevan parhaimmat mahdollisuudet menestyä Rio de Janeiron olympialaisissa. Näin ollen hänet olisi tullut valita Vuohijoen sijasta Suomen edustajaksi. Näin asiaa oli arvioinut myös Olympiakomitean lajiryhmävastaava.

 

      

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

 

Olympiakomitea on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

 

Perusteinaan Olympiakomitea on esittänyt, että kysymyksessä oleva

arvokilpailuvalinta on perustunut Olympiakomitean hallituksen 4.6.2014

vahvistamaan asiakirjaan ”Rion olympialaisten 2016 valintajärjestelmä ja -

kriteerit”, joka oli lähetetty lajiliittoihin tiedoksi ja julkaistu Olympiakomitean

kotisivuilla. Lajiliittoja, lajien valmennusjohtoa sekä urheilijoita oli myös muutoin

informoitu valintajärjestelmästä, -kriteereistä ja -päivistä, joita Rion joukkueen

osalta oli ollut yhteensä kuusi (13.10.2015, 9.12.2015, 31.3.2016, 26.4.2016,

1.6.2016 sekä viimeinen mahdollinen joukkueen ilmoittamispäivä, eli

18.7.2016).

 

Olympialaisten valintakriteerit antoivat olympiakomitealle mahdollisuuden urheilulliseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Voimassa olevien valintakriteerien puitteissa komitea oli voinut päättää valinnasta yhdistysautonomiansa piiriin kuuluvana asiana ja viime kädessä sen mukaisesti, miten urheilijan oli uskottu menestyvän olympialaisissa.

 

                          Rion olympialaisten valintajärjestelmän mukaisesti Huippu-urheiluyksikkö ja sen kamppailulajien lajiryhmävastaava olivat valmistelleet yhteistyössä lajiliiton kanssa painonnoston valintaesitystä. Esityksen laatimiseksi lajiryhmävastaava oli osallistunut valmisteluprosessiin lajin valmennusjohdon, urheilijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa. Valintaprosessin valmistelu oli ollut vaativa tehtävä, koska yksikään urheilija ei ollut saavuttanut henkilökohtaista olympiapaikkaa ja Suomen maapaikka oli saatu vasta kevään 2016 EM-kilpailujen naisnostajien yhteistuloksen perusteella noin kaksi kuukautta kilpailun jälkeen, kun kolme valtiota oli suljettu pois Rion kisoista.

 

Valmistelevassa arvioinnissa kolmen urheilijan oli katsottu täyttävän kansainvälisen lajiliiton sekä Suomen olympiakomitean asettamat valintakriteerit. Valmistelussa oli arvioitu eri näkökulmista kyseisten urheilijoiden saavuttamia tuloksia ja mahdollisuuksia menestyä Riossa sekä lisäksi lajin omien valintakriteereiden sisältöä ja pyritty löytämään paras mahdollinen ratkaisu Huippu-urheiluyksikön esityksen pohjaksi.

                     

Painonnostoliiton johtokunta oli ilmaissut oman kantansa valintaesityksen valmistelun taustaksi kokouksessaan 11.7.2016. Olympiakomitean lajiryhmävastaava oli tehnyt Painonnostoliiton johtokunnan puheenjohtajan pyynnöstä johtokunnan kokoukselle pohjaesityksen. Esityksessään johtokunta oli korostanut EM-kisamenestyksen merkitystä valinnassa, koska kysymyksessä oleva kilpailu oli ainoa vuoden 2016 olympiakarsintakilpailu ja korostetussa asemassa myös miesten edustajan valinnassa. Johtokunnan kanta ei kuitenkaan ollut sitonut lajiryhmävastaavaa eikä myöskään Huippu-urheiluyksikköä varsinaista valintaesitystä tehtäessä, vaan se oli ainoastaan osa asian valmistelua samoin kuin eri asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut.

 

Olympiakomitean asettamat valintakriteerit olivat olleet urheilijoiden tiedossa ja Huippu-urheiluyksikön päätös esittää Vuohijokea Suomen edustajaksi Rio de Janeiron 2016 olympialaisten naisten painonnostoon oli perustunut asetettuihin valintakriteereihin ja erityisesti niiden kohtaan 2.4 §. Vuohijoki oli aikaisemmin kilpaillut olympiapainoluokassaan vain kerran (EM-kilpailut 2016), joten urheilijoiden tekemien suoritusten vertailua aikaisemmalta ajalta oli pidetty tarkoituksettomana. Valinnan perusteet oli liitetty Huippu-urheiluyksikön 15.7.2016 Olympiakomitean hallitukselle lähettämään valintaesitykseen. Olympiakomitean hallituksen päätös asiassa oli ollut yksimielinen.

 

Vuohijoki on vastauksessaan katsonut, että valintapäätös on asetettujen valintakriteereiden mukainen.     

 

 

VASTASELITYS

 

Ilmarinen on Olympiakomitean ja Vuohijoen vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että urheilijoiden väitetty arvioiminen valintaa tehtäessä eri näkökulmista ei ilmene valintapäätöksestä. Harkintavaltaa käytettäessäkin valintojen tulee olla kestävästi ja asetettujen valintakriteerien mukaisesti perusteltuja. Tässä tapauksessa näin ei ole. Vuohijoen nousukunnolle ei voida antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä, koska jo Ilmarisen rutiinitaso takaa paremmat menestymismahdollisuudet olympialaisissa. Lisäksi Ilmarinenkin on osoittanut valmistavilla leireillä nousukuntoa.

 

Vuoden 2016 EM-kilpailuille ei olisi tullut antaa perusteettomasti ja ennakkoon urheilijoille ilmoittamatta korostettua asema valinnoissa. Asetettujen valintakriteereiden perusteella kysymys oli ollut vain yhdestä näyttökilpailusta. Olympiakomitean lajiryhmävastaavan näkemykselle olisi tullut antaa suurempi painoarvo. Kokonaisuutena tehty valintapäätös on asetettujen valintakriteereiden vastainen ja syrjivä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

    

Käsittelyratkaisu

 

Käsittely lautakunnassa

 

Ilmarisen valitus on käsitelty yhdessä samasta Olympiakomitean valintapäätöksestä valituksen tehneen Anna Everin valituksen (Dnro 18/2016) kanssa.

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.

 

 

Pääasiaratkaisu

 

Kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

 

Olympiakomitean hallitus on päätöksellään 18.7.2016 valinnut Suomen edustajaksi Rio de Janeiron olympialaisten naisten painonnostoon Anni Vuohijoen.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan oikeusturvalautakunta voi käsitellä valituksen urheilijan valitsematta jättämisestä arvokilpailuihin, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011, UOL 18/2014 ja UOL 1/2016 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava taho, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto tai Olympiakomitea, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden se arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko päätös tarkoituksenmukainen.

 

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti.

 

Tässä asiassa Olympiakomitea on 4.6.2014 vahvistanut ja tämän jälkeen julkistanut valintaperusteet, joiden perusteella Suomen edustajat Rio de Janeiron kesäolympialaisiin valitaan. Valituksen johdosta lautakunnassa on kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva valintapäätös ilmoitettujen valintakriteereiden vastainen.

 

Sovellettavat valintakriteerit

 

Olympiakomitean hallituksen 4.6.2014 vahvistaman Rion olympialaisten 2016

valintajärjestelmä ja -kriteerit -asiakirjan kohdan 1 a) mukaan valintajärjestelmä

tukee tavoitetta saada olympialaisiin parhaat ja eniten menestyspotentiaalia

omaavat urheilijat, jotka kilpailujen aikana ovat parhaassa tuloskunnossa.

 

Kohdan 1 b) mukaan Huippu-urheiluyksikkö (HUY) valmistelee yhteistyössä lajiliittojen kanssa valintakriteerien (katso kohta 2) mukaiset olympiavalinnat. Kohdan 1 c) mukaan HUY valitsee valintakriteerien mukaisesti urheilijat/joukkueet olympialaisiin. Olympiakomitean hallitus vahvistaa valinnat.

Ellei hallitus vahvista urheilija/joukkuevalintoja, asia palautuu HUY:n uudelleen

valmisteltavaksi tarpeellisin ohjein (HUY:n ohjesääntö, 7 §) siltä osin kuin esitystä

ei ole vahvistettu.

 

Edelleen saman asiakirjan kohdan 2.1 § mukaan olympialaisiin valitaan ne urheilijat/joukkueet, joilla HUY katsoo olevan kansainvälisten näyttöjen perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua 16 parhaan joukkoon. Arvioinnissa ja harkinnassa otetaan lähtökohtaisesti huomioon lajin vuosien 2015 ja 2016 maailmanmestaruuskilpailut, Rion olympialaisten karsintakilpailut ja saavutetut tulosrajat, maailman cupin osakilpailut sekä lajin virallinen maailman ranking.

 

Kohdan 2.2 § mukaan olympialaisiin voidaan valita harkinnalla myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka myös muiden kuin yllä kohdassa 2.1 § mainittujen kansainvälisten näyttöjen sekä urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi.

 

Vielä kohdan 2.4 § mukaan, mikäli kohtien 2.1 - 2.3 § perusteella kriteerit täyttäviä urheilijoita on enemmän kuin Suomesta päätetään urheilijoita lähettää, valitaan urheilijat HUY:n harkinnan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä soveltaen yllä kuvattuja arviointikriteereitä. 

                     

Painonnostoliiton johtokunnan kokouksessa 9. - 10.1.2016 määriteltyjen valintakriteereiden mukaan Rion olympialaisiin valitaan urheilija, jolla on parhaat mahdollisuudet menestyä olympialaisissa ja joka täyttää IWF:n ja Suomen Olympiakomitean valintakriteerit. Yleisen sarjan EM-kilpailut 9. - 18.4.2016 Norjassa ovat viimeiset näyttökilpailut olympialaisiin. Painonnostoliiton päävalmentaja ja Olympiakomitean lajiryhmävastaava laativat yhdessä esityksen, jonka Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö vahvistaa.  

 

Asian arviointi

 

Asiassa on riidatonta, että Suomi voi lähettää Rio de Janeiron kesäolympialaisiin vain yhden naispainonnostajan. Lisäksi riidatonta on se, että kysymykseen tulevia urheilijoita on kolme; valituksi tullut Vuohijoki, Ilmarinen sekä Anna Everi. Näistä Vuohijoki ja Everi kilpailevat painoluokassa 63 kg ja Ilmarinen painoluokassa 75 kg.

 

Edellä selostettujen valintakriteereiden perusteella olympialaisiin on lähtökohtaisesti tullut valita se urheilija, jolla on parhaat mahdollisuudet menestyä olympialaisissa. Valintakriteereissä on mainittu harkinnassa erityisesti huomioon otettavat kilpailut, mutta ne antavat silti valinnan suorittajalle varsin laajan harkintavallan tämän päättäessä siitä, kenet urheilijoista valitaan olympialaisiin edustamaan Suomea.

 

Valintapäätöksessään Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on ensinnäkin painottanut Vuohijoen muita mainittuja ehdokkaita parempaa menestystä EM-kilpailuissa 2016, pitäen näitä kilpailuja paitsi viimeisenä niin myös tärkeimpänä näyttökilpailuna valintoja tehtäessä.

 

Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että kansainvälisenä arvokilpailuna EM-kilpailuille, jotka lisäksi oli erikseen mainittu Painonnostoliiton edellä selostetuissa valintakriteereissä, ja menestymiselle niissä on voitu antaa valintapäätöstä tehtäessä erityistä merkitystä. Esitetyn selvityksen perusteella urheilijoille ei ollut tiedotettu, että EM-kilpailut olisivat tärkein kaikista näyttökilpailuista, mutta selvää on, että kilpailujen ajankohta vain noin neljä kuukautta ennen Rio de Janeiron olympialaisia on nostanut niiden arvoa urheilijoiden suorituksia ja todennäköistä tuloskuntoa tulevissa olympialaisissa arvioitaessa. Toisaalta kysymys on kuitenkin vain yhdestä näyttökilpailusta. Yksinomaan sen tulosten perusteella valintapäätöstä ei ole asetettujen kriteereiden perusteella voitu tehdä. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että ehdokkaiden sijoitukset (Vuohijoki 8., Everi 10. ja Ilmarinen 10.) EM-kilpailuissa ovat olleet varsin lähellä toisiaan eikä yhdelläkään heistä ole vielä kysymyksessä olevan yksittäisen kilpailun perusteella voitu arvioida olevan toisia parempi mahdollisuus menestyä tulevissa olympialaisissa, joissa mukana ovat myös muiden maanosien urheilijat.

 

Toiseksi Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on painottanut valintaperusteena päätöksessään sitä, että Vuohijoella on ollut vakuuttava nouseva tuloskehitys olympiakarsinnan aikana ja hänellä arvioidaan olevan paras mahdollisuus menestyä olympialaisissa. Vielä Huippu-urheiluyksikkö on todennut, että myös Painonnostoliiton johtokunta on päätynyt esittämään yksimielisesti Vuohijoen valintaa Rion olympialaisiin Suomen edustajaksi. Painonnostoliitto, jonka esitykseen Huippu-urheiluyksikkö valintapäätöksessään viittaa, on tältä osin muun ohella katsonut, että Vuohijoen valintaa tukee se, että Vuohijoella on ikänsä ja lyhyehkön painonnostouransa puolesta erinomainen mahdollisuus kehittyä ja menestyä seuraavalla olympiadilla.

 

Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että arvioidut menestymismahdollisuudet olympialaisissa ovat kiistatta keskeinen osa Olympiakomitean sekä myös Painonnostoliiton asettamia valintakriteereitä. Muihin urheilijoihin nähden lyhyehkö aika lajiharjoittelua voi merkitä sitä, että urheilijalla on muita enemmän kehityspotentiaalia. Osin samasta syystä ja myös sen vuoksi, että fyysinen kehittyminen on vielä kesken, nuoren urheilijan mahdollisuudet kehittyä lajissaan ovat myös lähtökohtaisesti paremmat kuin kokeneemman urheilijan. Yksilön tuloskehityksen lakipistettä ei kuitenkaan voida ennustaa tarkasti ja myös asetettujen valintakriteereiden perusteella on selvää, että urheilijoiden tämänhetkinen tuloskunto ja mahdollisuudet menestyä vuoden 2016 olympialaisissa ovat tulevaa kehitystä ja menestystä tärkeämpi valintakriteeri valittaessa urheilijoita elokuussa 2016 kilpailtaviin olympialaisiin. Ikäeron vanhimman ja nuorimman ehdokkaista ollessa vain noin neljä vuotta ja nuorimmankin ehdokkaista ollessa syntynyt vuonna 1991, oikeusturvalautakunta katsoo, että tulostasoltaan varsin lähellä toisiaan olevat ehdokkaat eivät ole asetettavissa etusijajärjestykseen myöskään iän perusteella.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilijoiden keskinäistä arviointia ja heidän menestymismahdollisuuksiensa arviointia tulevissa olympialaisissa vaikeuttaa osaksi se, että Ilmarinen kilpailee eri painoluokassa kuin Vuohijoki ja Everi. Vuohijoen ja Everin keskinäistä vertailua vaikeuttaa osaksi se, että Vuohijoki on aikaisemmin kilpaillut toisessa painoluokassa. Valintakriteereiden mukaan merkitystä on annettava valintakriteereissä mainituille yksittäisille kilpailuille, mutta menestymismahdollisuuksien arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös muita näkökohtia. 

 

Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että kaikkien kolmen urheilijan osalta on löydettävissä seikkoja, jotka puoltavat asetettujen valintakriteereiden perusteella heidän valitsemistaan olympiajoukkueeseen. Ilmarinen on ehdokkaista nuorin ja tästä huolimatta jo nyt IWF:n olympiarankingsijoitukseltaan vahvin nostaja. Toisaalta Everin valitsemista tukee hänen muita ehdokkaita menestyksekkäämpi uransa sekä samassa sarjassa (63 kg), jossa myös Vuohijoki nykyisin kilpailee, tehty voimassa oleva Suomen ennätys (yhteistulos 197 kg). Mainittu Suomen ennätys on lisäksi tehty lajin MM-kilpailuissa Houstonissa vuonna 2015. SM-kilpailuissa helmikuussa 2016 Everi voitti Vuohijoen sarjassa 69 kg yhteistuloksissa kahdeksalla kilogrammalla (195 kg ja 187 kg) ja vastaavasti EM-kilpailuissa huhtikuussa 2016 sarjassa 63 kg Vuohijoki oli parempi kolmen kilogramman erolla Everiin (194 kg ja 191 kg). Kaikki sarjat huomioon ottaen Vuohijoen paras yhteistulos on 195 kilogrammaa ja Everin 200 kilogrammaa. Sarjassa 75 kg kilpailevan Ilmarisen ennätystulos puolestaan on yhteensä 219 kilogrammaa. Kaikki ennätykset on tehty vuonna 2015.

 

Arvioitavana olevat kolme urheilijaa ovat eri valintakriteerien perusteella arvioituina varsin tasaväkisiä. Tällaisessa tilanteessa valintapäätöstä tehtäessä on mahdollista käyttää valintakriteerien suomaa harkintavaltaa ja arvioida kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella sitä, kenellä heistä olisi paras mahdollisuus menestyä olympialaisissa. Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa siten, että asetettujen valintakriteereiden vastaista ei olisi ollut valita Suomen edustajaksi Ilmarista tai Everiä. Asiassa ei kuitenkaan ole nyt kysymys siitä, olisiko joukkueeseen voitu valita Vuohijoen sijasta joku muu varteenotettavista ehdokkaista, vaan siitä, onko valituksen kohteena olevan päätöksen osoitettu olleen asetettujen valintakriteereiden vastainen tai valitsematta jätettyä urheilijaa syrjivä.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että saavutettu tulostaso ja kilpailumenestys, sijoitukset olympiarankingissa sekä myös sinclair-pisteet yhdessä osoittavat, että ehdokkaat ovat suorituskyvyltään sillä tavoin tasaväkisiä, että sanamuodoltaan väljät valintakriteerit ovat mahdollistaneet kenen tahansa heistä valitsemisen Suomen edustajaksi olympialaisiin. Esitetyn selvityksen perusteella valintapäätöstä on valmisteltu huolellisesti eikä asiassa ole ilmennyt syytä epäillä, etteikö Olympiakomitean Huippu-urheiluyksiköllä ja hallituksella olisi ollut käytettävissään riittävän kattavat ja puolueettomat tiedot varteenotettavista ehdokkaista. Se seikka sinällään, että Painonnostoliiton valmennusvaliokunta sekä liiton erikseen asettama työryhmä eivät olleet päässeet yksimielisyyteen valittavaksi esitettävästä urheilijasta, viestii oikeusturvalautakunnan käsityksen mukaan ennen muuta urheilijoiden tasaisuudesta ja sen aiheuttamasta valinnan vaikeudesta. Valintapäätöksen vaikeutta ilmentää myös se, että Olympiakomitean lajiryhmävastaava oli päätynyt esittämään ehdokkaista Ilmarisen valintaa ja vastaavasti Painonnostoliiton johtokunnan jäsenistä ratkaisevasta kokouksesta poissa ollut jäsen Everin valintaa.   

 

Asiassa ei ole ilmennyt, että olympiajoukkueeseen valitun Vuohijoen henkilökohtaisena valmentajana ja Painonnostoliiton päävalmentajana toimiva Mika Tiainen olisi osallistunut muutoin kuin kuultavan asiantuntijan ominaisuudessa valintaesityksen valmisteluun Painonnostoliitossa tai varsinaiseen päätöksentekoon Olympiakomitean toimielimissä. Oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että päätöksentekomenettelyssä olisi tältä osin tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta valintapäätös tulisi poistaa (ks. myös UOL 9/2016).            

 

Johtopäätös

 

Kuten edellä on todettu, tehtyjen tulosten perusteella arvioitavana olleet kolme painonnostajaa ovat olleet arvioinnissa huomioon otettavana ajanjaksona varsin tasaväkisiä. Tällaisessa tilanteessa sovellettavat valintakriteerit jättävät valitsijalle varsin paljon harkintavaltaa ja Olympiakomitea on päätynyt harkintansa perusteella valitsemaan edustajaksi Vuohijoen. Asiassa ei ole ilmennyt, että harkintavaltaa olisi käytetty asiassa väärin tai että päätös olisi Ilmarista syrjivä. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia menettelyvirheitä, joiden vuoksi valintapäätös tulisi poistaa. Näin ollen valitus on hylättävä.

 

 

Päätöslauselma

 

 

Valitus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

 

Jarmo Hirvonen                                     Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                       sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jarmo Hirvonen, Timo Ojala, Hannu Rautiainen ja Hilkka Salmenkylä.