24/2021 Autourheilu – Kurinpito – Kurinpidollinen laillisuusperiaate

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                    Päätös               Nro 24/2021

                                                                                                            20.10.2021        Diaarinumero 17/2021

 

 

RATKAISUT, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA

 

AKK-Motorsport ry:n hallituksen neljä kurinpitopäätöstä 10.6.2021

 

ASIA                  

Kurinpito – Huomautus

 

MUUTOKSENHAKIJAT

 

A

B

C

D

 

KUULTAVA

AKK-Motorsport ry

 

ASIAN TAUSTA

 

Autourheilun SM-jääratakilpailut on pidetty 14.3.2021 Kuusamossa. Valittajat ovat toimineet kilpailussa toimitsijoina. A, B ja C ovat olleet kilpailun tuomariston jäseniä. D on ollut kilpailunjohtaja. Kilpailuissa on ajettu muun muassa A-finaalit luokissa V-1600 (I tapaus) ja 2 (II tapaus).

 

I tapaus (ohitus)

 

Luokan V-1600 A-finaalin kilpailussa ensimmäisenä maaliin saapuneen kuljettajan (X nro 92) kilpailusuoritus on hylätty ja hänen sijoituksensa on muutettu lähdössä viimeiseksi kanssakilpailijan (Y nro 18) tekemän vastalauseen johdosta annetulla tuomariston päätöksellä. Kuljettajan on katsottu tehneen kilpailussa ohituksen keltaisen lipun vaikutusalueella. Hylätty kuljettaja (nro 92) on tehnyt tuomariston päätöksestä vetoomuksen, ja vetoomusoikeus on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn 8.4.2021 kuullen siinä vetoomuksen tehnyttä kilpailijaa, yhtä todistajaa ja kilpailun tuomariston jäsentä C:tä. Vetoomusoikeus on hyväksynyt vetoomuksen ja palauttanut voimaan alkuperäiset kilpailutulokset katsoen, ettei kilpailun tuomaristo ollut varannut hylätyn kilpailusuorituksen kuljettajalle tilaisuutta tulla kuulluksi tai antaa selvitystä ennen kilpailutuloksia muuttaneen päätöksen tekemistä eikä myöskään käsitellyt asiaa uudelleen, kun kuljettajaa oli kuultu.

 

II tapaus (peräänajo)

 

Luokan 2 A-finaalin kilpailussa kilpailunjohtaja D on kilpailun aikana kierroksella 4-5 antanut mustan lipun numerolla 34 kilpailleelle kuljettajalle Z:lle. D on katsonut, että kilpailija nro 34 oli ajanut kanssakilpailijansa (W nro 44) perään. Kilpailija nro 34 on tehnyt kilpailun jälkeen vastalauseen. Kilpailunjohto ja tuomaristo on kuullut vastalauseen johdosta vastalauseen tehnyttä kilpailijaa ja kilpailunjohtaja D:tä sekä tutustunut autokameratallenteisiin. Tämän jälkeen vastalause on hyväksytty, annettu musta lippu peruttu ja kilpailun lopputulokset oikaistu vastalauseen tehneen kilpailijan kolmas sija palauttaen.

 

I ja II tapaus

 

AKK-Motorsport ry:n rallicross-lajiryhmälle on tehty kilpailijoiden taholta ilmoituksia edellä mainituista tapahtumista. Lajiryhmä on tämän johdosta ottanut asian käsiteltäväkseen ja pyytänyt tämän asian valittajina olevilta henkilöiltä vastineet. Lajiryhmä on 25.5.2021 päättänyt esittää AKK-Motorsport ry:lle kurinpitorangaistuksia A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle.

 

AKK-Motorsport ry:n hallitus on 10.6.2021 antanut edellä kuvattujen tapahtumien johdosta lajiryhmän esityksestä neljä kurinpitopäätöstä, joilla se on määrännyt lajiryhmän seuraamuksena esittämän varoituksen asemesta valittajina oleville A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle 18 kuukautta eli 10.12.2022 asti kestävän huomautuksen.

 

A:lle huomautus on annettu tuomariston puheenjohtajan tehtävässä 14.3.2021 tapahtuneista erityisesti kilpailijoiden kuulemisessa tapahtuneista laiminlyönneistä ja virheistä kilpailussa, kilpailun tulosten hyväksynnästä ennen kuin muuttuneiden tulosten vastalauseaika oli päättynyt sekä tuomariston puheenjohtajan raportin virheellisistä tiedoista.

 

 

B:lle ja C:lle huomautukset on annettu tuomariston jäsenen tehtävässä 14.3.2021 tapahtuneista laiminlyönneistä ja virheistä kilpailussa: kilpailijoiden kuuleminen oli laiminlyöty ja kilpailun tulokset oli hyväksytty ennen kuin muuttuneiden tulosten vastalauseaika oli päättynyt.

 

D:lle huomautus on annettu kilpailunjohtajan tehtävässä 14.3.2021 tapahtuneista toimitsijatehtävien laiminlyönnistä ja virheistä: tapahtunut liputusvirhe eli toisen mustan

lipun antamatta jättäminen sekä tulosten muuttaminen ilman uutta vastalauseaikaa.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A, B, C ja D ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että AKK-Motorsport ry:n (AKK) hallituksen päätökset 10.6.2021, joilla heille on määrätty huomautus, kumotaan.

 

1. Tuomariston raportin väitetty puutteellisuus huomautuksen perusteena (I ja II tapaus)

 

A:n valitukseen liittyen voidaan todeta, että tuomariston raportti on tehty pöytäkirjamallilla, joka on ollut 15 vuotta vanha ja joka on sisältänyt puutteita. Pöytäkirjamalli on otettu AKK:n hallituksen materiaalipankista. Asiakirjamallien oikeellisuuden varmistaminen on AKK:n lajiryhmän ja lajipäällikön eikä tuomariston puheenjohtajan vastuulla. Tapahtuma-aikana 14.3.2021 ei ole ollut muuta pöytäkirjapohjaa kuin kyseinen puutteellinen ja vanhanmallinen asiakirja. Tilanne on sittemmin korjaantunut 26.5.2021 C:n lajiryhmälle antaman palautteen johdosta.

 

2. Väitetyt kilpailijoiden kuulemisvirheet huomautuksen perusteena (I ja II tapaus)

 

Kaikkien valittajien valituksiin liittyen voidaan todeta seuraavaa:

 

Kilpailun tuomaristo tai kilpailunjohtaja ei ollut tehnyt kuulemisvirheitä. Kilpailijoiden vastalauseet on käsitelty asianmukaisesti ja kilpailijoita on ennen päätöstä kuultu sääntöjen mukaisesti.

 

Yleisesti voidaan todeta, että käsiteltäessä kilpailussa tehtyä vastalausetta kuullaan vastalauseen tekijää ja sen jälkeen vastalauseen kohdetta. Kuulemisessa otetaan huomioon myös mahdollisten todistajien lausunnot ja tapahtumaan liittyvä muu mahdollinen todistusmateriaali. Kuulemisten jälkeen tuomaristo käsittelee vastalauseasian ja antaa päätöksensä siitä. Molemmat vastalauseasian osapuolet kutsutaan kuulemaan päätös.

 

I tapaus (ohitus)

 

Käsiteltäessä vastalausetta luokassa V-1600 tuomaristo oli kuullut molempia kilpailijoita eli keltaisen lipun alueella ohitetuksi tullutta (nro 18) ja ohituksen johdosta mustan lipun saanutta ohittajaa (nro 92). Kilpailun apulaisjohtaja oli henkilökohtaisesti käynyt hakemassa ohituksen tehneen kilpailijan (nro 92) tuomariston kuultavaksi, kun vastalause oli tehty häntä vastaan. Tämän lisäksi tuomaristo oli perehtynyt ohitetuksi tulleen kilpailijan (nro 18) autokameratallenteeseen ennen päätöksensä tekemästä.

 

Tuomariston johtaja A oli selostanut hylätyksi tulleelle kilpailijalle (nro 92) tämän oikeuden tehdä vetoomus asiasta ja kysynyt useaan otteeseen tältä, halusiko tämä näin menetellä. Kilpailija (nro 92) oli määräajassa kirjannut paperille aikeensa tehdä vetoomus AKK:n liputussäännöistä. Kilpailija ei ollut tehnyt vetoomusta tuomariston kyseistä kilpailua koskevasta päätöksestä. Vetoomuskäsittelyn vuoksi tuloksia luokassa V-1600 ei ollut julistettu.

 

II tapaus (peräänajo)

 

Käsiteltäessä vastalausetta luokassa 2 tuomaristo oli kuullut vastalauseen tekijänä ollutta kilpailijaa (nro 34) ja mustan lipun määrännyttä kilpailunjohtaja D:tä sekä tutustunut autokameratallenteeseen. Arvioinnin seurauksena tuomaristo ja kilpailun johto olivat yksimielisesti todenneet, ettei vastalauseen tehnyt kilpailija ollut ajanut sääntöjen vastaisesti, mistä syystä musta lippu oli peruttu, vastalause hyväksytty ja kilpailutuloksia muutettu.

 

3. Kilpailun tulosten väitetty ennenaikainen hyväksyntä huomautuksen perusteena (I ja II tapaus)

 

Kaikkien valittajien valituksiin liittyen voidaan todeta seuraavaa. Niin pysytetyt kuin oikaistut kilpailutulokset oli julkaistu siten, että kilpailijoilla oli ollut sääntöjen edellyttämä 15 minuutin aika harkita ja tehdä vetoomus tuomariston päätöksestä. Kilpailun tulokset oli julkaistu internetissä virtuaalisella ilmoitustaululla.

 

I tapaus (ohitus)

 

Tuomaristo oli ilmoittanut päätöksestään, jolla se oli hyväksynyt kilpailijan (nro 18) vastalauseen ja todennut mustan lipun antamisen olleen aiheellinen. Vastalause oli otettu vastaan kello 14.11 ja tuomariston päätös oli annettu kello 14.46.

 

II tapaus (peräänajo)

 

Luokan 2 A-finaalin kilpailijan tekemä vastalause oli tehty kello 15.41. Tuomariston päätös oli annettu kello 16.00. Muuttuneista tuloksista oli kello 16.02 ilmoitettu tuloslaskentaan, missä ne oli heti julkaistu internetissä virtuaalisella tulostaululla. Tulokset oli vahvistettu oikeiksi kello 16.19, kun 15 minuutin vastalauseaika oli kulunut umpeen.

 

4. Valittajien kuulematta jättäminen vetoomustuomioistuimessa (I tapaus)

 

Valittajista vain C ja D oli kutsuttu vetoomusoikeuden käsittelyyn V-1600-luokkaan kuultavaksi kilpailijan vetoomusta käsiteltäessä. A ja B oli jätetty kutsumatta ja kuulematta.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

AKK-Motorsport ry on ensisijaisesti vaatinut, että valittajien valitus tulisi jättää kokonaan tai ainakin osittain tutkimatta. Toissijaisesti AKK-Motorsport ry on vaatinut, että valitukset hylätään ja kurinpitopäätökset pysytetään voimassa.

 

Tutkimatta jättämisen perusteet

 

Valitus on tehty yhteisenä valituksena virheellisin perustein. Valittajat olivat toimineet kilpailussa eri tehtävissä ja heille oli annettu huomautukset eri yksilöllisin perustein. Kaikista selkein tämä eroavaisuus on kilpailun tuomariston jäsenten (tuomariston puheenjohtaja ja tuomarit) ja kilpailun operatiivisen johtajan välillä. Myös tuomariston puheenjohtajan ja tuomareiden saamien huomautusten syyt eroavat osittain toisistaan. Ainakin kilpailun

operatiivisen johtajan ja tuomariston puheenjohtajan olisi tullut tehdä muista erilliset valituksensa.

 

I tapaus

 

Tuomaristo oli virheellisesti hyväksynyt kilpailijan (nro 18) tekemän vastalauseen kuulematta toista kilpailijaa (nro 92).

 

Vetoomusoikeuden käsittelyssä C oli toiminut tuomariston yhteyshenkilönä toimittaen tuomariston yhteisen kirjallisen vastineen. C oli näin tuomariston edustajana ja jäsenenä kutsuttu ja myös kuultu vetoomusoikeuden käsittelyssä. C:n vastuulla oli se, millä tavalla hän oli kommunikoinut käsittelystä muille tuomariston jäsenille.

 

II tapaus

 

Muutoksenhakuoikeuden käyttäminen oikeusturvan toteutumiseksi edellyttää,

että muun ohella tuomariston ja kilpailunjohdon päätökset saatetaan tiedoksi asianmukaisesti. Kilpailijoilla ei ollut ollut tietoa tutkinnan alla olevasta kilpailijan tekemästä vastalauseesta eikä sen johdosta annetusta päätöksestä. Lisäksi kilpailun sähköisellä ilmoitustaululla julkaistuissa tiedoissa ja dokumenteissa (esim. tulokset) ei ollut näkyvissä aikaleimaa tai muutakaan tietoa kilpailun lopputulosten julkaisuajankohdasta, mikä on aiheuttanut sen, etteivät kilpailijat olleet voineet tietää vastalauseajan alkamisajankohtaa. Kilpailun tulokset oli mitä ilmeisimmin julkaistu jossain vaiheessa kello 16.02 – 16.10 aikana. Kilpailijoilla ei ollut ollut saatavilla autourheilun nopeuden sääntöjen kohdan 13.9 mukaista tietoa vastalauseajan määrittävästä tulosten julkaisuajankohdasta. Tämä on vaarantanut kilpailijoiden oikeusturvan.

 

Peräänajon kohteeksi joutuneen kilpailijan (nro 44) vastalausetta ei ollut otettu vastaan, vaikka hän oli tällaisen yrittänyt tehdä. Kilpailun tuomaristo ei ollut myöskään kuullut kilpailijaa (nro 44) kanssakilpailijansa (nro 34) tekemästä vastalauseesta, vaikka tähän oli ollut mahdollisuus ja myös perusteet. Näin kilpailijan kuuleminen oli laiminlyöty ja hänen mahdollisuutensa tuoda näkökantansa esiin asiassa, jossa hän oli ollut osapuolena, oli evätty.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A, B, C ja D ovat antaneet vastaselityksensä liiton vastauksesta.

 

I tapaus

 

C ei ollut toiminut tuomariston edustajana vetoomusoikeuden käsittelyssä. Tuomaristoa ei siten ollut asiassa kuultu asianmukaisesti, mistä johtuen päätös oli perustunut virheellisiin tietoihin.

 

II tapaus

 

Kilpailija (nro 44) oli kello 16.38 ottanut puhelimitse yhteyttä kilpailunjohtaja D:hen tehdäkseen vastalauseen kilpailusta. Tämä oli kuitenkin tapahtunut vasta sen jälkeen, kun määräaika vastalauseen tekemiselle oli jo kello 16.17 kulunut umpeen.

 

LAUSUMA PERUSTEINEEN

 

AKK-Motorsport ry on antanut vastaselityksen johdosta lausumansa. Kullekin valittajalle määrätty huomautus on ollut kokonaisuus huomioon ottaen asianmukainen ja

oikeasuhtainen.

 

I ja II tapaus

 

Kilpailunjohtaja on kilpailun järjestäjän ylimpänä toimihenkilönä vastuussa kilpailun läpiviennin sääntöjenmukaisuudesta. Tämä koskee myös alihankkijoilta ostettuja palveluita, kuten tulospalvelua, jonka palvelun osana virtuaalinen ilmoitustaulu oli ollut. Kilpailun tuomariston tehtävänä on valvoa, että kilpailu toteutetaan sääntöjen mukaisesti. Tuomariston vastuu on korostunut heidän omien tiedoksiantojensa osalta. Voidaan edellyttää, että tuomariston tulee huolehtia tiedoksiantojensa oikeamuotoisuudesta julkaisukanavasta riippumatta.

 

II tapaus

 

Mustaa lippua koskeva sääntö on ehdoton. Mustan lipun saaneen kuljettajan tulee ajaa varikolle uhalla, että hänet suljetaan kokonaan kilpailusta. Liputuksella on suora vaikutus kanssakilpailijoiden suoritukseen, koska heidän ei kannata yrittää ohittaa mustan lipun saanutta kilpailijaa. Kilpailunjohtaja on myöntänyt tehneensä virheen. Mustan lipun antaminen ei ollut ollut enää jälkikäteen poistettavissa.

 

Vastalauseajan alkamisen ajankohta oli tiedotettu kilpailijoille puutteellisesti, mistä syystä he eivät olleet olleet tietoisia määräajasta. Näin ollen kilpailijan (nro 44) kello 16.38 tapahtuneen yhteydenoton ajankohdalla kilpailunjohtajaan ei ole merkitystä.

 

LISÄLAUSUMA

 

Oikeusturvalautakunta on pyytänyt AKK:lta lausumaa ensinnäkin siitä, mihin sääntöihin tai määräyksiin valittajille määrätyt kurinpitoseuraamukset ovat perustuneet ja toiseksi siitä, mistä kysymyksistä valittajia on AKK:n hallituksen, lajiryhmän tai muun AKK:n toimielimen toimesta kuultu kurinpitoseuraamuksen määräämistä koskevassa asiassa.

 

AKK on antanut siltä pyydetyn lausuman ja valittajat ovat antaneet lausuman AKK:n lausuman johdosta.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

Valittajille on kullekin määrätty kurinpitoseuraamuksena 18 kuukautta voimassa oleva huomautus. Kurinpitopäätöksissä on viitattu Autourheilun Sääntökirjan yleisten sääntöjen kohtaan 81. Autokilpailujen kansallisten määräysten kohdissa 81-97 käsitellään sääntöjen rikkomuksista määrättäviä seuraamuksia. Rangaistuslajeja koskevassa sääntökohdassa 83 ei ole mainittu seuraamuksena huomautusta. Asiassa on tämän vuoksi ensin arvioitava, onko valittajille voitu ylipäätään määrätä sellaista seuraamusta, jollainen heille nyt on määrätty.

 

Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

 

(a)    Lähtökohdat

 

Urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuuluu, että urheilijalle voidaan määrätä vain sellaisissa kurinpitomääräyksissä mainittuja seuraamuksia, joihin hänet on sitoutettu.

 

Huomautusta pidetään kurinpitorangaistuksena niissä tilanteissa, joissa huomautus on tarkoitettu tulemaan laajemman yleisön tietoon tai sellainen on ankaramman rangaistuksen määräämisen edellytys (Riitesuo, Risto: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001, s. 303-304).

 

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1997:165 katsonut yhdistyksen päätöksen mitättömäksi tilanteessa, jossa yhdistyksen jäsen oli määrätty määräaikaiseen metsästyskieltoon, vaikka yhdistyksen säännöissä ei ollut kurinpitoa koskevia määräyksiä. Oikeuskirjallisuudessa on todettu mainitun ratkaisun perusteella, että yhdistyksen jäsenelle voidaan yhdistysoikeudellisessa kurinpidossa määrätä vain säännöissä määriteltyjä rangaistuksia (Riitesuo, Risto: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001, s. 269). Myös toisensuuntaisia kannanottoja on oikeuskirjallisuudessa esitetty ja todettu, että kokonaan poissuljettuna ei ole pidettävä sitä, että jäsenelle määrätään lievempiä seuraamuksia kuin säännöissä tai kurinpitomääräyksissä on määrätty. Esimerkkinä on todettu, että julkisen varoituksen sijasta voisi määrätä varoituksen (Halila, Heikki – Tarasti, Lauri: Yhdistysoikeus 2011, s. 241).

 

Oikeusturvalautakunta on ammattiurheilijoita koskevissa ratkaisussaan (UOL 1/2008 ja 17/2011) todennut kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellyttävän ensinnäkin sitä, että säännöissä ja määräyksissä määritellään yhtäältä teot, joilla ammatinharjoittamista voidaan rajoittaa ja toisaalta seuraamukset, joita sääntöjä rikkovalle voidaan määrätä. Sääntöjen ja määräyksien tulee olla myös riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Näissä tapauksissa väliaikaisen toimintakiellon määräämistä ei pidetty mahdollisina, kun sellaisesta ei ollut säännöissä määräystä. Oikeusturvalautakunta on vielä ratkaisussaan UOL 1/2017 todennut, että kurinpitoa koskevissa määräyksissä on rangaistavien tekojen lisäksi määriteltävä se, minkälaisia seuraamuksia kielletystä menettelystä voi seurata. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä.  Viimeksi mainitussa ratkaisussa kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei katsottu olevan edellytyksiä tilanteessa, jossa säännöissä ei ollut määritelty kurinpitoseuraamuksena minkäänlaista harjoittelu- ja kilpailukieltoa eikä sellaista katsottu olevan mahdollista määrätä myöskään säännöissä määriteltyä seurasta erottamista lievempänä seuraamuksena.

 

Erilaisissa lakiin perustuvissa kurinpitomenettelyissä, kuten esimerkiksi asianajajien tai luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvontaan perustuvissa kurinpitomenettelyissä tai koulutuksen järjestämiseen perustuvissa kurinpitomenettelyissä, pidetään selvänä, että sanktiot voivat olla vain niitä kurinpitorangaistuksia, jotka laki mainitsee (ks. esimerkiksi perusopetuslain mukaisen kurinpidon osalta Kuusikko, Kirsi: Koulujen järjestyssäännöt ja oppilaiden perusoikeudet 2006, s. 25-26).

 

(b)    Tässä tapauksessa määrätyt kurinpitoseuraamukset ja AKK:n sääntömääräykset

 

Edellä todetuin tavoin valittajille on määrätty kurinpitoseuraamuksena 18 kuukauden huomautus.

 

AKK:n vuoden 2021 alusta voimaan tulleiden autokilpailujen kansallisten määräysten kohdan 82 mukaan rangaista voidaan sitä, joka muun ohella rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai sääntöjen nojalla annetaan. Sääntöjen kohdan 83 mukaan rangaistuslajeja ovat a) varoitus, b) sakko, c) ottelukohtainen/kilpailukohtainen, määräaikainen, väliaikainen tai siirretty kilpailu- tai toimitsijakielto tai d) kilpailukelvottomaksi julistaminen. Sääntöjen kohdassa 85 on määräys sanktiokäsittelystä ja tuossa kohdassa on todettu, että varoitus ja huomautus ovat voimassa 18 kk niiden antamisesta.

 

Aikaisemmin voimassa olleissa autokilpailujen kansallisissa määräyksissä erilaiset seuraamukset oli määritetty siten, että esimerkiksi tuomariston puheenjohtajalle, tuomariston jäsenelle ja kilpailutoimitsijalle voitiin määrätä seuraamukseksi huomautus, varoitus, sakko, toimitsijakielto tai lisenssin peruutus.

 

AKK on oikeusturvalautakunnan pyytämässä lausumassa todennut, että määrätyt seuraamukset ovat perustuneet Autourheilun sääntökirjan kansallisten

määräysten 2021 kohtien 81-97 seuraamuksia koskevien sääntömääräysten

lisäksi AKK:n seuraamusasteikkoon. Mainittu seuraamusasteikko on hyväksytty 13.11.2015 ja seuraamusasteikossa todetaan, että seuraamusasteikko on tarkoitettu sääntörikkomuksista johtuvien sanktioiden määrittämiseen työkaluksi yhtenäisen linjan säilyttämiseksi. Asteikon todetaan olevan suuntaa antava suositus, ei sääntö.

 

(c)     Johtopäätös

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevassa tapauksessa sovellettavaksi tulevissa vuoden 2021 AKK:n autokilpailujen kansallisten määräysten kohdassa 83 rangaistuslajiksi ei ole määrätty huomautusta. Määräysten kohdassa 85 on tosin mainittu huomautuksen olevan voimassa 18 kk, mutta ottaen huomioon määräysten 83 ja 85 välinen suhde, käytettävissä olevat rangaistuslajit on määritetty kohdassa 83. Huomautuksen mainitseminen kohdassa 85 voi selittyä sillä, että aikaisemmin voimassa olleissa määräyksissä huomautus oli nimenomaisesti mainittu rangaistuslajeja koskevassa sääntökohdassa.

 

AKK on lausumassaan viitannut erilliseen seuraamusasteikkoon. Mainitussa asteikossa huomautus mainitaan seuraamuksena. Seuraamusasteikko on kuitenkin siitä ilmenevän mukaan suositus ja myös vahvistettu 13.11.2015 eli aikana, jolloin huomautus on sisältynyt AKK:n autokilpailujen kansallisiin määräyksiin kurinpitoseuraamuksena. Seuraamusasteikko ei siten esitetyn selvityksen mukaan ole sellainen määräys, joka laajentaisi käytettävissä olevia kurinpitoseuraamuksia siitä, miten kurinpitoseuraamukset on määritetty AKK:n autokilpailujen kansallisissa määräyksissä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavien kurinpitomääräysten mukaan lievin seuraamus on ollut varoitus. Nyt määrätty huomautus on sellainen seuraamus, jota ei ole kurinpitomääräyksissä määrätty kurinpitoseuraamukseksi. Kuten edellä on todettu, oikeusturvalautakunta on erityisesti ammattiurheilijoita koskevissa ratkaisuissaan lähtenyt siitä, että muuta kuin säännöissä määrättyä seuraamusta ei ole mahdollista määrätä. Nyt kysymys ei ole esitetyn selvityksen mukaan ammattiurheilijoista, joten asiassa on otettava vielä kantaa siihen, onko tätä lähtökohtaa sovellettava yhtä ehdottomasti myös muuhun urheilun kurinpitoon. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon myös edellä mainitusta ratkaisusta UOL 1/2017 ilmenevät näkökohdat.

 

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty eri suuntaan olevia näkökohtia, voidaanko kurinpidossa määrätä lievempi seuraamus kuin mitä kurinpitosäännöissä on määrätty.  Kysymyksessä olevassa tapauksessa seuraamukseksi on määrätty huomautus, jota voidaan pitää sisällöltään samankaltaisena kuin varoitusta ja osin lievempänä seuraamuksena kuin säännöissä kurinpitoseuraamukseksi määrättyä varoitusta. Tämä puoltaisi tulkintaa, että huomautus olisi mahdollista määrätä kurinpitoseuraamukseksi varoitusta lievempänä seuraamuksena.

 

Huomautuksen käyttämiseen kurinpitoseuraamuksena liittyy kuitenkin myös rajanveto sen suhteen, pidetäänkö huomautusta ylipäätään kurinpitoseuraamuksena vai ei. Oikeusturvalautakunta toteaa tästä rajanvedosta seuraavan sen, että huomautuksen käyttäminen kurinpitoseuraamuksena edellyttää huomautuksen määrittämistä nimenomaisesti kurinpitoseuraamukseksi. Tähän liittyy myös rajanveto sen suhteen, mitä tekoja pidetään ylipäätään niin vakavina, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen on aiheellista. Kysymys on tältä osin rajanvedosta rangaistavien ja rankaisemattomien tekojen välillä. Jos huomautusta voitaisiin käyttää kurinpitoseuraamuksena ilman nimenomaista sääntömääräystä, tämä olisi omiaan hämärtämään tätä periaatteellisesti tärkeää rajanvetoa, käytetäänkö huomautusta rangaistuksena teosta, jollaista ei ole tarkoitettu lainkaan rangaistavaksi.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun kurinpidossa myös amatööriurheilussa voidaan lähtökohtaisesti määrätä vain sellaisia seuraamuksia, joita kurinpitomääräyksissä on seuraamuksiksi määrätty. Vaikka nyt määrätty huomautus on seuraamuksen sisällön kannalta samankaltainen kuin AKK:n säännöissä mainittu varoitus ja seuraamuksena varoitusta lievempi, huomautuksen määrääminen edellyttää siihen liittyvien muiden edellä todettujen periaatteellisesti merkittävien näkökohtien vuoksi sitä, että huomautusta ei voida käyttää kurinpitoseuraamuksena ilman nimenomaista sääntömääräystä. Tätä tulkintaa tässä tapauksessa puoltaa myös se, että AKK oli vuoden 2021 säännöissä poistanut aikaisemmin säännöissä rangaistuslajina nimenomaisesti todetun huomautuksen rangaistuslajien joukosta.

 

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa, että AKK on kurinpitomenettelyssä määrännyt valittajille sellaisen seuraamuksen, jollaisen määrääminen ei ole ollut sääntöjen perusteella tai muutoinkaan mahdollista. Tähän nähden määrätyt kurinpitopäätökset on kumottava ja määrätyt kurinpitoseuraamukset poistettava. Ratkaisun lopputulokseen nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin kysymyksiin.

 

Päätöslauselma

 

AKK-Motorsport ry:n hallituksen päätökset 10.6.2021 A:n, B:n, C:n ja D:n osalta kumotaan ja heille määrätyt kurinpitoseuraamukset poistetaan.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli lautakunnan jäsenten osalta yksimielinen. Ratkaisuun sisältyy sihteerin mietintö.

 

 

 

 

Timo Ojala                                                                  Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                            Sihteeri

                                                                                       (mietintö)

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Antti Aine, Mikko Kohtala, Pekka Lindroos ja Pekka Timonen

 

Sihteerin mietintö asiassa dnro 17/2021

 

Sihteeri Vanhanen: Sihteerin mietintö on oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukainen muilta paitsi perustelujen ”johtopäätös”-jakson ensimmäisen ja viimeisen kappaleen sekä lopputuloksen osalta. Niiden sijasta ja niiden lisäksi oikeusturvalautakunta lausunee päätöksenään seuraavaa.

 

1. Kurinpitomääräysten mukainen huomautus ja laillisuusperiaate

 

Käsillä olevassa asiassa on kysymys ennen kaikkea siitä, onko vuoden 2021 AKK:n autokilpailujen kansallisissa määräyksissä ollut riittävän täsmällisesti määritelty kielletyn menettelyn seuraamuksena huomautuksen rangaistuslaji.

 

Kurinpidollinen laillisuusperiaate edellyttää, että kurinpidollisia seuraamuksia voidaan määrätä vain teoista, jotka on määrätty etukäteen rangaistaviksi tai kurinpitotoimeen johtaviksi. Lisäksi edellytetään, että seuraamusten tulee olla etukäteen määrätyn lajisia (Heikki Halila – Olli Norros: Urheiluoikeus, 2017, s. 310). Laillisuusperiaatetta ei ole urheiluoikeudellisissa kurinpitoasioissa kaikilta osin tulkittava samalla tavalla kuin rikosoikeudessa (Pertti Välimäki, Urheilu ja oikeus, 2007 s. 105-108). On selvää, että kurinpidon laillisuusperiaatteen täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusedellytyksiä ei voida asettaa yhtä ankariksi kuin valtiollisen lainsäätäjän lainvastaisen ja moitittavan menettelyn varalta laatimien rangaistussäännösten kohdalla. Tätä kuvastaa myös se, ettei oikeusturvalautakunnan oikeuskäytännössä ole aikaisemmin katsottu, että kurinpitosäännöissä nimenomaisesti sanktiona yksilöity seuraamus olisi kuvattu sillä tavoin, että laillisuusperiaate estäisi kyseisen seuraamuksen määräämisen.

 

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 17/2014) on todettu, että urheilun kurinpidossa vakiintuneesti edellytetään, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä. Oikeusturvalautakunta katsonee, että sama riittävän täsmällinen kuvaus soveltuu edellytyksenä myös sääntöjen mukaan käytettävissä oleviin rangaistuslajeihin.

 

Vuoden 2021 AKK:n autokilpailujen kansallisten määräysten kohta 83 koskee rangaistuslajeja. Määräyskohdassa ei mainita huomautusta yhdeksi rangaistuslajiksi. Sen sijaan määräysten kohdassa 85, jonka otsikko on sanktiokäsittely ja joka koskee yläotsikkonsa mukaisesti seuraamuksia, mainitaan sen alakohdassa 3 huomautus seuraavanlaisesti:

 

”Liitto voi määrätä vastinepyynnön yhteydessä rikkomuksesta epäillyn väliaikaiseen kilpailu- tai toimitsijakieltoon, kunnes asia on käsitelty. Liitto voi antaa lisäksi myös muun rangaistuksen, vaikka tuomaristo on jo langettanut rangaistuksen. Varoitus ja huomautus ovat voimassa 18 kk niiden antamisesta. Kahden varoituksen tai huomautuksen saaminen em. ajan sisällä aiheuttaa Liiton jatkotoimenpiteitä.”

 

Oikeusturvalautakunta todennee, että huomautus on määräysten kohdassa 85 tuotu esiin kahdesti. Määräyksestä ilmenee selvästi, että huomautus on rangaistus. Määräyksessä on määritelty huomautuksen pituus-, kesto- tai voimassaoloaika sekä huomautuksen voimassaoloaikana saadun toisen huomautuksen vaikutus kurinpidon kohteeseen. Lisäksi määräyksessä on näissä kohdin rinnastettu huomautus varoitukseen, joka on mainittu määräysten kohdassa 83. Oikeusturvalautakunta katsonee, että huomautus on edellä mainituin tavoin määriteltynä ollut liiton säännöissä ennakolta määrätty omalajinen ja -määräinen sanktio liiton sääntöjen rikkomisesta.

 

Se, etteivät nyt sovellettavat AKK:n autokilpailujen kansalliset määräykset ole olleet rangaistuslajien osalta määräysten 83 ja 85 välisistä eroista johtuen täysin johdonmukaiset, ei ole vaikuttanut liiton toimivaltaan määrätä valittajille kurinpitoseuraamuksena huomautusta. Kurinpidollisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta on myös merkityksetöntä, mistä syystä määräysten epäjohdonmukaisuus on johtunut. Olennaista on se, että huomautus on riittävän tarkasti yksilöity määräyksissä kurinpitoseuraamuksena ja ettei sääntöjen kokonaisuudesta voida päätellä, etteikö huomautus olisi yksi rangaistuslajeista.

 

Laillisuusperiaatteessa sitä, onko kohdesäännös riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen, tulee arvioida objektiivisesti. Täsmällisyysvaatimuksen tarkoituksena rikosoikeudessa on kuitenkin se, että rangaistuksella uhatun toiminnan kuvaus ja teosta seuraava rangaistus on määritelty sellaisella tarkkuudella, että ainakin oikeustieteellisen koulutuksen saaneet henkilöt, ja

mieluiten muutkin, voivat ennakolta tietää, mikä on rangaistavaa ja kuinka ankarasti. Vastaavasti urheilun kurinpidossa voidaan edellyttää, että ainakin sääntöjen ja määräysten kanssa usein tekemisissä olevat tahot tietävät etukäteen, mihin kurinpidollisiin seuraamuksiin heidät voidaan liiton sääntöihin sitoutumisensa perusteella määrätä. Yhdenlaisena viitteenä riittävän täsmällisestä määräyksestä tässä asiassa voitaneen edellä lausutun lisäksi pitää sitä, etteivät valittajat – lajinsa erittäin kokeneina asiantuntijoina – ole edes rangaistusmääräystä koskeneen oikeusturvalautakunnan nimenomaisen ja laillisuusperiaatetta alleviivanneen kysymyksen ja siihen annetun liiton vastauksen johdosta tuoneet esille sellaista käsitystään, etteivät he olisi ymmärtäneet huomautuksesta määrätyn rangaistusseuraamuksena liiton määräyksissä.

 

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsonee, ettei laillisuusperiaate ole estänyt huomautuksen määräämistä kurinpitoseuraamuksena valittajille.

 

2. Kysymyksenasettelu

 

Edellä lausutun jälkeen asiassa on arvioitava, ovatko valittajat voineet saattaa asian tutkittavaksi yhteisellä valituksella ja, jos niin, onko kurinpitopäätöksistä ilmennyt se, millä perusteella kurinpitoseuraamukset on määrätty. Siinä tapauksessa, että kurinpitopäätökset on perusteltu riittävän yksityiskohtaisesti, arvioitavana on se, onko valittajille määrätyille kurinpitorangaistuksille ollut niitä koskevien perustelujen valossa sääntöjen mukaiset perusteet.

 

3. Valittajien asioiden tutkiminen yhteisen valituksen ja yhteisen valitusmaksun perusteella

 

AKK-Motorsport ry on vaatinut, että valittajien yhteisenä tekemä valitus jätetään tutkimatta, koska heidän olisi tullut tehdä omat erilliset valituksensa asioiden erillisyydestä johtuen.

 

Oikeusturvalautakunta todennee, ettei sen säännöissä ole nimenomaisesti säännelty sitä tilannetta, milloin valittajat voivat tehdä yhteisen valituksen ja milloin heidän tulisi tehdä erilliset ja omat valituksensa. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että usea valittaja voi hakea muutosta yhteisellä valituksella ja yhdellä maksetulla valitusmaksulla silloin, kun kysymys on yhdestä ja samasta asiasta. Tällaisesta valittajille yhteisestä asiasta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun valittajia koskevien kurinpitorangaistusten taustalla on sama urheilukilpailu ja kun kurinpitorangaistuksia koskee olennaisesti sama tapahtumienkulku. Samoin tilanteessa, jossa kurinpitorangaistuksen perusteena olevat seikat muutoin ovat olennaisesti samoja valittajien välillä, valittajien asioita voidaan pitää yhteisenä tai ne ainakin voidaan käsitellä yhdessä. Näiden tulkintojen taustalla on ajatus siitä, että samoja tapahtumienkulkuja on tarkoituksenmukaista arvioida yhdellä ja samalla kerralla. Tällainen lähestymistapa on omiaan edistämään lainkäytön yhdenmukaisuutta, nopeuttamaan käsittelyä ja säästämään kustannuksia. Edellytyksenä yhteisen valituksen tekemiselle on kuitenkin se, että valittajien toisistaan poikkeavat vaatimukset ja niiden perusteet sekä heitä koskevat muut itsenäiset olosuhteet ovat yhteiskäsittelyssäkin erotettavissa toisistaan.

 

Oikeusturvalautakunta katsonee, että käsillä olevassa asiassa A:n, B:n, C:n ja D:n asioilla on sellainen keskinäinen liityntä toisiinsa, että heitä koskevat kurinpitoasiat on voitu laittaa vireille oikeusturvalautakunnassa yhteisellä valituksella ja yhdellä valitusmaksulla. Valittajat ovat toimineet – osin hieman eri rooleissa tosin – toimitsijoina samassa urheilukilpailussa. Heille kaikille on määrätty sama kurinpitoseuraamus. Sen perusteena on ollut osin sama keskeinen väite urheilijoiden kuulematta jättämisestä tai virheellisestä kuulemisesta. Oikeusturvalautakunta katsonee, että valittajien yhteisestä valituksesta yhdessä heitä kutakin koskevien kurinpitopäätösten kanssa riittävässä määrin käy ilmi kunkin valittajan oma asia, valitusvaatimukset ja niiden perusteet. Näin ollen valittajien yhteinen valitus voidaan tutkia ilman, että valittajien asiat erotetaan erikseen käsiteltäviksi. Koska valittajien valitus on yhteinen ja heidän asiansa on voitu käsitellä yhdessä, vain yhden valitusmaksun suorittaminen oikeusturvalautakunnassa on ollut tarpeen.

 

4. Kurinpitopäätöksiä koskeva perusteluvelvollisuus

 

Oikeusturvalautakunta todennee, että kurinpitoelimen eli tässä liiton hallituksen perusteluvelvollisuus perustuu urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin.

 

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 10/2009 ja UOL 25/2019) vakiintuneesti todennut, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen edellyttää siltä menettelyltä, jossa seuraamus määrätään, oikeussuojaa koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista. Yhtenä keskeisenä oikeussuojaperiaatteena on se, että kurinpitoseuraamuksesta annetaan rangaistuksen kohteena olevalle henkilölle ja muulle asiaan osalliselle kirjallinen ja perusteltu päätös. Tämä perustavanlaatuinen vähimmäisoikeus antaa paitsi suojaa mielivaltaista päätöksentekoa vastaan myös mahdollistaa aidon ja tehokkaan muutoksenhakuoikeuden käyttämisen. Oikeus saada perusteltu päätös on oikeusturvan yksi keskeisimmistä tekijöistä. Se pitää sisällään muun muassa sen, että kurinpitopäätöksissä on kuvattava mahdollisimman tarkoin arvioinnin kohteena oleva menettely tai käyttäytyminen ja ne säännökset, joita menettelyllä katsotaan rikotun. Oikeus saada perusteltu päätös samoin kuin oikeus tulla kuulluksi osaltaan turvaavat kurinpitomenettelyn kohteeksi joutuneen puolustautumismahdollisuuksia.

 

Käsillä olevassa valitusasian käsittelyssä ei ole valittajien eikä liiton lausumissa oikeusturvalautakunnassa tullut nimenomaisesti esille kysymystä kurinpitopäätösten perustelujen riittävyydestä. Kurinpitoseuraamuksina määrättyjen huomautusten perusteiden arviointi kuitenkin edellyttää sitä, että kurinpitopäätökset on perusteltu niin yksityiskohtaisella ja selväpiirteisellä tavalla, että niiden perusteella on mahdollista tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kurinpitoseuraamusten määrääminen ollut sääntöjenmukaista vaiko ei. Ilman päätöksiä, joissa on riittävän yksityiskohtaisesti perusteltu määrättyjä kurinpitoseuraamuksia, valittajilla muutoksenhakijoina eikä oikeusturvalautakunnalla muutoksenhakuasteena ole mahdollisuuksia arvioida kurinpitoseuraamusten sääntöjen- ja määräystenmukaisuutta ja kohtuullisuutta. Näin ollen oikeusturvalautakunnan on ennen kurinpitoseuraamusten edellytysten arviointia tarkasteltava sitä, onko liiton hallitus täyttänyt perusteluvelvollisuutensa.

 

Tässä asiassa liiton hallituksen kurinpitopäätöksistä ei nimenomaisesti mainita mitä autokilpailujen kansallisten määräysten 82 §:n kohtaa valittajat ovat rikkoneet. Tätä voidaan pitää kurinpäätösten selvänä puutteena. Kurinpitopäätösten sisällön perusteella oikeusturvalautakunta tulkinnee, että kurinpitoseuraamusten määräämisen on täytynyt perustua kansallisten määräysten 82 §:n a-kohtaan, jonka mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai sääntöjen nojalla annetaan. Kurinpitopäätöksissä ei kuitenkaan mainita myöskään sitä, mitkä ovat ne liiton tarkemmat säännöt, määräykset tai päätökset, joita valittajien on katsottu rikkoneen. Myös tämä on selvä epäkohta. Kurinpitopäätöksiin kirjattujen seuraamusten syiden perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että kilpailijoiden kuulemislaiminlyöntien ja tulosten hyväksymisen/muuttamisen ennen vastalauseajan umpeutumista osalta päätökset ovat perustuneet ainakin autokilpailujen kansallisten määräysten (2021) 67 §:n 5 kohtaan ja 95-97 §:iin, tuomariston puheenjohtajan raportin virheellisyyden osalta kansallisten määräysten 67 §:ään ja nopeuskilpailujen sääntöjen (2021) kohtaan 16.2. sekä kilpailunjohtajan liputusvirheen osalta nopeuskilpailujen sääntöjen kohtaan 14.2.12. Se, minkä säännösten perusteella kurinpitomääräykset on annettu ja menettelyä arvioitu, ei kuitenkaan ole missään määrin ilmeinen. Vaikka valittajat ovat kokeneita kilpailutoimitsijoita, joiden jo tämän asemansa perusteella tulee tuntea erittäin hyvin kilpailutoimintaa ja velvollisuuksiaan koskevien sääntöjen sisältö, kurinpitopäätöksessä on tullut ilmoittaa sovelletut sanktiosäännökset eikä velvollisuuden kuvaavat kilpailusäännökset.

 

Kurinpitopäätöksissä on oikeusturvalautakunnan tämän päätöksen alussa selostetuin tavoin kuvattu se laiminlyönneiksi, virheellisyyksiksi ja puutteiksi katsottu valittajien menettely, jonka vuoksi liiton hallitus on määrännyt kullekin valittajalle 18 kuukautta voimassa olevan huomautuksen. Tämä sääntöjä rikkovaksi tulkittu menettely on kurinpitopäätöksissä kuvattu vähäsanaisella ja yksilöimättömällä tavalla. Vaikka liiton hallituksen päätöksistä ilmenee kurinpitorangaistuksen laatu ja kesto, sen kohteena oleva kilpailutoimitsija ja kyseessä ollut kilpailu, kurinpitorangaistuksen perusteluista ei esimerkiksi ilmene se, minkä kilpailuluokan tai -lähdön tai keiden kilpailijoiden kohdalla on tapahtunut virhe, miltä osin tuomariston raportti on ollut virheellinen taikka se, kenen kilpailijan kuuleminen on laiminlyöty. Liiton hallituksen päätöksistä ei myöskään ilmene, mitä näyttöä asiassa on esitetty ja millä tavalla sitä on arvioitu. Nämä ja edellä mainitut kurinpitopäätösten sisältöä koskevat seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsonee, etteivät kurinpitoseuraamusten perustelut edellytetyllä täsmällisyydellä ilmene itse kurinpitopäätöksistä.

 

Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, ovatko kurinpitopäätökset olleet riittävästi perustellut ottaen huomioon samaa tapahtumienkulkua käsitelleiden liiton elinten ja valittajien välinen aikaisempi kirjallinen tai suullinen yhteydenpito. Oikeusturvalautakunta on nimittäin ratkaisukäytännössään (esim. UOL 1/2018) katsonut perusteluvelvollisuuden kannalta riittäväksi, jos kurinpitoseuraamukseen johtaneen menettelyn kuvaus on ilmennyt muualta kuin itse kurinpitopäätöksestä. Jos kurinpitoseuraamus on määrätty riidattomien tai valittajan tietämällä tavalla selvitetyiksi tulleiden seikkojen perusteella ja jos valittajalla on ollut tilaisuus näistä lausua, kurinpitopäätöstä ei ole voitu pitää yksin tällaisen sisällöllisen puutteen vuoksi perusteettomana.

 

Oikeusturvalautakunta katsonee, että siltä osin kuin kurinpitopäätöksiä oli edeltänyt vetoomusoikeuden käsittely siinä esille tulleet seikat ja vetoomusoikeuden perustelut (I tapaus) todetuista virheistä olivat olleet valittajien tiedossa. Vetoomusoikeuden päätöksessä on selostettu kilpailijan kuulemista koskevaa näyttöä, mainittu asiaan sovellettava säännös ja perusteltu, miltä osin kuulemisessa on ollut puutteita. Kyseisen päätöksen, myöhemmän valittajien kurinpitomenettelyssä tapahtuneen kirjallisen kuulemisen ja liiton hallituksen kurinpitopäätöksen muodostaman kokonaisuuden perusteella kukin valittaja on tullut tietoiseksi itseään koskevasta kurinpitopäätöksestä ja sen keskeisestä sisällöstä mainituilta osin.

 

Sen sijaan siltä osin kuin liiton hallituksen kurinpitopäätösten taustalla ovat muut tapahtumat kuin vetoomusoikeudessa käsitelty kuulemisvirhe oikeusturvalautakunta katsonee, ettei asiassa ole tullut selvitetyksi, että kurinpitopäätösten perustelut olisivat olennaisesti täydentyneet muissa yhteyksissä esiin tuoduilla syillä ja selostuksilla. Asiassa ei ole selvitystä siitä, että liiton lajiryhmä, joka oli liiton hallituksen sijasta kuullut valittajia kurinpitomenettelyssä, olisi kurinpitopäätösten perusteluja selvästi yksilöidymmin vastinepyynnöissä tuonut esille epäiltyjä virheellisiä menettelyjä tai muutoin kuvannut tarkastelun kohteena olevaa valittajien toimintaa. Liiton lajiryhmän vastinepyynnöistä valittajille on käynyt ilmi vastinepyynnön kohteena oleva kilpailu, lähtö ja nimetyn kilpailijan tekemä vastalause. Liiton lajiryhmä on pyytänyt A:lta, B:ltä ja C:ltä vastinetta seuraavasti:

 

”- keitä on kuultu vastalauseen osalta?

- perusteet Z:n mustan lipun poistamiselle?

- mihin kellonaikaan hyväksyttiin kilpailun tulokset sunnuntaina 14.3.2021?”

 

D:ltä on vuorostaan pyydetty vastinetta seuraavasti:

 

”Keitä on kuultu Z:n vastalauseen osalta? Miksi toista mustaa lippua ei ole annettu Z:lle luokka 2. finaalilähdöstä sunnuntaina 14.3.2021? Miksi ei ole ilmoitettu että luokassa 2. on tehty vastalause?”

 

Näiltä osin tiedot ovat täydentäneet kurinpitopäätösten perusteluja. Tästä huolimatta nämäkään tiedot eivät ole tehneet valittajien kurinpitopäätöksistä arvioinniltaan ja perusteluiltaan yksilöityjä. Lisäksi oikeusturvalautakunta todennee, että SM-jääratakilpailun 2 A -luokan kilpailijat ovat kirjelmissään liiton lajiryhmälle tuoneet esiin havaitsemiaan epäkohtia valittajien menettelyssä ja että valittajat itsekin ovat liiton lajiryhmälle osoittamissaan kirjallisissa vastineissa selostaneet omaa ja muiden valittajien toimintaa SM-jääratakilpailun kilpailutoimitsijoina. Tästä huolimatta valittajille eikä myöskään jälkikäteen oikeusturvalautakunnalle ole voinut olla edellä mainittujen tietojen ja myöhemmin annetun liiton hallituksen kutakin valittajaa koskevan päätöksen kokonaisuuden perusteella täysin selvää, mikä menettely tarkalleen ottaen on kunkin valittajan osalta katsottu virheelliseksi, mitä selvitystä virheellisyydestä on esitetty ja minkälaisia johtopäätöksiä asiassa esitetystä näytöstä on tehty. Näin ollen kurinpitopäätökset ovat olleet muilta eli II tapausta koskevilta osin puutteelliset.

 

Oikeusturvalautakunta siten katsonee, ettei kurinpitoseuraamusten määräämiselle ole voinut olla perusteita ainakaan siltä osin kuin

 

- A:lle on annettu huomautus tuomariston puheenjohtajan tehtävässä 14.3.2021 siitä, että muiden kuin V-1600-luokan kilpailun tulokset on hyväksytty ennen kuin muuttuneiden tulosten vastalauseaika on päättynyt ja siitä, että tuomariston puheenjohtajan raportti on sisältänyt virheellisiä tietoja;

 

- B:lle ja C:lle on annettu huomautukset tuomariston jäsenen tehtävässä 14.3.2021 tapahtuneesta muun kuin V-1600-luokan kilpailijan kuulemisen laiminlyömisestä ja kilpailun tulosten hyväksymisestä ennen kuin muuttuneiden tulosten vastalauseaika on ollut päättynyt;

 

- D:lle on annettu huomautus kilpailunjohtajan tehtävässä 14.3.2021 tapahtuneesta liputusvirheestä eli toisen mustan lipun antamatta jättämisestä sekä tulosten muuttamisesta ilman uutta vastalauseaikaa.

 

D:lle annetun huomautuksen osalta oikeusturvalautakunta kiinnittänee vielä huomiota siihen, etteivät huomautuksen perusteena olevat seikat edes V-1600-luokan kilpailun osalta käy ilmi vetoomusoikeuden päätöksestä. Kurinpitomenettelyssä liiton lajiryhmän kuulemisvaiheessa annetut kirjalliset lausumat toista lähtöä koskien eivät sellaisenaan voi täydentää kurinpitopäätöksen puutteellisia perusteluja. Näin ollen liiton hallituksen kurinpitopäätös on D:n osalta ollut perustelematon ja annettu huomautus kokonaisuudessaan siten perusteeton.

 

D:n valitus on näin ollen hyväksyttävä sellaisenaan. Muiden valittajien valitukset on hyväksyttävä edellä mainituilta osin. Koska A:n, B:n ja C:n kohdalla kurinpitopäätösten perustelut ovat olleet riittävät V-1600-luokan kilpailuun viitattujen väitettyjen epäkohtien osalta, asiassa on seuraavaksi arvioitava, ovatko kyseiset virheet tai laiminlyönnit tapahtuneet eli onko huomautuksille ollut tältä osin perusteet. Muilta osin asiassa ei siten ole tarvetta lausua valituksissa esitetyistä perusteista.

 

5. Kurinpitoseuraamusten perusteena olevien seikkojen arviointi

 

(a) Tarkastelun kohteena olevat kysymykset

 

Oikeusturvalautakunnan arvioitavana on se, onko A tuomariston puheenjohtajana sekä B ja C tuomariston jäseninä SM-jääratakilpailussa 14.3.2021 hyväksyneet V-1600-luokan kilpailun (I tapaus) tulokset ennen kuin muuttuneiden tulosten vastalauseaika on ollut päättynyt. Lisäksi arvioitavana A:n osalta on se, onko hän tuomariston puheenjohtajana laiminlyönyt V-1600-luokan kilpailijan kuulemisen toisen kilpailijan tehtyä vastalauseen kilpailutapahtumista (I tapaus).

 

(b) Sovellettavat säännökset

 

Autokilpailujen kansallisten määräysten 95 §:n 5 kohdan nojalla rallicrossia koskevissa SM 2021 -lajisäännöissä on määrätty 30 minuuttia lyhyemmästä vastalauseen tekemisen määräajasta tuloksia koskevissa asioissa. Lajisääntöjen kohdan 2.14.1. mukaan vastalauseaika on viisitoista (15) minuuttia tapahtumasta tai johdon tekemästä päätöksestä.

 

Kansallisten määräysten 96 §:ssä on puolestaan määritelty vastalausetta koskevan kuulemisen yksityiskohdista. Säännöksen mukaan ennen kuin vastalause ratkaistaan, tulee vastaajalle järjestää tilaisuus selvityksen antamiseen. Hänellä on oikeus kutsua todistajia. Mikäli vastaaja tai hänen todistajansa eivät saavu, ratkaistaan vastalause heidän poissa ollessaan, jos voidaan näyttää toteen, että he ovat kutsun saaneet. Jos vastalausetta ei voida kuulustelun jälkeen ratkaista, ilmoitetaan molemmille osapuolille aika ja paikka, jolloin tuomareiden päätös julistetaan. Päätöksentekoon kilpailussa tehtyyn vastalauseeseen ei saa osallistua henkilö, joka on läheisessä sukulaisuussuhteessa henkilöön tai henkilöihin, joiden kilpailusuoritukseen käsittely vaikuttaa tai jolla voi olla asian ratkaisussa oma taloudellinen etuisuus kyseessä tai jonka kilpailusuoritukseen asia vaikuttaa.

 

Kansallisten määräysten 67 §:n 5 kohdan mukaan tuomareilla on velvollisuus valvoa, että kilpailut tapahtuvat kilpailusääntöjen mukaisesti sekä että kilpailujen ohjelmaa asianmukaisesti seurataan. He ratkaisevat jokaisen vastalauseen, joka kilpailujen yhteydessä voidaan jättää, kuitenkin sillä rajoituksella, jonka oikeus vedota tämän säännön mukaisesti aiheuttaa. Tuomariston on ratkaisun tehtyään saatettava se tiedoksi vastalauseentekijälle ja kerrottava tekijälle hänen oikeutensa päätöksen mahdolliseen muutoksenhakuun (ks. Vetoamisoikeus § 100).

 

Kansallisten määräysten 67 §:n 10 kohdan mukaan tuomariston on käsiteltävä ja tutkittava sääntörikkomus tai muu sellainen kilpailutapahtuma, joka voi aiheuttaa jatkotoimia rangaistuksen tms. muodossa. Asianosaisia on kuultava ja tarkka pöytäkirja päätöksineen/päätösehdotuksineen on toimitettava AKK:lle. Saman pykälän 13 kohdan mukaan tuomaristo vahvistaa kilpailun tulokset. Mikäli kilpailussa on tehty vetoomus tai kilpailun tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia toimenpiteitä, voidaan tulokset vahvistaa vasta tutkimusten jälkeen. Tuomaristo voi kuitenkin vahvistaa tulokset niiltä osin mihin jatkotoimenpiteet eivät vaikuta.

 

Liiton nopeuskilpailusääntöjen kohdan 13.9 kappaleen 4 mukaan kun vastalauseaika on kulunut umpeen ja mahdollisista vastalauseista on tehty päätös, joka on ilmoitettu vastalauseen tekijälle, allekirjoittavat tuomarit tulosluettelon, jonka jälkeen on sitä pidettävä palkintopöytäkirjana. Mikäli on tehty vetoomus, ei vetoomuksen alaiselta kilpailun osalta julkaista tuloksia eikä jaeta palkintoja. Säännön 5 kappaleen mukaan jos kilpailija poistuu kilpailupaikalta ennen kuin tulokset ovat viralliset saamatta lupaa kilpailun johtajalta, kilpailija luopuu oikeudestaan tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa.

 

Liiton nopeussääntöjen kohdassa 16.2. on määritelty tuomariston puheenjohtajan tehtävät. Siitä ilmenee muun muassa, että tuomariston puheenjohtajalla on samat velvollisuudet ja oikeudet kuin tuomareilla. Voimassa olevat säännöt velvoittavat häntä kuitenkin kiinnittämään erityistä huomiota kilpailun järjestelyyn ja läpiviemiseen.

 

(c) Oikeusturvalautakunnan arviointi huomautusten perusteista

 

Vetoomusoikeuden päätöksestä ilmenee, että se on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, missä C on tuomariston edustajana kertonut, että kilpailija (nro 18) oli tehnyt kilpailun tapahtumista vastalauseen, joka oli käsitelty tuomaristossa ja hyväksytty sen toimesta. Tuomariston päätöksestä oli tässä vaiheessa toimitettu tieto myös tuloslaskentaan. Tämän

jälkeen kilpailija (nro 92) oli tullut paikalle ja hänen kantansa asiaan oli kuultu. Asiaa ei kuitenkaan ollut käsitelty tuomaristossa uudelleen, koska se oli jo kertaalleen ratkaistu ja kilpailijalla (nro 92) oli ollut mahdollisuus vedota ratkaisusta. Vetoomusoikeuden päätöksestä ilmenee myös, että vetoomuksen tehnyt kilpailija (nro 92) ja hänen nimeämänsä todistaja olivat niinikään kertoneet samalla tavalla siitä, että ensimmäisen kilpailijan (nro 18) tekemä vastalauseasia oli ehditty jo ratkaista ennen kuin vetoomuksen tehnyt kilpailija (nro 92) ja todistaja olivat saapuneet kilpailutoimistolle.

 

Oikeusturvalautakunta todennee, että sen arvioitavana on liiton hallituksen tekemien kurinpitopäätösten ja niitä koskevan menettelyn oikeellisuus. Muutoksenhaun kohteena ei sen sijaan ole vetoomusoikeuden päätös eikä siten se, onko kilpailun toimitsijoina olleita valittajia kuultu asianmukaisesti vetoomusoikeudessa käsiteltäessä yhden kilpailijan tekemään vetoomusta (I tapaus). Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on kuitenkin arvioida, onko edellä mainituille kolmelle valittajalle annetuille huomautuksille ollut olemassa autourheilussa noudattavien määräysten ja sääntöjen mukaiset perusteet. Tässä arvioinnissa oikeusturvalautakunta ei ole sidottu siihen lopputulokseen ja perusteluihin, jotka vetoomusoikeus on päätöksessään esittänyt, vaan kyseinen päätös on vain yksi, joskin melko keskeinen, seikka huomautusten taustalla olevaa menettelyä koskevassa näytön arvioinnissa.

 

Oikeusturvalautakunta katsonee, ettei se ole havainnut, että vetoomusoikeuden menettelyssä olisi tapahtunut valituksessa väitetty kuulemisvirhe, jolla olisi voinut olla vaikutusta kurinpitopäätösten oikeellisuuden arviointiin, tai että vetoomusoikeuden päätös olisi perustunut virheelliseen tai puutteelliseen näytön arviointiin. Oikeusturvalautakunta tehnee vetoomusoikeuden päätökseen kirjatuista seikoista ja muutoin oikeusturvalautakunnalle esitetyistä seikoista saman johtopäätöksen kuin vetoomusoikeus: tuomaristo oli V-1600-kilpailun kilpailijan (nro 18) vastalausetta käsitellessään ratkaissut sen kuulematta toista kilpailijaa (nro 92), varaamatta tälle muutoin tilaisuutta selvityksen antamiseen ennen vastalauseen ratkaisemista tuomaristossa tai käsittelemättä uudelleen vastalauseasiaa sen jälkeen, kun kilpailija (nro 92) oli saapunut paikalle ja tullut kuulluksi.

 

Oikeusturvalautakunnalle toimitetuissa valittajien selvityksissä ja myös valittaja C:n liiton lajiryhmälle antamassa kirjallisessa selvityksessä on vastoin edellä esitettyä väitetty, että kilpailijaa (nro 92) oli kuultu ennen vastalauseasian ratkaisemista. Oikeusturvalautakunta ei kuitenkaan pitäne näitä selvityksiä uskottavina ottaen huomioon vetoomusoikeuden päätökseen kirjattu C:n yksityiskohtainen ja -selitteinen kertomus tapahtumienkulusta ja se, ettei kertomusten muuttumiselle ole annettu ymmärrettävää selitystä.

 

Valittajat A, B ja C ovat tuomariston muodostaneina olleet edellä selostettujen sääntöjen ja määräysten perusteella velvolliset huolehtimaan kilpailijoiden ja muiden tahojen välttämättömistä kuulemisista ennen asian ratkaisemista. Kilpailijan (nro 18) vastalause on kilpailun jälkeen tehty nimenomaan kanssakilpailijaa (nro 92) vastaan. Kilpailijan (nro 18) vastalauseasian lopputulos on siten voinut ja sittemmin onkin vaikuttanut kilpailijan (nro 92) oikeusasemaan sitä heikentävästi, kun mainittujen kilpailijoiden keskinäiset sijoitukset kisassa ovat tuomariston päätöksellä muuttuneet vastalauseen tultua hyväksytyksi. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsonee, että kilpailijan (nro 92) kuuleminen SM-jääratakilpailun 14.3.2021 luokan V-1600-kilpailussa ennen vastalauseasian ratkaisemista oli laiminlyöty. Valittajista A:lle määrätty huomautus on perustettu tähän laiminlyöntiin. Näin ollen A:n valitus on tältä osin hylättävä.

 

Tuomariston kilpailusta laatimasta pöytäkirjasta ja sen liiteasiakirjoista ilmenee, että V-1600-luokan kilpailussa kilpailija (nro 18) oli tehnyt vastalauseen 14.3.2021 kello 14.11 ja että se oli hyväksytty tuomariston päätöksellä kello 14.46. Valittajat ovat valituksessaan tuoneet esille, ettei kyseisen sarjan muuttuneita tuloksia ollut kuitenkaan tämän jälkeen julkaistu johtuen kilpailijan (nro 92) tekemästä vetoomuksesta. Toisaalta C:n on edellä vetoomusoikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin kirjattu kertoneen, että ”tässä vaiheessa” eli tuomariston tehtyä päätöksensä vastalauseesta muutetuista tuloksista oli toimitettu tieto myös tuloslaskentaan. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tuloslaskentaan toimitetut tiedot oli välittömästi julkaistu internetissä. Liitto ei ole oikeusturvalautakunnan käsittelyssä lausunut tulosten julkaisemisajankohdasta. Tuomariston pöytäkirjasta ilmenee, että luokkalähtöjen 1-3 ja 5-6 tulokset on julkaistu 14.3.2021 kello 16.18 – 16.23. Asiassa ei ole selvitystä siitä, mikä on ollut V-1600-luokan lähdön numero.

 

Oikeusturvalautakunta katsonee C:n kertomuksen muuttuneiden tulosten toimittamisesta tuloslaskentaan uskottavaksi. Esitetyn selvityksen valossa on selvää, että muuttuneet tulokset on julkaistu ennen kuin 15 minuutin vastalauseaika on kulunut. Näin ollen asiassa on tullut selvitetyksi, että A, B ja C ovat tuomariston jäseninä jättäneet huolehtimatta siitä, että kilpailun tulokset julkaistaan vasta, kun muuttuneiden tulosten vastalauseaika on kulunut umpeen. Näiltä osin heidän valituksensa on siten hylättävä.

 

6. Oikeusturvalautakunnan arviointi määrätystä seuraamuksesta

 

Johtuen kuulemisperiaatteen keskeisestä merkityksestä, tuomariston korostetusta vastuusta ja siitä, että kysymys on ollut Suomen mestaruuskilpailusta eikä alemman tasoisesta kilpailusta, oikeusturvalautakunta katsonee, ettei huomautusta voida pitää kohtuuttomana seuraamuksena. Huomautus on suhteessa autokilpailujen kansallisten määräysten 83 §:ssä mainittuihin muihin kurinpitoseuraamuksiin nähden lievin seuraamus.

 

Koska kysymys on ollut yksittäisestä virheestä ja koska valittajien valitus osittain menestynyt ja osa A:lle, B:lle ja C:lle määrättyjen huomautusten perusteena olleista virheistä on poistunut, oikeusturvalautakunta katsonee, että kunkin valittajan huomautuksen voimassaoloaikaa on syytä lyhentää määrätystä kestosta. Liiton säännöissä tai määräyksissä ei ole määritelty huomautuksen keston vähimmäis- eikä enimmäisaikaa.

 

Huomautukset ovat liiton hallituksen päätösten perusteella voimassa 10.6.2021 – 10.12.2022. Oikeusturvalautakunta muuttanee huomautusten voimassaoloaikaa lyhentäen sen vuoden mittaiseksi, jolloin A:n, B:n ja C:n huomautusten viimeinen voimassaolopäivä on 9.6.2022.

 

7. Lopputulos ja valitusmaksun palauttaminen

 

Valittajista D:n valitus tulisi siis hyväksyä. Tästä syystä häntä koskeva kurinpitopäätös kumottaneen ja määrätty huomautus poistettaneen. Asian lopputulos huomioon ottaen D vapautunee osaltaan valitusmaksun maksamisesta. Koska asiassa on maksettu yksi ja yhteinen valitusmaksu, D:lle ei oikeusturvalautakunnan toimesta yksin tämän lopputuloksen vuoksi palautettane valitusmaksua tai osaa siitä.

 

Valittajista A:n, B:n ja C:n valitukset tulisi siis osittain hyväksyä. Tästä syystä heitä koskevia kurinpitopäätöksiä muutettaneen ja määrättyjä huomautuksia kestoltaan lievennettäneen yhden vuoden mittaisiksi. Se, miltä osin kyseiset valittajat ovat asiansa voittaneet, ei voitane pitää vähämerkityksellisenä. Näin ollen oikeusturvalautakunta harkinnee kohtuulliseksi palauttaa valittajille heidän yhteinen valitusmaksunsa.