15/2016 Jääkiekko Yhdistys - Kasvattajakorvaus - Kilpailusäännöt

 
 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA             PÄÄTÖS     Nro 15/2016

 

                                                                                   Diaarinro 7/2016 6.7.2016

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n päätös 2.3.2016

 

ASIA            

Kasvattajakorvaus

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

JYP Jyväskylä Oy

 

KUULTAVAT

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

Jääkiekon SM-liiga Oy

HPK Liiga Oy

 

 

ASIAN TAUSTAA

 

A teki 12.5.2012 JYP Jyväskylä Oy:n (JYP) kanssa pelaajasopimuksen ajalle 1.5.2012 – 30.4.2015. Kaudella 2012 – 2013 A:n palkka oli sopimuksen mukaan 8.000 euroa, kaudella 2013 – 2014 15.000 euroa ja kaudella 2014 – 2015 24.000 euroa. Lisäksi sopimuksessa oli sovittu bonuksista, mutta ne eivät olleet toteutuneet.

 

JYP tarjosi A:lle 8.1.2015 kahden vuoden jatkosopimusta, jonka mukaan A:n palkka olisi kaudella 2015 – 2016 ollut 26.000 euroa ja kaudella 2016 – 2017 30.000 euroa. A ei hyväksynyt tarjousta, vaan siirtyi toiseen seuraan HPK Liiga Oy:n (HPK) kanssa tekemällään pelaajasopimuksella.

 

HPK:ssa pelatessaan A sai alle 23-vuotiaana täyteen 90 liiga/CHL –peliä. Lisäksi hänellä on ollut arvokisaedustuksia.

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n vuosia 2015 – 2016 koskeneiden kilpailusääntöjen kasvattajakorvausta koskevassa kohdassa 4.9 on todettu muun ohella:

 

”Mikäli seura vaihtuu 30-90 ottelun välillä, on uusi seura velvollinen maksamaan osuutensa kasvattajakorvauksesta vain mikäli edellinen liigaseura on tarjonnut pelaajalle sopimusta, jonka veronalainen pelaajapalkka on vähintään edellisen kauden veronalainen pelaajapalkka korotettuna 10 %:lla.”

 

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N JA JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N PÄÄTÖS 2.3.2016

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n ja Jääkiekon SM-Liiga Oy:n 2.3.2016 tekemän päätöksen mukaan JYP Jyväskylä Oy ei ole oikeutettu kasvattajakorvaukseen A:sta, koska JYP:n tarjouksen mukainen palkankorotus seuraavan kauden osalta olisi ollut kilpailusäännöissä edellytetyn 10 prosentin sijaan 8,3 prosenttia. Kilpailusääntöjen tarkoitus on laskea palkankorotus vertaamalla vuosia N ja N+1 ja estää mahdollisuus tarjota pitkäaikaista jatkosopimusta, jossa vasta viimeisen kauden palkankorotus nostaisi keskiarvokorotuksen yli 10 prosenttiin.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

JYP Jyväskylä Oy on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n ja Jääkiekon SM-Liiga Oy:n siirtokorvausta koskeva päätös kumotaan ja sillä vahvistetaan olevan oikeus kasvattajakorvaukseen A:sta. Lisäksi JYP on vaatinut, että Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan sille lautakuntakäsittelystä syntyneet kulut korkoineen.

 

A:lle tarjottu palkankorotus olisi ensimmäisen kauden osalta ollut 8,3 prosenttia ja toisen kauden osalta 15,3 prosenttia eli keskimäärin 11,8 prosenttia. Kiinteän kahden vuoden sopimuskauden kuluttua A:n palkka olisi siten ollut kilpailusääntöjen edellyttämällä tavalla vähintään edellisen kauden (2014 – 2015) palkka korotettuna 10 prosentilla.

 

Tarjottu kahden vuoden ja 56.000 euron suuruinen sopimus ei ole ollut Jääkiekkoliiton päätöksessä tarkoitettu pitkäaikainen jatkosopimus. Kilpailusäännöt ovat tulkinnanvaraiset eikä säännöissä ole mainittu, millä aikajänteellä palkankorotuksia arvioidaan. Säännöt eivät estä palkankorotuksen laskemista koko sopimuskauden ajalta toteutuvien palkankorotusten keskiarvona.

 

Tulkinnanvaraista kilpailusääntöä tulkittaessa tulee ottaa huomioon se, ettei säännön tarkoituksena ainakaan ensisijaisesti ole estää palkankorotuksilla keinottelu, vaan ennemminkin paitsi turvata pelaajalle palkankorotus myös kasvattajaseuralle asianmukainen korvaus kasvatustyön kuluista.

 

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

Kilpailusääntöjen kasvattajakorvausta koskeva sääntökohta on tehty Suomen Jääkiekkoilijat ry:n esityksestä ja yhdessä SM-Liigaseurojen kanssa. Säännöissä on edellytetty vanhan seuran tarjoavan pelaajalle vähintään 10 prosentin palkankorotusta edellisen kauden palkkaan verrattuna. Sääntö on tehty sen vuoksi, ettei seura voi tarjota pelaajalle seuraavasta kaudesta samaa tai jopa pienempää palkkaa ja siten estää pelaajan vapaata liikkuvuutta pidättäen itselleen oikeuden kasvattajakorvaukseen, joka tosiasiallisesti saattaa estää pelaajan siirtymisen korvauksen suuruuden vuoksi ja pakottaisi pelaajan näin tyytymään pienempään palkkaan kuin minkä hän muuten ansaitsisi.

 

Koska säännöissä selvästi kerrotaan vertailukohdan olevan edellisen kauden palkka, on selvää, että palkkaa verrataan tulevan kauden palkkaan. Myös edellisten vuosien palkkoihin vertaaminen on säännöissä selvästi poissuljettu. Mikäli palkankorotus laskettaisiin jopa useiden vuosien keskiarvona, vaarantaisi se sekä pelaajan vapaata liikkuvuutta että oikeusturvaa.

 

HPK Liiga Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja JYP velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 992 eurolla korkoineen.

 

Kasvattajakorvausta koskeva kilpailusääntöjen kohta on selkeä ja yksiselitteinen eikä siinä ole valituksessa väitettyä tulkinnallisuutta. Säännöissä ei mainita keskimääräisestä pelaajapalkasta.

 

Sopimuskohdan tarkoituksena on turvata pelaajan palkankorotus tämän uran edetessä ja lisäksi turvata kasvattajaseuralle asianmukainen korvaus kasvatustyön kuluista. Keinottelun estämiseksi ja pelaajan palkan oikeudenmukaisen kehityksen turvaamiseksi ehtokohdalla on estetty takapainotteiset sopimustarjoukset.

 

Jääkiekon SM-Liiga Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastineen esittämiseen.

 

VASTASELITYS

 

JYP Jyväskylä Oy on Jääkiekkoliiton ja HPK:n vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, ettei kasvattajakorvausta koskevan sääntökohdan sanamuoto ole pelaajan tulevan palkan osalta yksiselitteinen. Sääntöjen mukaan pelaajan edellisen kauden palkkaa verrataan pelaajalle tarjotun sopimuksen mukaiseen palkkaan. Säännöissä ei sen sijaan ole ilmaistu, että edellisen kauden palkkaa verrattaisiin tulevan kauden palkkaan.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska se on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä.

 

Pääasiaratkaisun perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

Asiassa on kysymys Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kasvattajakorvausta koskevan sääntökohdan 4.9 tulkinnasta eli tässä tapauksessa siitä, verrataanko kasvattajakorvauksen maksuvelvollisuutta arvioitaessa pelaajan edellisen kauden palkkaa tarjotun sopimuksen keston perusteella laskettuun keskipalkkaan, kuten JYP on esittänyt, vai seuraavalle kaudelle tarjottuun palkkaan, kuten Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n päätöksessä on tehty.

 

Kasvattajakorvausta koskeva sääntömääräys

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 4.9 todetaan muun ohella seuraavaa.

 

”Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa Jääkiekon SM-Liigassa tai muussa Suomessa pelattavassa ylikansallisessa ammattilaissarjassa (KHL, CHL tms.) määrätyn määrän otteluita (pöytäkirjamerkintä ratkaisee).”

”Kasvattajakorvaus maksetaan kun pelaaja pelaa SM-Liigassa taulukossa mainitun ottelumäärän (6/30/90 ottelua) ja on kyseisenä pelipäivänä alle 23 -vuotias.”

”Jokainen kasvattajakorvauslisä maksetaan vain kerran kasvattajaseuralle. Mikäli seura vaihtuu 30-90 ottelua välillä, maksaa uusi seura mahdolliset lisäkorvaukset sille seuralle, joka on ne maksanut kasvattajaseuroille. Mikäli seura vaihtuu 30-90 ottelun välillä, on uusi seura velvollinen maksamaan osuutensa kasvattajakorvauksesta vain mikäli edellinen liigaseura on tarjonnut pelaajalle sopimusta, jonka veronalainen pelaajapalkka on vähintään edellisen kauden veronalainen pelaajapalkka korotettuna 10 %:lla, kuitenkin vähintään Urheilijaturvalain (Laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta 276/2009) vakuuttamisvelvollisuuden alarajan suuruinen, vuonna 2016 alaraja on 11.060 €. Jos vanha seura ei ole tarjonnut tämän kohdan mukaista sopimusta, on uusi seura kuitenkin velvollinen maksamaan edellistä/edellisiä SM-Liigaseuraa/-seuroja edeltävät osuudet kasvattajakorvauksesta. Mikäli pelaaja vuokrataan toiseen seuraan ja ottelumäärä täyttyy uudessa seurassa, on vuokraava seura velvollinen maksamaan loppuosuuden kasvattajakorvauksesta.”

 

Oikeusturvalautakunnan sääntömääräystä koskeva kannanotto

 

Kuten kasvattajakorvausta koskevasta sääntömääräyksestä ilmenee, kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa esimerkiksi jääkiekon SM-Liigassa. Kasvattajakorvaus maksetaan, kun pelaaja pelaa sääntömääräyksessä mainitun määrän otteluita ja on kyseisenä päivänä alle 23-vuotias. Sääntömääräyksen tarkoituksena on toisin sanoen turvata kasvattajaseuralle asianmukainen korvaus kasvatustyön kuluista.

 

Kasvattajakorvauksen suuruus - joka esimerkiksi A:n osalla on ollut 22.500 euroa – voi kuitenkin johtaa tosiasiallisesti siihen, että se estää nuoren alle 23-vuotiaan pelaajan siirtymisen toiseen seuraan. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, ettei pelaajasopimuksen nuoren pelaajan kanssa tehneen seuran välttämättä tarvitse tarjota pelaajalle suuruudeltaan sellaista palkkaa, minkä joku muu seura hänelle mahdollisesti olisi valmis tarjoamaan. Tähän nähden Jääkiekkoliiton esittämää siitä, että kilpailusääntöihin kirjattu velvollisuus tarjota nuorelle alle 23-vuotiaalle pelaajalle edelliseen kauteen nähden 10 prosentilla korotettua palkkaa, on tehty nimenomaan turvaamaan nuoren pelaajan oikeutta vapaaseen siirtymiseen sekä hänen oikeuttaan asianmukaiseen palkkaan, on pidettävä uskottavana. Tällainen tulkinta on myös johdonmukainen sääntökohdan sanamuodon kannalta siihen nähden, että sen mukaan pelaajalle tarjotun uuden sopimuksen mukaista palkkaa verrataan nimenomaan pelaajan viimeisimmän vuoden palkkaan eikä keskimääräiseen palkkaan joltakin ajalta.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on kysymys kilpailutoimintaa koskevan sääntömääräyksen tulkinnasta eikä kurinpitoa koskevasta sääntömääräyksestä. Mikäli säännöt tällaisessa tilanteessa mahdollistavat sanamuotonsa perusteella useita erilaisia tulkintoja, lähtökohtana on, että yhdistyksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluu valita sen näkökulmasta tarkoituksenmukaisin säännön sanamuodon mahdollistama tulkintavaihtoehto.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että niin JYP:n valituksessaan kuin Jääkiekkoliiton ja HPK:n vastauksissaan esittämät tulkintavaihtoehdot kasvattajakorvausta koskevasta sääntömääräyksestä ovat sinällään sen sanamuotoon nähden mahdollisia. Ottaen kuitenkin huomioon, että JYP:n esittämällä tavalla tulkittuna sääntömääräys, paitsi mahdollistaisi sen, että nuoren alle 23-vuotiaan pelaajan oikeus palkankorotukseen käytännössä siirtyisi myöhempään ajankohtaan, myös käytännössä johtaisi siihen, että sanottu pelaaja joutuisi palkankorotuksen saadakseen sitoutumaan toiseen seuraan siirtymisen estävään kestoltaan pidempään sopimukseen, voidaan Jääkiekkoliiton esittämää tulkintaa sääntömääräyksestä pitää myös hyväksyttävänä ja sen näkökulmasta tarkoituksenmukaisena. Valituksen kohteena oleva Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-Liiga Oy:n päätöstä ei siten ole perusteltua pitää kilpailusääntöjen vastaisena.

 

Lopputulos

 

Edellä lausutun perusteella JYP:n valitus on hylättävä.

 

Lautakuntakulut

 

Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

JYP on hävinnyt valituksensa. Tämän vuoksi sen vaatimus Jääkiekkoliiton velvoittamisesta korvaamaan sen lautakuntakulut on hylättävä. Samasta syystä JYP on velvoitettava korvaamaan HPK:lle lautakuntakäsittelystä aiheutuneet kulut kokonaan. HPK:n kuluvaatimus on määrältään kohtuullinen.

 

Päätöslauselma

 

Valitus ja JYP Jyväskylä Oy:n vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta hylätään.

 

JYP Jyväskylä Oy velvoitetaan suorittamaan HPK Liiga Oy:lle korvaukseksi lautakuntakuluista 992 euroa.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Jukka Sippo                                                                Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Heikki Halila, Hannu Rautiainen, Jukka Virtanen ja Elias Kajander