22/2023 Jääkiekko - Kurinpito – Pelikielto – Erotuomariraportti – Erotuomariraportin luotettavuus
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 22/2023
15.6.2023
Diaarinro 20/2023
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 29.3.2023
ASIA
Pelikielto
MUUTOKSENHAKIJA
A, edustajanaan huoltajansa B
KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry
SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS 29.3.2023
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksessään 29.3.2023 määrännyt A:lle yhden (1) sarjaottelun pelikiellon. Määrätty pelikielto perustuu 26.3.2023 pelatusta U11 lohko 1 b ottelusta Kurra Oranssi – GrIFK White laadittuun erotuomariraporttiin. Sääntöperusteena kurinpitäjä on viitannut jääkiekon sääntökirjan laitataklausta koskevaan kohtaan 41.
VALITUS PERUSTEINEEN
A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja hänelle määrätty pelikielto poistetaan.
Perusteinaan A on esittänyt, että tilannetta koskevan videotallenteen perusteella valituksen kohteena oleva päätös on väärä. Videotallenteelta ilmenee, että ennen kontaktia A antaa vastustajajoukkueen kysymyksessä olevalle pelaajalle mailapaineen, jonka perusteella kontaktin kohteena oleva pelaaja havaitsee A:n olevan lähellä. Mailapaineen jälkeen A ottaa vastustajajoukkueen pelaajalta tilan pois ottamalla tähän kontaktin. A ei ota vauhtia ennen kontaktia ja hän tulee tilanteeseen vähäisellä vauhdilla. Hän myös keskittyy tilanteessa pelaamaan vastustajajoukkueen pelaajan mailaa pois, nostamalla mailaa ennen kontaktia. Kokonaisuutena A pelaa tilanteen juuri kuten U11-ikäluokan pelaajille opetetaan. Erotuomarin ratkaisu jäällä on ollut siihen nähden ymmärrettävä, että ratkaisu on tehty välittömien havaintojen perusteella. Kurinpitäjän päätös ja määrätty lisärangaistus ovat kuitenkin perusteettomia, minkä vuoksi päätös on kumottava ja lisärangaistus on poistettava.
VASTAUS PERUSTEINEEN
Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että U11-ikäluokassa taklaaminen ei ole sallittu, kun taklataan takaapäin ja kohti laitaa. Selästä taklaaminen aiheuttaa aina minimissään 5 min. + pelirangaistuksen ja harkinnan mukaan ottelurangaistuksen. Jos pelaaja loukkaantuu, on aina tuomittava ottelurangaistus.
Kuten videotallenteelta ilmenee, karvaava pelaaja (A) kohdistaa kontaktin vastustajan selkäpuolelta ja taklaa vastustajan suoraan kohti laitaa. Pelaaja loukkaantuu tilanteessa ainakin hetkellisesti. Erityisen painava syy lisärangaistuksen määräämiselle on asiassa se, että U11-ikäluokan pelaajia ei opeteta ottamaan tämänkaltaisia taklauksia vastaan laitaa kohti mentäessä ja tämän vuoksi kontakti on ollut arvaamaton ja yllättävä ja siten myös erittäin vaarallinen. Kurinpitäjä on käyttänyt asiassa hänelle kuuluvaa harkintavaltaa ja kysymyksessä olevan kaltaisissa tilanteissa Jääkiekkoliiton kurinpitokäytännön mukaista on ollut määrätä pelaajalle pelikieltoa vaarallisesta taklauksesta.
VASTASELITYS
A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
Kurra Oranssin ja GrIFK Whiten joukkueiden välillä on pelattu 26.3.2023 U11 1 b lohkon ottelu. GrIFK Whiten A:lle on ottelun aikana määrätty laitataklauksesta 5 minuutin rangaistus sekä pelirangaistus (20 min). Ottelun erotuomari on laatinut pelirangaistuksen johdosta erotuomariraportin, joka on toimitettu Jääkiekkoliiton kurinpitäjälle. Erotuomariraportin perusteella A:lle on määrätty kurinpitäjän toimesta yhden sarjaottelun pelikielto. Valituksen kohteena olevan kurinpitäjän päätöksen perusteella kurinpitäjällä ei ole ollut päätöstä tehdessään käytettävissä muuta aineistoa kuin sanottu erotuomariraportti.
A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko A:lle tullut määrätä ottelun aikana määrätyn pelirangaistuksen lisäksi kurinpitoseuraamuksena yhden ottelun lisärangaistus.
Sovellettavat Jääkiekkoliiton säännöt
Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 7.16 mukaan taklaaminen on U12 ja sitä nuoremmissa ikäluokissa sallittu,
· kun luistellaan laidansuuntaisesti, taklattavan pelaajan ollessa kiinni laidassa ja taklataan pelaajaa samansuuntaisella liikeradalla
· kun puolustava pelaaja ja hyökkäävä pelaaja liikkuvat samansuuntaisesti, vaikka rintamasuunnat ovatkin vastakkaiset ja puolustava pelaaja taklaa ns. 1 vastaan 1 –tilanteessa vastustajan hyökkääjäpelaajan ns. lantio- tai hartiataklauksella.
Taklaaminen ei ole sallittu,
· kun loukkaantumisvaara on ilmeinen.
· kun taklataan vauhdilla laitaa vasten kentältä päin lähestyen.
· kun taklataan selvästi vastustajan liikeradasta poikkeavasta suunnasta takaa, sivusta tai edestä lähestyen.
Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2022-2023 kohdan 41.1 mukaan laitataklauksesta tuomitaan rangaistus pelaajalle, joka taklaa tai työntää puolustuskyvytöntä vastustajaa aiheuttaen vastustajan voimakkaan tai vaarallisen osumisen tai törmäämisen laitaa vasten. Päätuomarin harkinnan pohjalta rangaistuksen ankaruus perustuu laitaa vasten kohdistuneen iskun voimaan. Päätuomareilla on tämän säännön yhteydessä merkittävä määrä harkintavaltaa. Taklaajan velvollisuus on varmistaa, että vastustaja ei ole puolustuskyvyttömässä asemassa ja jos näin on, hänen täytyy välttää kontakti tai minimoida se. Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti muuttaa asemaansa, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden laitataklaustilanteen, ei tilanteesta rangaista laitataklauksena. Kuitenkin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus.
Nämä näkökulmat täytyy ottaa huomioon, kun päätuomarit soveltavat tätä sääntöä.
Tarpeeton kontakti kiekkoa pelaavaan pelaajaan ilmeisessä pitkän kiekon- tai paitsiotilanteessa, minkä seurauksena pelaaja osuu tai törmää laitaan, on laitataklaus ja täytyy myös rangaista sellaisena. Tilanteissa, joissa osumaa laitaa vasten ei ole, niin rike pitää käsitellä ryntäyksenä.
Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2022-2023 kohdan 41.3 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen pelaajalle, joka syyllistyy laitataklaukseen vastustajaa kohti, ja joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa siten, että päätuomarin harkinnan mukaan tällaista pelaajaa ei riittävästi rangaista tuomitsemalla pieni rangaistus.
Isoja rangaistuksia koskevan sääntökirjan kohdan 20.1 mukaan sitä, onko kysymys säännöissä tarkoitetusta piittaamattomasta vaarantamisesta, tarkastellaan arvioimalla rikkeen vakavuutta, kontaktin vakavuutta, väkivallan astetta ja teon yleistä moitittavuutta.
Sääntökirjan kohdan 23.2 mukaan pelirangaistuksen saaneen pelaajan, valmentajan tai muun joukkueen toimihenkilön osalta tapaus raportoidaan asiaankuuluvalle elimelle, jolla on täysi valta tuomita lisäkurinpitorangaistuksia rangaistulle henkilölle.
Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2022-2023 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.
Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä pelaajalle rangaistuksena muun muassa tietyn ottelumäärän mittainen pelikielto.
Oikeusturvalautakunnan arviointi
Kurinpitäjä on perustanut kurinpitoseuraamuksen määräämisen yksin erotuomariraporttiin ja katsonut A:n rikkoneen sääntökirjan kohdassa 41 olevaa laitataklausta koskevaa sääntömääräystä yhden sarjaottelun pelikiellon arvoisesti.
Erotuomariraportin mukaan A on taklannut takaviistosta laidasta irti olevaa vastustajaa aiheuttaen vastustajan kaatumisen hallitsemattomasti päin laitaa. Kurinpitäjä on päätöksessään katsonut, että A on piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa taklauksellaan, koska U11 ikäluokassa on voimassa taklauksen rajoitussääntö eikä vastustaja ole siten voinut olettaa tulevansa taklatuksi ja siten varautua vastaanottamaan taklausta. Tämän vuoksi ja Jääkiekkoliiton yleinen seuraamuskäytäntö huomioon ottaen kurinpitäjä on määrännyt A:lle tilanteesta yhden ottelun lisärangaistuksen.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Myös kurinpitomenettelyssä erotuomariraporttia on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015 ja UOL 39/2022). Riitauttamisen on kuitenkin perustuttava asiallisiin syihin ja erotuomariraportin sisällöstä voidaan poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana.
A on kiistänyt kurinpitäjän päätöksen ja erotuomariraportin oikeellisuuden ja katsonut, että kysymys ei ole ollut säännöissä kielletystä laitataklauksesta ja että kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei siten ole ollut perusteita. A on toimittanut oikeusturvalautakunnalle videotallenteen tilanteesta. Esitetyn selvityksen perusteella sanottu tallenne ei ole ollut erotuomariraporttia laadittaessa ottelun erotuomarin eikä kurinpitomenettelyssä kurinpitäjän käytettävissä. Asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä asiaa voidaan kuitenkin arvioida kaiken saatavissa olevan selvityksen perusteella. Tällöin kurinpitoseuraamus tulee määrätä ja määrätyn seuraamuksen oikeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta arvioida selvitetyiksi katsottujen tosiseikkojen pohjalta.
Edellä mainitun videotallenteen perusteella kysymys on ollut kiekontavoittelutilanteesta, jossa A:n ja vastustajajoukkueen pelaajan vauhti on ollut verrattain vähäinen. Vastustajajoukkueen pelaaja on tilanteessa kiekollinen pelaaja. Videotallenteelta ilmenee, että A antaa vastustajajoukkueen pelaajalle laidan lähellä ennen kontaktia mailapaineen ja pyrkii riistämään tältä kiekon. Ennen kontaktia vastustajajoukkueen pelaaja nostaa katseensa, havaitsee A:n ja pyrkii kääntymään laidan kautta kohti tulosuuntaa kontaktin alta pois. Koska aikaa ja tilaa ei ole riittävästi, vastustajajoukkueen pelaaja jää A:n ja laidan väliin ja kontaktin seurauksena hetkeksi jäähän makaamaan.
Videotallenteen perusteella tilanteessa ei ole kysymys vastustajan piittaamattomasta vaarantamisesta eikä kontakti kohdistu puolustuskyvyttömään pelaajaan. Ennen kontaktia pelaajien liikerata on samansuuntainen ja kontaktin osuminen vastustajapelaajaan viistosti takaapäin johtuu edellä kerrotulla tavalla siitä, että tämä pyrkii välttämään kontaktin kääntymällä viime hetkellä laidan kautta tulosuuntaansa kohden. Kontakti vastustajaan ei ole vakava eikä väkivaltainen.
Oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymyksessä olevassa tapauksessa erotuomariraportin sisällön oikeellisuutta on asiallisilla perusteilla merkittävällä tavalla horjutettu. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että ottelun jälkeen laaditun erotuomariraportin sisältöä ei voida pitää rikkeen luonteen, vakavuuden ja moitittavuuden osalta luotettavana. Asiassa ei ole ollut perusteita määrätä A:lle kurinpitomenettelyssä yhden sarjaottelun pelikieltoa. Jääkiekkoliiton kurinpitäjän kurinpitopäätös on sen vuoksi kumottava.
Päätöslauselma
Valitus hyväksytään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 29.3.2023 kumotaan ja A:lle määrätty yhden ottelun pelikielto poistetaan.
Valitusmaksu palautetaan.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Timo Ojala
Puheenjohtaja
Samuli Sillanpää
Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Elias Kajander, Tapio Rantala, Hilkka Salmenkylä ja Kimmo Suominen