11/2019 Ringette-Valituksen peruuttaminen-Oikeudenkäyntikulut

11/2019 Ringette – Valituksen peruuttaminen – Oikeudenkäyntikulut

 

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                    Päätös               Nro 11/2019

 

                                                                                                            5.4.2019            Diaarinumero 1/2019

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

X Ringette ry:n hallituksen päätös 4.12.2018

 

ASIA

Oikeudenkäyntikulut

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

X Ringette ry

 

HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

X Ringette ry:n hallitus on 4.12.2018 kokouksessaan kuullut edustusjoukkueen joukkueenjohtajaa A:ta ja kokouksessa tekemällään päätöksellä erottanut A:n.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että hallituksen päätös hänen erottamisestaan yhdistyksestä kumotaan ja X Ringette ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa viivästyskorkoineen.

 

Erottamispäätös oli tehty yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain vastaisesti seuraavista syistä:

 

1) A:ta ei ollut asianmukaisesti kuultu erottamisen perusteesta. A oli kutsuttu samana päivänä järjestettävään hallituksen kokoukseen kuultavaksi sähköpostiviestillä, jossa mainittiin vain hallitukselle saapunut kirje. A:lla ei ollut mahdollisuutta antaa selitystä ja puolustautua. Hänelle ei ollut ilmoitettu syytettävästä teosta, rikotuksi epäillystä yhdistyksen säännöstä tai määräyksestä eikä seikoista, joihin epäily kohdistui. A ei ollut pyynnöistään huolimatta edes kuulemisessa saanut nähtäväkseen hallitukselle saapunutta kirjettä, jonka vuoksi kuuleminen toimitettiin. Erottamispäätös oli myös tehty välittömästi kuulemisen jälkeen, mistä ilmeni, että erottamispäätös oli tehty ilman päätösharkintaa ja ettei kuulemisella ollut asiassa merkitystä.

 

2) Erotettavan henkilön oikeusturva edellytti, että erottamispäätös tehdään kirjallisesti. Näin ei ollut A:n kohdalla menetelty.

 

3) A oli erotettu suullisella päätöksellä ja erottamisen perusteeksi oli ilmoitettu asiaton kielenkäyttö, joka ei ollut yhdistyksen sääntöjen 3.b-kohdan mukainen erottamisperuste. Erottaminen oli yhdistyslain 14 §:stä ilmenevän laillisuusperiaatteen vastainen.

 

4) Erottamiseen ei ollut perustetta, koska A ei ollut käyttänyt asiatonta kieltä.

 

5) Vaikka A olisi asiatonta kieltä käyttänyt, vastaavalla tavalla toimineita muita yhdistyksen jäseniä ei ollut tästä syystä aikaisemmin erotettu, kuten oli A:n kohdalla menetelty. Erottaminen oli siis joka tapauksessa yhdistyslain 33 §:stä ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

 

6) Vaikka A olisi asiatonta kieltä käyttänyt, erottamisen perusteena ei voinut olla A:n kielenkäyttö toukokuussa 2017, koska A:ta ei ollut tästä sittemmin varoitettu, huomautettu eikä kuultu. Yhdistys oli siten hyväksynyt kyseisen A:n menettelyn.

 

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

 

X Ringette ry on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta tai hylätään.

 

Yhdistyksen hallitus ei ollut erottanut A:ta yhdistyksen jäsenyydestä. A oli hallituksen suullisella ja yksimielisellä päätöksellä 4.12.2018 erotettu joukkueenjohtajan tehtävästä sen jälkeen, kun A:ta oli kuultu henkilökohtaisesti. Päätös kerrottiin A:lle ja samassa yhteydessä keskusteltiin erottamiseen liittyvistä käytännön asioista, edustusjoukkueen joukkueenjohtajan tehtäviin liittyen.

 

A:n erottaminen joukkueenjohtajan tehtävästä ei ollut vaikuttanut hänen jäsenoikeuksiinsa yhdistyksessä millään tavoin. Joukkueenjohtajana toimiminen tai muussa seuran vapaaehtoistoiminnassa toimiminen ei ollut yhdistyslain takaama jäsenoikeus. Yhdistyksen hallituksella oli oikeus siirtää joukkueenjohtaja pois tehtävistään käytännössä mistä syistä tahansa.

 

Yhdistyksen hallitus ei ollut sallinut A:n menettelyä. Se oli tullut tietoiseksi A:n menettelystä vasta juuri ennen kokoustaan 4.12.2018.

 

A:lle ei ollut toistaiseksi voitu toimittaa erottamispäätöstä kirjallisena. Hallitus oli odottanut A:n yhteydenottoa seuran omaisuuden siirtämistä koskien.

 

A:N LAUSUMA

 

A on toimittanut lautakunnalle yhdistyksen vastauksen johdosta lausuman ja ilmoittanut siinä, ettei valitusta erottamisen kumoamiseksi tarvitse enää käsitellä. A on kuitenkin vaatinut, että hänelle palautetaan 250 euron valitusmaksu ja että seura velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa korkoineen.

 

A:lla oli ollut valituksen tekemiseen peruste ja oikeussuojan tarve. Hallituksen puheenjohtajan A:lle erottamispäätöksen tekemisen jälkeen 5.12.2018 lähettämä sähköpostiviesti, jossa oli selostettu yhdistyksestä erottamista koskeva seuran sääntöjen kohta 3.b, ja se, ettei A ollut valitusajan kuluessa saanut kirjallista päätöstä erottamisestaan, olivat aiheuttaneet epäselvyyden siitä, mitä erottaminen oli koskenut. Seura oli virheellisellä menettelyllään aiheuttanut valitusprosessin lautakunnassa ja oli siten korvausvelvollinen A:lle aiheutuneista kustannuksista. Samalla perusteella myös valitusmaksu oli palautettava A:lle.

 

 

 

 

 

SEURAN LAUSUMA

 

X Ringette ry on toimittanut lautakunnalle A:n lausuman johdosta oman lausuman ja vaatinut, että A:n vaatimukset hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan seuran kulut 157 eurolla.

 

A oli aiheettomasti käynnistänyt valitusasian käsittelyn lautakunnassa. A:n oli täytynyt erottamispäätöstä koskeneen kuulemistilaisuuden perusteella ymmärtää, mitä hänen erottamisensa oli koskenut.  A oli myös erottamisensa jälkeen ja ennen valitusasian vireilletuloa lautakunnassa ollut lajiliiton kokouksessa 17.12.2018 kuultavana nimenomaan joukkueenjohtajuudesta erottamisensa johdosta. Lisäksi A:lla oli ollut mahdollisuus tiedustella seuran hallitukselta erottamispäätöksen sisällöstä, mihin hän ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa ryhtynyt. Seuralle oli A:n aiheettoman valitusasian johdosta aiheutunut lisätyötä ja kokouskustannuksia, jotka A oli velvollinen sille korvaamaan.

 

A:N LISÄLAUSUMA

 

A on lisälausumassaan kiistänyt seuran kuluvaatimuksen ja ilmoittanut lautakuntakulujensa määräksi 3 031,80 euroa.

 

Seuran kuluvaatimuksen peruste ja liityntä lautakunnassa vireillä olevan valitusasian käsittelyyn on jäänyt epäselväksi.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Pääasia

 

A on peruuttanut valituksensa siltä osin kuin kysymys on ollut erottamismenettelystä ja erottamisperusteista. Näin ollen lausunnon antaminen valituksesta näiltä osin raukeaa.

 

Lautakuntakulujen korvaaminen

 

(a) Lautakuntakulujen korvaamisen arvioinnin lähtökohdat

 

A ja seura ovat kumpikin osaltaan vaatineet lautakuntakulujen korvaamista. A on esittänyt, että valitusasian käsittely on johtunut seurasta johtuvasta syystä, kun hallituksen tekemän erottamispäätöksen sisältö on jäänyt epäselväksi. Seura on kiistänyt A:n vaatimuksen perusteineen ja esittänyt oman kuluvaatimuksensa. Oikeusturvalautakunnan arvioitavana on siten se, kenen maksettavaksi A:n ja seuran lautakuntakulut tulevat.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n peruutettua valituksensa hän on oikeudenkäyntikuluja koskevien säännösten näkökulmasta hävinnyt asiansa. Näin ollen edellä 1 momentissa mainitun pääsäännön mukaan A:n tulisi lähtökohtaisesti vastata omista kuluistaan ja korvata seuran tarpeelliset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 24 §:n mukaan asian käsittelyyn voidaan soveltuvin osin soveltaa yleisissä tuomioistuimissa noudatettavia menettelysäännöksiä, jos tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu. Kyseinen säännös viittaa muun muassa oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikuluja koskeviin säännöksiin, jotka pitkälti sisällöllisesti vastaavat oikeusturvalautakunnan kulusääntöjä. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että sanottua lähtökohtaa on noudatettava myös lautakuntamenettelyssä. Näin ollen asiassa on seuraavaksi tarkasteltava sitä, onko asiassa erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen pääsäännöstä.

 

(b) Oikeusohjeet

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 3 momentin mukaan mikäli lautakunta katsoo, että asia on ollut niin epäselvä, että asian käsittelyyn lautakunnassa on ollut aihetta, sen on määrättävä, että kumpikin asianosainen kärsii kulunsa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentissa on kuitenkin lisäksi säädetty, että jos voittanut asianosainen on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin, hän on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jollei asiassa ilmenneisiin seikkoihin nähden ole aihetta määrätä, että kumpikin asianosainen saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

 

Kyseistä oikeudenkäymiskaaren säännöstä koskevissa lainvalmisteluasiakirjoissa (HE 191/1993 vp s. 12-13) todetaan, että tämä määräys kohdistuu lähinnä oikeudenkäynnissä voittaneeseen vastaajaan. Vastaaja voi aiheuttaa lainkohdassa tarkoitetun tarpeettoman oikeudenkäynnin esimerkiksi laiminlyömällä ilmoittaa vastapuolelleen seikasta, johon hänen oikeutensa kiistatta perustuu ja josta vastapuoli ei ole tiennyt eikä hänen ole pitänytkään tietää. Jos näissä tapauksissa on ilmeistä, että kantaja ei olisi nostanut kannetta, jos hän olisi saanut tiedon mainitusta seikasta, lainkohta tulee sovellettavaksi. Edellytyksenä lainkohdan soveltamiselle on, että hävinneen asianosaisen tietämättömyys asian ratkaisuun vaikuttavasta seikasta on johtunut hänen vastapuolensa menettelystä tai laiminlyönnistä. Pääsäännön mukaan voittanut asianosainen tulisi sen lisäksi, että hän saisi pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, velvoittaa osaksi tai kokonaan korvaamaan myös vastapuolensa kulut. Momentin korvausvelvollisuutta koskeva säännös ei ole kuitenkaan ehdoton. Momentin mukaan kumpikin asianosainen on kuitenkin määrättävä pitämään kulunsa vahinkonaan, jos siihen on aihetta asiassa ilmenneisiin seikkoihin nähden. Tällöin on otettava huomioon myös hävinneen asianosaisen menettely. Kulut voitaisiin kuitata esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että hävinnyt asianosainen, joka jo ennen oikeudenkäyntiä on tarjoutunut suorittamaan sittemmin tuomituksi tulleen määrän, oikeudenkäynnin aikana peruuttaa tarjouksensa ja kiistää kanteen kokonaisuudessaan.

 

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan jos seikka, josta asian lopputulos aiheutui, ei ennen oikeudenkäyntiä ollut hävinneen asianosaisen tiedossa eikä hänen olisi pitänytkään olla siitä tietoinen, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaisten on pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Säännöstä koskevien lainvalmisteluasiakirjojen (HE 191/1993 vp s. 13) mukaan ero pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisen edellytysten välillä on siinä, että ensiksi mainitussa lainkohdassa edellytetään hävinneen asianosaisen tietämättömyyden johtuneen vastapuolen menettelystä tai laiminlyönnistä, kun taas 2 momentissa tarkoitettu tietämättömyys ei ole johtunut vastapuolen syystä. Tietämättömyys jostakin asian ratkaisuun vaikuttavasta tosiseikasta ei vielä yksinään riitä vapauttamaan asianosaista oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Lisäksi edellytetään, ettei asianosaisen olisi pitänytkään tietää tätä seikkaa. Tätä kysymystä harkittaessa voidaan pitää ohjeena normaalin henkilön huolellisuusvelvoitetta.

 

(c) Johtopäätökset

 

Asiassa on riidatonta, että seuran hallitus oli kutsunut sähköpostitse A:n kuultavaksi seuran kolmen nykyisen tai entisen toimihenkilön hallitukselle toimittaman kirjeen johdosta. Seuran hallitus kuuli A:ta väitetyn epäasiallisen kielenkäytön tai epäasiallisen käyttäytymisen johdosta ja heti kuulemisen jälkeen 4.12.2018 yksimielisesti suullisella päätöksellä erotti A:n. A:lle ei ollut jälkikäteen toimitettu kirjallista erottamispäätöstä. Seuran hallituksen puheenjohtaja oli 5.12.2018 vastannut A:n pyyntöön saada itselleen erottamiskäsittelyyn johtanut toimihenkilöiden laatima kirje. Tässä yhteydessä puheenjohtaja oli sähköpostiviestissään kirjoittanut seuraavaa: ”Muistettavaa on myös, että edustuksen joukkueenjohtajana olet ollut luottamustehtävässä ja tämä luottamussuhde hallitukseen on käytöksesi johdosta kadonnut.” Samassa viestissään hallituksen puheenjohtaja edellä selostetun jälkeen kirjoitti näkyviin yhdistyksen sääntöjen 3 b §:n määräyksen, joka otsikkonsakin mukaan koskee yhdistyksestä erottamista.

 

Riidanalaista sen sijaan on se, onko A hallituksen kokouksessa tai ennen valituksen tekemistä ollut tietoinen siitä, että hänet erotettu vain joukkueenjohtajan paikalta eikä sen lisäksi myös seurasta.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seuran hallituksen pöytäkirjasta käy ilmi, että kokouksessa 4.12.2018 olisi tehty päätös erottaa A edustusjoukkueen joukkueenjohtajan paikalta. Seura ei ole kuitenkaan edes väittänyt, että kyseinen pöytäkirja olisi oikeusturvalautakunnan valitusajan kuluessa toimitettu tiedoksi A:lle. Kun seuran hallitus on antanut päätöksensä suullisesti eikä se ole myöhemminkään toimittanut kirjallisesti tiedoksi päätöksen sisältöä, ainoa näyttö päätöksen sisällöstä on hallituksen puheenjohtajan 5.12.2018 A:lle lähettämä sähköpostiviesti. Kyseinen viesti sisältää viitteen siitä, että A olisi ollut tietoinen erottamisen koskeneen vain joukkueenjohtajan luottamustoimea. Samalla viestissä kuitenkin vaikutetaan perustellun erottamista seuran sääntöjen määräyksellä, joka koskee yhdistyksen jäsenyydestä erottamista.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että erottamispäätöksen sisältö on jäänyt hallituksen kokouksessa ja lautakunnan valitusaikana epäselväksi. Tämä on luettava yhdistyksen syyksi, vaikka seuralta ei ole ilmeisesti ennen valituksen toimittamista pyritty varmistumaan, oliko erottaminen koskenut joukkueenjohtajan tehtävää vai seuran jäsenyyttä. Näin ollen A:lla on ollut käytössään olleen hallituksen sähköpostiviestin perusteella aihe hakea muutosta erottamispäätökseen oikeusturvalautakunnalta. A on myöhemmin peruuttanut valituksensa siitä syystä, että seura on vastauksessaan A:n valitukseen oikeusturvalautakunnassa ilmoittanut, ettei A:ta ole erotettu seuran jäsenyydestä. A:n tietämättömyys tästä pääasian ratkaisuun vaikuttaneesta seikasta on johtunut seuran menettelystä. Seura on antanut A:lle aiheen muutoksenhakuun, mistä syystä asiassa on erityisiä syitä poiketa lautakuntakulujen korvaamisen pääsäännöstä.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että yhdistys on velvollinen korvaamaan A:n lautakuntakulut. A:n kuluvaatimus on määrältään arvonlisäveroineen 3 031,80 euroa, mikä koostuu 65 euron aloituspalkkiosta ja asiamiehen 8,5 tunnin työmäärästä. Tuntiveloitusperuste on ollut 280 euroa tunnilta. Tuntipalkkion kohtuullisuuden osalta lautakunta toteaa, että päätöksessä UOL 17/2011 kohtuullisena tuntiveloitusperusteena on pidetty vaadittua 200 euroa tunnilta. Nyt kysymyksessä ollut asia on ollut varsin tavanomainen urheilun seuratoimintaan liittynyt asia, joka ei ole edellyttänyt tavanomaista yhdistysoikeudellista asiantuntemusta suurempaa asiantuntemusta. Asiaan ei ole liittynyt vaativia oikeudellisia tai näytöllisiä kysymyksiä. Asian laatuun ja vaativuuteen nähden käytettyä 280 euron tuntiveloitusperustetta on pidettävä liian suurena. Kohtuulliseksi veloitusperusteeksi lautakunta harkitsee 220 euroa tunnilta.

 

Asian hoitamiseen on käytetty 8,5 tuntia. Laskuerittelystä ilmenevät toimenpiteet ovat olleet asian hoitamiseksi tarpeellisia ja työmäärä on ollut asian laatuun nähden kohtuullinen.  Oikeusturvalautakunta pitää 8,5 tunnin työmäärää kohtuullisena. Näin ollen A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jotka seura on velvollinen hänelle korvaamaan, ovat arvonlisäveroineen 2 318,80 euroa.

 

Lautakuntakulut määrätään maksettavaksi vakiintuneen lautakuntakäytännön mukaan ilman viivästyskorkoa. Näin ollen esitetty korkovaatimus on hylättävä.

 

Seuran oikeudenkäyntikuluvaatimus on edellä mainituilla perusteilla myös hylättävä. Seura vastaa siten omista oikeudenkäyntikuluistaan.

 

Valitusmaksu

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan jos valittaja voittaa asiansa lautakunnassa, hänelle palautetaan suoritettu valitusmaksu. Jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä.

 

Oikeusturvalautakunnan käytännössä valitusmaksua ei ole palautettu tilanteessa, jossa valitus on peruutettu. Tästä on poikettu tilanteessa, jossa muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä on valituksen tiedoksiantamisen jälkeen muutettu valituksessa vaaditulla tavalla ja tämän jälkeen valitus on peruutettu (ks. UOL 16/2013). Valitusmaksu on palautettu myös tilanteessa, jossa muutoksenhaun kohteena oleva päätös on ollut ristiriitainen (UOL 8/2019). Viimeksi mainittu tilanne on verrannollinen nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa erottamispäätös on tehty tavalla, joka on synnyttänyt epäselvyyden sen sisällöstä. Asiassa on siten erityisen painava syy palauttaa A:lle valitusmaksu siitäkin huolimatta, että hänen valituksensa käsittely pääasian osalta on jäänyt sillensä.

 

Päätöslauselma

 

Lausunnon antaminen valituksesta raukeaa ja valituksen käsittely erottamista koskevilta osilta jää sillensä.

 

X Ringette ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 2 318,80 eurolla.

 

X Ringette ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

                                               

 

 

Timo Ojala                                                                  Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                            Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hilkka Salmenkylä, Tom Hedrok, Heikki Halila ja Tapio Rantala.