16/2017 Voimanosto Maajoukkuevalinta – Maajoukkueesta poistaminen – Päätöksen sääntöjenvastaisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 16/2017

 

                                                                                                      11.7.2017    Diaarinro 9/2017

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

                      Suomen Voimanostoliitto ry:n hallituksen maajoukkueesta poistamista koskeva päätös 30.5.2017

 

ASIA           

Maajoukkueesta poistaminen

 

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

J

 

KUULTAVA

 

Suomen Voimanostoliitto ry

 

 

SUOMEN VOIMANOSTOLIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

Suomen Voimanostoliitto ry:n (jäljempänä Voimanostoliitto) hallitus on päätöksellään 30.5.2017 poistanut maajoukkueesta Klassisen voimanoston vuoden 2017 MM-kilpailuihin varasijalle valitun ja Klassisen penkkipunnerruksen vuoden 2017 EM-kilpailuihin varsinaiseksi nostajaksi valitun J:n sanottuihin kilpailuihin osallistuvasta liiton maajoukkueesta. Päätös on perustunut siihen, että J on osallistunut antidopingvalvonnan ulkopuolisen GPC-liiton alaisiin voimanoston EM-kilpailuihin 7.6.2016. Päätöksen mukaan seurauksena tästä liiton sääntöjen mukaan on, että J:tä ei voida valita maajoukkueeseen kiellettyyn kilpailuun osallistumista seuraavan kalenterivuoden loppuun eli vuoden 2017 loppuun mennessä.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

J on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva Voimanostoliiton hallituksen päätös 30.5.2017 kumotaan siltä osin kuin päätös on koskenut Klassisen penkkipunnerruksen vuoden 2017 EM-kilpailuja.

 

Perusteinaan J on lausunut, että valituksen kohteena oleva päätös ei ole perustunut Voimanostoliiton sovellettavaksi tuleviin sääntöihin. J on allekirjoittanut Voimanostoliiton antidopingsopimuksen 24.6.2016 ja sitoutunut noudattamaan sekä myös noudattanut sopimusta allekirjoittamishetkestä lukien. Uutena antidopingsopimuksen tehneenä urheilijana hän on ollut Voimanostoliiton sääntöjen perusteella kilpailukarenssissa 3 kuukautta ajalla 24.6. – 24.9.2016. Samana päivänä 24.6.2016 J on myös maksanut Voimanostoliiton jäsenseuran jäsenmaksun. Tämän jälkeen hän on 25.8.2016 lunastanut Voimanostoliiton kilpailulisenssin ja sitoutunut noudattamaan sekä noudattanut liiton sääntöjä ja määräyksiä. Voimanostoliiton säännöistä ei näissä olosuhteissa seuraa mitään estettä valita J nostajaksi liiton maajoukkueeseen vuoden 2017 arvokilpailuihin.

 

Lisäksi J on lausunut, että Voimanostoliitto ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut hänelle selvitystä siitä, että liitto olisi tulkinnut sääntöjään ratkaisukäytännössään vakiintuneesti siten, että toimitsijoita ja virkailijoita koskevia sääntökohtia olisi sovellettu myös urheilijoihin. Säännöt ovat myös muuttuneet ajan saatossa siten, että vakiintuneeksi väitetyn ratkaisukäytännön tulisi olla verrattain tuoretta, jotta sillä voisi olla asiassa merkitystä.

   

Näillä perusteilla J on katsonut, että päätös poistaa hänet maajoukkueesta on ollut sääntöjen vastainen ja häntä urheilijana ja liiton alaisen yhdistyksen jäsenenä syrjivä.

    

      

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Voimanostoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Perusteinaan Voimanostoliitto on esittänyt, että liiton kurinpitosääntöjen kohdan 2.24.1 mukaan Voimanostoliiton toimivallan alaista, näihin kurinpitosääntöihin sitoutunutta valmentajaa, huoltajaa, tuomaria tai muuta virkailijaa, joka minä tahansa toimitsijana tai virkailijana ottaa osaa voimanostossa tai sen osalajissa järjestettävään kilpailuun, joka ei ole Kansainvälisen Voimanostoliiton (IPF) alainen, järjestämä tunnustama tai hyväksymä, ei valita osallistumispäivästä alkaen seuraavan täyden kalenterivuoden loppuun asti missään ominaisuudessa Suomen maajoukkueeseen.

 

Liiton vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan sääntökohtaa 2.24.1 on sovellettu myös sellaisiin urheilijoihin, jotka ovat osallistuneet tässä sääntökohdassa tarkoitettuun toimintaan ennen antidopingsopimuksen solmimista ja liiton kilpailulisenssin lunastamista. Hallitus on ottanut tämän kannan kahta urheilijaa koskevissa päätöksissään vuosina 2006 ja 2017, minkä lisäksi vuoden 2006 jälkeen on ollut useita tapauksia, joissa urheilijoille tai heidän taustajoukoilleen on hallituksen toimesta erikseen kysyttäessä ilmoitettu, miten hallitus vastaavanlaisissa tilanteissa sääntöjä tulkitsee. Mikäli sääntöjä olisi tulkittu J:n kohdella vakiintuneesta käytännöstä poikkeavasti, olisi muita urheilijoita kohdeltu yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti. On myös huomattava, että mikäli liiton alainen urheilija olisi vuonna 2016 osallistunut antidopingvalvonnan ulkopuoliseen kilpailuun, hänelle olisi liiton vakiintuneen kurinpitokäytännön mukaisesti määrätty tästä menettelystä 6 kuukauden mittainen kilpailukielto, mikäli kysymys olisi ollut ensimmäisestä rikkeestä. J:n kohdalla mitään kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty.

 

Vielä Voimanostoliitto on todennut, että kysymyksessä olevaa sääntökohtaa ei ole viime vuosina muutettu, vaan esimerkiksi vuoden 2015 säännöissä se on ollut saman sisältöinen, vaikkakin sääntöjen eri kohdassa (2.20). Valitus tulee siten aiheettomana hylätä.         

 

 

VASTASELITYS

 

J on Voimanostoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin toistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi J on todennut, että Voimanostoliiton jäsenenä ollessaan hän on noudattanut kaikkia häntä koskevia ja sitovia sääntöjä ja määräyksiä.

 

Edelleen J on lausunut, että Voimanostoliiton vetoamista aikaisemmista tapauksista vain yksi on rinnastettavissa hänen tapaukseensa. Mitään varsinaista päätöstä liitto ei kuitenkaan tältäkään osin ole esittänyt, vaan ainoastaan sähköpostikirjeenvaihtoa, jossa viitataan liiton hallituksessa käytyihin keskusteluihin. On myös huomattava, että kysymyksessä ollut toinen urheilija ei ollut kyseenalaistanut liiton hallituksen esittämää sääntötulkintaa asiassa. Vanhemman, vuoden 2006 tapauksen osalta liitto on esittänyt pöytäkirjanotteen, mutta ei mitään päätöstä eikä myöskään selvitystä siitä, minkä sisältöiset liiton säännöt olivat tuolloin olleet. Tässäkään tapauksessa kysymyksessä ollut urheilija ei ilmeisesti ollut kyseenalaistanut hänelle ilmoitettua liiton hallituksen sääntötulkintaa.

 

Vielä J on liiton vetoaman ja vakiintuneeksi väittämän ratkaisukäytännön osalta todennut, että se sinällään, että liitto olisi tehnyt virheellisen päätöksen aikaisemminkin, ei tee J:tä koskevasta päätöksestä oikeaa. Hallituksen ratkaisukäytännön on oltava voimassa olevien liiton sääntöjen mukainen.       

 

    

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

 

 

Pääasiaratkaisun perustelut

 

Tausta ja kysymyksenasettelu

 

Voimanostoliiton hallitus on päätöksellään 30.5.2017 päättänyt poistaa kesäkuussa 2016 liiton jäsenseuraan liittyneen ja antidopingsopimuksen solmineen J:n maajoukkueesta. Päätös on perustunut siihen, että J oli ennen liiton alaiseen toimintaan osallistumista vuoden 2016 aikana kilpaillut muun liiton kuin Kansainvälisen Voimanostoliiton alaisissa kilpailuissa, mistä sovellettavaksi tulevien Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen mukaan seurasi, että J:tä ei voida valita maajoukkueeseen vuosina 2016 ja 2017. J on valituksessaan ja vastaselityksessään oikeusturvalautakunnassa katsonut, että Voimanostoliiton hallitus on soveltanut liiton kurinpitosääntöjä asiassa väärin, minkä seurauksena myös päätöksen lopputulos on virheellinen.

 

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva Voimanostoliiton hallituksen päätös liiton sovellettavaksi tulevien sääntöjen vastainen.   

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 1.2 mukaan näillä säännöillä määrätään minkä tahansa tahalliseksi todetun sääntöjenvastaisen tai epäurheilijamaisen käyttäytymisen tai muun, tahallisena pidettävän liiton vastaisen toiminnan tai liitolle tai lajille vahinkoa tai huonoa mainetta aiheuttavaksi tai liiton toimintaa vahingoittavaksi katsottavan menettelyn johdosta liiton varsinaiselle jäsenelle tai sellaisen jäsenenä olevalle, liiton toimivallan alaisen voimanostotoiminnan piiriin kuuluvalle henkilölle määrättävästä rangaistuksesta/seuraamuksesta. 

 

Kurinpitosääntöihin sitoutumista koskevan kohdan 1.3.1 mukaan liiton varsinaiset jäsenet sekä niiden jäsenenä olevat, liiton toimivallan alaisen voimanostotoiminnan piiriin kuuluvat henkilöt (ml. urheilijat, valmentajat, tuomarit, ohjaajat, managerit, joukkueen jäsenet, virkailijat, lääketieteelliset asiantuntijat ja muu lääkintähenkilöstö) sitoutuvat noudattamaan liitossa kulloinkin voimassaolevia sääntöjä ja määräyksiä.

 

Kurinpitosääntöjen kohdan 1.6 mukaan seuran jäsenenä olevasta, liiton toimivallan alaiseen kilpailu tai muuhun toimintaan osallistuvasta urheilujohtajasta, valmentajasta, tuomarista, ohjaajasta, managerista, virkailijasta, lääketieteellisestä asiantuntijasta ja muusta lääkintähenkilöstä, jne., käytetään näissä säännöissä termiä toimitsija tai virkailija. Sääntöjen kohdan 1.7 mukaan liiton toimivallan alaiseen kilpailutoimintaan osallistuvasta voimanostajasta tai penkkipunnertajasta, tai mihin tahansa voimanostossa tai sen osalajissa pidettävään kilpailuun kilpailutarkoituksessa osallistuvasta, liiton jäsenseuraa tai liittoa edustavasta urheilijasta, käytetään näissä säännöissä joko termiä voimanostaja tai nostaja.

 

Päätöksentekoa ja toimeenpanoa koskevassa kurinpitosääntöjen kohdassa 1.12 on todettu, että ellei näissä säännöissä muuta mainita, näiden sääntöjen, sekä Suomen antidopingsäännöstön perusteella määrättävistä seuraamuksista päättää ja ne panee täytäntöön liiton hallitus. Kurinpitosääntöjen kohtien 1.16 ja 5 perusteella kurinpitosäännöt tehtyine muutoksineen vahvistetaan vuosittain liiton sääntömääräisessä syyskokouksessa.

 

Voimanostoliiton asiassa vetoaman kurinpitosääntöjen kohdan 2.24.1 mukaan SVNL:n toimivallan alaista, näihin kurinpitosääntöihin sitoutunutta valmentajaa, huoltajaa, tuomaria tai muuta virkailijaa, joka minä tahansa toimitsijana tai virkailijana ottaa osaa voimanostossa tai sen osalajissa järjestettävään kilpailuun, joka ei ole Kansainvälisen Voimanostoliiton (IPF) alainen, järjestämä, tunnustama tai hyväksymä, ei valita osallistumispäivästä alkaen seuraavan täyden kalenterivuoden loppuun asti missään ominaisuudessa Suomen maajoukkueeseen.  

 

Valituksen kohteena olevaa päätöstä koskeva arviointi

 

Asiassa on riidatonta, että edellä selostetut Voimanostoliiton kurinpitosäännöt ovat sitoneet J:tä siitä lukien, kun hän on 24.6.2016 solminut antidopingsopimuksen ja liittynyt Voimanostoliiton jäsenyhdistyksen jäseneksi. Riitaa on sen sijaan siitä, ovatko sanotut säännöt estäneet J:n valitsemisen maajoukkueeseen edustamaan Suomea vuoden 2017 Klassisen penkkipunnerruksen EM-kilpailuissa.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tietyn urheiluliiton tai -seuran kilpailu- ja kurinpitosääntöjen sisältö on lähtökohtaisesti yhdistysautonomian piiriin kuuluva asia. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, ovatko lajiliiton säännöt ja niiden nojalla annetut päätökset tarkoituksenmukaisia. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen sijaan sen arvioiminen, onko lajiliitto noudattanut päätöksenteossa voimassaolevia sääntöjään.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että lajiliitto voi asettaa säännöissään ehtoja ja edellytyksiä kilpailutoimintaansa osallistumiselle, kunhan kysymyksessä olevia osallistumisrajoituksia sovelletaan urheilijoihin yhdenvertaisesti eikä rajoituksilla loukata urheilijoiden perusoikeuksia (ks. UOL 19/2015). Estettä ei siten lähtökohtaisesti ole esimerkiksi sille, että asianomainen lajiliitto hyväksyy alaiseensa maajoukkuetoimintaan mukaan vain sellaiset urheilijat, jotka ovat olleet liiton kilpailutoiminnassa ja antidopingvalvonnan alaisina tietyn, kysymyksessä olevan rajoituksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin nähden kohtuullisena pidettävän ajanjakson. Tässä asiassa riidan kohteena olevaa kieltoa osallistua säännöissä määritetyn ajan Voimanostoliiton alaiseen maajoukkuetoimintaan ei siten voida pitää luonteeltaan sellaisenaan kiellettynä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että lajiliitolla on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta tulkita omia sääntöjään. Sääntöjä yksittäistapauksessa tulkitseva liiton toimielin on oikeutettu tulkitsemaan tiettyä sääntömääräystä sen sanamuodon mahdollistavalla tavalla tarkoituksenmukaisesti. Urheilijoiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta kuitenkin seuraa, että sääntöjä on tulkittava myös käsillä olevaan tilanteeseen rinnastuvissa tapauksissa yhdenmukaisesti. Lisäksi silloin, kun kysymys on kurinpidosta, harkintavalta tulkita sääntöjä on jonkin verran rajatumpi kuin sääntöjä yleisesti tulkittaessa. Epäselvässä tilanteessa sääntöjä on tulkittava urheilijamyönteisesti ja ne laatineen lajiliiton vahingoksi.

 

Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 1.7 mukaan urheilijoista käytetään kurinpitosäännöissä nimitystä voimanostaja tai nostaja. Esillä olevassa asiassa valituksen kohteena oleva päätös on perustunut kurinpitosääntöjen kohtaan 2.24.1, joka ei sanamuotonsa perusteella koske lainkaan voimanostajia ja nostajia, vaan ainoastaan toimitsijoita ja virkailijoita (määritelmä kohdassa 1.6). Määräyksen sanamuoto puoltaa siten J:n asiassa esittämää tulkintavaihtoehtoa, jonka mukaan kurinpitosäännöistä ei seuraa estettä hänen valitsemiselleen edustamaan Suomea voimanoston kansainvälisissä arvokilpailuissa vuonna 2017. Voimanostoliitto on kuitenkin vastineessaan vedonnut siihen, että liiton hallitus on tulkinnut kysymyksessä olevaa sääntökohtaa vakiintuneesti siten, että se koskee toimitsijoiden ja virkailijoiden ohella myös nostajia. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen kohtien 1.16 ja 5 perusteella Voimanostoliiton kurinpitosäännöt vahvistaa vuosittain liiton sääntömääräinen syyskokous, liiton hallituksen vastatessa kohdan 1.12 nojalla sääntöjen tulkinnasta ja päätöksenteosta yksittäisissä tapauksissa. Liiton hallituksella ei siten vaikuttaisi olevan toimivaltaa muuttaa voimassa olevia kurinpitosääntöjä. Tämän voi kurinpitosääntöjen tehdä vain yhdistyksen sääntömääräinen kokous. Urheilijan on voitava luottaa siihen, että kaikki hänen asemansa kannalta olennaiset asiat ovat merkitty lajiliiton kirjoitettuihin sääntöihin ja määräyksiin, joita noudattamaan urheilija on jäsenyyden tai sopimuksen perusteella sitoutunut. Näiden sääntöjen ja määräysten on oltava ainakin vaivatta urheilijan saatavilla, ellei niitä erikseen toimiteta urheilijalle tiedoksi. Vakiintunutkaan säännöistä poikkeava tulkintakäytäntö ei voi tulla urheilijaa sitovaksi ennen kuin urheilijalle on tiedotettu siitä asianmukaisesti.

 

Voimanostoliitto on esittänyt asiassa selvitystä siitä, että sen hallitus on tulkinnut vastaavanlaisissa tilanteissa sääntöjä aikaisemminkin samalla tavalla kuin J:n tapauksessa. Esitetyn näytön perusteella näin on tapahtunut ainakin kerran vuonna 2006 ja kerran vuonna 2017. Yhtään perusteltua päätöstä vakiintuneen tulkintakäytännön tueksi ei kuitenkaan ole esitetty.

 

Voimanostoliitto on perustanut ratkaisunsa liiton kurinpitosääntöihin. J on osallistunut GPC-liiton alaiseen kilpailutoimintaan ennen kuin hän on tullut sidotuksi Voimanostoliiton kurinpitosääntöihin. Kurinpitosääntöjen sanamuoto ei mahdollista tulkintaa, jonka mukaan Voimanostoliiton kilpailutoimintaan mukaan tulevan urheilijan edustusoikeus voitaisiin evätä Voimanostoliiton katsomalla tavalla. Tällainen urheilijan edustuskelpoisuutta koskeva rajoitus tulisi olla selvä ja tätä koskevan määräyksen tulisi sisältyä lähtökohtaisesti muihin sääntöihin kuin kurinpitosääntöihin.

 

Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavien kurinpitosääntöjen käsitteistö, systematiikka ja rakenne huomioon ottaen mikään asiassa esitetty ei puolla sitä, että nimenomaisesti toimitsijoita ja virkailijoita koskevan sääntökohdan 2.24.1 olisi sääntöjä laadittaessa tarkoitettu koskevan myös urheilijoita. Tällaista olettamaa vastaan puhuu toisaalta myös se, että sovellettavissa Voimanostoliiton säännöissä sekä urheilua koskevissa säännöissä yleisesti sääntökohdan kohderyhmistä ensimmäisenä mainitaan yleensä urheilijat, mikäli kysymyksessä olevan määräyksen on tarkoitettu koskevan heitä. Kurinpitosääntöjä ei myöskään edelleenkään ole muutettu niiden sanamuodosta poikkeavan hallituksen tulkinnan mukaisiksi.

 

Yhteenvetona oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt epäselväksi sekä se, miten vakiintuneesta ja yhdenmukaisesta liiton hallituksen tulkintakäytännöstä asiassa on kysymys, että myös se, mikä on ollut kurinpitosäännöt vahvistavan liiton sääntömääräisen kokouksen mahdollinen kanta asiaan. Ottaen näiden seikkojen ohella huomioon sen, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että liiton hallituksen kurinpitosääntöjen sanamuodosta poikkeavasta tulkintakäytännöstä olisi asianmukaisesti tiedotettu liiton jäsenseuroille ja urheilijoille, oikeusturvalautakunta päätyy arvioimaan asiaa siten, että J:n maajoukkueesta poistamista koskeva päätös, joka on perustunut yksinomaan kurinpitosääntöjen toimitsijoita ja virkailijoita koskevaan kohtaan 2.24.1, on sanottujen sääntöjen vastainen.  

 

Johtopäätös

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Voimanostoliiton kurinpitosäännöistä, jotka vahvistetaan vuosittain liiton sääntömääräisessä syyskokouksessa, ei seuraa estettä valita J edustamaan Suomea Klassisen penkkipunnerruksen arvokilpailuissa vuonna 2017. Liiton asiassa vetoama sääntökohta 2.24.1 ei mahdollista sanamuotonsa perusteella sellaista tulkintaa, jonka mukaan se koskisi toimitsijoiden ja virkailijoiden ohella myös nostajia. Sen vuoksi päätös on valituksen kohteena olevalta osin kumottava.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hyväksytään. Suomen Voimanostoliitto ry:n hallituksen J:n maajoukkueesta poistamista koskeva päätös 30.5.2017 kumotaan siltä osin kuin päätös on koskenut Suomen edustamista Klassisen penkkipunnerruksen vuoden 2017 EM-kilpailuissa.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                               Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Elias Kajander, Hilkka Salmenkylä, Thomas Stenius ja Kimmo Suominen.