23/2019 Jääkiekko Kurinpito - Pelikielto - Pelikiellon mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 23/2019

 

                                                                                                      3.12.2019    Diaarinro 27/2019

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 14.11.2019

 

ASIA           

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A, edustajanaan huoltajansa B

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

 

KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 14.11.2019 määrännyt A:lle 2 sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut 13.11.2019 pelatusta ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin, vastineeseen sekä videotallenteeseen, joiden perusteella kurinpitäjä on katsonut, että A oli taklannut vastustajaa ottelussa sääntökohdan 124 vastaisesti päähän.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että ottelun erotuomarin määräämä pelikielto sekä Jääkiekkoliiton kurinpitäjän valituksen kohteena oleva päätös kumotaan.

 

Perusteinaan A on lausunut, että taklauksen sijasta kysymys oli ollut kahden pelaajan yhteentörmäyksestä, josta ei olisi tullut määrätä mitään seuraamuksia. Pelaajat olivat kiekkoa tavoitellessaan leikanneet samalle luistelulinjalle sillä seurauksin, että he olivat törmänneet toisiinsa. Tuomariraportin kuvaus tilanteesta on siten virheellinen, mikä ilmenee myös videotallenteelta.

Toisin kuin erotuomariraportissa on todettu, toinen ottelun erotuomareista ei sijoittumisensa kentällä vuoksi ollut voinut nähdä tilanteessa päähän kohdistunutta taklausta. Asiassa ei myöskään ole selvitetty, missä tilanteessa ja kenen toimesta A:ta oli väitetyllä tavalla varoitettu ottelussa aikaisemmin käsien nostamisesta taklaustilanteessa.   

 

Toisin kuin kurinpitäjä on päätöksessään todennut, A ei ollut pyrkinyt tilanteessa taklaamaan vastustajaa, vaan pelaamaan kiekkoa, missä hän oli myös onnistunut. Videotallenteeseen tutustuttuaan kurinpitäjän olisi tullut havaita, että erotuomariraportissa esitetty väite päähän kohdistuneesta taklauksesta on virheellinen.  

 

Vielä A on lausunut, että määrätyn seuraamuksen korottaminen edellisellä kaudella määrätyn kurinpitoseuraamuksen perusteella on nuoren urheilijan kannalta kohtuutonta.

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

 

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ottelun erotuomari on välittömästi kentällä määrännyt A:n menettelystä tilanteessa pelirangaistuksen (5 + 20 min.) päähän kohdistuneesta taklauksesta. Erotuomarin ratkaisut ovat lopullisia, eikä niitä voida enää muuttaa ottelun päätyttyä. Kurinpitäjä on katsonut, että epäselvä videotallenne ja kuvat tilanteesta eivät horjuta erotuomariraportin, jonka mukaan kumpikin erotuomari oli havainnut taklauksen osuneen päähän, luotettavuutta. Kurinpitäjän arvio on perusteltu ja kurinpitäjän harkintavallan puitteissa tehty.  

 

Kurinpitoseuraamuksen ankaruutta arvioitaessa on otettava huomioon se, että E1-junioreissa poikkeavan suunnan taklaukset ovat kokonaan kiellettyjä. Näin ollen päähän kohdistuneesta taklauksesta on ollut perusteltua määrätä ankara seuraamus.

 

Lisäksi Jääkiekkoliitto on todennut, että esillä oleva tapaus on jo kolmas, jossa A:lle on määrätty pelikieltoa viime ja tämän kauden aikana. Kummassakin viime kauden tapauksessa vastustajajoukkueen pelaaja oli loukkaantunut A:n sääntöjen vastaisen kontaktin seurauksena.

 

 

VASTASELITYS

 

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessaan esittämänsä. Videotallenne osoittaa, että erotuomariraportti on virheellinen. Kysymys oli ollut törmäyksestä, ei taklauksesta. Kumpikin pelaajista oli lisäksi varautunut yhteentörmäykseen nostamalla kätensä ylös. Kurinpitoseuraamuksen korottamista koskevaa käytäntöä tulee arvioida uudelleen ainakin nuoremmissa ikäluokissa.  

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on 14.11.2019 määrännyt A:lle 13.11.2019 pelatussa ottelussa tapahtuneen päähän kohdistuneen taklauksen perusteella 2 sarjaottelun pelikiellon. Päätös on perustunut erotuomariraporttiin, vastineeseen sekä videotallenteeseen. Kurinpitoseuraamusta on korotettu 1 ottelulla A:n seuraamushistorian vuoksi. A on määrätty viimeksi päättyneen pelikauden 2018-19 aikana sääntöjen vastaisen pelin vuoksi 2 kertaa pelikieltoon.  

 

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko kurinpitäjän päätös Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen.

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2019 - 2020 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija, joukkue tai seura, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Sama koskee myös tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 11.5. mukaan pelirangaistus johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon.

 

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2018 - 2022 kohdassa 124 käsitellään pään tai niskan alueelle kohdistunutta taklausta. Sääntökohtaan kirjatun määritelmän mukaan ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän.

Kysymys on pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta, kun pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.

 

i.              Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, tuomitaan pieni rangaistus ja käytösrangaistus.

 

ii.            Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, voidaan myös tuomita joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

 

iii.           Pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

 

1. Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle;

2. Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen pelaaja iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;

3. Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

4. Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

5. Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

 

iv.           Jos kiekollinen kiekkoa kuljettava kenttäpelaaja luistelee pää ylhäällä ja odottaa tulevansa taklatuksi, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan.

 

v.            Jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta ei tuomita.

 

vi.           Jos kiekkoa kuljettava pelaaja pitää päätään alhaalla, kun hän lähestyy taklaajaansa, taklausta ei rangaista päähän tai niskan alueelle kohdistuvana taklauksena, ellei taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan.

 

vii.          Jos kenttäpelaaja säilyttää normaalin pelitilanteen mukaisen asentonsa, kun vastustaja törmää häneen, ei seurannutta kontaktia katsota päähän kohdistuvaksi taklaukseksi, ellei Sääntöjen 124-iii tai 124-iv ehtoja rikota.

 

 

Näyttö ja A:n menettelyn arviointi

 

A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen perustana olevan erotuomariraportin mukaan A oli kysymyksessä olevassa tilanteessa kiekon syötettyään kohdistanut molemmat kädet ylhäällä kontaktin suoraan vastustajajoukkueen pelaajan päähän. Taklattu pelaaja oli lentänyt kontaktin voimasta laitaa päin ja ollut sen seurauksena muutaman vaihdon sivussa ottelusta. Lisäksi erotuomariraportissa on todettu, että A:lla oli ollut mahdollisuus välttää kontakti ja että A:ta oli myös varoitettu ottelun aikana aikaisemmin käsien ylös nostamisesta taklaustilanteessa. Raportin mukaan kumpikin ottelun erotuomareista oli nähnyt tilanteen ja arvioinut, että kysymys oli päähän kohdistuneesta taklauksesta. Näin ollen A:lle oli tuomittu tilanteesta Jääkiekkoliiton sääntöjen 124 ii kohdan nojalla iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus.     

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015 ja UOL 8/2018).

 

Erotuomariraportin ohella asiaa Jääkiekkoliiton kurinpitomenettelyssä käsiteltäessä käytettävissä on ollut videotallenne sekä A:n joukkueen joukkueenjohtajan laatima vastine. Sanotun selvityksen ohella oikeusturvalautakunnalle on A:n toimesta toimitettu arvioitavana olevasta pelitilanteesta koostettu kuvasarja.  

 

Niin kuin Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on päätöksessään todennut, videotallenteelta ei näy selvästi se, että A:n osumahetkellä ylös nostetut kädet osuvat vastustajajoukkueen pelaajaa päähän. Yksin viistosti A:n tulosuunnasta kuvatun tallenteen perusteella on mahdollista, että taklattu pelaaja on tilanteessa ehtinyt nostaa myös omat kätensä päänsä suojaksi ennen osumahetkeä. Tämän mahdollisuuden olemassaolo ei kuitenkaan riitä horjuttamaan riittävällä tavalla kahden jäältä tilannetta seuranneen erotuomarin yhdenmukaista arviota tilanteesta. Videotallenteelta ilmenee myös selvästi se, että toinen ottelun erotuomareista on tilanteen arvioimisen kannalta jäällä hyvin sijoittunut ja että mainittu erotuomari on nähnyt tilanteen tarkkojen havaintojen tekemiseksi riittävän läheltä ja paremmasta kulmasta kuin josta käytettävissä oleva videotallenne on kuvattu. Tallenteelta ilmenee myös se, että kysymyksessä oleva erotuomari reagoi tilanteeseen välittömästi ja nostaa kätensä pystyyn rangaistuksen merkiksi. Sen sijaan se A:n valituksessaan väittämä seikka, että ottelun toinen erotuomari ei olisi voinut tilannetta havaita, ei käy ilmi tallenteelta eikä muustakaan asiassa esitetystä selvityksestä.  

 

A:n joukkueenjohtajan laatimassa vastineessa on todettu, että tilanteessa kädet nousevat eittämättä ylös, mutta kysymys on enemmän kiekontavoittelutilanteesta kuin taklaustilanteesta ja käsien ylös nostaminen on itsesuojelua. Lisäksi vastineessa on todettu, että A:n itsensä mukaan hän oli tavoitellut tilanteessa kiekkoa ja törmäys oli tullut yllättäen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että siitä sinänsä, onko A hakenut tilanteessa tietoisesti kontaktin vastustajaan, vai onko kysymys puhtaasti yhteentörmäyksestä, ei jää esitetyn selvityksen perusteella epäilystä. Videotallenteen perusteella A olisi osuman kiekkoon saatuaan voinut välttää kontaktin vastustajajoukkueen pelaajaan tai ainakin vähentää kontaktin voimaa olennaisesti. A on kuitenkin valinnut tilanteessa toisin ja taklannut tietoisesti vastustajajoukkueen pelaajaa, joka ei selvästi ole osannut odottaa tilanteessa säännöissä kiellettyä taklausta. Tahattomasta yhteentörmäyksestä, joka olisi tullut A:lle yllätyksenä, tilanteessa ei siten ole ollut kysymys.

Jääkiekkoliiton edellä selostettujen sääntöjen kohdan 124 i mukaan ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Lisäksi kysymyksessä olevassa E1-ikäluokassa poikkeavan suunnan taklaukset, josta tässä tapauksessa on ollut kysymys, ovat kokonaan kiellettyjä. Ottelun erotuomarin päätösten arviointi ei kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Erotuomarin tuomittua tilanteesta A:lle pelirangaistuksen A:n menettely on siirtynyt kilpailusääntöjen 11.5 kohdan nojalla Jääkiekkoliiton kurinpitäjän arvioitavaksi. Edeltä ilmenevillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sovellettavaksi tulevien Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan A:lle on voitu määrätä liiton kurinpitomenettelyssä erotuomariraportista ilmenevästä päähän kohdistuneesta taklauksesta kurinpitoseuraamus.

               

Kurinpitoseuraamuksen ankaruus

 

A:lle on määrätty edellä näytetyksi katsotusta menettelystä kurinpitoseuraamuksena 2 sarjaottelun pelikielto. Kurinpitäjä on arvioinut A:n menettelyn moitittavuudeltaan 1 sarjaottelun pelikiellon arvoiseksi. Seuraamusta on korotettu 1 sarjaottelulla sen vuoksi, että A:lle on määrätty kurinpitoseuraamuksena pelikieltoa viimeksi päättyneen pelikauden 2018-19 aikana 2 kertaa. Kurinpitoseuraamuksen ankaruuden osalta oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Päähän kohdistuvista taklauksista määrättävät rangaistukset ja kurinpitoseuraamukset ovat ankaria siitä syystä, että näihin taklauksiin liittyy olennaisena osana merkittävä loukkaantumisriski. Loukkaantumisriskiä korottaa nuorissa ikäluokissa se, että pelaajat eivät osaa odottaa eivätkä ottaa vastaan säännöissä vielä kokonaan kiellettyjä vastasuunnan taklauksia. A:n menettelyyn nähden yhden ottelun pelikieltoa ei voida pitää esitetyn selvityksen perusteella suhteettoman ankarana eikä väärin mitoitettuna seuraamuksena.

 

Asiassa on riidatonta, että viimeksi päättyneen pelikauden ja kuluvan syksyn aikana A:lle on määrätty kurinpitoseuraamuksena nyt jo 3 kertaa pelikieltoa.  Seuraamuksen korottaminen perustuu Jääkiekkoliiton vakiintuneeseen kurinpitokäytäntöön, jonka peruste on hyväksyttävä ja asianmukainen. Määrätyn pelikiellon korottamista aikaisempien kurinpitoseuraamusten perusteella ei siten voida pitää sääntöjen vastaisena eikä A:n kannalta kohtuuttomana. Näin ollen määrättyä pelikieltoa ei ole syytä lieventää. 

 

Johtopäätökset

 

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että taklaamalla tahallaan toista pelaajaa päähän A on vaarantanut rangaistavalla tavalla taklauksen kohteena olleen pelaajan. A:lle aikaisemmin määrättyjen kurinpitoseuraamusten perusteella määrättyä seuraamusta on voitu korottaa.  Valituksen kohteena oleva päätös ei ole Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen eikä A:n kannalta kohtuuton. Näin ollen valitus hylätään.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Pia Ek                                                      Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Heikki Halila, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä