47/2023 Tennis – Kurinpito – Kurinpitoilmoituksen tutkiminen – Kuuleminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS
Nro 47/2023
22.12.2023
Diaarinro 32/2023

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA RATKAISU
Suomen Tennisliitto ry:n kurinpitolautakunnan päätös 12.7.2023 nro 1/2023

ASIA
Tennis – Kurinpito – Kurinpitoilmoituksen tutkiminen – Kuuleminen – Perusteluvelvollisuus – Kilpailukielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT
Suomen Tennisliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Valittaja A:n toiminnasta tenniksen ulkokenttien SM-kilpailuissa Vierumäellä 2.7.2023 oli tehty ilmoituksia Suomen Tennisliitto ry:lle. Asia oli tämän jälkeen siirtynyt kurinpitolautakunnan käsittelyyn.

Kurinpitolautakunta oli 4.7.2023 klo 14.42 lähettänyt sähköpostitse A:lle kirjallisen vastinepyynnön ja kilpailunjohtajalle tapahtuneesta selvityspyynnön, jossa oli pyydetty vastauksia 7.7.2023 klo 12 mennessä. Vastauksia ei ollut saapunut määräaikaan mennessä. Liiton kilpailupäällikkö oli 10.7.2023 kurinpitolautakunnan puolesta lähettänyt A:lle tekstiviestin ja tiedustellut, oliko A saanut kurinpitolautakunnan vastinepyyntöä. A ei ollut reagoinut tiedusteluun eikä vastinepyyntöön.

Suomen Tennisliitto ry:n kurinpitolautakunta on päätöksellään 12.7.2023 nro 1 määrännyt A:lle kurinpitorangaistuksena määräaikaisen kahden viikon mittaisen kilpailukiellon ajalle 13. – 26.7.2023 epäurheilijamaisesta ja liiton kurinpitosääntöjen 2.2 b) kohdan 3 momentin ja 2.2 l) kohdan vastaisesta menettelystä.

Kurinpitopäätöksen mukaan A oli tenniksen ulkokenttien SM-kilpailuissa Vierumäellä 2.7.2023 finaalin jälkeen pidetyn palkintoseremonian päätteeksi yleisön läsnäollessa rikkonut/hajottanut pelikentällä ”Teho Sport Finnish Tour” -tekstillä varustetun palkintoshekin ja sittemmin julkaissut mainitusta tapahtumasta videoita Instagram-tilillään.

Kurinpitolautakunta on päätöksensä perusteluina lausunut, että tenniksessä, joka on ns. herrasmieslaji, voidaan asettaa kielenkäytön karkeudelle korostettuja vaatimuksia. Palkintoshekin rikkomisen voidaan katsoa ilmentävän sanatonta viestintää, joka on ollut saatua palkintoa ja sen sponsoria väheksyvää. A:n menettely on epäurheilijamaista käytöstä sen ilmentämän viestin johdosta siinä missä sanallinenkin viestintä. Lisäksi sponsorin antaman palkinnon väheksyminen on

omiaan vahingoittamaan Suomen Tennisliitto ry:n taloudellista etua, sponsorisopimusta ja/tai sponsorisuhdetta. Siten A on myös vahingoittanut toiminnallaan liiton taloudellista etua.

Kurinpitoseuraamusta määrätessään kurinpitolautakunta on kiinnittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin: Tässä asiassa epäurheilijamainen teko on luonteeltaan tahallinen, minkä lisäksi teko on omiaan aiheuttamaan haittaa tenniksen ulkosuhteille, sillä hajotetussa palkintoshekissä on lukenut sponsorin nimi. Menettely on tapahtunut korkeimman kansallisen tason tennisurheilutapahtumassa osallistujan eli huippu-urheilijan toimesta. A on 22.11.2022 eli varsin lyhyen ajan sisällä ennen nyt käsillä olevaa seuraamusta saanut aiemman kurinpitorangaistuksensa epäurheilijamaisesta käytöksestä. A:n nuori ikä ja siihen tyypillisesti liittyvä ajattelemattomuus puhuu lievemmän rangaistuksen puolesta mutta vain vähäisesti ottaen huomioon menettelyn räikeys ja toistuvuus lyhyen ajan sisällä. Kurinpitolautakunta on katsonut, että edellä mainitut seikat, erityisesti aikaisempi kurinpitoseuraamus, puoltaa oikeasuhtaisena ja tuntuvana rangaistuksena kahden viikon mittaista määräaikaista kilpailukieltoa.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että kurinpitolautakunnan päätös kumotaan tai että päätöstä joka tapauksessa muutetaan siten, että määrätty kurinpitoseuraamus lievennetään kilpailukiellosta varoitukseksi.

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja perusteluvelvollisuus

Kurinpitoasia on tullut virheellisesti vireille. Kurinpitolautakunnan päätöksestä ei ilmene, mitä kurinpitosäännöissä edellytettyjä painavia syitä asiassa on ollut ottaa se käsittelyyn ulkopuolisen henkilön ilmoituksella A:sta. Laiminlyönti on johtanut A:n tosiasialliseen oikeussuojan heikkenemiseen, koska päätös on perustettu ulkopuolisten antamiin ”tietoihin”.

Kurinpitolautakunnan toimivallan puuttuminen ja sen ylittäminen

Kurinpitolautakunnalla ei ollut toimivaltaa ratkaista A:ta koskevaa kurinpitoasiaa, koska moitittavaksi väitetty menettely oli tapahtunut kilpailun jälkeen.

Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti ja vastinepyynnön virheet

Kurinpitolautakunta on laiminlyönyt kuulemisvelvoitteensa. Se ei ole antanut A:lle tosiasiallista mahdollisuutta tulla kuulluksi kurinpitoasiansa käsittelyn yhteydessä ennen ratkaisun antamista ottaen huomioon, että lukiota käyvälle 18-vuotiaalle A:lle oli lukuvuoden ulkopuolella varattu vastineen antamiseksi aikaa vain alle kolme päivää. Vastinepyyntö ei ollut määräajassa edes tavoittanut A:ta eikä häntä määräajan puitteissa ollut yritetty tavoittaa muutoin, esimerkiksi puhelimitse soittamalla tai tekstiviestitse liiton tiedossa olleeseen A:n numeroon. Kurinpitosäännöissä ei ole määritelty sähköpostia käytettäväksi yhteydenpitovälineeksi. A oli havainnut vastinepyynnön vasta 10.7.2023, kun liiton toimihenkilö oli siitä hänelle tekstiviestitse ilmoittanut ilman mainintaa, että vastineen voisi antaa vielä määräajan jälkeen. Urheilijalle varattua alle kolmen päivän määräaikaa vastineen antamiseksi on pidettävä selvästi liian lyhyenä ottaen huomioon asian luonne ja määrätystä seuraamuksesta aiheutunut kilpailusta poissulkeminen.

Vastinepyynnössä ei ollut kaikilta osin yksilöity kurinpitomenettelyn kohteena olevaa moitteenvaraista käytöstä. Vastinepyynnössä on mainittu tutkinnan kohteena olevana perusteena vain epäurheilijamainen käytös, kun taas väitettä liiton taloudellisten etujen vahingoittamisesta ei ole mainittu lainkaan eikä A ole näin ollen voinut varautua tällaiseen käsittelyyn siinäkään tapauksessa, että hänellä muutoin katsottaisiin olleen mahdollisuus oikea-aikaisesti lausua asiassa.

Vastinepyynnössä ei ollut yksilöity sittemmin päätöksessä sovellettua kurinpitomääräyksen kohtaa liiton taloudellisten etujen vahingoittamisesta. Kurinpitolautakunta on lisäksi ratkaissut asian sellaisten kurinpitosääntöjen perusteella, joita ei ole saatettu jäsenten tai pelaajien tietoon. Sovelletut kurinpitosäännöt on lisätty liiton internetsivustolle vasta tämän valituksen laatimisen aikoihin.

Vastinepyynnössä ei ollut myöskään selostettu, mihin tietoihin ja selvitykseen päätös oli tarkoitus perustaa. A:lle ei ollut varattu mahdollisuutta lausua tuntemattomaksi jääneestä tiedosta ja selvityksestä. Kurinpitolautakunnan sittemmin tekemät havainnot tosiseikoista ja johtopäätökset niistä eivät ole voineet perustua yksinomaan lautakunnan käytössä olleeseen A:n itsensä kuvaamaan ja julkaisemaan videopätkään. Näin ollen asiassa on ilmeistä, että kurinpitolautakunta on hyödyntänyt myös muuta aineistoa, jota ei ole lainkaan saatettu A:n tietoon.

Väärä käsittelykieli

Kurinpitoasia oli käsitelty suomen kielellä, vaikka Suomen Tennisliitto ry on kaksikielinen yhteisö, jonka säännöissä erikseen on vahvistettu oikeus saada asiansa käsiteltyä ruotsiksi, joka on liiton tietämin tavoin A:n äidin- ja koulukieli. Kurinpitolautakunnan olisi tullut tiedossaan olleen A:n nimen, kotikunnan, Hangon tennisseuran ja koulutushistorian perusteella pitänyt tiedustella käsittelykielestä ja viime kädessä ilmoittaa A:lle mahdollisuudesta käyttää ruotsin kieltä. Vastinepyyntö olisi pitänyt toimittaa hänelle ruotsin kielellä ja päätös antaa ruotsin kielellä.

Kurinpitopäätöksen perustuminen vääriin tietoihin

Kurinpitopäätös on virheellinen myös, koska se perustuu ilmeisen virheellisiin tosiseikkoihin. A:n kurinpitopäätöksessä kuvattu menettely ei ollut tapahtunut palkintoseremonian päätteeksi vaan selvästi sen ja siten myös kilpailun jälkeen. A ei ollut repinyt, hajottanut eikä rikkonut palkintosekkiä, vaan sen sijaan hän oli taittanut ”Teho Sport Finnish Tour” -tekstillä varustetun mainospahvipalan ilman, että se on rikkoontunut. Pahvipala on sittemmin ollut Hangon tenniskenttien kahvilan seinällä. Pahvin taittaminen ja videon kuvaaminen olivat tapahtuneet ainoastaan perheen läsnä ollessa siten, että yleisö ja tuomari olivat jo aikaisemmin poistuneet paikalta; A:n selän takaa oli tapahtuma-aikana kävellyt vain yksi perheen ulkopuolinen henkilö. A oli julkaissut videon reel-toiminnolla yksityisellä sosiaalisen median tilillään, jonne oli pääsy vain rajatulla henkilöpiirillä. Videolla mainospahvin teksti oli näkynyt kaksi sekuntia siten, että A:n käsi oli peittänyt suurimmaksi osaksi tekstin. A on lunastanut palkintoshekin.

Kurinpitoseuraamuksen perustuminen ei-rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn

Kurinpitolautakunta on virheellisesti antanut A:lle rangaistuksen sillä perusteella, että A:n toiminta oli ollut omiaan vahingoittamaan Tennisliiton taloudellisia etuja. Kurinpitosääntöjen kohdassa 2.2 l kuitenkin edellytetään rangaistusvastuulta sitä, että toiminta tosiasiallisesti vahingoittaa liiton taloudellisia etuja. A ei siis ole sitoutunut siihen, että toiminnasta, joka on omiaan vahingoittamaan Tennisliiton taloudellisia etuja, voitaisiin rangaista. Näin ollen kurinpitolautakunta on ylittänyt harkintavaltansa eikä kurinpitoseuraamusta olisi voitu määrätä kurinpitopäätöksessä lausutuilla perusteilla. Lisäksi kurinpitolautakunnalla ei ole ollut tutkittavanaan selvitystä A:n menettelyn vaikutuksista liiton taloudellisiin intresseihin.

Kurinpitolautakunta on päätöksellään ylittänyt myös harkintavaltansa, koska kurinpitosäännöissä ei ole riittävän täsmällisesti kuvattu sitä epäurheilijamaista tai sopimatonta käyttäytymistä, johon A:n on katsottu syyllistyneen. Mainospahvipalan taittamista yksityisellä sosiaalisen median tilillä urheilukilpailun jälkeen ei voida pitää epäurheilijamaisen käytöksen ydinalueeseen kuuluvana käytöksenä. Urheilijalla on oikeus sananvapauteensa eikä sosiaalisen median käyttöä ole kielletty tai rajattu millään tavalla. Kysymys ei ole ollut palkinnon tai sponsorin väheksymisestä vaan nuoren, mestaruutta puolustaneen ja pettyneen urheilijan pettymyksen ilmaisemisesta finaalitappion jälkeen. A on käyttänyt ikäisilleen tyypillistä ilmaisutapaa videota, jossa hänen viestinsä on esitetty rajatulle kohdeyleisölle varsin rauhallisesti ja lakonisesti. Kurinpitoseuraamuksen määrääminen on siten ollut laillisuusperiaatteen vastaista.

Kurinpitoseuraamuksen kohtuuttomuus

A:lle määrätty seuraamus on joka tapauksessa ilmeisen kohtuuton ja poikkeuksellinen tenniksessä, jossa ei tyypillisesti kurinpitoseuraamuksia jaeta. Seuraamus ei myöskään ole oikeasuhtainen A:n menettelyyn nähden. A:n menettelyä ei voida pitää räikeänä eikä se ole ollut seuraamusta ankaroittavasti tahallinen.

Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön mukaan seuraamus epäurheilijamaisesta käytöksestä on yleensä varoitus eikä kilpailukielto. A on mitä todennäköisimmin menettänyt kilpailukiellon estämien kilpailujen palkintorahoina ainakin 1 000 euroa, minkä lisäksi hän on menettänyt mahdollisuuden voittaa kokonaiskilpailun. Seuraamuksen suhteettomuutta kuvaa se, että miesten kaksinpelin finaalissa Wimbledonissa 17.7.2023 pelaaja oli saanut 6 117 punnan sakon, joka oli 0,005 prosenttia urheilijan palkintorahasta, mailan lyömisestä verkkotolppaan kilpailutilanteessa ja miljoonayleisön edessä.

Kurinpitolautakunnan päätöksen perustelujen ja liiton toiminnanjohtajan niitä vahvistavien lausumien vuoksi A on perusteetta saanut osakseen kielteistä julkisuutta ja yleisökirjoittelua, mikä voi hankaloittaa jatkossa stipendejä ja yhteistyökumppaneja etsittäessä ja mikä on ollut urheilijalle itselleen kiusallista ja järkyttävää.

A:lle määrättyä seuraamusta ei voi perustella tenniskulttuuriin vedoten. Hän ei ollut kiroillut tai käyttänyt törkeää kieltä. Hän ei ollut kohdellut vastustajaansa huonosti vaan onnitellut tätä lämpimästi. A oli osallistunut palkintoseremoniaan asiallisesti, kiittänyt palkinnosta ja hymyillyt kuvissa sekä osallistunut haastatteluihin. Kilpailunjohtaja ei ollut moittinut häntä. Vastustajat eivät olleet moittineet A:ta käytöksestään.

Kurinpitoseuraamusta ei ole ankaroittanut A:n menettelyn toistuvuus, koska A:n aikaisempi kurinpitopäätös on liittynyt siihen, että A oli sosiaalisessa mediassa kyseenalaistanut erään turnauksen kotijoukkueen valmentajana toimineen erotuomarin puolueettomuuden siten, että A oli julkaisussaan maininnut tuomarin nimen. Kurinpitoseuraamuksen arvioinnissa on otettu huomioon vain ankaroittavia seikkoja.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Tennisliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitopäätöstä ei ole kumottava. Päätös on Suomen Tennisliitto ry:n sääntöjen mukainen eikä asian käsittelyssä ole tapahtunut menettelyvirheitä. Siinä tapauksessa, että valittajan oikeutta tulla kuulluksi olisi loukattu, asia tulisi palauttaa takaisin kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi.

Kurinpitolautakunnan toimivalta

Käsillä oleva kurinpitoasia on tullut kurinpitolautakunnan käsittelyyn liiton kurinpitosääntöjen 5 §:n 2 kohdan mukaisesti. Asian käsiteltäväksi ottaminen ei sääntöjen mukaan edellytä perusteluja, koska tällöin asia tulee tutkituksi. Sen sijaan päätös, jolla asiaa ei oteta käsittelyyn, on perusteltava. Käsillä olevassa asiassa on ollut kurinpitosääntöjen kohdan 5 §:n 2 kohdan mukainen painava peruste ottaa ilmoitettu rike-epäily tutkittavaksi, koska kysymys ei ole merkitykseltään vähäpätöisestä asiasta vaan kansallisesta huippukilpailusta. Lisäksi kurinpitovaliokunta on ollut toimivaltainen käsittelemään ilmoituksen A:n menettelystä eli kilpailun palkinnon rikkomisesta, koska teko on kurinpitosääntöjen kohdan 2 b mukaisesti liittynyt kilpailutoimintaan. Näin ollen kurinpitolautakunta ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä asiassa ole muutoinkaan tapahtunut menettelyvirhettä.

Urheilijan kuuleminen

Valittajalle on varattu riittävästi aikaa ja asianmukainen tilaisuus antaa vastineensa kurinpitoasiassa. Tenniksessä kesä on vilkasta kilpailuaikaa, minkä vuoksi kurinpitoasiat tulee käsitellä viivytyksettä. Valittajalle olisi voitu määrätä väliaikainen kilpailukieltoa, mutta tämä olisi ollut urheilijan kannalta huonompi vaihtoehto, joten asian käsittelyä kiirehtimällä on kyetty edistämään urheilijan etua. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on hyväksytty viikkoakin lyhyempiä, jopa alle vuorokauden mittaisia, kuulemisaikoja kurinpitoasioissa.

Vastinepyyntö on toimitettu valittajalle liiton sääntöjen mukaisesti, koska liitolla on sääntöjen perusteella harkintavalta kuulemisen toteuttamisessa ja koska sähköposti on varsin usein käytetty kanava virallisten asioiden hoitoon, kuten myös kilpailuun liittyvien tietojen toimittamiseen ennen kilpailua.

Valittaja on myöntänyt saaneensa liiton toimihenkilön 10.7.2023 lähettämän tekstiviestin, jossa oli tiedusteltu vastinepyynnön tiedoksisaamista. Näin ollen valittaja oli tullut tietoiseksi asian käsittelystä, mutta päättänyt olla vastaamatta vastinepyyntöön. Vastineen antamiseksi olisi voitu myöntää lisäaikaa, mutta sitä ei ollut pyydetty. Vastinepyynnön tiedoksisaamista ja kuulemisperiaatteen toteutumista on pyritty varmistamaan.

Käsittelykieli

Kurinpitoasiassa käytetyn kielen osalta asiassa ei ole menettelyvirhettä. Valittaja ei ole pyytänyt käsittelyä ruotsin kielellä. Valittajan aikaisemman kurinpitoasian käsittely syksyllä 2022 oli tapahtunut suomeksi eikä valittaja ollut tuolloinkaan tuonut esille haluaan käsitellä asiaa ruotsiksi. Kurinpitolautakunnalla ei ole muutoinkaan ollut tiedossa, että valittaja olisi halunnut asiansa käsiteltävän ruotsin kielellä. Tällaista lautakunta ei ole voinut päätellä nimen, kotikunnan, seuran tai koulutushistorian perusteella. Liitto ei myöskään pidä rekisteriä pelaajien äidinkielestä eikä koulutushistoriasta. Valittajan pyynnöstä asian käsittely olisi toteutettu ruotsiksi.

Kurinpitopäätöksen perusteena oleva selvitys ja tosiseikat

Kurinpitolautakunta on tutkinut valittajan julkaiseman videon. Kurinpitopäätöksessä on selostettu videon toimitetun kurinpitolautakunnalle. Päätöksen arviointi on perustettu seikkoihin, jotka ovat ilmenneet kurinpitoilmoituksesta, jonka sisältö on selostettu vastinepyynnössä.

Kurinpitolautakunnan päätös ei ole perustunut virheellisiin tosiseikkoihin. Kurinpitoasian kohteena oleva valittajan menettely on tapahtunut palkintojenjaon päätteeksi, koska teko on tapahtunut samalla kentällä kuin palkintojenjako vain vähän aikaa palkintojenjaon jälkeen. Vastinepyynnössä kerrotuin tavoin paikalla on ollut yleisöä, kun valittaja on taittanut eli hajottanut shekin. Se, kutsutaanko palkinnoksi saatua esinettä, jolla osoitetaan saajalleen ja yleisölle kyseessä olevan rahapalkinto, shekiksi vaiko joksikin muuksi ja onko shekki hajonnut lopullisesti valittajan menettelyn seurauksena, ei ole olennaista epäurheilijamaiseksi katsotun sanattoman viestinnän näkökulmasta. Liiton sponsorin nimi on näkynyt selvästi valittajan kuvaamalla ja katsojan kopioitavissa olevalta videolta, joka on julkaistu tavalla, joka on mahdollistanut sen päätymisen laajempaankin jakeluun. Palkintoshekin hajottamisesta kuvatun videon jakaminen omalle seuraajakunnalle osoittaa huonoa esimerkkiä muille, varsinkin nuoremmille pelaajille, jotka ovat seuranneet kansallisella tasolla menestyvän ja roolimallina toimivan valittajan Instagram-tiliä.

Kurinpitoseuraamuksen perusteet

Erityisesti tilanteissa, joissa kilpailun johto tai tuomaristo ei syystä tai toisesta

kykene reagoimaan kilpailutoimintaan liittyviin rikkeisiin, näistä määrätään kurinpitoseuraamus kurinpitosääntöjen kohdassa 2b todetulla tavalla, jos se tapahtuu ennen kilpailua tai sen jälkeen. Kurinpitoasiassa sovelletut säännökset ovat olleet yhteneväiset liiton nettisivustolla julkaistujen sääntöjen kanssa ja siten niihin sitoutuneen urheilijan saatavilla.

Valittajan palkintoshekin hajottaminen on ollut omiaan vahingoittamaan liiton taloudellista etua. Tällainen vahinko ilmenee viiveellä, kun esimerkiksi kilpailun yhteistyökumppani ei negatiivisen kokemuksen vuoksi jatka yhteistyösopimusta. Valittajan kurinpitorangaistus perustuu ensisijaisesti epäurheilijamaiseen käytökseen ja lisäksi liiton taloudellisen edun vahingoittamiseen, joka täydentää epäurheilijamaista käytöstä. Kurinpitoseuraamukselle on siis joka tapauksessa perusteensa, vaikka asiassa katsottaisiinkin, ettei kysymys olisi kurinpitosääntöjen kohdan 2 l (vuoden 2019 kurinpitosääntöjen kohdan 2 g) mukaisesta teosta.

Epäurheilijamainen käytös on kuvattu rangaistavana tekona liiton kurinpitosääntöjen kohdassa 2 b. Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on useasti hyväksytty vastaavanlainen kuvaus rangaistavasta menettelystä. Kilpailusta saadun palkinnon rikkominen on sanatonta viestintää ja epäurheilijamaisuuden määritelmän ydinalueella olevaa menettelyä. Kurinpitopäätöksessä on nimenomaisesti perusteltu se, mikä valittajan menettely on mielletty epäurheilijamaiseksi huippu-urheilussa ja ns. herrasmieslajissa. Kurinpitoseuraamuksella ei ole puututtu urheilijan sananvapauteen.

Kurinpitoseuraamuksen oikeasuhtaisuus ja kohtuullisuus

Valittajalle määrätty kahden viikon kilpailukielto ei ole kurinpitoseuraamuksena suhteeton eikä ilmeisen kohtuuton vaan kurinpitosääntöjen ja kurinpitolautakunnan aiemman rangaistuskäytännön linjan mukainen. Pelkästään se, että urheilija menettää kilpailukiellon vuoksi mahdollisuuden voittaa rahapalkinnon, ei tee kilpailukiellosta kohtuutonta. Kilpailurahojen menettämistä ei voida verrata sakkorangaistukseen. Kurinpitopäätöksessä on perusteltu rangaistuksen mittaamista. Liiton rangaistuskäytännössä on epäurheilijamaisesta käytöksestä annettu tyypillisesti 10–12 viikon mittaisia kilpailukieltoja. Vaikka tällaiset kilpailukieltoon johtaneet tapaukset ovat olleet luonteeltaan vakavampia, seuraamukset ovat oikeassa suhteessa valittajalle määrättyyn kilpailukieltoon. Esimerkiksi vetäytyminen SM-kilpailuista TE-kisan vuoksi on aiheuttanut kuuden viikon kilpailukiellon, jota on edeltänyt huomautus ja varoitus vastaavasta rikkeestä.

Valittajan epäurheilijamainen käytös on ollut toistuvaa; valittajalle on aikaisemminkin eli 22.11.2022 annettu kurinpitorangaistus. Merkitystä ei ole sillä, ettei edellinen rangaistus ole tullut täysin samanlaisesta teosta, kun kuitenkin aiempi rangaistus on annettu valittajalle niin ikään epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä. Kurinpitopäätöksellä ei ole voitu vaikuttaa median uutisointiin, joka on tapahtunut päätöksen antamisen jälkeen. Lisäksi kurinpitovaliokunta on liitosta riippumaton ratkaisuelin, joka ei vastaa päätöksen uutisoinnista. Valittajan väittämästä mainehaitasta ei ole esitetty näyttöä.

VASTASELITYS

A on antanut asiassa vastaselityksensä.

Suomen Tennisliitto ry tai kurinpitolautakunta ei ole kurinpitoasian käsittelyn yhteydessä eikä vastauksessaankaan valitukseen oikeusturvalautakunnassa toimittanut tai edes pyrkinyt toimittamaan valittajalle tiedoksi kurinpitoilmoitusta. Kurinpitopäätös ei ole voinut perustua yksin valittajan julkaisemaan videoon, joten kurinpitolautakunta on perustanut päätöksensä sellaiseen selvitykseen, jota ei ole toimitettu kurinpitopäätöksen kohteen eli A:n tietoon.

Itsenäiseksi ja riippumattomaksi tarkoitettu kurinpitolautakunta on kiirehtinyt valittajan kurinpitoasian käsittelyä liiton toiveesta johtuen; vastuu nopeutetun käsittelymenettelyn asianmukaisuudesta on kurinpitolautakunnalla. Kurinpitokäsittely on toteutettu tarkoitushakuisesti tavanomaista nopeammin, jotta valittajan kilpailuoikeus voidaan evätä kesäkauden viimeisestä Teho Sport

-kilpailusta sekä estäen lisäksi valittajan osallistuminen tuolloin käynnissä olleen turnauksen (Hangon tennisviikon) sekanelinpelin finaaliin. Nämä eivät kuitenkaan ole muodostaneet hyväksyttävää syytä poiketa kuulemisvelvoitteesta ja siihen liittyvästä riittävästä kuulemisajasta.

Kurinpitolautakunnan kuulemispyyntö ei ole tavoittanut valittajaa ajoissa. Kurinpitolautakunta olisi sähköpostin lähettämisen jälkeen helposti voinut soittaa tai lähettää tekstiviestin A:lle sen varmistamiseksi, että kuulemispyyntö on saavuttanut hänet. Sen sijaan kurinpitolautakunta on lähettänyt valittajalle tekstiviestin vasta sitten, kun vastineen antamisen määräaika oli jo umpeutunut. Valittajalle ei ollut tarjottu mahdollisuutta hakea lisäaikaa eikä tekstiviestissä ollut tiedusteltu valittajalta sitä, oliko tämän vastaamatta jättäminen kurinpitolautakunnalle ollut tietoinen valinta. Jos kurinpitolautakunta olisi vastinepyynnössään varannut valittajalle aikaa vastata vähintään viikon, valittaja olisi mahdollisesti havainnut vastinepyynnön määräajan puitteissa, jolloin yksinomaan sähköpostiviestillä valittajaa lähestyminen olisi ollut hyväksyttävää.

Valittajan menettelyä ei voi verrata törkeään kielenkäyttöön. Vaikka näin tehtäisiinkin, törkeästä kielenkäytöstäkään ei tyypillisesti rangaista kahden viikon kilpailukiellolla. Näin ollen edes epäurheilijamaisena tekona valittajan menettelyn moitittavuus ei edes läheisesti rinnastu kirosanojen käyttämistä, mikä on tenniksessä arkipäivää myös huipputasolla. Lisäksi huipputenniksessä ei ole lainkaan rangaistu pelaajaa, joka on julkisesti hajottanut pelikentällä mailansa.

Kurinpitopäätöstä rasittavat sellaiset menettely- ja muut virheet, ettei valittajan asiaa voida valituksen menestyessä palauttaa takaisin esteelliseksi tulleeseen kurinpitolautakuntaan käsiteltäväksi.

LAUSUMA

Suomen Tennisliitto ry on antanut lausumansa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Asian kirjallinen tai suullinen käsittelytapa

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan lautakunta toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi.

Suomen Tennisliitto ry on vastauksessaan nimennyt liiton kilpailupäällikön todistajaksi koskien kurinpitomenettelyssä tehtyä vastinepyyntöä. Valittaja on tämän jälkeen vastaselityksessään vuorostaan nimennyt todistajaksi valittajan isän samasta teemasta. Niin liitto kuin valittajakaan ei ole kuitenkaan kaikkien lausumiensa jälkeen vaatinut oikeusturvalautakunnassa toimitettavaksi suullista käsittelyä. Valittaja on vastaselityksessään suhtautunut suulliseen käsittelyyn enemmän torjuvasti kuin sitä vaatien.

Niiltä osin kuin asiassa on nimetty henkilötodistelua, keskeisestä tapahtumienkulusta ei vaikuta olevan riitaa. Suullista käsittelyä ei ole kummankaan asianosaisen toimesta oikeusturvalautakunnassa lopulta vaadittu. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen asiassa ole tarpeellista ja että asia voidaan siten käsitellä kirjallisessa menettelyssä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitolautakunnalla ollut sääntöjensä mukaan toimivalta käsitellä ulkopuolisen henkilön tekemän ilmoituksen perusteella valittajan menettelyä. Siinä tapauksessa, että kurinpitoasia on voitu tutkia ja käsitellä, asiassa on kysymys siitä, onko valittajan kuulemisessa taikka muutoin kurinpitomenettelyssä menetelty virheellisesti. Jos menettelyssä ei ole tapahtunut korjaamatonta virhettä, kysymys on vielä siitä, onko kurinpitopäätöksessä arvioitu tapahtumienkulkua koskevaa näyttöä oikein ja onko valittaja kurinpitosäännöissä tarkoitetulla tavalla menetellyt epäurheilijamaisesti ja/tai liiton taloudellista etua vahingoittavalla tavalla. Mikäli valittaja olisi asiassa menetellyt kurinpitosääntöjen vastaisesti, kysymys on vielä sen arvioinnista, onko määrättyä kahden viikon kilpailukieltoa pidettävä oikeasuhtaisena ja kohtuullisena kurinpitoseuraamuksena valittajan sääntöjenvastaisesta menettelystä.

2. Arvioitavat kurinpidon menettely- ja rangaistussäännöt

Kurinpitomenettelyä koskeva säännöt

Kurinpitosääntöjen 5 §:n 1 kohdan mukaan virallisen raportin kilpailutapahtumista tai sarjaottelusta voi tehdä vain kilpailunjohtaja, ylituomari tai Tennisliiton nimeämä muu edustaja. Raportti on toimitettava Tennisliittoon viikon kuluessa kilpailun tai sarjaottelun päättymisestä. Saman säännöksen 2 kohdasta ilmenee, että muu kuin edellä mainittu henkilö voi tehdä tarkoin yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on toimitettava kirjallisesti Tennisliittoon viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Tällainen ilmoitus voidaan käsitellä asianomaisessa rankaisuelimessä ainoastaan painavista syistä. Säännöksen 3 kohdan mukaan kurinpidosta päättävä elin voi aina painavasta syystä käsitellä sen tietoon tulleet rikkomukset, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia.

Kurinpitosäännösten 8 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitoasiat käsitellään pääosin kirjallisesti, ellei kurinpidosta päättävä elin painavasta syystä katso tarpeelliseksi järjestää suullista käsittelyä. Asian käsittelykielenä on suomi tai ruotsi. Saman säännöksen 2 kohdan mukaan asiassa tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä aineistoa. Sen jälkeen, kun tapahtuneesta on saatu riittävä selvitys, kurinpitomenettelyn kohteena olevalle taholle on varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa. Vastineen antamiseen on varattava kohtuullinen aika, jonka arvioinnissa otetaan huomioon selvityspyynnön laatimiseen vaikuttavat seikat sekä menettelyn toteuttamista koskevat näkökohdat. Kirjallinen vastine on toimitettava määräaikaan mennessä uhalla, että asia voidaan ratkaista ilman sitä. Vastine voidaan tehdä kirjeitse tai sähköpostilla. Vastine voidaan tarvittaessa pyytää asianomaisen seuran välityksellä. Asianosaisella on oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa.

Rangaistussäännöt

Tapahtuma-aikana, 1.1.2023 alkaen voimassa olleet Suomen Tennisliitto ry:n kurinpitosäännöt ovat jäljempänä mainituilta osin olleet sisällöllisesti samansisältöiset kuin 1.1.2019 voimassa olleet kurinpitosäännöt, jotka ovat olleet tapahtuma-aikana julkaistuna ja saatavilla liiton internetsivustolla.

Kurinpitosääntöjen 2 §:n b-kohdan 2 momentin mukaan kilpailussa ilmenevä epäurheilijamaisuus tulee usein rangaistavaksi jo itse kilpailutilanteessa. Lisäsanktioita voidaan asettaa kurinpitomenettelyssä. Lisäksi voi syntyä tilanteita, joissa kilpailun johto tai tuomaristo ei syystä tai toisesta kykene reagoimaan kilpailutoimintaan liittyviin rikkeisiin erityisesti, jos se tapahtuu kilpailua ennen tai sen jälkeen. Saman säännöksen 3 momentin mukaan rangaista voidaan sitä, joka liiton alaisissa kilpailussa tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin kilpailutoimintaan liittyen rikkoo kilpailutoiminnan sääntöjä, käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. Rangaista voidaan myös sitä, joka epärehellisesti tai epäeettisesti vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa kanssakilpailijan pelikykyyn, muutoin häiritsee hänen kilpailemistaan tai syyllistyy muuhun epäasialliseen tai uhkaavaan fyysiseen toimintaan, väkivaltaan, törkeään kielenkäyttöön tai epäasialliseen arvosteluun toista pelaajaa, valmentajaa, muuta pelaajan taustahenkilöä, kilpailunjohtoa, tuomaria, muuta toimitsijaa, katsojaa tai mediaa kohtaan.

Kurinpitosääntöjen 2 §:n l-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy tennisliiton tai jäsenseuran taloudellista tai muuta etua vahingoittavaan tai muuten lajin etua vahingoittavaan toimintaan tai muutoin rikkoo liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita tai toimii epäurheilijamaisesti.

Kurinpitosääntöjen 3 §:stä ilmenee, että kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä seuraavia rangaistuksia luonnolliselle henkilölle: j) huomautus, k) yksityisluontoinen tai julkinen varoitus, l) kilpailutuloksen mitätöiminen, m) kilpailu- ja toimintakielto määräajaksi ja n) kilpailu- ja toimintakielto ainaiseksi. Samanaikaisesti voidaan käyttää useampaa rangaistusta, jos se on asian laatuun nähden oikeudenmukaista.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Liiton kurinpitolautakunnan toimivalta

Valituksessa on ensinnäkin väitetty, ettei kurinpitolautakunnalla ole ollut painavia syitä ottaa valittaja A:ta koskevaa, ulkopuolisen henkilön ilmoituksella vireille tullutta kurinpitoasiaa käsittelyynsä.

Asiassa on riidatonta, että valittajaa koskeva menettely on otettu tutkittavaksi ulkopuolisen henkilön kurinpitosääntöjen asettamassa määräajassa kilpailutapahtumasta ja videon julkaisemisesta tekemän ilmoituksen perusteella ja siis ilman, että kilpailunjohtaja, ylituomari tai muu liiton nimeämä edustaja olisi asiasta raportoinut. Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostettujen kurinpitosääntöjen 5 §:n 2 kohdassa edellytetään painavia syitä tällä tavalla ilmoitetun rikkomusasian käsittelemiselle.

Arvioidessaan, onko tässä asiassa ollut painavia syitä kurinpitoilmoitusta koskevan asian tutkimiselle, oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että käsillä olevassa asiassa on ollut kysymys tenniksen SM-kisoista eli kansallisesti korkeimman tason kilpailusta sekä urheilijan epäasialliseksi ilmoituksessa arvioidusta menettelystä, joka on tullut useiden henkilöiden tietoon sosiaalisessa mediassa julkaistun videon johdosta. Asiassa ei ole väitetty eikä muutoinkaan tullut esille, että kilpailun johto tai tuomaristo olisi turnauksessa tehnyt tietoisen päätöksen olla puuttumatta kyseiseen valittajan menettelyyn tai että kurinpitoilmoituksen tekemisen perimmäisenä ja todellisena motiivina olisi ollut haitan- tai kiusanteko valittajalle. Kurinpitosääntöjen 5 §:n 3 kohdan perusteella kurinpitolautakunta on voinut ilman ilmoitusta tai raporttiakin käsitellä sen tietoon tulleet rikkomukset samasta painavasta syystä. Näin ollen kurinpitosääntöjen 5 §:n 2 kohdan edellytystä painavista syistä ei ole perusteltua tulkita erityisen tiukasti. Kurinpitosäännöissä on jätetty kurinpitoelimelle sangen laaja harkintavalta sen suhteen, mitä seikkoja on pidettävä painavina syinä tutkia. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitolautakunnalla on ollut kurinpitosääntöjen 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetut painavat syyt ottaa asia tutkittavakseen.

Valituksessa on myös väitetty, ettei kurinpitolautakunnalla ole ollut toimivaltaa käsitellä A:ta koskevaa kurinpitoasiaa, koska moitittavaksi väitetty menettely on tapahtunut vasta kilpailun jälkeen. Oikeusturvalautakunta toteaa kurinpitosääntöjen

2 §:n b-kohdan 3 momentin koskevan kilpailutoiminnan rikkomuksia. Säännöksessä rangaistava epäurheilijamainen käyttäytyminen kuvataan liittyvän paitsi liiton alaisiin kilpailuihin myös muutoin kilpailutoimintaan liittyviin tapahtumiin. Valittajan rikkomukseksi väitetty menettely on liittynyt kilpailun palkintoon ja sen väitettyyn vahingoittamiseen. Asiassa on riidatonta, että väitetty menettely on tapahtunut pian ottelun ja palkintojenjaon jälkeen kilpailupaikalla. Näin ollen on selvää, että valittajan menettely on vähintäänkin liittynyt tenniksen SM-kilpailuihin, jolloin kurinpitolautakunta on ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa.

Kurinpitosääntöjen 2 §:n l-kohdan mukainen liiton taloudellista etu vahingoittava toiminta ei puolestaan edellytä lainkaan sitä, että epäiltyä rikkomusta koskeva menettely olisi tapahtunut kilpailussa tai sen yhteydessä. Kun valittajan menettelyssä on joka tapauksessa ollut kysymys SM-kisaurheilijana toimimisesta, oikeusturvalautakunta katsoo, että tältäkin osin kurinpitomenettely on voinut kohdistua valittajan menettelyn arviointiin.

Valituksessa on lisäksi esitetty, ettei kurinpitopäätöksessä ole perusteltu tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Oikeusturvalautakunta toteaa väitteen pitävän paikkansa. Kurinpitoelimen päätöstään koskeva perusteluvelvollisuus kurinpitoasiassa koskee itse tapahtumienkulun arvioinnin, rangaistussäännösten tulkinnan ja mahdollisen seuraamusvalinnan lisäksi myös kurinpitoelimen toimivallan olemassaoloa erityisesti niissä tapauksissa, joissa tutkimisvallalle on kurinpitomenettelyä koskevissa säännöissä asetettu erityisedellytyksiä, kuten tässä tapauksessa. Perusteluvelvollisuus ei koske pelkästään tilanteita, joissa toimivallan olemassaoloon suhtaudutaan torjuvasti. Kurinpitolautakunnan päätöksessä on siten mainittu puute. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, ettei valittajalle ole kurinpitopäätöksen ja erityisesti sen kilpailukieltoa koskevien perustelujen perusteella voinut jäädä epäselväksi se, että kurinpitolautakunta on katsonut asiassa olleen painavat syyt tutkia asia ja että vähäistä merkittävämpään kurinpitoseuraamukseen johtaneiden seikkojen täytyy ainakin osittain olla tällaisia painavia syitä.

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitolautakunnalla on ollut edellytykset tutkia valittajan rikkomusepäilyyn liittyvä menettely ja ettei menettelyssä ole tältä osin tapahtunut kurinpitopäätöksen kumoamiseen johtavaa virhettä.

3.2. Kuulemismenettelyssä annettava tieto ja selvitys kurinpitomenettelyn kohteelle

Menettelyllisten oikeusturvatakeiden tarkoituksena on turvata asiaan osalliselle teoreettisten ja näennäisten vaikutusmahdollisuuksien sijasta tosiasiallinen tilaisuus harkita, osallistuuko hän ja, jos niin, millä tavoin itseään koskevan asian käsittelyyn. Tämä yleinen menettelyperiaate on voimassa myös urheilua koskevassa kurinpitomenettelyssä.

Asiassa on valituksen johdosta kuulemiseen liittyvän menettelyn osalta kysymys ensinnäkin siitä, onko vastinepyynnössä yksilöity kurinpitoasia riittävän täsmällisellä tavalla. Valituksessa on väitetty, että vastinepyynnössä on kurinpidon perusteena ilmoitettu vain epäurheilijamainen käytös eikä lainkaan väitettä liiton taloudellisten etujen vahingoittamisesta viimeksi mainittua koskevine kurinpitosääntöineen. Lisäksi valituksen mukaan vastinepyynnöstä on puuttunut selostus tiedoista ja selvityksestä, johon kurinpitopäätös on ollut tarkoitus perustaa.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että asianmukaisesti suoritettuun kurinpitokuulemiseen kuuluu se, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Lisäksi on edellytetty, että kuulemispyynnössä on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettu kurinpitomenettelyn kohteena oleva teko ja ne kurinpitosäännöt, joiden nojalla kurinpitoseuraamuksen määräämistä harkitaan (esim. UOL 15/2018 ja UOL 15/2023).

Tässä asiassa valittajana olevalle urheilijalle lähetetyssä vastinepyynnössä on selostettu, että kurinpitolautakunta on ottanut Vierumäellä järjestettyjen tenniksen yleisten SM-kisojen 2.7.2023 palkintoseremoniaa ja urheilijaa koskevan asian käsittelyynsä. Vastinepyynnössä on ilmoitettu epäurheilijamaista käytöstä koskevasta epäilystä, jonka mukaan urheilija olisi finaalin jälkeen pidetyn palkintoseremonian päätteeksi yleisön läsnä ollessa pelikentällä hajottanut palkintoshekin ja sittemmin julkaissut Instagram-tilillään mainitusta tapahtumasta videon, joka oli kurinpitolautakunnalla käytettävissään yhdessä samalla tilillä julkaistun toisen, vastaavanlaista tapahtumaa (Finnish Tennis Tour, Tali) koskevan videon kanssa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että urheilijalle osoitetussa vastinepyynnössä on asianmukaisesti ilmoitettu kuulemisen liittyvän kurinpitomenettelyyn. Arvioinnin kohteena oleva tosiasiallinen tapahtumienkulku ja asian alustava oikeudellinen luonnehdinta epäurheilijamaisena käytöksenä on niin ikään kuvattu riittävän tarkasti vastinepyynnössä. Myös käsittelyssä huomioon otettava aineisto eli urheilijan itsensä julkaisema tapahtumaa kuvaava video on yksilöity. Vastinepyynnössä ei sen sijaan ole mainittu rikkomusepäilyn perusteena olevia kurinpitosääntöjä viittauksin pykälänumerointiin tai selostamalla niiden sisältöä. Vastinepyynnössä ei ole myöskään tuotu esiin rikkomusepäilyn toista oikeudellista luonnehdintaa eli liiton taloudellista etua vahingoittavaa menettelyä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että vastinepyynnön sisältöön voidaan viimeksi mainituilta osin kohdistaa kritiikkiä. Nämä vastinepyynnön puutteet ovat olleet omiaan heikentämään valittajan mahdollisuutta vastata asiassa ratkaisuun aidosti vaikuttavalla tavalla.

Oikeusturvalautakunta katsoo kuulemisperiaatteen toteutumisen arvioinnin kannalta olennaista tässä asiassa olevan se, että vastinepyynnön kuvaus tapahtumienkulusta on ollut perusteena kummallekin sittemmin sovelletulle kurinpitosäännön rikkomukselle. Näin ollen vastinepyyntö on ollut puutteellinen vain menettelyn alustavan oikeudellisen luonnehdinnan osalta. Viimeksi mainituiltakin osin kurinpitosääntöjen 2 §:n b-kohdan 3 momentin ja 2 l-kohdan mukaisissa kurinpitosäännöissä mainitaan epäurheilijamainen käyttäytyminen, joten kysymys ei ole ollut ainakaan täysin toisentyyppisestä oikeudellisesta arviointiperusteesta, jota urheilijalla ei olisi vastinepyynnössä ilmoitettujen seikkojen perusteella ollut myöskään mahdollisuutta löytää kurinpitosääntöjä tarkastelemalla. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että vastinepyynnössä on valittajan oikeusturvan toteutumisen kannalta ilmoitettu riittävän tarkasti kurinpitomenettelystä ja sen arvioinnin kohteena olevasta menettelystä. Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että yhdistys voi esimerkiksi yhdistyksestä erottamisasian tultua riidanalaiseksi vedota asiaa käsiteltäessä erottamisen tueksi muihinkin perusteisiin kuin erottamispäätöksessä mainittuihin (UOL 28/2021). Valittaja on voinut myös nyt kysymyksessä olevassa asiassa lausua mainitusta kurinpitoseuraamuksen perusteena olleesta seikasta asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä, joten kurinpitopäätöstä ei ole aihetta tämän perusteen nojalla kumota.

Asiassa on riidatonta, että valittajan kurinpitoasiaan on sovellettu edellä selostettuja, 1.1.2023 voimaan tulleita kurinpitosääntöjä, jotka eivät ole olleet kurinpitomenettelyn ajankohtana julkaistuina liiton nettisivustolla tai muutoinkaan urheilijan saatavilla. Samalla on kuitenkin riidatonta, että kurinpitomenettelyn aikana liiton nettisivustolla on ollut julkaistuna aikaisemmat, nyt sovellettavaksi olevilta osin samansisältöiset kurinpitosäännöt. Näin ollen kurinpitomenettelyssä oleva puute ei ole voinut käytännössä vaikuttaa valittajan oikeusasemaan sitä heikentävästi, kun valittajalla on ollut pääsy kurinpitosääntöihin niiden sovelletussa muodossa ja ilman, että vastinepyynnön tiedot sovellettavista kurinpitosäännöksistä olisi antaneet asiassa harhaanjohtavan kuvan säännösperustasta.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kuulemismenettelyssä ole mainituilta osin tapahtunut sellaisia virheitä, joiden johdosta valituksen kohteena oleva päätös määrättyine kilpailukieltoineen tulisi poistaa.

3.3. Kuulemistilaisuuden varaaminen kurinpitomenettelyssä

Kuten oikeusturvalautakunta on vakiintuneesti lukuisissa ratkaisuissaan lausunut, velvollisuus kuulla asiaan osallista asian käsittelyssä ennen ratkaisun antamista on keskeinen urheilun ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon oikeussuojaperiaate erityisesti arvioitaessa kurinpidollisten seuraamusten kohdistamista kurinpitomenettelyn kohteena olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön.

Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä. Kurinpitomenettelyssä noudatettava sen kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta keskeinen kuulemisperiaate menettäisi kokonaan merkityksensä, jos kuulemisvelvollisuuden olennaisen laiminlyönnin katsottaisiin korjautuvan sillä, että kuulemiseen ryhdytään vasta myöhemmin tai vasta oikeusturvalautakunnassa. Näin ollen kuulemisvirheistä on oikeusturvalautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä katsottu aiheutuvan ankaria seuraamuksia: tyypillisesti kurinpitopäätös on kumottu ja koko kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamus on poistettu. Tällainen seuraamus ei kuitenkaan seuraa kuulemisvirheestä säännönmukaisesti ja väistämättä. Koko seuraamuksen poistamiseen johtaneet tapaukset ovat tyypillisesti koskeneet tilanteita, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirheen on kuitenkin katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä (esim. UOL 25/2021 ja UOL 32/2023).

Valituksen mukaan valittajalle ei ole tosiasiallisesti varattu asianmukaista tilaisuutta tulla kuulluksi ennen kurinpitoratkaisun antamista ottaen huomioon lyhyt vastineen antamisen määräaika ja sähköpostiviesti kuulemistilaisuudesta ilmoittamisen tapana ilman yritystä tavoittaa valittajaa määräajassa muutoin.

Kurinpitoelimellä on sääntöjensä puitteissa mahdollisuus valita menettelytapansa kurinpitokuulemisen toteuttamisessa. Niiden tulee kuitenkin jälkikäteisarvostelussa täyttää kuulemisperiaatteen keskeiset vaatimukset. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevalle ja kuultavalle henkilölle tai taholle on varattava kohtuullinen aika lausua kurinpidon kohteena olevasta asiasta. Se, mitä on kussakin asiassa pidettävä kohtuullisena aikana, vaihtelee käsiteltävän asian mukaan. Ilman asianosaisen nimenomaista suostumusta kurinpitoasiassa ei kuitenkaan yleensä voida pitää kohtuullisena kuulemisaikana vain yhden tai kahden päivän määräaikaa (esim. UOL 9/2010). Kysymys on kuitenkin kokonaisharkinnasta, jossa keskeisessä asemassa on asianosaisen oikeusturva (UOL 8/2018). Niinpä vain noin 8,5 tunnin kuulemisaikaakaan ei ole pidetty kestoltaan kohtuuttoman lyhyenä, kun kysymys on ollut ammattilaisurheilusta, jossa kurinpidon kohteena olevaa hetkellistä pelitapahtumaa arvioidaan videotallenteen ja enintään muutaman muun todisteen perusteella ja jossa viivytyksetön kurinpitoarviointi ja mahdollisten rangaistusvaikutusten voimaan saattaminen mahdollisimman pian on järjestelmän uskottavuuden ja toimivuuden kannalta erityisen tärkeää (UOL 19/2020). Tavanomaisissa tapauksissa asiaan osalliselle on kuitenkin varattava vähintään yhden viikon määräaika (esim. UOL 6/2014 ja UOL 46/2015).

Mitä lyhyemmästä kuulemisen määräajasta on kysymys, sitä suurempi vastuu on kurinpitoelimellä siitä, että kurinpitomenettelyn asiaan osallinen on tosiasiallisesti saanut tiedon itseään koskevasta vastine- tai lausumapyynnöstä. Selvityksenä sähköpostitse toimitetun vastine- tai lausumapyynnön todisteellisesta ja tosiasiallisesta tiedoksisaannista voi toimia esimerkiksi lähetetyn sähköpostiviestin lukukuittaus. Kurinpitoelimelle saattaa myös syntyä velvoite olla yhteydessä suoraan kurinpitomenettelyn kohteena olevaan urheilijaan ja tarkistaa, että lausumatta jättäminen on hänen tietoinen valintansa (UOL 19/2020). Urheilijalla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL 31/2021).

Tässä asiassa olennaista on se, ettei valittajana oleva urheilija ole hänelle varatun hieman alle kolmen vuorokauden kuulemisen määräajassa antanut häneltä pyydettyä vastinetta epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä asiassa, joka on johtanut kahden viikon määräaikaiseen kilpailukieltoon. Kurinpitoelimen kuulemisessa ei ollut määräajassa varmistuttu siitä, että urheilija olisi tosiasiallisesti saanut tiedon kuulemistilaisuudestaan hänelle varatussa määräajassa huolimatta edellä mainitusta alle kolmen vuorokauden kuulemisajan kestosta. Ottaen huomioon, että kurinpitolautakunta on 4.7.2023 lähettänyt urheilijalle sähköpostitse vastinepyynnön alle kolmen vuorokauden määräajalla ja antanut kurinpitopäätöksensä kahdeksan päivää vastinepyynnön lähettämisen jälkeen, asetetun määräajan ei olisi seuraamuksen vakavuuskaan huomioon ottaen ollut tarpeen olla aivan näin lyhyt. Näitä seikkoja voidaan pitää epäkohtina toteutuneessa liiton kurinpitomenettelyssä.

Urheilija on kuitenkin tässä tapauksessa saanut 10.7.2023 eli kolme vuorokautta kuulemismääräajan jälkeen mutta vielä kaksi vuorokautta ennen kurinpitopäätöksen antamista tiedon hänelle toimitetusta vastinepyynnöstä. Urheilija ei ole tällöin saamaansa tietoon millään tavalla reagoinut. Vaikka vastineen antamiselle asettama määräaika ei ole ollut kohtuullinen vaan liian lyhyt ottaen erityisesti huomioon asian vähäistä vakavampi luonne ja se, ettei vastinepyynnön tosiasiallista tiedoksisaantia ole viivytyksettä pyritty varmistamaan, urheilija on kuitenkin tullut myöhemmin ja ennen ratkaisun antamista tietoiseksi kurinpitokäsittelystä ja sitä koskevasta vastinepyynnöstä. Tällöin valittajalla on joka tapauksessa ollut noin kaksi vuorokautta aikaa reagoida vastinepyyntöön, mutta hän ei ole sitä tehnyt. Valittaja on aikaisemminkin ollut kurinpitomenettelyn kohteena, joten hän on ollut tietoinen kurinpitomenettelyn vaiheista.

Urheilijalle noin kaksi vuorokautta ennen kurinpitopäätöksen antamista lähetetyssä tekstiviestissä on selvitetty kysytyn urheilijalta sitä, oliko urheilija saanut vastinepyynnön tiedokseen, mihin tekstiviestiin urheilija ei ole sen lähettäjälle tai muutoinkaan kurinpitolautakunnalle mitään vastannut. Kurinpitolautakunta ei siis ole ennen ratkaisunsa antamista saanut vahvistusta sille, että urheilija olisi tosiasiallisesti saanut määräajan puitteissa tai ylipäänsäkään tietoa vastinepyynnöstä ja että urheilija olisi tietoisesti jättänyt lausumatta kurinpitoasiassaan. Kysymys on ollut täysi-ikäisestä, joskin vain 18-vuotiaasta, urheilijasta, jolla on ollut tosiasiallisesti enintään kaksi vuorokautta aikaa reagoida asiassa, jossa hänelle ei ole myöhemmin toimitetussa tekstiviestissä tai muutoin ilmoitettu mahdollisuudesta vastineen tai lausuman antamiselle vastinepyynnössä asetetun määräajan jälkeen. Kysymys ei ole ollut ammattiurheilusta eikä muutoinkaan tilanteesta, jossa urheilijalta voitaisiin edellyttää välitöntä tavoitettavuutta ja kurinpitoelimeltä erityisen kiireellistä käsittelyä.

Lyhyttä kuulemisaikaa sekä vastinepyynnön todisteellisen ja oikea-aikaisen tiedoksiannon puutteita tulee kuulemisperiaatteen toteutumisen näkökulmasta arvioida yhdessä. Kuvatuissa olosuhteissa oikeusturvalautakunta katsoo, että valittaja A:n oikeutta tulla kurinpitomenettelyssä kuulluksi on muutoin kuin vähäisesti loukattu. Koska kysymys on ollut määräaikaisesta kilpailukiellosta, jonka urheilija on jo kärsinyt ennen kuin urheilija on tullut valitusasiassaan oikeusturvalautakunnassa kuulluksi, kuulemisvirheen ei voida oikeusturvalautakunnassa katsoa myöhemminkään korjaantuneen eikä asiaa ole myöskään palautettava kurinpitolautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

4. Asian lopputulos ja valitusmaksu

Kurinpitomenettelyn kuulemisessa on tapahtunut virhe, minkä vuoksi kurinpitopäätös on määrätty kilpailukielto poistaen kumottava ja valitus tällä perusteella hyväksyttävä. Lausunnon antaminen valituksesta muilta osin on tarpeetonta.

Asian lopputuloksen johdosta valitusmaksu on palautettava valittajalle.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Suomen Tennisliitto ry:n kurinpitolautakunnan päätös 12.7.2023 nro 1/2023 kumotaan.

Valitusmaksu palautetaan valittajalle.

Äänestys.

Timo Ojala
Puheenjohtaja

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala (eri mieltä), Mikko Kohtala (eri mieltä), Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta ja Hilkka Salmenkylä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Kohtala: Olen eri mieltä siitä, onko valittajalle varattu Tennisliiton kurinpitomenettelyssä riittävä tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitoratkaisun tekemistä. Lausun tältä osin oikeusturvalautakunnan ratkaisun otsikon 3.3 alla olevan viidennen kappaleen jälkeen seuraavan.

Oikeudenmukaiseen kurinpitomenettelyyn kuuluu olennaisesti se, että menettelyn kohteena olevalle asianosaiselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi siitä menettelystä, josta häntä epäillään. Kuulemistilaisuuden varaaminen on täysin riippumaton siitä, pitääkö kurinpitäjä asiaa selvänä tai siitä, voidaanko kuulemisella saada kurinpitäjän mielestä asiaan selvitystä. Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 15/2020 todennut, kohtuullinen aika vaihtelee käsiteltävän asian mukaan, mutta ilman asianosaisen nimenomaista suostumusta kurinpitoasioissa ei yleensä voida pitää kohtuullisena vain päivän tai kahden määräaikaa. Tavanomaisissa tapauksissa asiaan osalliselle on varattava vähintään yhden viikon määräaika.

Kurinpitolautakunta on 4.7.2023 valittajalle sähköpostitse lähettämällä vastinepyynnöllä varannut tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Vastinepyynnön mukaan vastine on tullut toimittaa viimeistään 7.7.2023 kello 12.00. Vastinepyynnössä on ilmoitettu, että vastineen toimittamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä kurinpitolautakunnassa. Valittaja ei ole antanut vastinetta eikä ole muutoinkaan reagoinut vastinepyyntöön.

Riittävää on, että vastineen antamiseen on todisteellisesti varattu tilaisuus. Kun valittaja ei ole antanut vastinetta eikä muutoinkaan reagoinut vastinepyyntöön, asiassa on syntynyt velvollisuus varmistua siitä, että valittaja on saanut tiedon kurinpitoasiaa koskevasta vastinepyynnöstä (ks. myös UOL 19/2020). Tennisliiton puolesta onkin 10.7.2023 lähetetty valittajalle tekstiviesti, jolla on pyritty varmistumaan siitä, että valittaja on saanut aikaisemmin lähetetyn vastinepyynnön. Valittaja ei ole vastannut tekstiviestiin.

Vastinepyynnössä 4.7.2023 varattu noin kolmen vuorokauden aika vastineen antamiseen on verrattain lyhyt, kun otetaan huomioon, että valittajalla ei ole ollut kilpailutapahtumien jälkeen tiedossa, että jostakin hänen menettelystään oltaisiin käynnistämässä kurinpitomenettelyä. Kurinpitomenettelyssä käytetty määräaika on kuitenkin pituudeltaan sellainen, että se ei ole edellyttänyt urheilijalta nimenomaista suostumusta. Kun vastinepyyntöön ei ole reagoitu, Tennisliitolle on kuitenkin syntynyt velvollisuus varmistua siitä, että valittaja on saanut vastinepyynnön tiedokseen. Tässä asiassa Tennisliitto onkin tekstiviestillä varmistanut vastinepyynnön perillemenon. Vaikka tekstiviestiin ei ole vastattu, asiassa on voitu lähetetyn sähköpostin ja tekstiviestin perusteella päätellä valittajan saaneen tiedokseen vastinepyynnön.

Kurinpitoratkaisun tekeminen ei edellytä sitä, että menettelyn kohteena oleva urheilija nimenomaisesti ilmoittaisi luopuvansa vastineen antamisesta, vaan riittävää on tilaisuuden varaaminen. Edellä todetuin tavoin vastineen antamiseen varattu määräaika ei ole ollut myöskään siinä määrin lyhyt, että sellaisen käyttäminen olisi edellyttänyt nimenomaista suostumusta. Valittajalla olisi ollut myös mahdollisuus ilmoittaa tekstiviestin saatuaan siitä, että hän ei ole saanut vastinepyyntöä tiedokseen ennen tekstiviestiä, mutta tekstiviestiin ei ole edellä todetuin tavoin reagoitu.

Katson, että valittajalle on Tennisliiton kurinpitomenettelyssä varattu riittävä tilaisuus tulla kuulluksi eikä kurinpitopäätöstä ole tällä perusteella aihetta kumota. Hylkään valituksen tältä osin. Äänestyksen lopputulokseen nähden velvollisena lausumaan ratkaisun lopputuloksesta siltä kannalta, tuleeko kurinpitoratkaisu enemmistön katsoman menettelyvirheen perusteella kumota, ilmoitan olevani siltä osin oikeusturvalautakunnan ratkaisusta ilmenevällä kannalla.

Puheenjohtaja Ojala: Ilmoitan olevani samaa mieltä kuin jäsen Kohtala.

47/2023 Tennis – Kurinpito – Kurinpitoilmoituksen tutkiminen – Kuuleminen – Perusteluvelvollisuus – Kilpailukielto