6/ 2015 Ampumaurheilu Seurasta erottaminen - Erottamismenettely - Kuuleminen - Erottamisperusteet

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                          PÄÄTÖS    Nro 6/2015

 

                                                                                           17.3.2015                   Diaarinro 1/2015

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksen päätös 11.12.2014, jolla J-PH ja VL on erotettu yhdistyksestä

 

ASIA

 

Yhdistyksestä erottaminen

 

MUUTOKSENHAKIJAT

 

J-PH

VL

 

KUULTAVA

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry

 

HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n (seura) hallitus on päätöksellään 11.12.2014 erottanut J-PH:n ja VL:n seuran jäsenyydestä.

 

Seuran hallitus on kirjallisissa päätöksissään 25.1.2015 todennut erottamisen syynä olevan molempien kohdalla se, että J-PH ja VL olivat jatkuvasti ohittaneet seurademokratian. J-PH ja VL olivat väheksyneet seuran jäseniä toimiessaan seuran ja seuraan kuuluvan haulikkokerhon hallituksissa. J-PH ja VL olivat antaneet vääriä tietoja hallituksessa ja hallituksen päätöksistä seuran jäsenille. J-PH ja VL olivat jäsenistön päätösten vastaisilla toimillaan aiheuttaneet vahinkoa seuralle. J-PH ja VL olivat vahingoittaneet seuran mainetta ja toimintaa perustamalla kilpailevan seuran.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

J-PH ja VL ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksen erottamispäätös 11.12.2014 kumotaan ja että seura velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset lautakuntakulut 4 651,60 eurolla.

 

J-PH ja VL ovat valituksessaan ja seuran vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä todenneet perusteinaan seuraavaa. Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallitus oli 11.12.2014 päättänyt erottaa J-PH:n ja VL:n. Erottamiselle ei ollut seuran sääntöjen tai yhdistyslain mukaisia perusteita. J-PH:lle ja VL:lle ei ollut annettu ennen erottamispäätöstä asianmukaista tilaisuutta selvityksen antamiseen.

 

Hallituksen kokouksessa 11.12.2014 J-PH:lle ja VL:lle oli ilmoitettu ainoaksi perusteeksi erottamiselle se, että seuran syyskokous oli ollut tätä mieltä. Syyskokouksen ilmoittama näkemys ei ollut riittävä peruste erottamiselle, koska päättävänä elimenä olevan seuran hallituksen olisi tullut arvioida, oliko erottamiselle asianmukaiset perusteet.

 

Hallituksen kokouksen jälkeen seuran hallitus on antanut kaksi 25.1.2015 päivättyä allekirjoittamatonta erottamispäätöstä. Näissä päätöksissä ilmoitettuja perusteita ei tule ottaa asiassa huomioon, koska ne eivät perustu hallituksessa tehtyyn päätökseen.  

 

Erottamispäätöksen taustalla on seuran nykyisen hallituksen puheenjohtajan JK:n muistio 20.11.2014. Tästä muistiosta ei ole pyydetty J-PH:n ja VL:n lausumaa. J-PH:n ja VL:n käsitykset tapahtumienkulusta poikkeavat JK:n muistiossa esitetyistä näkemyksistä. Muistio oli esitelty vähän ennen 24.11.2014 pidettyä hallituksen kokousta ja kopio muistiosta oli annettu J-PH:n ja VL:n käyttöön vasta kokouksen aikana. Muistiosta ilmenee, että erottamisen taustalla on henkilöiden erilainen näkemys haulikkoradan auki pitämisestä talvella 2013-2014. Päätökset haulikkoradan aukiolosta oli tehnyt haulikkokerhon hallitus. J-PH ja VL eivät ole toimineet heitä sitovien päätösten vastaisesti. Joka tapauksessa seurademokratian ohittaminen seuran yhden alakerhon toiminnassa ei ole riittävä peruste yhdistyksen jäsenyydestä erottamiselle.

 

J-PH:n ja VL:n toiminta ei ollut vahingoittanut yhdistystä yhdistyslain tai seuran sääntöjen tarkoittamalla tavalla. Toisen seuran perustaminen tai toiseen seuraan kuuluminen ei ole vahingoittanut tai haitannut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaa. J-PH ja VL olivat luovuttaneet kaikki kerhon avaimet eikä heillä ole ollut asekaappien avaimia. J-PH ja VL ovat kiistäneet käyttäneensä halventavaa puhetapaa.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

Erottamispäätös perustuu yhdistyslain 14 §:n 2 kohtaan ja seuran sääntöjen 7 §:ään. Erottamiselle on asianmukaiset perusteet. J-PH:lla ja VL:llä oli kolme tilaisuutta esittää vastineensa asiassa. Kirjallista vastinetta ei ole annettu, mutta molemmat ovat olleet läsnä hallituksen kokouksessa ja lausuneet käsityksensä asiassa.

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toiminta jakaantuu kolmeen aselajikerhoon eli haulikkokerhoon, hirvikerhoon ja pistooli- ja kiväärikerhoon. Kerhot hoitavat muun muassa ammuntaa koskevan kilpailutoimintansa, hoitavat ampumaradat sekä vastaavat omasta taloudestaan. Haulikkokerhon puheenjohtaja oli laatinut vuonna 2014 selvityksen J-PH:n ja VL:n toiminnasta ja selvitys oli annettu seuran hallitukselle. Erottamispäätös perustuu tähän selvitykseen.

 

J-PH ja VL olivat toimineet haulikkokerhon hallituksessa 13.3.2014 saakka, mutta haulikkokerho oli äänestänyt epäluottamuksesta eikä heitä valittu enää haulikkokerhon hallitukseen. Seuran hallitus saattoi haulikkokerhon puheenjohtajan laatiman selvityksen perusteella seuran syyskokouksen käsiteltäväksi J-PH:n ja VL:n toiminnan. Syyskokouksen päätöksen perusteella seuran hallitus erotti J-PH:n ja VL:n. 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

 

Pääasiaratkaisun perustelut

 

I Tosiasiat ja kysymyksenasettelu

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n haulikkokerhon puheenjohtajana toiminut JK oli laatinut 20.11.2014 päivätyn selvityksen J-PH:n ja VL:n toiminnasta haulikkokerhossa. Tämän selvityksen perusteella asiaa on käsitelty ensin seuran hallituksessa 24.11.2014, tämän jälkeen seuran syyskokouksessa 27.11.2014 ja lopulta seuran hallituksessa 11.12.2014, jolloin oli tehty lopullinen päätös J-PH:n ja VL:n erottamisesta seuran jäsenyydestä.

 

J-PH:n ja VL:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko J-PH:lle ja VL:lle varattu riittävä tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä ja onko heille varattu tilaisuus lausua 20.11.2014 päivätyn selvityksen johdosta ja erottamisen syistä. Toiseksi kysymys on siitä, onko erottamispäätöksessä esitetty syyt erottamiselle ja onko asiassa esitetty riittävät perusteet seuran jäsenyydestä erottamiselle.

 

II Kuuleminen

 

Yhdistyslain 15 §:n 2 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Yhdistyslaissa ei ole säädetty sitä, millä tavoin kuuleminen tulee toteuttaa eli onko asianomaiselle varattava tilaisuus kirjallisen lausuman antamiseen vai pidetäänkö riittävänä suullista kuulemista. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kuuleminen on mahdollista suorittaa kirjallisesti tai suullisesti (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 364-365).

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry on vastauksessaan todennut, että erottaminen oli ollut ensimmäisen kerran esillä seuran hallituksen kokouksessa 24.11.2014, jolloin J-PH ja VL olivat olleet läsnä kokouksessa. Haulikkokerhon puheenjohtajan laatima 20.11.2014 päivätty selvitys oli luettu kokouksessa ja selvitys oli annettu kirjallisesti J-PH:lle ja VL:lle. J-PH:lta ja VL:ltä oli kysytty kantaa selvitykseen ja heidän lausumansa oli kirjattu kokousmuistioon. Hallitus päätti siirtää asian syyskokouksessa käsiteltäväksi. Asiaa oli käsitelty haulikkokerhon puheenjohtajan selvityksen perusteella seuran syyskokouksessa 27.11.2014 ja J-PH ja VL olivat kiistäneet syyllistyneensä moitittavaan menettelyyn. Syyskokouksen jälkeen erottamista oli käsitelty seuran hallituksen kokouksessa 11.12.2014 ja J-PH ja VL olivat olleet läsnä hallituksen kokouksessa. Päätöksenteon ajaksi J-PH ja VL olivat poistuneet kokouksesta ja hallitus päätti erottaa heidät seuran jäsenyydestä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erottamista on käsitelty haulikkokerhon puheenjohtajan selvityksen perusteella. Selvityksessä on sanallisesti selostettu J-PH:n ja VL:n toimintaa sillä tavoin, että tällaisen selvityksen perusteella on ollut mahdollista antaa tapahtumista myös vastine ja lausua oma käsityksensä tapahtumista (vrt. UOL 11/2014). Asiassa ei ole aihetta epäillä seuran ilmoitusta siitä, että selvitys oli käyty läpi hallituksen kokouksessa 24.11.2014 J-PH:n ja VL:n ollessa läsnä kokouksessa. Tämä selvitys on annettu myös kirjallisesti tiedoksi J-PH:lle ja VL:lle hallituksen ensimmäisessä käsittelyssä 24.11.2014. Tuolloin J-PH ja VL olivat lausuneet kantansa selvitykseen. J-PH ja VL olivat osallistuneet asiassa käytyyn keskusteluun ja heillä oli ollut mahdollisuus lausua käsityksensä ja puolustautua. Tämän jälkeen asiaa on käsitelty syyskokouksessa 27.11.2014 ja seuran hallituksessa 11.12.2014, joissa molemmissa kokouksissa J-PH ja VL ovat olleet paikalla ja lausuneet käsityksensä asiassa. Erottamista on käsitelty haulikkokerhon puheenjohtajan laatiman selvityksen perusteella koko erottamisprosessin ajan ja erottamisen perusteena olevat seikat ovat tulleet J-PH:n ja VL:n tietoon. Muita erottamisperusteita ei ole käsittelyn aikana tullut esille. J-PH ja VL ovat erottamisprosessin aikana suullisesti ilmoittaneet näkemyksensä selvityksestä ilmenevistä perusteista. Oikeusturvalautakunta katsoo, että J-PH:lle ja VL:lle on varattu riittävä mahdollisuus lausuman antamiseen asiassa eikä kuulemisessa ole tapahtunut valittajien väittämää virhettä. 

 

III Erottamisperusteiden arviointi

 

(a) Ilmoitetut erottamisperusteet

 

J-PH ja VL ovat valituksessaan todenneet, että erottamiselle ei ollut esitetty perusteita hallituksen tehdessä erottamispäätöksen 11.12.2014. Ainoana perusteena oli ilmoitettu yhdistyksen syyskokouksen näkemys. Myöhemmin esitettyjä perusteita ei ollut mahdollista ottaa huomioon.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että jäsenen erottamista koskeva päätös tulee perustella ja siinä tulee ilmoittaa erottamisen perusteet. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että yhdistys voi myös erottamisasian tultua riidanalaiseksi vedota oikeudenkäynnissä erottamisen tueksi muihinkin perusteisiin kuin erottamispäätöksessä mainittuihin (UOL 32/2011). J-PH:n ja VL:n valituksen johdosta asiassa on otettava kantaa siihen, onko erottamiselle esitetty perusteet ja ovatko nämä perusteet muuttuneet oikeusturvalautakunnassa tapahtuneen käsittelyn aikana.

 

Yhdistyslain 15 §:n 1 momentin mukaan päätöksessä on mainittava erottamisen syy. J-PH:n ja VL:n erottamista on käsitelty haulikkokerhon puheenjohtajan 20.11.2014 päivätyn selvityksen perusteella. Selvityksessä on käsitelty tapahtumia syksyllä 2013, jolloin oli tehty ensin päätös haulikkoradan sulkemisesta joulukuun 2013 ja helmikuun 2014 väliseksi ajaksi ja myöhemmin tämä päätös oli muutettu siten, että rata oli ollut avoinna myös talvikaudella. J-PH oli toiminut tuolloin haulikkokerhon puheenjohtajana ja VL varapuheenjohtajana. Selvityksessä on esitetty näkemyksiä J-PH:n ja VL:n toiminnasta päätöksentekoon liittyen. Selvityksessä on käyty läpi myös kevään 2014 osalta sitä, onko haulikkokerhon ylimääräinen kokous kutsuttu asianmukaisesti koolle ja miten J-PH oli tähän liittyen menetellyt. Selvityksessä on selostettu näiden lisäksi seuraavia tapahtumia:

 

·       J-PH:n ja VL:n halventava kielenkäyttö haulikkokerhon jäsenistöstä;

·       Haulikkoradan ja asekaapin avaimia ei ollut palautettu sen jälkeen, kun J-PH oli jäänyt pois haulikkokerhon hallituksesta. Haulikkokerho oli vaihtanut haulikkoradan lukot ja tästä oli aiheutunut 4 500 euron kustannus;

·       J-PH ei ollut käytettävissä Sako-Beretta GP-kilpailun johtajaksi, vaikka oli kilpailun järjestämisoikeutta anottaessa suostunut tehtävään;

·       J-PH ja VL olivat seuran kustantamina osallistuneet SAL:n ylituomarikoulutukseen;

·       J-PH ja VL olivat perustaneet uuden ampumaseuran, vaikka olivat olleet edelleen Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksessa; ja

·       VL oli edustanut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:tä SAL:n Hämeen alueen syyskokouksessa. VL oli esittänyt liittovaltuustoon J-PH:ta eikä Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n ehdokasta.

 

Hallitus on 11.12.2014 tehnyt erottamista koskevan päätöksen haulikkokerhon puheenjohtajan selvityksen perusteella. Selvityksestä ilmenevät perusteet on mainittu myös 25.1.2015 päivätyissä erottamispäätöksissä. Erottamista koskevat perusteet eivät ole oikeusturvalautakunnan arvion mukaan myöhemmin muuttuneet siitä, mitä J-PH:n ja VL:n erottamisasiassa alusta alkaen esillä olleesta selvityksestä ilmenee. Erottamisen syynä ollut J-PH:n ja VL:n käyttäytyminen on kuvattu selvityksessä, johon erottaminen on hallituksen päätöksen mukaan perustunut. Selvitys on annettu myös J-PH:lle ja VL:lle. Oikeusturvalautakunta katsoo, että haulikkokerhon puheenjohtajan selvitys on osa hallituksen erottamispäätöstä ja tähän nähden erottamisen syy on ilmennyt seuran hallituksen päätöksestä yhdistyslain 15 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla (ks. myös KKO 1993:107).

 

Tämän jälkeen asiassa on otettava kantaa siihen, ovatko ilmoitetut syyt riittäviä seuran jäsenen erottamiseen.

 

(b) Ovatko ilmoitetut perusteet riittäviä erottamiseen

 

Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottaa jäsen muun muassa, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n sääntöjen 7 §:n mukaan hallituksen tehtävänä on päättää jäsenen erottamisesta, jos jäsen on uskoton lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, on varoituksesta huolimatta kilpailuissa vilpillisesti hankkinut etua itselleen tai toiselle, käyttäytyy epäurheilijamaisesti seuraa tai kanssakilpailijoita kohtaan tai jos hän laiminlyö jatkuvasti jäsenmaksunsa suorittamisen taikka muulla tavalla vahingoittaa seuran toimintaa ja hallitus katsoo erottamisen jäsenyydestä tarpeelliseksi.

 

Kuten lautakunta on aikaisemmin esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 1/2007, UOL 8/2008 ja UOL 18/2011 todennut, jäsenen erottaminen kokonaan yhdistyksestä on ankara seuraamus. Yhdistyksestä erottaminen vaatii konkreettista selvitystä ja selviä perusteita yhdistyksen toiminnan huomattavasta vahingoittamisesta, jollei seuran säännöissä ole nimenomaisesti lievennetty seurasta erottamisen edellytyksiä. Normaalisti asianmukaista onkin määrätä seuran jäsenelle ensimmäisestä rikkeestä erottamisen asemesta muu kurinpitoseuraamus, kuten esimerkiksi huomautus tai varoitus, sikäli kuin sellainen on seuran sääntöjen mukaan mahdollista. Toisaalta erottaminen on mahdollista ilman sitä edeltäviä muita kurinpitotoimia, mikäli menettely on ollut riittävän moitittavaa jo ensimmäisellä kerralla. 

 

Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainituilla perusteilla. Yhdistys voi siten varsin vapaasti määrätä erottamisperusteistaan ja erottamisen kynnystä on mahdollista laskea esimerkiksi siten, että toiminnan vaikeuttaminen voidaan katsoa riittäväksi erottamisperusteeksi (KKO 1993:107). Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n sääntöjen mukaan erottaminen on mahdollista, jos jäsen ”muulla tavalla vahingoittaa seuran toimintaa”. Tämä poikkeaa yhdistyslain mukaisesta perusteesta, jossa edellytetään, että jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että erottaminen yhdistyslain 14 §:n mukaisella perusteella vaatii menettelyä, jolla yhdistystä on tosiasiallisesti vahingoitettu. Kysymys ei ole tältä osin välttämättä siitä, että menettelystä aiheutuisi korvattavaa vahinkoa, mutta toiminnan on tullut johtaa yhdistyksen kannalta epäedulliseen seuraukseen (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 225-226). Huomattavan vahingon aiheuttamista yhdistykselle ei ole kuitenkaan esimerkiksi se, että merkittävä osa jäsenistä ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä, jos joukkoon sopimattomaksi katsottua ei eroteta. Tällöinkin erottaminen on mahdollista, jos jäsenen menettely samalla täyttää lain tai sääntöjen mukaisen erottamisperusteen (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 232). Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n sääntöjen mukaan erottaminen on mahdollista myös silloin, kun toiminta ainoastaan vahingoittaa seuran toimintaa ilman, että tarvittaisiin seuran toiminnan huomattavaa vahingoittamista. Erottaminen ei kuitenkaan saa olla vapaaseen harkintaan perustuvaa, vaan seuran toiminnan vahingoittamiselta tulee edellyttää objektiivisesti arvioiden toiminnan vahingoittamista.   

 

Edellä selostetulla tavalla seuran hallitus on vedonnut erottamisperusteena haulikkokerhon puheenjohtajan selvityksestä ilmeneviin seuraaviin seikkoihin:

 

·       J-PH:n ja VL:n toiminta päätettäessä ensin haulikkoradan sulkemisesta joulukuun 2013 ja helmikuun 2014 väliseksi ajaksi ja toiminnasta myöhemmin tämän päätöksen muuttamisen yhteydessä. Selvityksessä on esitetty näkemyksiä J-PH:n ja VL:n toiminnasta päätöksentekoon liittyen.

·       J-PH:n ja Lamminäen halventava kielenkäyttö haulikkokerhon jäsenistä;

·       Selvityksessä on käyty läpi myös kevään 2014 osalta sitä, onko haulikkokerhon ylimääräinen kokous kutsuttu asianmukaisesti koolle ja miten J-PH oli tähän liittyen menetellyt.

·       Haulikkoradan ja asekaapin avaimia ei ollut palautettu sen jälkeen, kun J-PH oli jäänyt pois haulikkokerhon hallituksesta. Haulikkokerho oli vaihtanut haulikkoradan lukot ja tästä oli aiheutunut 4 500 euron kustannus;

·       J-PH ei ollut käytettävissä Sako-Beretta GP-kilpailun johtajaksi, vaikka oli kilpailun järjestämisoikeutta anottaessa suostunut tehtävään;

·       J-PH ja VL olivat seuran kustantamina osallistuneet SAL:n ylituomarikoulutukseen;

·       J-PH ja VL olivat perustaneet uuden ampumaseuran, vaikka olivat olleet edelleen Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksessa; ja

·       VL oli edustanut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:tä SAL:n Hämeen alueen syyskokouksessa. VL oli esittänyt liittovaltuustoon J-PH:ta eikä Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n ehdokasta.

 

(b.1) Haulikkoradan sulkeminen

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että J-PH:n ja VL:n toiminta haulikkoradan sulkemiseen liittyneessä toiminnassa on ollut varsin tavanomaista yhdistystoimintaan liittyvää päätöksentekoa. Eri intressipiirit ovat pyrkineet saavuttamaan omasta näkökulmastaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Seuran luottamushenkilöiden luottamus ja toiminta seuran hallinnollisissa tehtävissä arvioidaan valittaessa henkilöitä seuran hallintoon. Näissä valinnoissa voidaan arvioida henkilöiden nauttimaa luottamusta, mutta nämä valinnat on pidettävä erillään seuran jäsenyydestä ja jäsenyydestä erottamisesta. Haulikkoradan sulkemiseen talvikauden 2013-2014 ajaksi ja siihen liittyvään päätöksentekomenettelyyn ei ole näytetty liittyneen sellaisia piirteitä, joiden voitaisiin katsoa olevan seuran toimintaa vahingoittavaa sillä tavoin, että menettely olisi riittävää seurasta erottamiseen.

 

(b.2) Avainten palauttaminen

 

Haulikkoradan sulkemista koskevaan päätöksentekoon on liittynyt myös haulikkokerhon kokous ja haulikkokerhon hallituksen kokoonpanon muuttuminen. J-PH:ta ja VL:ää ei ollut valittu haulikkokerhon hallitukseen keväällä 2014 ja haulikkoradan avainten palauttamiseen oli liittynyt selvityksen mukaan ongelmia. Haulikkokerho oli päättänyt vaihtaa erään haulikkoradan lukot ja tästä oli aiheutunut 4 500 euron kustannus.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että avainten palauttamisen osalta J-PH:n ja VL:n näkemykset eroavat haulikkokerhon puheenjohtajan laatimasta selvityksestä. Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että avainten palauttamiseen olisi liittynyt sellaisia piirteitä, joiden perusteella erottamista voitaisiin pitää perusteltuna.

 

(b.3) Halventava puhetapa

 

J-PH:n ja VL:n on väitetty käyttäneen halventavaa puhetapaa osasta haulikkokerhon jäseniä. Nämä keskustelut olivat liittyneet haulikkoradan sulkemiseen talvikaudeksi 2013-2014. J-PH ja VL ovat kiistäneet käyttäneensä asiatonta kieltä.

 

J-PH:n ja VL:n käyttämien ilmauksien sisältö ja se tilanne, jossa väitettyä puhetapaa olisi käytetty, ovat jääneet tarkemmin selvittämättä. Haulikkokerhon puheenjohtajan laatiman selvityksen mukaan keskustelu olisi tapahtunut seuran hallituksen kokouksen yhteydessä, jossa olisi keskusteltu haulikkoradan sulkemisesta ja siitä, ketkä olivat tätä sulkemista vastustaneet. Halventavan puhetavan kohteena olleet henkilöt eivät ole olleet läsnä kysymyksessä olleessa tilaisuudessa. Vaikka J-PH:n ja VL:n kielenkäyttö olisi ollut selvityksessä esitetyn mukaista, tätä ei voida pitää riittävänä perusteena seuran jäsenyydestä erottamiseen.

 

(b.4) Kilpailun johtajan tehtävät, ylituomarikoulutus ja kokousedustus

 

J-PH:n menettelyyn Sako-Beretta GP kilpailun johtajan tehtävään liittyen tai J-PH:n ja VL:n osallistumisesta SAL:n ylituomarikoulutukseen taikka heidän toimintaansa Suomen Ampumaurheiluliiton Hämeen alueen syyskokouksessa ei ole myöskään näytetty liittyneen sellaisia piirteitä, joiden perusteella seuran toiminnalle voitaisiin katsoa aiheutuneen sellaista vahinkoa, jonka perusteella erottaminen olisi ollut perusteltua.

 

(b.5) Uuden seuran perustaminen

 

J-PH ja VL ovat perustaneet uuden ampumaseuran samalla, kun he ovat olleet vielä Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksessa. Uusi seura on siten kilpaileva seura Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaan nähden. Kuulumista kilpailevaan yhdistykseen ei sinänsä voida pitää yhdistyksen vahingoittamisena (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 186). Pelkkä osallistuminen kilpailevan yhdistyksen perustamiseen ja jäsenyys tässä yhdistyksessä eivät aina riitä osoitukseksi yhdistyksen vahingoittamisesta. Vahingoittamisena voitaisiin pitää toimintaa, jossa jäsen aktiivisesti toimii yhdistyksen hyväksi oman yhdistyksensä vahingoksi. Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että aktiivinen mukana oleminen kilpailevaksi tarkoitetun yhdistyksen perustamisessa on toimintaa, josta aiheutuu vähintään vahinkona ilmenevää haittaa yhdistykselle (Halila – Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 229). Uuden seuran perustamista arvioitaessa on otettava huomioon myös yhdistymisvapaus.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että uuden seuran perustamista ei sellaisenaan voida pitää toimenpiteenä, joka olisi vahingoittanut Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaa. Asiassa ei ole uuden seuran perustamisen lisäksi vedottu mihinkään muuhun uuden seuran toiminnassa suoritettuun toimenpiteeseen, jonka voitaisiin katsoa vahingoittaneen Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n toimintaa. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että uuden seuran perustamista ei voida pitää tässä tapauksessa riittävänä perusteena erottamiselle.  

 

Johtopäätös

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta toteaa, että erottamispäätökselle ei ole näytetty olleen yhdistyslain 14 §:n tai seuran sääntöjen 7 §:n mukaisia perusteita. Hallituksen päätös 11.12.2014 on näin ollen kumottava.

 

IV Lautakuntakulut

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

J-PH ja VL voittavat asian ja he ovat vaatineet, että seura velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset lautakuntakulut 4 651,60 eurolla. Seura on todennut, että vaadittu määrä ei ole kohtuullinen asian vaatimaan työmäärään nähden. Seura on pitänyt määrältään kohtuuttomina 900 euroa ylittävää määrää.

 

J-PH:n ja VL:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus sisältää kuluina oikeusturvalautakunnan 200 euron käsittelymaksun. Asian lopputulokseen nähden valitusmaksu palautetaan valittajille lautakunnan toimesta, joten seura ei ole sitä velvollinen korvaamaan. J-PH:n ja VL:n valitusperusteet ovat asiaan vaikuttamattomia pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta samat, joten päämiesten lukumäärä ei ole juurikaan lisännyt toimenpiteiden määrää asiassa. Asian laatuun ja laajuuteen nähden lautakunta arvioi kohtuulliseksi työmääräksi asian hoitamisesta noin 10 tunnin työmäärän. Tähän nähden lautakunta harkitsee kohtuullisiksi lautakuntakulujen määräksi arvonlisäveroineen 3 000 euroa.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hyväksytään. Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n hallituksen päätös 11.12.2014 kumotaan siltä osin kuin J-PH ja VL on erotettu seuran jäsenyydestä.

 

Pohjois-Hämeen Ampujat ry velvoitetaan korvaamaan J-PH:n ja VL:n yhteiset lautakuntakulut 3 000 eurolla.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Risto Jalanko                                                     Timo Ojala

puheenjohtaja                                                    sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Heikki Halila, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius.