22/2020 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                    Päätös               Nro 22/2020

                                                                                                            3.9.2020            Diaarinumero 16/2020

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n päätös 19.8.2020 nro 8 / 2020-2021

 

ASIA

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

B, huoltajanaan W

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

ASIAN TAUSTA JA KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

 

Erotuomari on 16.8.2020 käydyssä U16-poikien harjoitusottelussa Ässät – TPS ajassa 59:14 antanut tappelusta TPS:n pelaajalle B:lle ottelurangaistuksen sekä kolmelle muulle B:n joukkuetoverille ja neljälle vastustajan pelaajalle ottelurangaistukset. Erotuomarin raportista ilmenee, että pelin ollessa tilanteessa 3-8 ajassa 59:08 kiekko oli ajautunut B:n joukkuetoverin kuljettamana kulmaan. Vastustajan pelaaja oli taklannut B:n joukkuetoverin kulmaan, ja samaan taklaukseen oli ajanut kaksi muutakin vastustajan pelaajaa. Kun peli oli vihelletty poikki, tappelu oli alkanut ja siihen oli osallistunut B, kaksi muuta B:n joukkuetoveria ja yksi vastustajan pelaaja. Tilanne oli ollut sekava; hanskoja ja kypäriä oli tippunut.

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 19.8.2020 määrännyt B:lle kahden (2) sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin, otteluvalvojan raporttiin ja videotallenteeseen tapahtumasta. Kurinpitäjä on päätöksessään viitannut sääntöperusteeseen 141.

 

Kurinpitäjän päätöksen perusteluina on lausuttu, että tappelu oli alkanut kulmassa, johon olivat osallistuneet kentällä olleet pelaajat. Lyönnit olivat olleet voimakkaita, ja tappelu oli jatkunut päätuomarin lopettamiskehotuksista huolimatta. Ottelussa tilanteesta oli tuomittu ottelurangaistukset, jolloin tilanteesta tulee tuomita vähintään yhden ottelun lisärangaistus.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

B on valituksessaan vaatinut, että Jääkiekkoliiton kurinpitäjän valituksen kohteena oleva päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty pienen rangaistuksen ylittävä rangaistus.

 

B on välttyäkseen varmalta loukkaantumiselta tai vammautumiselta ollut pakotettu puolustamaan itseään kolmea hänen päälleen tullutta vastustajan pelaajaa vastaan. B ei ole itse tehnyt voimakkaita lyöntejä, vaan tappelu on ollut painimista, joka on tapahtunut pääsääntöisesti molempien osapuolten ollessa kaatuneina jäälle. B on ollut ainoa rangaistuksen saaneista pelaajista, joka ei ole voinut vaikuttaa siihen, osallistuuko hän tappeluun vai ei.

 

Sääntökirjan säännön 141 perusteella, jossa itseään puolustaneelle tappelussa kuuluu määrätä pieni rangaistus, kurinpitopäätös tulee muuttaa.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekkoliitto on kiistänyt valittajan vaatimuksen ja vaatinut, että valitus hylätään.

 

Erotuomarin päätökset ovat lopullisia eikä niitä voi kumota jälkikäteen, mistä syystä B:n vaatimus rangaistuksen muuttamiseksi 2 minuutin rangaistukseksi on kilpailusääntöjen vastainen.

 

Videotallenteelta ilmenee, että B:n osuutta tapahtumiin ei voida lainkaan arvioida videon perusteella. Tältä osin nojaudutaan parhaan arvioinnin omaavan tuomarin näkemykseen tilanteen kulusta. B:n joutuminen taklatuksi ei sinänsä riitä todentamaan tappelun syntymisen syytä ja kuka sen aloitti. Videotallenteelta ei voida kuvakulman ja verkon reunan esteen vuoksi määrittää, kuka on aloittanut tappelun ja onko B ainoastaan puolustautunut vastustajan toimilta.

 

Koska pelaajille on määrätty ottelurangaistukset, kurinpitäjän on aina määrättävä pelikieltoa vähintään yhden ottelun verran. Arvioitaessa kuinka paljon tilanteesta määrätään pelikieltoa, kurinpitäjä käyttää harkintavaltaansa. Jääkiekkoliitto suhtautuu erittäin tiukasti kaikkeen väkivaltaan ja tappeluihin eritoten nuorten ja lasten jääkiekossa. Kurinpitäjien ohjeen mukaan tappeluun osallistumisesta on aina määrättävä pelikieltoa.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

B on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että videotallenteelta ilmenee, kuinka ensimmäinen vastustajan pelaaja ottaa vasemmalla kädellään suoraan niskalenkin B:n kaulasta ja aloittaa lyömisen, minkä jälkeen kaksi muuta vastustajaa kohdistaa B:hen selkeitä lyöntejä poikittaisella mailalla vahingoittamistarkoituksessa.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Kysymyksenasettelu

 

Asiassa on kysymys siitä, onko B:lle määrätty rangaistus ollut pituudeltaan kohtuuton.

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020 – 2021 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5.d. mukaan kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 11.7. mukaan ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn, jossa pelikiellon pituus määrätään. Pelaaja tai toimihenkilö, joka on saanut ko. rangaistuksen, on peli- tai toimintakiellossa, kunnes asia on käsitelty kurinpitoelimessä ja kurinpitopäätös on annettu tiedoksi. Kurinpitäjä ei voi olla määräämättä pelikieltoa. Ottelurangaistus ei ole käyttäytymisrangaistus eikä sitä lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

Jääkiekon sääntökirjan 2018 – 2022 kohdassa 110 määritellään ottelurangaistuksen osalta rangaistuksen kesto. Alakohdan i. mukaan ottelurangaistuksesta pelaaja poistetaan ottelusta välittömästi ja valmentajan kapteenin välityksellä nimeämä kanssapelaaja kärsii viiden minuutin rangaistuksen. Jäällä olevaan pelaajamäärään ei tämän rangaistuksen takia sallita vaihtopelaajaa viiteen minuuttiin. Alakohdan ii. mukaan ottelurangaistuksesta seuraa pelaajalle automaattinen (ja vähintään) yhden ottelun pelikielto.

 

Sääntökirjan kohdassa 141 määritellään tappelu tilanteeksi, jossa pelaaja useasti lyö vastustajaa pelitilanteessa, vihellyksen jälkeen tai milloin tahansa pelin aikana pitkittyneessä pelaajien yhteenotossa. Tappelua koskevan kohdan 141 alakohdissa säädetään rangaistuksista seuraavasti:

 

i. Kaikille pelaajille, jotka osallistuvat tappeluun, tuomitaan ottelurangaistus.

 

ii. Pelaajalle, joka lyötynä lyö takaisin, tuomitaan pieni rangaistus.

 

iii. Pelaajalle, joka ottaa yhden tai molemmat hanskansa tai kypäränsä pois tapellakseen vastustajan kanssa, tuomitaan lisäksi käytösrangaistus muiden rangaistusten ohella.

 

iv. Jos tappelussa on selkeä yllyttäjä, tälle pelaajalle tuomitaan pieni rangaistus muiden tilanteesta tuomittavien rangaistusten lisäksi.

 

v. Jäällä olevalle pelaajalle, joka ensimmäisenä osallistuu käynnissä olevaan kahden eri joukkueen pelaajan väliseen tappeluun (kolmas mies), tuomitaan pelirangaistus.

 

vi. Pelaajalle, joka yrittää jatkaa tai jatkaa tappelua sen jälkeen, kun päätuomari on käskenyt häntä lopettamaan, tai vastustaa linjatuomaria tämän yrittäessä rauhoittaa

tappelua, tuomitaan kaksinkertainen pieni rangaistus tai iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

 

vii. Jos jäällä tai jäältä poissa oleva joukkueen toimihenkilö osallistuu tappeluun, hänelle tuomitaan pelirangaistus tai ottelurangaistus.

 

viii. Ensimmäiselle pelaajien yhteenoton aikana pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta lähtevälle kumman joukkueen tahansa pelaajalle tuomitaan kaksinkertainen pieni rangaistus ja automaattinen pelirangaistus. Seuraaville pelaajien yhteenoton aikana pelaajapenkiltä lähteville pelaajille tuomitaan käytösrangaistus. Seuraaville pelaajien yhteenoton aikana rangaistusaitiosta lähteville kenttäpelaajille tuomitaan pieni rangaistus ja pelirangaistus, jotka kärsitään kaikkien aikaisempien rangaistustensa päätyttyä. Jo pelkkä lähteminen pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta on rike näitä sääntöjä vastaan, vaikka pelaajat eivät jäälle tultuaan osallistuisi itse tappeluun.

 

ix. Jos pelaajien yhteenotto syntyy pelaajien vaihdon yhteydessä (ts. kentällisten vaihto), noudatetaan normaaleja sääntöjä. Mutta jokaista myöhemmin pelaajien yhteenottoon osallistuvaa pelaajaa, joka ei ole osa kentällisten vaihtoa, rangaistaan kuin hän olisi lähtenyt pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta osallistuakseen pelaajien yhteenottoon.

 

x. Jos kummankin joukkueen pelaajia lähtee penkeiltään samanaikaisesti tai toisen joukkueen pelaajat lähtevät pelaajapenkiltään nähtyään toisen joukkueen pelaajien lähtevän ensin, kummankin joukkueen ensimmäistä, tunnistettavissa olevaa pelaajaa rangaistaan tämän säännön perusteella.

 

xi. Enintään viisi käytösrangaistusta ja/tai pelirangaistusta joukkuetta kohden voidaan tuomita tämän säännön perusteella.

 

xii. Pelaajalle ei voida tuomita sekä ottelurangaistusta että pelirangaistusta tappelun jatkamisesta.

 

B:n menettelyn arviointi

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015, UOL 8/2018, UOL 23/2019 ja UOL 4/2020).

 

Valittaja on tuonut esille, että erotuomarin raportti on virheellinen ja katsonut, että erotuomarin määräämä ottelurangaistus on kohtuuton. B on valituksensa tueksi viitannut samaan videotallenteeseen, jonka perusteella Jääkiekkoliiton kurinpitäjäkin on lisärangaistuksen määrännyt.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tappelua koskeva videotallenne on kuvattu keskikentän laidalta siniviivan takaa. Kuvattava tilanne on tapahtunut saman laidan kentän toisessa kulmassa. Kuvaa peittää osittain kentän laidalla roikkuva suojaverkko. Tästä huolimatta oikeusturvalautakunta toteaa, että videotallenteesta ilmenee, etteivät tapahtumat B:n ja tämän joukkuetovereiden osallisuudesta ole täysin menneet niin kuin edellä on selostettu erotuomarin raporttiin kirjatun. Toisin kuin erotuomarin raportista ilmenee, B (nro 15) eikä hänen joukkuetoverinsa (nro 34) on kuljettanut kiekon kulmaan.

 

On selvää, että erotuomari on ottelurangaistuksen sisältäneessä raportissaan sekoittanut B:n toiseen pelaajaan alkutilanteen osalta. Jääkiekkoliiton kurinpitäjä ei ole päätöksessään lisärangaistusta antaessaan kiinnittänyt tähän huomiota eikä muutoinkaan suorittanut kunkin pelaajan menettelystä itsenäistä arviointia. Näitä seikkoja on pidettävä puutteena eikä siten asiassa voida luottaa yksin erotuomarin raporttiin, vaan pelikiellon kohtuullisuutta on keskeisesti arvioitava tilanteesta kuvatun videotallenteen perusteella.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että videotallenteesta ilmenee, kuinka B oli luistellut ensimmäisenä pelaajana kulmaukseen, mihin häntä oli seurannut kolme vastustajan pelaajaa. Ensimmäinen vastustajan pelaajista on taklannut B:tä laitaa vasten pysyen hänessä kiinni. Heti perään toinen vastustajan pelaaja on liukunut paikalle ja työntänyt poikittaisella mailalla B:tä laitaa vasten, mitä on seurannut sama menettely kolmannelta vastustajan pelaajalta ennen kuin viidentenä samaan kahakkaan on saapunut ensimmäinen B:n joukkuetovereista. Tämän jälkeen videotallenteelta ilmenee, kuinka B ja vastustajan pelaaja ovat toisissaan kiinni ja linjatuomari yrittää erottaa heitä toisistaan. B painii jäällä vastustajan päällä maaten. Linjatuomarin siirtyessä rauhoittelemaan muita pelaajia kontallaan jäällä olevan vastustajan yllä luistimillaan alaspäin kumartuneena seisova B jatkaa vastustajansa riepottelemista, nostaa vastustajan pelaajan ylös, heittää tämän takaisin jäähän ja tekee ainakin yhden lyöntiliikkeen jäässä olevaa vastustajaansa kohti. Edellä mainittu menettely kestää kokonaisuudessaan 45 sekuntia ja se on tapahtunut kokonaan tai lähes kokonaan sen jälkeen, kun erotuomari on keskeyttänyt pelin.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että videotallenteelta edellä selostetulla tavalla ilmenee, että B on ollut aktiivinen tappelussa ja päättänyt jatkaa sitä, vaikka hänellä on ollut useita mahdollisuuksia toisin toimia ja muun muassa poistua tilanteesta. Kysymys ei ole ollut itsensä puolustamisesta. B on ollut kiinni vastustajan pelaajassa, joka on koko videotallenteelta ilmenevän ajan ollut selvässä alakynnessä B:hen nähden. Oikeusturvalautakunta katsoo, että B on osallistunut tappeluun sääntökirjan kohdan 141 alakohdan i. tai ainakin alakohdan vi. mukaisesti, mistä syystä asiassa on ollut perusteet määrätä hänelle ottelurangaistus. Jääkiekkoliiton kurinpitäjän kahden ottelun mittaista ottelurangaistusta ei voida pitää liian ankarana ja suhteettomana seuraamuksena B:n edellä selostettuun menettelyyn nähden.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätöstä 19.8.2020 ei muuteta. B:lle määrätty kahden ottelun pelikielto jää voimaan.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

 

 

 

Ratkaisu oli yksimielinen. 

 

 

 

 

Ilkka Lahtinen                                                           Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                          Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen