9/2024 Kädenvääntö - Dopingrikkomus – Urheilun toimintakielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS
Nro 9/2024
19.3.2024
Diaarinro 1/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätös 4.12.2023

ASIA
Toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJA
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

KUULTAVA

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on 13.7.2022 tuominnut A:n 3.1.2021 tehdystä dopingrikoksesta sakkorangaistukseen. Tuomio on perustunut siihen, että A on tuonut laittomasti matkatavaroissaan Iranista Qatarin kautta Suomeen dopingaineita, tarkemmin 50 kappaletta testosteronia tai sen estereitä sisältäviä 1 ml:n ampulleja, yhden stanotsololia sisältävän 10 ml:n injektiopullon, 5 kappaletta istukkahormonia sisältäviä kuiva-aineinjektiopulloja ja 120 kappaletta oksandrolonia sisältäviä tabletteja. A:lla ei ollut ollut lääkemääräystä tai lääkärintodistusta maahantuomilleen valmisteille.

Kaikki edellä yksilöidyt aineet kuuluvat Maailman Antidopingtoimisto WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luetteloon. A on saanut tiedoksi kysymyksessä olevaa dopingrikkomusta koskevan epäilyn 18.5.2023 ja hän on ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa mainitusta päivästä lukien.

A on antanut positiivisen dopingnäytteen kilpailun ulkopuolella otetussa testissä Kangasalla 17.5.2023. Näyte on analysoitu WADA:n akkreditoimassa laboratoriossa Helsingissä. Laboratorio on ilmoittanut 13.6.2023 päivätyssä raportissa, että A-näytteen tulos on positiivinen ja että näyte on sisältänyt seuraavia aineita: S1.1 Anabolic Androgenic Steroids (AAS)/metandienone metabolite 17β-hydroxymethyl, 17α-methyl-18-norandrost-1,4,13-trien-3-one sekä S1.1 Anabolic Androgenic Steroids (AAS)/19-norandrosterone.

Edellä mainitut kielletyt aineet ovat WADA:n Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2023 mukaisesti ”ei erikseen määriteltyjä” aineita, jotka ovat kiellettyjä kaikkina aikoina. A on saanut tiedoksi positiivisen testituloksen 22.6.2023. Hän ei ole pyytänyt B-näytteen analysointia.

A on pyytänyt, että edellä mainitut kaksi erillistä dopingrikkomusasiaa käsitellään yhdessä.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (jäljempänä SUEK) on syytekirjelmässään 13.6.2023 katsonut, että A on 3.1.2021 syyllistynyt dopingrikkomukseen rikkomalla Suomen antidopingsäännöstön artiklaa 2.6, joka koskee kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän hallussapitoa. SUEK on katsonut, että A:lle tulee määrätä tästä dopingrikkomuksesta Antidopingsäännöstön artiklan 10.2 mukaisesti neljän (4) vuoden urheilun toimintakielto, josta vähennetään hänen väliaikaisen toimintakieltonsa aika 18.5.2023 lukien. Lisäksi SUEK on katsonut, että artiklan 10.10 nojalla A:n mahdolliset kilpailutulokset on hylättävä dopingrikkomuksen ajankohdasta 3.1.2021 väliaikaisen urheilun toimintakiellon alkuun 18.5.2023 asti.

A on selvityksessään 25.5.2023 myöntänyt syyllistyneensä 3.1.2021 artiklassa 2.6.1 tarkoitettuun dopingrikkomukseen. A on katsonut, että lähtökohtaisesti seuraamukseksi tulee määrätä Suomen antidopingsäännöstön artiklan 10.2.1.1 mukaisesti neljän vuoden toimintakielto. Koska A on myöntänyt tekonsa, hänelle tulee myöntää säännöstön 10.8.1 mukainen yhden vuoden lyhennys toimintakieltoon. Lisäksi toimintakielto tulee säännöstön 10.13.1 artiklan perusteella todeta alkaneeksi dopingrikkomuksen tekopäivästä 3.1.2021. Asia olisi siten artiklan 10.8.2 mukaisesti sovittavissa niin, että toimintakielto on voimassa 2.1.2024 asti. Lisäksi A on ilmoittanut ymmärtävänsä sen, että hänen kilpailutuloksensa mitätöidään 3.1.2021 lukien.

Positiivisen testituloksen 17.5.2023 osalta SUEK on syytekirjelmässään 12.7.2023 katsonut, että A on syyllistynyt tahalliseen dopingrikkomukseen rikkomalla Suomen antidopingsäännöstön artikloja 2.1 ja 2.2. A on 28.6.2023 antamassaan selvityksessä myöntänyt dopingtestin tuloksen ja sen, että hän on syyllistynyt dopingrikkomukseen. Antidopingsäännöstön artiklan 10.2.1 mukaan urheilun toimintakiellon pituus on neljä vuotta, jos (10.2.1.1) dopingrikkomuksessa ei ole kyse erikseen määritellystä aineesta, paitsi jos urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei rikkomus ollut tahallinen. Antidopingsäännöstön artiklan 10.2.3 mukaan tahallisuus edellyttää, että urheilija tai muu henkilö tiesi, että menettely muodosti dopingrikkomuksen tai että hän oli tietoinen ja ilmeisen välinpitämätön siitä merkittävästä riskistä, että menettely saattoi aiheuttaa dopingrikkomuksen tai johtaa siihen. Koska A:lla on jo vireillä dopingrikkomuskäsittely aiemmasta epäillystä rikkomuksesta, sovelletaan tähän myös antidopingsäännöstön artiklaa 10.9.3.2. Sen mukaan, jos SUEK osoittaa, että urheilija tai muu henkilö on syyllistynyt toiseen dopingrikkomukseen ennen ilmoitusta ja että toinen rikkomus on tapahtunut vähintään 12 kuukautta ennen tai jälkeen ensimmäisen rikkomuksen, josta ilmoitus on annettu, toisesta rikkomuksesta määrättävä urheilun toimintakiellon pituus lasketaan ikään kuin toinen rikkomus olisi erillinen ensimmäinen rikkomus, ja kyseinen urheilun toimintakielto ajoittuu aikaisemmin ilmoitetusta rikkomuksesta langetetun urheilun toimintakiellon perään, eikä sen kanssa samanaikaisesti. Seuraamuksena A:lle on positiivisen dopingtestituloksen perusteella määrättävä Antidopingsäännöstön artiklan 10.2 mukaisesti 4 vuoden urheilun toimintakielto.

A on vastauksessaan 18.7.2023 myöntänyt, että annettuaan positiivisen testituloksen 17.5.2023 hän on syyllistynyt dopingrikkomukseen, josta on lähtökohtaisesti seurauksena Suomen Antidopingsäännöstön artiklan 10.2.1.1. mukaan 4 vuoden toimintakielto. A on katsonut, että toimintakiellon pituuden osalta tulee huomioida Antidopingsäännöstön artikla 10.8.1, jonka mukaan lyhennyksen saamisen edellytyksenä on, että urheilija myöntää rikkomuksen ja hyväksyy häntä uhkaavan urheilun toimintakiellon. A on toiminut artiklan 10.8.1 edellyttämällä tavalla. A:lle tulee siten myöntää säännöstön mukainen yhden vuoden lyhennys urheilun toimintakieltoon. Koska A:lla on jo vireillä dopingrikkomuskäsittely epäillystä dopingrikkomuksesta 3.1.2021, jota koskeva ilmoitus on saapunut A:lle vasta toisen rikkomuksen jälkeen ja toinen rikkomus on tapahtunut vähintään 12 kuukautta ensimmäisen rikkomuksen jälkeen, toisesta rikkomuksesta määrättävä urheilun toimintakielto lasketaan 10.9.3.2 artiklan mukaan kuten toinen rikkomus olisi erillinen ensimmäinen rikkomus, ja kyseinen urheilun toimintakielto ajoittuu aikaisemmin ilmoitetusta rikkomuksesta langetun urheilun toimintakiellon perään. Näin ollen A:lle tulee myöntää säännöstön artiklan 10.8.1 mukainen yhden vuoden lyhennys toimintakieltoon ja kolmen vuoden toimintakielto tulee määrätä alkamaan siitä, kun ensimmäisen dopingrikkomuksen toimintakielto päättyy.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on päätöksessään 4.12.2023 määrännyt A:lle yhteisenä seuraamuksena edellä yksilöidyistä dopingrikkomuksista 6 vuoden urheilun toimintakiellon, jonka alkamisajankohta on 3.1.2021. Lisäksi kaikki A:n kilpailutulokset on hylätty 3.1.2021 lukien.

Perusteinaan kurinpitolautakunta on lausunut, että A on myöntänyt syyllistyneensä dopingrikkomuksiin 3.1.2021 sekä 17.5.2023. Myöntämisen perusteella kysymys on tahallisista dopingrikkomuksista, joista kummastakin tulee lähtökohtaisesti määrätä 4 vuoden urheilun toimintakielto.

Antidopingsäännöstön dopingrikkomuksen nopean tunnustamisen ja rangaistuksen hyväksymisen vaikutusta määrättävään urheilun toimintakieltoon koskevan artiklan 10.8.1 mukaan, jos urheilija tai muu henkilö sen jälkeen, kun SUEK on ilmoittanut hänelle mahdollisesta dopingrikkomuksesta, josta uhkaa neljän (4) tai useamman vuoden urheilun toimintakielto (mukaan luettuna mahdollinen artiklan 10.4 nojalla uhkaava urheilun toimintakielto), myöntää rikkomuksen ja hyväksyy häntä uhkaavan urheilun toimintakiellon viimeistään kahdenkymmenen (20) päivän kuluttua sen jälkeen, kun hän on saanut ilmoituksen dopingrikkomusta koskevasta syytteestä, urheilija tai muu henkilö voi saada yhden (1) vuoden lyhennyksen urheilun toimintakieltoon, jota SUEK esittää. Jos urheilijalle tai muulle henkilölle myönnetään yhden (1) vuoden lyhennys häntä uhkaavaan urheilun toimintakieltoon tämän artiklan 10.8.1 nojalla, häntä uhkaavaan urheilun toimintakieltoon ei sallita mitään muita lyhennyksiä minkään muun artiklan nojalla.

Kurinpitolautakunta on ratkaisun perusteluissa todennut, että SUEK on asiassa katsonut, ettei A ole myöntänyt kielletyn aineen hallussapitoon perustuvaa dopingrikkomustaan, koska tämä ei ole hyväksynyt SUEK:n esittämän urheilun toimintakiellon alkamisajankohtaa. SUEK:n näkemyksen mukaan toimintakiellon hyväksymisellä tarkoitetaan sekä toimintakiellon pituuden hyväksymistä että toimintakiellossa oltavan ajanjakson hyväksymistä. SUEK:n näkemyksestä poiketen kurinpitolautakunta on arvioinut asiaa siten, että A:n on katsottava toimineen artiklan 10.8.1 edellyttämällä tavalla ja että hän on siten oikeutettu yhden vuoden pituiseen toimintakiellon lyhennykseen kielletyn aineen hallussapidon aiheuttamaan toimintakieltoon. Positiivisen dopingtestituloksen osalta myös SUEK on katsonut, että A on toiminut artiklan 10.8.1 edellyttämällä tavalla ja että hän on siten oikeutettu yhden vuoden pituiseen toimintakiellon lyhennykseen.

Asianosaiset ovat olleet asiassa yhtä mieltä siitä, että jälkimmäinen A:lle määrättävistä toimintakielloista alkaa ensimmäisen toimintakiellon päättymisen jälkeen. Näin ollen A:lle on määrättävä kummankin dopingrikkomuksen johdosta kolmen vuoden pituinen toimintakielto, joista jälkimmäinen alkaa heti ensimmäisen toimintakiellon päättymisen jälkeen. Toimintakieltojen yhteinen kesto on kuusi vuotta.

Toimintakiellon alkamisen osalta kurinpitolautakunta on päätöksessään lausunut, että urheilijasta tai muusta henkilöstä johtumattomien viivästysten vaikutusta koskevan antidopingsäännöstön artiklan 10.13.1 mukaan, jos dopingrikkomuksen käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa on tapahtunut merkittäviä viivästyksiä, ja urheilija tai muu henkilö pystyy osoittamaan, että kyseiset viivästykset eivät johdu urheilijasta tai muusta henkilöstä, kurinpitolautakunta voi soveltuvissa tapauksissa määrittää urheilun toimintakiellon alkamaan aikaisemmin, aikaisintaan näytteenottopäivästä tai jonkin toisen dopingrikkomuksen tapahtumapäivästä alkaen. Kaikki urheilun toimintakiellon ja taannehtivan urheilun toimintakiellon aikana tehdyt kilpailutulokset hylätään.

Kurinpitolautakunta on katsonut, että tässä tapauksessa dopingvalvonnassa on A:n kannalta tapahtunut merkittävä viivästys. Vaikka SUEK ei välttämättä olisi kohtuudella voinut suorittaa dopingvalvontaa nopeammin kuin se on tehnyt, on dopingrikkomuksesta rikkomisilmoitukseen kulunut huomattavan kauan aikaa. Selvää on, ettei merkittävä viivästys ole johtunut urheilijasta. A:lla ei ollut ollut mitään säännöstöön perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle jääneensä tullivalvonnassa kiinni dopingaineiden hallussapidosta tai saaneensa asiassa tuomion. Hänen ei ole myöskään väitetty toteuttaneen toimenpiteitä dopingrikkomuksen havaitsemisen välttämiseksi. Näillä perusteilla kurinpitolautakunta on katsonut, että tapaukseen voidaan soveltaa säännöstön artiklaa 10.13.1 ja että oikeudenmukainen ensimmäisen urheilun toimintakiellon alkamisajankohta on aikaisemman dopingrikkomuksen tekopäivä 3.1.2021.

VALITUS PERUSTEINEEN

SUEK on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena olevaa kurinpitolautakunnan päätöstä muutetaan määrätyn seuraamuksen osalta siten, että A:lle määrättävän ensimmäisen urheilun toimintakiellon alkamisajankohta on 17.5.2023 ja sanotun toimintakiellon kesto on 4 vuotta. Toisen toimintakiellon tulee todeta alkavan ensimmäisen toimintakiellon päätyttyä ja päättyvän siten 17.5.2030. Lisäksi valitusmaksu 800 euroa tulee määrätä palautettavaksi SUEK:lle.

Perusteinaan SUEK on esittänyt, että Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on tulkinnut Suomen antidopingsäännöstöä valituksen kohteena olevassa päätöksessä väärin sekä toimintakiellon pituuden että sen alkamisajankohdan osalta. Antidopingsäännöstö ei mahdollista tässäkään tapauksessa kohtuusharkintaa. Antidopingsäännöstö perustuu siihen, että se on samanlainen kaikkialla maailmassa ja kaikissa lajeissa. Säännöstön noudattamista urheilijoiden kannalta yhdenvertaisella tavalla olisi mahdotonta valvoa, mikäli laaja tapauskohtainen kohtuusharkinta olisi mahdollista.

Toimintakiellon pituus

Antidopingsäännöstön artiklan 10.8.1 mukaan urheilija voi saada yhden vuoden lyhennyksen esitettyyn sanktioon, mikäli hän myöntää rikkomuksen ja hyväksyy häntä uhkaavan urheilun toimintakiellon. Tässä tapauksessa A on myöntänyt rikkomuksen, mutta hän ei ole hyväksynyt SUEK:n esittämää toimintakieltoa, joka olisi alkanut siitä päivästä, kun toimintakiellosta päätetään.

Antidopingsäännöstön Määritelmissä urheilun toimintakielto määritellään siten, että henkilö ei saa tietyn ajanjakson aikana osallistua toimintaan. Jo tämänkin perusteella on selvää, että A ei ole tässä tapauksessa hyväksynyt SUEK:n toimintakieltoa koskevaa esitystä sellaisenaan, vaan hän on esittänyt siitä oman käsityksensä. Tunnustamisesta saatavan hyvityksen edellytyksenä on nimenomaan se, että urheilija tunnustaa rikkomuksen ja hyväksyy ehdoitta esitetyn toimintakiellon sekä sen pituuden että toimintakiellossa oltavan ajanjakson osalta.

Kurinpitolautakunnan tulkinta johtaisi käytännössä siihen, että urheilija voisi saada yhden vuoden hyvityksen toimintakieltoon tilanteessa, jossa hän hyväksyy kolmen vuoden toimintakiellon siten, että se alkaa vasta vuosien päästä tai alkoi jo kaksi vuotta sitten. Tämä olisi kestämätön tilanne eikä se vastaisi millään tavoin antidopingsäännöstön tavoitteita. On huomattava, että myös antidopingsäännöstön artiklan 8.3 mukaan urheilija voi saada lyhennyksen rangaistukseen vain, jos hän hyväksyy SUEK:n esittämät seuraamukset. Tässä tapauksessa A ei ole hyväksynyt esitettyjä seuraamuksia, vaan hän on esittänyt toimintakiellon alkamisajankohdasta oman tulkintansa, jota SUEK ei ole hyväksynyt. Asiassa ei siten ole perusteita lyhentää määrättävää toimintakieltoa tunnustamisen perusteella yhdellä vuodella.

Toimintakiellon alkamisajankohta

Antidopingsäännöstön artiklan 10.13 mukaan urheilun toimintakielto alkaa sinä

päivänä, jolloin urheilun toimintakiellosta päätetään, ellei säännöstössä jäljempänä toisin mainita.

Antidopingsäännöstön artikla 10.13.1 sisältää poikkeuksen edellä mainittuun pääsääntöön. Sen mukaan, jos dopingrikkomuksen käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa on tapahtunut viivästyksiä urheilijasta riippumattomista syistä, voidaan toimintakielto määrätä alkamaan aikaisemmin. Viivästyksen on tullut tapahtua joko dopingrikkomuksen käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa. Lisäksi kyseiseen artiklaan liittyvässä kommentissa numero 59 on todettu, että mikäli kyseessä on muu kuin artiklassa 2.1 tarkoitettu dopingrikkomus, niin antidopingorganisaatiolta saattaa kulua aikaa ennen kuin dopingrikkomuksen tapahtuminen voidaan osoittaa ja että tällaisissa tilanteissa ei saa käyttää mahdollisuutta määrittää rangaistus alkamaan aiemmasta ajankohdasta.

Kurinpitolautakunta on määrännyt rangaistuksen alkamaan siitä hetkestä, kun A on syyllistynyt rikokseen. Tätä päätöstä kurinpitolautakunta on perustellut dopingvalvonnassa tapahtuneella merkittävällä viivästyksellä. SUEK:n näkemyksen mukaan tulkinta on virheellinen, koska se on perustunut siihen, että poliisin suorittama esitutkinta ja sitä seurannut rikosasian oikeudenkäynti olisivat osa dopingvalvontaa. Näin asia ei ole, vaan dopingvalvonta on toimintaa, jota tehdään antidopingsäännöstön alaisuudessa SUEK:n toimesta. Tämä käy selvästi ilmi antidopingsäännöstön kohdasta Määritelmät.

Tässä tapauksessa antidopingsäännöstössä tarkoitettu dopingvalvonta on alkanut siitä, kun SUEK on 28.4.2023 tullut tietoiseksi siitä, että A on tuomittu käräjäoikeudessa dopingrikoksesta 13.7.2022. Kysymyksessä oleva rikos on luonteeltaan sellainen, että se täyttää myös antidopingsäännöstön mukaisen dopingrikkomuksen määritelmän. Mainitusta hetkestä ei ole kulunut kuin 3 viikkoa, kun rikkomusepäilystä on ilmoitettu A:lle ja hänet on määrätty väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon. Dopingrikkomusprosessia edeltänyt dopingvalvonta on siten kestänyt vain 3 viikkoa ja myös dopingrikkomusprosessi on edennyt Tulostenkäsittelystandardin suosituksen mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa.

Esillä oleva asia on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa mahdollisuutta määrätä toimintakielto alkamaan aikaisemmasta ajankohdasta ei voida käyttää. SUEK on tullut tietoiseksi käräjäoikeuden tuomiosta vasta yli 2 vuotta sen jälkeen, kun rikos on tehty. SUEK ei olisi voinut aloittaa kurinpitoprosessia ennen kuin käräjäoikeuden tuomio on saanut lainvoiman, vaikka se olisi tullut aikaisemmin tietoiseksi poliisin esitutkinnasta. Epäiltyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänet on tuomittu lainvoiman saaneella tuomiolla rikoksesta. SUEK:lla ei myöskään ole poliisia vastaavia tutkintamahdollisuuksia, joten joka tapauksessa SUEK olisi jäänyt odottamaan lopullista ratkaisua asiassa.

Lisäksi SUEK on lausunut, että se ei saa ratkaisuja tuomioistuimista automaattisesti, vaan se joutuu tilaamaan ne erikseen jokaisesta tuomioistuimesta. Tämän vuoksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että tuomiot tilataan kerran vuodessa päättyneen vuoden osalta. Näillä perusteilla SUEK katsoo, että dopingvalvonnassa ei ole tapahtunut sellaista viivästystä, jonka perusteella A:n urheilun toimintakielto voitaisiin määrätä alkamaan aikaisemmin.

Lautakuntakulujen korvausvelvollisuus

Valituksen tullessa hyväksytyksi A:n asiassa esittämä lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee hylätä. Vaatimus on lisäksi myös määrän osalta liiallinen sekä A:n asiamiehen ajankäytön että myös asiamiehen käyttämän 300 euron tuntiveloituksen osalta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että valitus hylätään ja että SUEK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 2.963,60 eurolla.

Perusteinaan A on esittänyt, että SUEK:n valitus on perusteeton. Kansallinen ja kansainvälinen antidopingsäännöstö antavat soveltajalleen monin paikoin harkintavaltaa. Osana tätä harkintaa myös kohtuusnäkökohdilla on oma sijansa. Myös Court Arbitration of Sport (CAS) on perustanut ratkaisunsa usein kohtuusharkintaan. Vaikka kohtuusharkinta onkin poikkeus pääsäännöstä, SUEK:n harkintavallan puuttumista koskeva väite on virheellinen.

Toimintakiellon pituus

Tunnustamiselle on annettu antidopingsäännöstössä merkitystä sillä perusteella, että se säästää resursseja ja kustannuksia. A on tunnustanut kummankin rikkomuksen heti saatuaan tiedon asioista ja siten jo ennen syytekirjelmien tiedoksisaantia. Tässä vaiheessa SUEK olisi voinut tehdä asioissa sovintoesityksen, mutta se ei ole näin toiminut.

Kurinpitolautakunnan toteamalla tavalla SUEK:n esittämä tulkinta johtaisi käytännössä siihen, että urheilija ei voisi olla SUEK:n esittämistä sääntötulkinnoista lainkaan eri mieltä ilman, että hän menettäisi tunnustamisesta saatavan hyvityksen. Kurinpitolautakunnan ratkaisu on tältä osin oikea.

Toimintakiellon alkamisajankohta

SUEK:n valituksessa esitetty väite, jonka perusteella henkilön ei voitaisi katsoa syyllistyneen dopingrikkomukseen ennen kuin hänet on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu rikoksesta, on kestämätön. Rikosasia ja dopingrikkomusta koskeva epäily ovat toisistaan erillisiä asioita, mihin myös SUEK yleensä dopingasioissa vetoaa.

Esillä olevassa asiassa Tulli on suorittanut esitutkinnan, koska A on syyllistynyt dopingrikokseen tuomalla maahan dopingaineiksi luokiteltuja aineita. Mikään ei ole estänyt SUEK:a tekemästä yhteistyötä Tullin kanssa esimerkiksi siten, että Tulli kuullessaan epäiltyä henkilöä tiedustelisi tältä myös, onko tämä urheilija, ja mikäli näin on, ilmoittaisi urheilijan suostumuksella tapahtuneesta heti SUEK:lle. Tämä olisi urheilijan edun mukainen toimintatapa.

A:n käsityksen mukaan viivästys dopingvalvonnassa on seurausta juuri siitä, miten SUEK hankkii tietoa itselleen. Kurinpitolautakunta on arvioinut viivästystä perustellusti nimenomaan A:n kannalta ja päätynyt asiassa oikeaan lopputulokseen. Lisäksi on huomattava, että A:n kilpailutulokset olisi joka tapauksessa mitätöity 3.1.2022 lukien. Mikäli toimintakielto ei alkaisi samasta päivästä, A saisi paljon ankaramman kokonaisseuraamuksen kuin esimerkiksi dopingtestissä kiinni jäänyt urheilija. Se ei ole säännöstön tarkoitus. Kurinpitolautakunnan ratkaisu on siten myös toimintakiellon alkamisen osalta oikea ja perusteltu.

Lautakuntakulujen korvausvelvollisuus

Valituksen tullessa hylätyksi SUEK tulee velvoittaa korvaamaan A:lle asiassa aiheutuneet lautakuntakulut. Mikään muu ei ole A:n kannalta kohtuullista.

VASTASELITYS

SUEK on A:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä. On selvää, että urheilun toimintakieltoa ei voida määrätä alkamaan aikaisemmin, mikäli viivästys ei ole tapahtunut dopingrikkomuksen käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa. Nyt kysymys on juuri tällaisesta tilanteesta. Sillä sinänsä ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä, että A ei ole pyrkinyt aktiivisesti estämään dopingrikkomuksensa havaitsemista. Tällainen menettely on ainoastaan lisäperuste, ei edellytys.

Lisäksi SUEK on lausunut, että eri viranomaisten ja SUEK:n yksityisenä yhdistyksenä välinen yhteistyö ei ole SUEK:n määritettävissä eikä aina niin sujuvaa kuin SUEK dopingvalvojana toivoisi.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on lainvoiman saaneessa tuomiossa 13.7.2022 katsonut A:n syyllistyneen dopingrikokseen, tämän tuotua 3.1.2021 laittomasti maahan dopingaineita. Lisäksi A on antanut dopingtestissä 17.5.2023 positiivisen testituloksen. A on saanut tiedoksi dopingrikkomusta koskevan epäilyn 18.5.2023 ja ollut mainitusta päivästä lukien väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa.

Edellä yksilöidyt kaksi dopingrikkomusta on käsitelty yhdessä Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa.

SUEK on kurinpitolautakunnassa vaatinut, että A:lle määrätään seuraamuksena kummastakin dopingrikkomuksesta neljän vuoden urheilun toimintakielto, joista jälkimmäinen kärsitään ensimmäisen päätyttyä. Positiivisen dopingtestituloksen 17.5.2023 osalta SUEK on kuitenkin katsonut, että A on tunnustamisen perusteella oikeutettu siihen, että toimintakieltoa lyhennetään yhdellä vuodella, jolloin toimintakiellon kokonaiskestoksi tulee seitsemän vuotta. Lisäksi SUEK on katsonut, että A:lle määrättävästä toimintakiellosta tulee vähentää aika, jonka A on 18.5.2023 lukien ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa.

A on myöntänyt syyllistyneensä kahteen dopingrikkomukseen 3.1.2021 ja 17.5.2023. Seuraamuksen osalta A on esittänyt, että kummastakin dopingrikkomuksesta seuraamuksena määrättävää urheilun toimintakieltoa tulee lyhentää yhdellä vuodella tunnustamisen perusteella. Näin ollen seuraamukseksi tulee määrätä kaksi kolmen vuoden toimintakieltoa, joista jälkimmäinen kärsitään ensimmäisen päätyttyä. Lisäksi A on katsonut, että määrättävän toimintakiellon tulee katsoa alkaneen ensimmäisen dopingrikkomuksen tekopäivänä 3.1.2021, jolloin A vapautuu toimintakiellosta jälkimmäisen toimintakiellon päättyessä 2.1.2027.

Asiassa on riidatonta, että A on syyllistynyt 3.1.2021 ja 17.5.2023 dopingrikkomuksiin, joista kummastakin on 1.1.2021 alkaen voimassa olleen antidopingsäännöstön määräysten perusteella määrättävä A:lle neljän vuoden urheilun toimintakielto. Lisäksi riidatonta on, että toimintakielloista jälkimmäinen on määrättävä alkamaan ensimmäisen toimintakiellon tultua kokonaan kärsityksi.

SUEK:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko A:n katsottava tunnustaneen dopingrikkomuksen 3.1.2021 antidopingsäännöstössä tarkoitetulla tavalla siten, että sanotun dopingrikkomuksen johdosta määrättävää urheilun toimintakieltoa on lyhennettävä yhdellä vuodella. Toiseksi asiassa on arvioitava, mistä ajankohdasta lukien ensimmäinen A:lle määrättävistä urheilun toimintakielloista tulee määrätä alkamaan.

Sovellettavat antidopingsäännöstön määräykset

Suomen 1.1.2021 alkaen voimassa olleen antidopingsäännöstön yhden vuoden lyhennystä tiettyjen dopingrikkomusten osalta nopean tunnustamisen ja rangaistuksen hyväksymisen perusteella koskevan artiklan 10.8.1 mukaan, jos urheilija tai muu henkilö sen jälkeen, kun SUEK on ilmoittanut hänelle mahdollisesta dopingrikkomuksesta, josta uhkaa neljän (4) tai useamman vuoden urheilun toimintakielto (mukaan luettuna mahdollinen artiklan 10.4 nojalla uhkaava urheilun toimintakielto), myöntää rikkomuksen ja hyväksyy häntä uhkaavan urheilun toimintakiellon viimeistään kahdenkymmenen (20) päivän kuluttua sen jälkeen, kun hän on saanut ilmoituksen dopingrikkomusta koskevasta syytteestä, urheilija tai muu henkilö voi saada yhden (1) vuoden lyhennyksen urheilun toimintakieltoon, jota SUEK esittää. Jos urheilijalle tai muulle henkilölle myönnetään yhden (1) vuoden lyhennys häntä uhkaavaan urheilun toimintakieltoon tämän artiklan 10.8.1 nojalla, häntä uhkaavaan urheilun toimintakieltoon ei sallita mitään muita lyhennyksiä minkään muun artiklan nojalla.

Artiklaa 10.8.1 koskevan kommentin mukaan, esimerkiksi jos SUEK väittää, että urheilija on rikkonut artiklaa 2.1 ja käyttänyt anabolista steroidia, ja esittää sovellettavan urheilun toimintakiellon pituudeksi neljää (4) vuotta, urheilija voi yksipuolisesti lyhentää urheilun toimintakieltoa kolmeen (3) vuoteen myöntämällä rikkomuksen ja hyväksymällä kolmen (3) vuoden urheilun toimintakiellon tässä artiklassa määritetyssä määräajassa, jolloin muita lyhennyksiä ei sallita. Tämä ratkaisee asian, eikä tarvetta kuulemiselle ole.

Antidopingsäännöstön artiklan 10.10 mukaan sen lisäksi, että artiklan 9 mukaisesti hylätään automaattisesti sen kilpailun tulokset, jossa positiivinen näyte on otettu, hylätään kaikki muutkin urheilijan saamat kilpailutulokset alkaen positiivisen näytteen ottopäivästä (olipa näyte otettu kilpailussa tai kilpailun ulkopuolella) tai muun dopingrikkomuksen ajankohdasta väliaikaisen urheilun toimintakiellon tai urheilun toimintakiellon alkuun asti ja langetetaan kaikki asiaankuuluvat seuraamukset, mukaan luettuina mahdollisten mitalien, pisteiden tai palkintojen menettäminen, ellei oikeudenmukaisuussyistä ole meneteltävä toisin.

Urheilun toimintakiellon alkamista koskevan antidopingsäännöstön artiklan 10.13 mukaan, jos urheilija on jo urheilun toimintakiellossa dopingrikkomuksen vuoksi, mahdollinen uusi urheilun toimintakielto alkaa ensimmäisenä päivänä senhetkisen urheilun toimintakiellon päättymisen jälkeen. Muissa tapauksissa, ellei jäljempänä toisin mainita, urheilun toimintakielto alkaa päivänä, jolloin urheilun toimintakiellosta päätetään, tai jos käsittely mitätöidään tai sitä ei pidetä, päivänä, jolloin urheilun toimintakielto hyväksytään tai muuten määrätään.

Antidopingsäännöstön artikla 10.13.1 koskee urheilijasta tai muusta henkilöstä johtumattomia viivästyksiä. Sanotun artiklan mukaan, jos dopingrikkomuksen käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa on tapahtunut merkittäviä viivästyksiä, ja urheilija tai muu henkilö pystyy osoittamaan, että kyseiset viivästykset eivät johdu urheilijasta tai muusta henkilöstä, kurinpitolautakunta voi soveltuvissa tapauksissa määrittää urheilun toimintakiellon alkamaan aikaisemmin, aikaisintaan näytteenottopäivästä tai jonkin toisen dopingrikkomuksen tapahtumapäivästä alkaen. Kaikki urheilun toimintakiellon ja taannehtivan urheilun toimintakiellon aikana tehdyt kilpailutulokset hylätään.

Artiklaa 10.13.1 koskevan kommentin mukaan, kun kyseessä on muu kuin artiklassa 2.1 tarkoitettu dopingrikkomus, antidopingorganisaatiolta saattaa kulua paljon aikaa todisteiden keräämiseen ja tulkitsemiseen ennen kuin dopingrikkomuksen tapahtuminen voidaan osoittaa, varsinkin jos urheilija tai muu henkilö on toteuttanut toimenpiteitä havaitsemisen välttämiseksi. Tällaisissa tilanteissa ei saa käyttää tässä artiklassa säädettyä mahdollisuutta määrittää rangaistus alkamaan aiemmasta ajankohdasta.

Antidopingsäännöstön kohdan 10.13.2.1 mukaan, jos urheilija tai muu henkilö on noudattanut väliaikaista urheilun toimintakieltoa, urheilijalle tai muulle henkilölle hyvitetään kyseinen väliaikaisen urheilun toimintakiellon kesto vähentämällä se lopullisesti langetettavasta urheilun toimintakiellosta. Jos urheilija tai muu henkilö ei noudata väliaikaista urheilun toimintakieltoa, urheilijalle tai muulle henkilölle ei hyvitetä mitään väliaikaisen urheilun toimintakiellon kestoa.

Dopingrikkomuksen tunnustamiseen ja seuraamuksen hyväksymiseen perustuva lyhennys urheilun toimintakieltoon

Asiassa on riitaa ensinnäkin siitä, onko A oikeutettu yhden vuoden lyhennykseen urheilun toimintakieltoon dopingrikkomuksen 3.1.2021 osalta sillä perusteella, että hän on tunnustanut sanotun dopingrikkomuksen ja hyväksynyt siitä määrättävän seuraamuksen. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Esitetyn selvityksen perusteella SUEK on tullut tietoiseksi A:n 13.7.2022 saamasta dopingrikostuomiosta huhtikuussa 2023 ja saanut Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta kysymyksessä olevan tuomion 28.4.2023. Noin kolme viikkoa tämän jälkeen 18.5.2023 A:lle on ilmoitettu kysymyksessä olevaa dopingrikkomusta koskevasta epäilystä. A on tämän jälkeen antidopingsäännöstön artiklan 10.8.1 mukaisessa 20 päivän määräajassa 25.5.2023 ilmoittanut SUEK:lle, että hän myöntää tekonsa ja sen, että siitä seuraa lähtökohtaisesti neljän vuoden urheilun toimintakielto. Lisäksi A on todennut, että teon tunnustamisen perusteella hänelle määrättävää urheilun toimintakieltoa tulee lyhentää yhdellä vuodella ja että antidopingsäännöstön artiklan 10.13.1 nojalla toimintakielto tulee määrätä alkaneeksi tekopäivästä 3.1.2021, jolloin se on voimassa 2.1.2024 asti.

Antidopingsäännöstön edellä selostetussa artiklassa 10.8.1 mainitaan edellytyksinä yhden vuoden lyhennykselle määrättävään urheilun toimintakieltoon kysymyksessä olevan dopingrikkomuksen myöntäminen ja siitä seuraavan toimintakiellon hyväksyminen. Sääntökohdasta ei suoraan ilmene, onko toimintakiellon hyväksymisen tarkoitettu käsittävän toimintakiellon pituuden ohella myös sen, että urheilija hyväksyy SUEK:n näkemyksen toimintakiellon alkamisajankohdasta.

Maailman antidopingsäännöstön (WADA Code) vastaavan sääntökohdan 10.8.1 mukaan, “Where an Athlete or other Person, after being notified by an Anti-Doping Organization of a potential anti-doping rule violation that carries an asserted period of Ineligibility of four (4) or more years (including any period of Ineligibility asserted under Article 10.4), admits the violation and accepts the asserted period of Ineligibility no later than twenty (20) days after receiving notice of an anti-doping rule violation charge, the Athlete or other Person may receive a one-year reduction in the period of Ineligibility asserted by the Anti-Doping Organization. Where the Athlete or other Person receives the one-year reduction in the asserted period of Ineligibility under this Article 10.8.1, no further reduction in the asserted period of Ineligibility shall be allowed under any other Article.”

Sääntökohtaa koskevassa kommentissa on todettu, että “For example, if an Anti-Doping Organization alleges that an Athlete has violated Article 2.1 for Use of an anabolic steroid and asserts the applicable period of Ineligibility is four (4) years, then the Athlete may unilaterally reduce the period of Ineligibility to three (3) years by admitting the violation and accepting the three-year period of Ineligibility within the time specified in this Article, with no further reduction allowed. This resolves the case without any need for a hearing.”

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on dopingrikkomuksen perusteella määrättävän toimintakiellon kestoon olennaisesti vaikuttavasta sääntömääräyksestä. Tällaisen sääntökohdan tulkinnan tulee perustua säännön sanamuotoon ja tulkinnan tulee olla toimintakieltoon määrätyn kannalta ennustettavaa. Epäselvässä tilanteessa tulkittavana olevaa sääntökohtaa on tulkittava urheilijan kannalta myönteisesti (ks. UOL 14/2016).

Edellä selostettujen sääntökohtien ja niitä koskevien kommenttien perusteella on selvää, että urheilijan on yhden vuoden lyhennyksen urheilun toimintakieltoon saadakseen dopingrikkomuksen myöntämisen ohella hyväksyttävä hänelle määrättävän urheilun toimintakiellon kesto. Sen sijaan sovellettavan sääntömääräyksen ja sitä koskevan tulkinta-aineiston perusteella ei ole selvää, että dopingrikkomukseen syyllistyneen urheilijan on kysymyksessä olevan lyhennyksen saadakseen hyväksyttävä viipymättä myös SUEK:n näkemys toimintakiellon alkamisajankohdasta. Asiassa ei ole ilmennyt, että tästä kysymyksestä olisi huomioon otettavaa ratkaisukäytäntöä.

Antidopingsäännöstön ja Maailman antidopingsäännöstön sääntökohtaa 10.8.1 koskevat kommentit tukevat vahvemmin SUEK:n asiassa esittämää tulkintaa, jonka mukaan sääntökohdassa tarkoitetusta tunnustamisesta ja seuraamuksen hyväksymisestä on kysymys silloin, kun asian enempi käsittely käy niiden myötä tarpeettomaksi (”This resolves the case without any need for a hearing.”). Toisaalta kysymyksessä olevaa sääntökohtaa on mahdollista tulkita kurinpitolautakunnan ja A:n tavoin siten, että riittävää on dopingrikkomuksen tunnustaminen ja sen hyväksyminen, että seurauksena dopingrikkomuksesta määrätään vuodella lyhennetty kolmen vuoden urheilun toimintakielto.

Niin kuin edellä on todettu, epäselvässä tilanteessa tulkittavana olevaa sääntökohtaa on tulkittava urheilijan kannalta myönteisesti. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole riittäviä perusteita muuttaa valituksen kohteena olevaa päätöstä tältä osin valituksessa vaaditulla tavalla urheilijan vahingoksi.

Urheilun toimintakiellon alkamisajankohta

Edellä selostetun antidopingsäännöstön artiklan 10.13 perusteella urheilun toimintakielto alkaa pääsäännön mukaan sinä päivänä, jolloin urheilun toimintakiellosta päätetään tai urheilija muutoin määrätään toimintakieltoon. Mainitusta pääsäännöstä voidaan kuitenkin artiklassa 10.13.1 määrättyjen edellytysten täyttyessä poiketa. Viimeksi mainitun sääntökohdan nojalla urheilun toimintakielto voidaan määrätä alkamaan aikaisemmin, aikaisintaan näytteenottopäivästä tai jonkin toisen dopingrikkomuksen tapahtumapäivästä alkaen, jos dopingrikkomuksen käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa on tapahtunut merkittäviä viivästyksiä, jotka eivät ole johtuneet urheilijasta.

Kysymyksessä oleva A:n ensimmäinen dopingrikkomus on tapahtunut 3.1.2021, A:n tuotua laittomasti maahan dopingaineita ja Tullin havaittua suorittamassaan rajavalvonnassa laittoman maahantuonnin. A:lle on ilmoitettu mainittua dopingrikkomusta koskevasta epäilystä 18.5.2023, mistä lukien A on ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko dopingrikkomuksen 3.1.2021 käsittelyssä tai dopingvalvonnan muissa osissa tapahtunut antidopingsäännöstön artiklassa 10.13.1 tarkoitettu merkittävä viivästys, jonka perusteella A:lle määrätty urheilun toimintakielto on voitu määrittää alkamaan aikaisemmin kuin urheilun toimintakiellosta on päätetty.

Maailman antidopingsäännöstön vastaavan sääntökohdan 10.13.1 mukaan, “Where there have been substantial delays in the hearing process or other aspects of Doping Control, and the Athlete or other Person can establish that such delays are not attributable to the Athlete or other Person, the body imposing the sanction may start the period of Ineligibility at an earlier date commencing as early as the date of Sample collection or the date on which another anti-doping rule violation last occurred. All competitive results achieved during the period of Ineligibility, including retroactive Ineligibility, shall be Disqualified”.

Sääntökohtaa koskevassa kommentissa on todettu, että ”In cases of anti-doping rule violations other than under Article 2.1, the time required for an Anti-Doping Organization to discover and develop facts sufficient to establish an antidoping rule violation may be lengthy, particularly where the Athlete or other Person has taken affirmative action to avoid detection. In these circumstances, the flexibility provided in this Article to start the sanction at an earlier date should not be used.”

Antidopingsäännöstön artiklassa 2.1. tarkoitetuilla dopingrikkomuksilla viitataan dopingrikkomuksiin, jotka tulevat ilmi, kun urheilijalta otetusta näytteestä löydetään kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotteita tai merkkiaineita. Edellä selostetun kommenttikohdan perusteella esillä oleva asia on siten asia, jossa dopingvalvonta tyypillisesti kestää pidempään. Näin on erityisesti silloin, jos urheilija pyrkii omilla toimillaan estämään dopingrikkomuksen havaitsemisen, missä tapauksessa artiklaa 10.13.1 ei tule soveltaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n ei ole edes väitetty pyrkineen estämään aktiivisesti dopingrikkomuksen 3.1.2021 ilmituloa. Artiklan 10.13.1 ja sitä koskevan tulkinta-aineiston perusteella mainittua artiklaa voidaan siten soveltaa esillä olevassa asiassa, mikäli artiklasta ilmenevät edellytykset täyttyvät.

Antidopingsäännöstön Määritelmien mukaan käsitteellä dopingvalvonta (Doping Control) tarkoitetaan kaikkia vaiheita ja prosesseja testauksen suunnittelusta aina mahdollisesta valituksesta tehtävään päätökseen ja seuraamusten langettamiseen asti, mukaan lukien kaikki näiden välissä tapahtuvat vaiheet ja prosessit, kuten testaus, tutkinta, olinpaikkatietojen käsittely, erivapauksien tutkinta, näytteenotto ja näytteiden käsittely, laboratorioanalyysi, tulosten käsittely sekä artiklan 10.14 (Asema urheilun toimintakiellon tai väliaikaisen urheilun toimintakiellon aikana) vastaista toimintaa koskevat tutkimukset tai menettelyt.

Edeltä ilmenevällä tavalla dopingvalvonnan määritelmä on varsin avoin eikä siinä ole määritetty dopingvalvonnaksi katsottavan menettelyn alkamisajankohtaa. Tähän nähden kurinpitolautakunnan tulkintaa, jonka mukaan dopingvalvonnassa on tapahtunut tässä tapauksessa merkittävä viivästys, ei voida pitää selvästi virheellisenä.

Kurinpitolautakunta on perustanut ratkaisunsa tältä osin keskeisesti siihen, että vaikka SUEK ei välttämättä olisi kohtuudella voinut suorittaa dopingvalvontaa nopeammin, on dopingrikkomuksesta rikkomusilmoitukseen kuitenkin kulunut huomattavan pitkä aika. Lisäksi kurinpitolautakunta on todennut olevan selvää, että viivästys ei ole johtunut A:sta, jolla ei ole ollut antidopingsäännöstöön perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle jääneensä tullivalvonnassa kiinni dopingaineiden hallussapidosta tai saaneensa tuomion dopingrikoksesta.

SUEK on asiassa ilmoittanut, että se pyytää kerran vuodessa Oikeusrekisterikeskuksesta tiedot käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa ratkaistuista dopingrikosasioista. Vuoden 2022 tiedot SUEK oli pyytänyt 17.4.2023 ja saanut 20.4.2023. Näistä tiedoista SUEK oli havainnut A:n saaman dopingrikostuomion, jonka se oli saanut käräjäoikeudesta 28.4.2023.

Kurinpitolautakunnan tavoin oikeusturvalautakunta katsoo, että SUEK:lta ei voida kohtuudella edellyttää sitä, että se olisi jatkuvasti yhteydessä eri tuomioistuimiin tai oikeusrekisterikeskukseen löytääkseen nopeammin dopingvalvonnan kannalta oleellisia ratkaisuja. Lisäksi selvää on, että viranomaiset eivät voi luovuttaa yksityiselle yhdistykselle automaattisesti tietoja dopingrikoksia koskevista epäilyistä.

Niin kuin kurinpitolautakunta on ratkaisussaan todennut, A:lla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle laittomasta dopingaineiden maahantuonnista eikä asiaa koskevasta dopingrikostuomiosta. On kuitenkin huomattava, että dopingrikkomukseen syyllistynyt urheilija voi antidopingsäännöstön 7.4.4 nojalla omasta aloitteestaan hyväksyä vapaaehtoisesti väliaikaisen urheilun toimintakiellon, jonka aikana toimintakielto on voimassa täysimääräisesti. Vapaaehtoinen väliaikainen urheilun toimintakielto otetaan täysimääräisesti huomioon urheilun toimintakieltoa dopingrikkomuksen johdosta myöhemmin määrättäessä. Dopingrikkomukseen syyllistynyt urheilija voi siten halutessaan saada myöhemmin koko kestonsa ajalta huomioon otettavan väliaikaisen urheilun toimintakiellon voimaan jo ennen kuin asiaa on ehditty käsitellä ja seuraamus määrätä.

Kurinpitolautakunta on ratkaisussaan määrännyt, että A:n kilpailutulokset hylätään 3.1.2021 lukien. A on katsonut, että mikäli hänen toimintakieltonsa alkamisajankohdaksi määrättäisiin päätöksen antohetki, hänelle määrätty seuraamus olisi kokonaisuutena paljon ankarampi kuin sellaisen urheilijan, joka jää kiinni dopingtestissä. Myös kurinpitolautakunta on ratkaisussaan todennut, että jälkikäteinen dopingvalvonta asettaa siinä kiinni jääneen urheilijan eriarvoiseen asemaan verrattuna dopingtesteissä todettuihin dopingrikkomuksiin. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Jäätyään Tullin suorittamassa rajavalvonnassa kiinni dopingaineiden laittomasta maahantuonnista A:n on täytynyt ymmärtää, että kysymys on dopingrikoksen ohella myös dopingrikkomuksesta, josta seurauksena on urheilun toimintakielto. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomion 13.7.2022 perusteluiden mukaan A on myöntänyt käräjäoikeuden pääkäsittelyssä syyllistyneensä syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn ja tienneensä sen, että kaikki hänen maahantuomansa aineet olivat olleet dopingaineita. Edelleen A on asiassa kertonut, että hän oli tuonut dopingaineet maahan omaa käyttöään varten ja että tuodut dopingaineet riittävät yhteen harjoitusperiodiin. Ottaen huomioon sen, että jo kielletyn aineen hallussapito täyttää antidopingsäännöstön artiklan 2.6 mukaan dopingrikkomuksen tunnusmerkistön, A:n syyllistymisestä dopingrikoksen ohella myös antidopingsäännöstössä tarkoitettuun dopingrikkomukseen ei ole ollut epäselvyyttä.

Ilmoittamalla menettelystään SUEK:lle ja asettumalla tutkinnan ajaksi vapaaehtoisesti väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon A olisi voinut vaikuttaa siihen, että myöhemmin hyväksiluettava toimintakiellossa vietetty aika alkaa kertyä heti. A ei kuitenkaan ole ilmoittanut dopingrikosta koskevasta tutkinnasta eikä sitä koskevasta tuomiosta SUEK:lle. Sen sijaan hän on tutkinnasta ja tuomiosta huolimatta jatkanut kilpailemista ja antanut lopulta positiivisen näytteen kilpailun ulkopuolella tehdyssä dopingtestissä 17.5.2023.

Edellä kerrotuilla perusteilla oikeusturvalautakunta arvioi asiaa siten, että aiheutunut viivästys ei ole ollut seurausta SUEK:n toiminnan tehottomuudesta tai sen vastuulla olevasta dopingvalvonnan laiminlyönnistä. Toisaalta A:lla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa dopingaineiden laittomasta maahantuonnista SUEK:lle eikä A:n voida katsoa vaikeuttaneen aktiivisesti omalla menettelyllään dopingrikkomuksen havaitsemista. Ilmoittamalla asiasta SUEK:lle tai asettumalla vapaaehtoisesti väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon A olisi tosiasiassa kuitenkin voinut alkaa kärsiä hänelle dopingrikkomuksen perusteella määrättävää urheilun toimintakieltoa jo tammikuussa 2021.

Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että kiellettyjen aineiden käyttämisestä siihen, kun kysymyksessä oleva aine havaitaan dopingtestin yhteydessä ja urheilija määrätään urheilun toimintakieltoon, voi aineesta riippuen kulua pitkäkin aika. Näissäkään tapauksissa kielletyn teon, SUEK:n urheilijalle antaman rikkomusilmoituksen ja väliaikaisen urheilun toimintakiellon määräämisen välinen ajanjakso ei siten ole yhtenevä eikä välttämättä myöskään lyhyt. Ottaen edellä lausutun ohella huomioon sen, että nyt kysymyksessä olevan kaltaisissa tekomuodoissa dopingvalvontaan kuluva aika on tyypillisesti vähäistä pidempi, yksin siitä, että aikaa dopingrikkomukseksi katsottavasta teosta väliaikaisen urheilun toimintakiellon määräämiseen on kulunut pitkähkö aika, ei vielä sellaisenaan seuraa se, että urheilun toimintakiellon alkamisajankodan määrittäminen alkamaan pääsäännön mukaan sanotun toimintakiellon määräämisestä olisi A:n kannalta kohtuutonta. Tätä tulkintaa puoltaa lisäksi se, että A on myös tosiasiassa osallistunut kilpailutoimintaan aina positiivisen dopingtestituloksen antamiseen 17.5.2023 asti. Arviota ei muuta se seikka, että A:n kilpailutulokset hylätään antidopingsäännöstön artiklassa 10.10 määrätyn mukaisesti myös ajalta 3.1.2021 – 18.5.2023.

Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole riittäviä perusteita poiketa antidopingsäännöstön artiklan 10.13 mukaisesta pääsäännöstä, jonka perusteella urheilun toimintakielto alkaa sinä päivänä, jolloin toimintakiellosta päätetään tai urheilija muutoin määrätään toimintakieltoon. A:lle on määrättävä ensimmäisestä kysymyksessä olevista dopingrikkomuksesta kolmen vuoden urheilun toimintakielto, josta vähennetään 18.5.2023 alkanut väliaikainen urheilun toimintakielto. Ensimmäinen A:lle määrättävistä urheilun toimintakielloista päättyy siten 17.5.2026.

Johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa edellä kerrotuilla perusteilla siten, että antidopingsäännöstön artikla 10.8.1 mahdollistaa sanamuotonsa perusteella kummankin asianosaisen asiassa esittämän tulkinnan. Epäselvässä tilanteessa tulkittavana olevaa sääntökohtaa on perusteltua tulkita urheilijan kannalta myönteisesti. Sen vuoksi SUEK:n valitus hylätään siltä osin kuin SUEK on vaatinut, että A:lle määrätään dopingrikkomuksesta 3.1.2021 kolmen vuoden urheilun toimintakiellon asemesta neljän vuoden urheilun toimintakielto.

Kokonaisuutena arvioiden esillä olevassa asiassa ei ole perusteita poiketa antidopingsäännöstön 10.13 artiklan pääsäännöstä, jonka mukaan urheilun toimintakielto alkaa sinä päivänä, jolloin urheilun toimintakiellosta päätetään tai urheilija muutoin määrätään toimintakieltoon. Valituksen kohteena olevaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätöstä on siten tältä osin muutettava.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Saman sääntökohdan 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimuksen tehnyt asianosainen on vain osittain voittanut lautakunnassa, lautakunnan on harkittava, missä suhteessa korvaus on tälle suoritettava, tai määrättävä, että kumpikin asianosainen on velvollinen kärsimään kulunsa.

Edelleen saman sääntökohdan 3 momentin mukaan, mikäli lautakunta katsoo, että asia on ollut niin epäselvä, että asian käsittelyyn lautakunnassa on ollut aihetta, sen on määrättävä, että kumpikin asianosainen kärsii kulunsa.

Asian näin päättyessä A voittaa asian siltä osin kuin asiassa on ollut kysymys dopingrikkomuksen tunnustamiseen ja seuraamuksen hyväksymiseen perustuvasta lyhennyksestä urheilun toimintakieltoon. Sen sijaan SUEK voittaa asian toisen keskeisen riitakysymyksen, urheilun toimintakiellon alkamisajankohdan osalta. Kysymys on siten osavoittotilanteesta. Ottaen tämän ohella huomioon sen, että asia on ollut oikeudellisesti epäselvä, A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään ja asianosaiset saavat pitää asiassa aiheutuneet lautakuntakulunsa vahinkonaan.

Päätöslauselma

Valituksen kohteena olevaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätöstä muutetaan. A määrätään kurinpitolautakunnan päätöksen antopäivästä 4.12.2023 lukien kuudeksi vuodeksi urheilun toimintakieltoon. Määrätystä urheilun toimintakiellosta vähennetään aika, jonka A on 18.5.2023 lukien ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa.

A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Päätös oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja

Samuli Sillanpää
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Pertti Lenkkeri ja Timo Pennanen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Urheilun kansainväliseltä välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.