9/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 9/2021

3.5.2021      Diaarinro 8/2021

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 23.3.2021 nro 20/2020-2021  

ASIA           

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVA

Jääkiekon SM-liiga Oy

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan 19.3.2021 pelatussa ottelussa TPS – Pelicans peliajassa 19:57 TPS:n pelaaja A on taklannut Pelicansin B:tä. Ottelun tuomaristo on tuominnut tilanteesta A:lle ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen polvitaklauksesta (5 + 20). Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut kyseisen tilanteen kurinpitokäsittelyyn katsoen, että tilanteesta tulisi määrätä A:lle ottelurangaistus polvitaklauksesta sääntökirjan säännön 152 perusteella.

Kurinpitodelegaatio on kuullut A:ta sekä katsonut tilannetta koskevat videot. Kurinpitodelegaatio on todennut, että B on luistellut kiekollisena pelaajana keskialueella poikki kentän samalla kun häntä on takaviistosta painostanut TPS:n pelaaja. Samanaikaisesti B:tä vastaan on luistellut A, joka on lähtenyt taklaamaan B:tä. Hieman ennen taklausta B on pelannut kiekon eteenpäin kohti toista Pelicansin pelaajaa. Kurinpitodelegaatio on todennut, että taklaushetkellä B:tä on pidetty edelleen kiekollisena pelaajana, jota voidaan sääntöjen mukaisesti taklata. Kurinpitodelegaation videolta tekemien havaintojen mukaan A on lähtenyt taklaukseen tasapainoisessa asennossa molemmat luistimet jäässä ja oikea olkapää edellä. Juuri ennen kontaktia A on kuitenkin työntänyt oikean jalkansa eteenpäin nostaen sen lisäksi jäästä ilmaan. Taklauksessa pelaajien välinen kontakti on aiheutunut pääosin A:n polvesta, joka on osunut B:n oikeaan polveen. Kurinpitodelegaatio on katsonut taklauksen täyttävän säännön 152 tarkoittaman polvitaklauksen tunnusmerkistön.

Kurinpitodelegaatio on todennut lisäksi, ettei polvitaklaus ole aiheutunut taklattavan viime hetken väistämisestä, vaan siitä, että A suorittaa taklauksen oikea jalka irti jäästä ja lisäksi polvi eteenpäin työnnettynä. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että taklauksen suoritustapa huomioiden sillä on piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa.

Rangaistusharkinnan osalta kurinpitodelegaatio on katsonut, että tilanteesta tulee määrätä ottelurangaistus, ottaen huomioon kuluvalla ja edellisellä kaudella polvitaklauksista määrättyjen pelikieltojen pituudet, taklatun loukkaantuminen sekä taklauksessa tapahtuneen polven selkeä kurotus ja pelitilanne kokonaisuudessaan. Taklausta kokonaisuutena arvioiden ja edellä lausutut asiat huomioiden kurinpitodelegaatio on pitänyt oikeana seurauksena viiden ottelun pelikieltoa. A:lla ei ole huomioitavaa kurinpitohistoriaa Liigasta.

Kurinpitodelegaatio on määrännyt TPS:n A:lle viiden (5) ottelun pelikiellon.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös kumotaan ja hänelle määrätty pelikielto poistetaan.

Päätös on virheellinen, koska kysymyksessä ei ole ollut polvitaklaus. A ei ole työntänyt, kurottanut tai nostanut jalkaansa eteenpäin ennen kontaktia, vaan hän on osunut B:tä ensisijaisesti olkapäähän. Polven osumasta johtunut loukkaantuminen on ollut seurausta toissijaisesta törmäyksestä. Kurinpitodelegaation tulkinta ei saa tukea videotallenteelta, josta on selvästi havaittavissa sekä A:n aikomus taklata olkapää edellä että osuma olkapäähän ensimmäisenä kontaktina.

Taklauksesta ei tule säännössä 152 tarkoitettua polvitaklausta sillä perusteella, että normaalissa luisteluasennossa oleva oikea jalka on ensimmäisen kontaktin jälkeen osunut B:hen ja aiheuttanut loukkaantumisen.

Siltä osin kuin A:n on kurinpitodelegaation päätöksessä katsottu taklauksella piittaamattomasti vaarantaneen vastustajaa, valituksessa on todettu, että kun kyse on ollut ensisijaisesti normaali olkapää olkapäätä vastaan tehdystä taklauksesta, ei vastustajan loukkaantumista ole voitu pitää sen todennäköisenä seurauksena.

Videotallenteelta on todettavissa, että B on juuri ennen kontaktia yrittänyt väistää vasempaan suuntaan ja täten asettanut itsensä vaaralliseen asemaan. Tämä olisi tullut ottaa arvioinnissa lieventävänä seikkana huomioon.

A on todennut tulleensa kurinpitomenettelyssä kuulluksi. Lausuma oli kuitenkin pyydetty antamaan pikaisesti ja asia oli mennyt käsittelyyn heti A:n suullisen lausunnon jälkeen. A:lle ei ollut varattu lisäaikaa kirjallisen lausuman antamiseen.

A on antanut tilanteesta valituksessaan kirjallisen lausuman, jossa hän on edellä todettujen seikkojen lisäksi todennut tarkoituksenaan olleen pysäyttää B oikea olkapää edellä tapahtuvalla taklauksella B:n vartaloa kohti. Viime hetkellä ennen kontaktia B luopui kiekosta ja siirtyi hieman vasemmalle, jolloin ensimmäinen kontakti oli A:n oikea olkapää B:n olkapäähän. A:n molemmat jalat olivat normaalissa luisteluasennossa vierekkäin ennen kontaktia. Valitettavasti B loukkaantui tilanteessa, mikä oli saanut A:n teon näyttämään vaarallisemmalta, kuin mitä se todellisuudessa oli ollut. B:n viime hetken väistöliike on saattanut myös edesauttaa loukkaantumista.

A on pitänyt päävideotuomarin päätöstä saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn epäjohdonmukaisena suhteessa erääseen aiempaan polvitaklaustilanteeseen, jota ei ollut saatettu kurinpitodelegaation käsittelyyn. Eräässä tapauksessa päävideotuomari taas oli asettanut päähän tai niskan alueelle suunnattuna taklauksena pidetyn teon kurinpitodelegaation käsittelyyn, katsottuaan, että kyse oli ollut aiemman tilanteen kostosta.

A on esittänyt epäilyksensä siitä, että myös hänen tapauksessaan päävideotuomarin ratkaisuun on saattanut vaikuttaa se, mikäli hän on pitänyt A:n menettelyä kostona tilanteesta, jossa B oli hetkeä aiemmin saanut rangaistuksen huitomisesta ja väkivaltaisuudesta.

A on katsonut, että hänelle määrätty viiden ottelun pelikielto tulee kumota, mikäli kysymys ei ole ollut polvitaklauksesta tai jos päävideotuomarin katsotaan asettaneen tilanteen kurinpitodelegaation arvioitavaksi epäjohdonmukaisesti tai -objektiivisesti. Huomioon on otettava myös yli kahden ottelun pelikiellosta tehtävä pidätys pelaajan palkasta, mikä tekee pitkistä rangaistuksista vieläkin ankarampia.

Pelicans on lisäksi tiedottanut B:n vamman vakavuudesta ja sairausloman pituudesta ennen kurinpitodelegaation päätöstä, mitä voidaan pitää A:n kannalta negatiivisena asiana.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti hylätään.

Asiassa on kysymys siitä, onko A:n taklaus ollut jääkiekon lajisääntöjen vastainen polvitaklaus ja näin ollen oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 2 b -kohdan mukaisesta urheilun lajisääntöjen arvioinnista, joka jää lautakunnan toimivallan ulkopuolelle.

Oikeusturvalautakunta on kurinpitoasiassa toimivaltainen ottamaan kantaa yksinomaan siihen, onko lajisääntöjen rikkomisen perusteella määrätty pelikielto selvästi poikkeava Liigassa sovelletusta rangaistustasosta.

Kun A:lle määrätty viiden ottelun pelikielto on tullut kärsityksi noin kahden viikon kuluessa, ei A:n valitusta tule tutkia silläkään perusteella, että siinä olisi määrätty kestoltaan huomattavan pitkä seuraamus. A:lle määrätty pelikielto ei ole huomattavan pitkäkestoinen myöskään esimerkiksi päähän kohdistuneista taklauksista määrättyihin pelikieltoihin nähden.

Mikäli oikeusturvalautakunta kuitenkin tutkii valituksen, tulee se hylätä sillä perusteella, että kysymyksessä on ollut polvitaklaus. Videotallenteelta voidaan todeta, että A on juuri ennen kontaktia nostanut poikkeuksellisella tavalla oikean jalkansa ilmaan ja työntänyt oikeaa polveaan myös eteenpäin. Teko on siten täyttänyt säännön 152 mukaisen polvitaklauksen tunnusmerkistön.

Polvitaklaussäännön soveltamisen kannalta on riittävää, että tilanteessa tapahtuu polven ojennus vastustajan suuntaan. Kysymyksessä on siten ollut polvitaklaus siitä riippumatta, onko ensimmäinen kontakti tullut olkapäästä. A:n taklaus ei kuitenkaan ole tapahtunut ensimmäisenä olkapäällä ja pelaajien välinen pääasiallinen kontakti on tapahtunut A:n polvella.

Liigan päävideotuomarit toimivat objektiivisesti ja heidän päätöksentekonsa perustuu laadukkaaseen videomateriaaliin. Sillä, kuinka joku toinen tilanne on Liigan tilannehuoneessa arvioitu, ei ole merkitystä A:lle määrättyä rangaistuksen astetta tai ottelurangaistuksen perusteella määrätyn pelikiellon pituutta arvioitaessa. Lisäksi kyseiset asiat perustuvat jääkiekon lajisääntöjen soveltamiseen, mihin oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa.

A:n taklaus on käsitelty objektiivisella tavalla, eikä sitä koskevassa tilannehuoneen raportissa ole todettu mitään pelaajan mahdollisista motiiveista taklauksen suorittamisessa.

Valituksessa viitatussa asiassa on ollut kysymys toisentyyppisestä tilanteesta eikä lautakunnalla ole toimivaltaa arvioida väitettä siitä, ettei jotakin toista tilannetta ole arvioitu kurinpitokäsittelyssä.

A:lle on kurinpitomenettelyssä varattu asianmukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi. A:n kurinpitoasiaa koskeva lausumapyyntö oli lähetetty TPS:n edustajille sähköpostitse ottelupäivän 19.3.2021 iltana kello 23.12. Lausumalle asetettu määräaika oli ollut 23.3.2021 kello 16.00 ja lausumapyynnön yhteydessä on ollut myös päätös A:lle määrätystä väliaikaisesta pelikiellosta.

Kun A:lta ei ollut määräaikaan mennessä saatu lausumaa, kurinpitodelegaation puheenjohtaja oli puhelimitse varmistanut TPS:n edustajalta, että lausumapyyntö oli toimitettu A:lle. TPS:n edustajan ilmoituksen mukaan näin ei ollut ja hän oli ilmoittanut hoitavansa asiasta ilmoittamisen A:lle. A oli noin kello 20.00 soittanut kurinpitodelegaation puheenjohtajalle ja antanut tilanteesta suullisen lausuman.

Kurinpitodelegaatio oli toiminut asian käsittelyssä Liigan kurinpitosääntöjen mukaisesti ja lisäksi erityisen huolellisesti varmistaessaan TPS:ltä sen vastuulla olleen A:n lausumapyynnön perille toimittamisen.

Liigan kurinpitomenettelyssä selvitetään taklauksen kohteena olleen pelaajan mahdollinen loukkaantuminen, eikä B:n loukkaantumista koskevan tiedon julkaisemisella Pelicansin toimesta ole ollut vaikutusta kurinpitodelegaation käsittelyyn tai päätökseen.

VASTASELITYS

A on Jääkiekon SM-liiga Oy:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut muun ohella, että valituksessa on useita muitakin kohtia ja perusteluja kuin kyseisen tilanteen lajisäännön tulkinta. Valituksessa esitettyjen todisteiden ja videotallanteen tulkinta on joka tapauksessa urheilijan oikeusturvan kannalta erittäin tärkeää. Kysymys on myös Liigan tilannehuoneen päätösten linjan yhdenmukaisuudesta.

Valituksen käsittelystä pelikiellon pituuden perusteella A on todennut, ettei tilannetta voida verrata päähän kohdistuneista taklauksista määrättyihin pelikieltoihin. A:n saama pelikielto on ollut viimeisen kolmen kauden aikana pisin polvitaklauksesta annettu pelikielto, pelikieltohistoriaa omaavat pelaajat mukaan lukien.

A ei ole kiistänyt polvikontaktia tai että ensimmäinen kontakti jollain muulla ruumiinosalla poistaisi polvitaklauksen mahdollisuuden. A on ainoastaan kiistänyt polven ja jalan liikkeet ennen kontaktia. A on mennyt tilanteeseen olkapää edellä ja jalat tasapainoisessa asennossa, mikä on korostanut A:n aietta tehdä puhdas taklaus. Kontaktilajissa loukkaantumiseen johtava osuma voi tapahtua myös ilman rangaistavaa rikettä. Useissa polvitaklaustilanteissa perusteluissa on mainittu levennetty jalka-asento ilman aietta olkapäätaklaukseen, mutta erona A:n takaukseen, taklauksen kohteet eivät ole loukkaantuneet tilanteissa.

Tilannehuoneen rooli on tässä asiassa poikkeuksellisen suuri, koska kurinpitodelegaatio on määrännyt A:n väliaikaiseen pelikieltoon tilannehuoneen perustelujen pohjalta jo ennen A:n kuulemista.

A:lle oli Liigan toimesta varattu vastineen antamiseen aikaa noin kolme vuorokautta. Hän oli kuitenkin saanut kuulemisesta tiedon vasta määräajan umpeuduttua joukkueenjohtajalta, joka oli kehottanut A:ta soittamaan välittömästi kurinpitodelegaation edustajalle. Liigan lähettämän sähköpostin vastaanottajina olleet seuran edustajat eivät olleet lähettäneet viestiä edelleen A:lle.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Liiga on esittänyt, ettei oikeusturvalautakunta ole toimivaltainen arvioimaan urheilun lajisääntöjen mukaisuutta eli sitä, onko kyse ollut jääkiekon lajisääntöjen säännön 152 mukaisesta polvitaklauksesta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että se on Liigan sitoutumisen perusteella sääntöjensä 2 §:n 2 kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä, joissa on kysymys kurinpidosta tai siitä, onko päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastainen. Tämä tarkoittaa, että oikeusturvalautakunnalla on toimivalta arvioida, onko määrätty kurinpitoseuraamus sääntöjen vastainen, noudattaako yksittäistapauksessa määrätty kurinpitoseuraamus vallitsevaa linjaa tai onko se muutoin kohtuuton. Oikeusturvalautakunta on todennut (UOL 19/2020), että sen arvioiminen, onko urheilun lajisääntöjen vastaisen menettelyn perusteella määrätty kurinpitopäätös tehty sääntöjen mukaisesti ja onko kurinpitopäätöksen mukainen kurinpitorangaistus siten aiheellinen ja kohtuullinen, edellyttää väistämättä sen arvioimista, onko kurinpitomenettelyssä tutkittu rangaistuksen perusteena olevia lajisääntöjä yhdenmukaisella ja urheilijan oikeusturvan kannalta ennustettavalla tavalla. Näin ollen oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan A:n valituksen ja arvioimaan, onko pelikiellon määräämiselle ollut sääntöjen mukaiset perusteet.

Kuulemisesta kurinpitomenettelyssä

A on valituksessaan todennut tulleensa asiassa ennen kurinpitopäätöksen tekemistä kuulluksi. A on kuitenkin valituksessaan ja vastaselityksessään viitannut siihen, ettei hänellä ole ollut aikaa valmistautua lausuman antamiseen, ja ettei kirjallisen lausuman antaminen ole käytettävän ajan puitteissa ollut mahdollista. A on lisäksi todennut, että mahdollisuus valmistautua riittävästi lausuman antamiseen on urheilijan oikeusturvan kannalta tärkeää.

A:n mukaan hän oli saanut seuran joukkueenjohtajalta puhelimitse tiedon Liigan seuran edustajille 19.3.2021 klo 23.12 lähettämästä lausumapyynnöstä vasta 22.3.2021 kello 18.44, eli vasta samana päivänä kello 16.00 päättyneen määräajan umpeuduttua. A oli tämän jälkeen kello 19.22 soittanut kurinpitodelegaation edustajalle ja antanut puhelimitse suullisen lausumansa.

Syynä tiedoksiannon viivästymiselle oli ollut se, että toinen viestin vastaanottajina olleista seuran edustajista oli kyseisenä ajankohtana ollut lomalla ja ettei toinen heistä ollut tiennyt olevansa vastuussa viestin välittämisestä A:lle.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että viivästys lausumapyynnön toimittamisessa A:lle ei ole johtunut Liigan menettelystä. Kun lausumaa ei ollut määräajassa toimitettu, Liigan edustaja oli lisäksi ollut A:n seuraan yhteydessä varmistaakseen, että lausumapyyntö oli A:lle toimitettu. Tämän jälkeen A:lle oli varattu tilaisuus lausuman antamiseen puhelimitse, jota mahdollisuutta A oli myös käyttänyt.

Asiaa arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo, ettei A:n oikeusturva ole asiassa vaarantunut siitä huolimatta, että saatuaan lausumapyynnön tiedoksi, hänellä on ollut hyvin lyhyt aika käytettävissään lausumansa valmisteluun. A on kuitenkin kyennyt antamaan asiassa suullisen lausuman, jossa esittämäänsä näkemystä tilanteen kulusta hän on voinut valitusmenettelyssä täydentää.

Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

Jääkiekon sääntökirjan säännön 152 mukaan polvitaklauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa pelaaja ojentaa polveaan tarkoituksenaan osua vastustajaan. Polvitaklauksesta tuomitaan (i) kenttäpelaajalle, joka käyttää polveaan taklatakseen vastustajaa, pieni rangaistus tai (ii) pelaajalle, joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa polvitaklauksella, joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

Liigan kurinpitosääntöjen 22 §:n mukaan Liigan jokaista ottelua tarkkailee tilannehuoneessa oleva Liigan nimeämä päävideotuomari. Päävideotuomari tarkastaa videotallenteelta kaikki tilanteet:

a. joista erotuomaristo on tuominnut ison rangaistuksen;

b. joista on tuomittu rangaistus säännön 124 perusteella;

c. jotka päävideotuomari on ottelua tarkkaillessaan havainnut ja arvioi mahdollisesti edellyttävän isoa rangaistusta.

Kurinpitosääntöjen 23 §:n mukaan päävideotuomarin tulee saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn, jos 22 §:n mukaisesta tilanteesta tulisi päävideotuomarin mielestä määrätä ottelurangaistus tai tilanteen käsitteleminen on muusta syystä tarkoituksenmukaista kurinpitokäsittelyssä.

Kurinpitosääntöjen 27 §:n mukaan päävideotuomari ei osallistu kurinpitokäsittelyyn. Kurinpitodelegaatiolla on oma harkintavaltansa tilanteissa, eivätkä ne ole sidottuja päävideotuomarin näkemyksiin.

A on valituksessaan katsonut, ettei hänelle määrättyyn pelikieltoon johtaneessa taklauksessa ole ollut kysymys polvitaklauksesta. A:n voidaan lisäksi katsoa kiistäneen piittaamattomasti vaarantaneensa vastustajaa polvitaklauksella, kun hän on valituksessaan kiistänyt, että vastustajan loukkaantuminen olisi ollut A:n teon todennäköinen seuraus.

A on vielä esittänyt, että päävideotuomarin ratkaisu saattaa taklaustilanne kurinpitokäsittelyyn on poikennut aiemmasta käytännöstä ja on saattanut perustua sellaisiin seikkoihin, joille ei tulisi antaa harkinnassa merkitystä.

Asiassa on näin ollen kysymys siitä, onko A syyllistynyt jääkiekon sääntökirjan säännön 152 mukaiseen polvitaklaukseen ja onko pelikiellon määräämiselle ollut edellytykset. Tätä ennen asiassa tulee kuitenkin käsiteltäväksi se, mikä merkitys A:n päävideotuomarin ratkaisua koskevilla väitteillä mahdollisesti on asian arvioinnissa.

Päävideotuomarin ratkaisuun liittyvät väitteet

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Liigan kurinpitosääntöjen mukaan tilanteen saattaminen kurinpitokäsittelyyn kuuluu kussakin tapauksessa päävideotuomarin harkintavaltaan eikä tätä koskeva ratkaisu ole oikeusturvalautakunnassa muutoksenhaun tai arvioinnin kohteena. Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että Liigan kurinpitosääntöjen 27 §:n mukaisesti kurinpitodelegaatio suorittaa tilanteesta itsenäisesti oman arvionsa, joka ei ole riippuvainen päävideotuomarin näkemyksestä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei A:n päävideotuomarin ratkaisuun liittyvillä väitteillä ole nyt esitetyn perusteella merkitystä kurinpitodelegaation päätöstä koskevan valituksen arvioinnissa.

Onko A:n taklaus ollut polvitaklaus?

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Ottelun erotuomarit ovat tulkinneet A:n taklauksen polvitaklaukseksi ja tuominneet hänelle siitä jääkiekon sääntökirjan säännön 152 kohdan (ii) mukaisesti ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen.

Ottelun aikana tapahtuneen erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely, jossa joudutaan sanotussa menettelyssä esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä. Kurinpitomenettelyssä ottelun aikaista tilannetta arvioidaan siitä näkökulmasta, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle riittäviä perusteita kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko Liigan kurinpitodelegaation tekemä päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioiden oikea.

Kurinpitodelegaation päätöksessä tarkoitettu taklaus näkyy oikeusturvalautakunnalle toimitetusta videotallenteesta. Tallenteesta ilmenee, että A on luistellut kiekkoa kuljettavaa B:tä vastaan, lähtien taklaukseen tasapainoisessa asennossa molemmat luistimet jäässä ja oikea olkapää edellä. Taklaukseen tultaessa A kuitenkin selvästi nostaa oikean jalkansa jäästä ja ojentaa polveaan eteenpäin siten, että A:n polviosuma B:hen tapahtuu tässä asennossa. Polvella tapahtuva kontakti on tallenteen perusteella ollut voimakas ja aiheuttanut B:n kaatumisen. Tallenteelta ei ilmene, että B olisi väistöliikkeellään aiheuttanut mainittua polvikontaktia.  

Tallenteen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että A on ojentanut polveaan tarkoituksenaan osua vastustajaansa ja että A:n taklauksessa on siten ollut kysymys jääkiekon sääntökirjan säännön 152 mukaisesta polvitaklauksesta. Kurinpitodelegaatio on päätöksessään todetuin perustein voinut katsoa, että polvitaklauksella on piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa. Kurinpitodelegaation ratkaisua on siten pidettävä sääntöjen mukaisena.

Kurinpitodelegaatio on näin ollen voinut määrätä A:lle ottelurangaistuksen. A:lle määrättyä viiden ottelun pelikieltoa ei ole myöskään pidettävä kohtuuttomana. Aihetta valituksen kohteena olevan päätöksen muuttamiseen ei näin ollen ole.

Johtopäätös

Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 23.3.2021 nro 20/2020-2021 ei muuteta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                     Sanna Holkeri

puheenjohtaja                              sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Mika Palmgren ja Karin Rosenlew.