22/2021 Jääkiekko – Kurinpito - Pelikielto

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 22/2021

 

                                                                                                     17.9.2021    Diaarinro 23/2021

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 14.9.2021 nro 1163 / 2021–2022

 

ASIA                    Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A, edustajanaan huoltajansa B

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

 

ASIAN TAUSTA JA KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

 

Erotuomari on 12.9.2021 käydyssä U19-poikien alemman alkusarjan ottelussa VG-62 – Pingviinit ajassa 60:00 antanut poikittaisesta mailasta Pingviinien pelaajalle A:lle ottelurangaistuksen. Erotuomarin raportin mukaan ottelun lopussa kotijoukkueen pelaaja laukoi maalia kohti summerin jälkeen, minkä jälkeen vierasjoukkueen pelaaja nro 15 tuli kostamaan jäähyaitiosta poikittaisella mailalla selästä päin niskan seudulle. Teko oli tahallinen ja sillä yritettiin vahingoittaa. Kotijoukkueen pelaaja ei loukkaantunut tilanteesta.

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 14.9.2021 määrännyt numerolla 15 pelanneelle A:lle yhden (1) sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitäjän käytettävissä on ollut erotuomariraportti sekä videotallenne.

 

Kurinpitäjän päätöksen perusteluina on lausuttu, että A:lle on tuomittu ottelussa ottelurangaistus, josta seuraa aina vähintään yhden ottelun lisärangaistus.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että erotuomarin hänelle tuomitun ottelurangaistuksen perusteella määrätty yhden ottelun pelikielto kumotaan.

 

Perusteenaan A on vedonnut siihen, että ottelurangaistus on erehdyksessä annettu väärälle henkilölle. A ei ole lainkaan osallistunut tilanteeseen, josta rangaistus poikittaisesta mailasta on annettu, vaan hän on ottelun päättyessä ja tilanteen aikana ollut jäähyaitiossa. Ottelua koskevalta videotallenteelta käy selvästi ilmi, että poikittaiseen mailaan on syyllistynyt joukkueen toinen pelaaja.

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

 

Erotuomari on tehnyt raportin oman harkintansa mukaan sen perusteella, miten hän on tilanteen arvioinut määrätessään kyseiselle pelaajalle ko. rangaistuksen sääntökirjaan perustuen hänelle annettujen valtuuksien perusteella. Kuten kaikissa urheilulajeissa, joissa on erotuomari, erotuomarille kuuluu ylin johto ottelussa ja hänen päätöksensä ovat lopullisia. Erotuomari on tuominnut valittajalle ottelussa 25 min ottelurangaistuksen poikittaisesta mailasta.

 

Kurinpitäjällä ei ole oikeutta kumota mitään erotuomarin määräämää rangaistusta. Voimassa olevien kilpailusääntöjen säännön 11.7. mukaisesti kurinpitäjä ei voi olla määräämättä pelikieltoa pelaajalle, jolle on ottelussa tuomittu ottelurangaistus. Kurinpitäjä on siten tehnyt päätöksensä kilpailusääntöjen mukaisesti.

 

Otteluiden jälkeen erotuomareiden päätösten muuttaminen johtaa kestämättömään tilanteeseen niin yhdenvertaisuuden kuin mm. otteluiden lopputulosten osalta. Kaikkeen joukkueurheiluun ja urheiluun muutenkin, jossa on mukana erotuomarit, olennaisena osana kuuluvat erotuomarien tekemät ratkaisut.

 

Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF on säännöissään mahdollistanut (sääntö 21.5. on-ice video review of Match Penalties) kentällä välittömästi tapahtuneen jälkeen erotuomareille mahdollisuuden tarkistaa päätöksensä oikeellisuus. Tämä on voimassa ainoastaan IIHF:n mestaruuskisoissa. Jääkiekkoliiton liittohallitus päätti taannoin, ettei Suomessa liiton hallinnoimissa sarjoissa voida kyseistä sääntöä ottaa käyttöön, koska se on mahdotonta toteuttaa. On myös huomattava, ettei IIHF:n säännöissäkään mahdollisuutta korjata tuomiota ole kenelläkään muulla kuin erotuomaristolla jäällä välittömästi tapahtuneen jälkeen.

 

 

VASTASELITYS

 

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt, että valituksella ei pyritä puuttumaan pelatussa ottelussa annettuihin tuomioihin eikä ottelun tuloksiin, vaan kurinpidossa ottelun jälkeen annettuun lisärangaistukseen. Väärälle pelaajalle kurinpidossa annetun lisärangaistuksen poistaminen ei vaikuta pelatun pelin tapahtumiin tai tuo niihin ongelmia. On kohtuutonta tietoisesti jatkaa väärälle henkilölle annettua rangaistusta tuleviin ottelutapahtumiin.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

 

Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020 – 2021 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5.d. mukaan kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 11.7. mukaan ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn, jossa pelikiellon pituus määrätään. Pelaaja tai toimihenkilö, joka on saanut ko. rangaistuksen, on peli- tai toimintakiellossa, kunnes asia on käsitelty kurinpitoelimessä ja kurinpitopäätös on annettu tiedoksi. Kurinpitäjä ei voi olla määräämättä pelikieltoa. Ottelurangaistus ei ole käyttäy-tymisrangaistus eikä sitä lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

Jääkiekon sääntökirjan 2018 – 2022 kohdassa 110 määritellään ottelurangaistuksen osalta rangaistuksen kesto. Alakohdan ii. mukaan ottelurangaistuksesta seuraa pelaajalle automaattinen (ja vähintään) yhden ottelun pelikielto.

 

Erotuomari on antanut A:lle poikittaisesta mailasta ottelurangaistuksen, josta edellä todetun mukaisesti seuraa pelaajalle automaattinen, kurinpitomenettelyssä määrättävä vähintään yhden ottelun pelikielto. Kurinpitäjä on määrännyt A:lle ottelurangaistuksen perusteella yhden ottelun pelikiellon.

 

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle tuomitun ottelurangaistuksen perusteella määrätty pelikielto kumota sillä perusteella, että seuraamukset on virheellisesti kohdistettu A:han.

 

Asian arviointi

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Ottelun erotuomarit ovat katsoneet A:n syyllistyneen poikittaiseen mailaan ja tuominneet hänelle ottelurangaistuksen. Ottelun aikana tapahtunutta toimintaa voidaan joutua arvioimaan vielä erikseen kurinpitomenettelyssä ja tästä ottelun aikana tapahtuneen erotuomarin ratkaisun lopullisuudesta onkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Erillisessä kurinpitomenettelyssä joudutaan siinä menettelyssä esitettävän näytön perusteella arvioimaan, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle edellytyksiä. Kurinpitomenettelyssä ottelun aikaista tilannetta arvioidaan siitä näkökulmasta, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle riittäviä perusteita kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko Jääkiekkoliiton kurinpitäjän päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioon ottaen oikea.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015, UOL 8/2018, UOL 23/2019 ja UOL 4/2020).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen toimivaltaan ei lähtökohtaisesti kuulu erotuomarin toiminnan arvioiminen, eikä jälkikäteinen oikeusturvamenettely voi merkitä puuttumista itse ottelutapahtumaan ja sen kulkuun. Oikeusturvamenettelyn kohteena voivat kuitenkin olla sellaiset seuraamukset, jotka perustuvat ottelun aikaisiin erotuomarin ratkaisuihin, mutta toteutuvat ottelutapahtuman jälkeen. Tällaisia voivat olla sekä peli- ja toimitsijakiellot että mahdolliset muut sanktiot. Erotuomarin ratkaisuja ei seuraamuksia arvioitaessa tule voida riitauttaa tulkintaperustein, mutta ilmeiset tuomarivirheet ja erityisesti riidattomasti virheelliset tuomarin ratkaisut voivat olla perusteita ottelun jälkeisten seuraamusten poistamiselle tai lieventämiselle.

 

A on tuonut esille, että erotuomarin raportti on virheellinen ja että hänet on siinä sekoitettu joukkueen toiseen pelaajaan, joka oli syyllistynyt poikittaiseen mailaan. A on valituksensa tueksi viitannut ottelua koskevaan videotallenteeseen sekä otteeseen tulosseurantapalvelusta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle määrätyn ottelurangaistuksen perusteena ollut tilanne on tapahtunut välittömästi ottelun päätyttyä. Lautakunnalle toimitetun tulosseurantapalvelusta saadun otteen perusteella A on ottelun päättyessä kärsinyt peliajassa 59:51 saamaansa kahden minuutin rangaistusta. 

 

Ottelua koskevalta videotallenteelta ilmenee, että numerolla 15 pelannut A ei ole syyllistynyt hänelle tuomitun ottelurangaistuksen perusteena olleeseen poikittaiseen mailaan, vaan hän on luistellut paikalle jäähyaitiosta vasta rikkeen jälkeen. Videon perusteella tuomariraportissa poikittaista mailaa koskeva tapahtumainkuvaus on A:n menettelyn sijaan koskenut Pingviinien toisen pelaajan menettelyä. Jääkiekkoliitto ei ole vastauksessaan kiistänyt A:n valituksessa esitettyä kuvausta tapahtumainkulusta, vaan vain vedonnut sääntöihinsä ja niihin sisältyvään seurauksen automaattisuuteen. Tuomarivirhettä voidaan siten pitää riidattomana.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella A ei ole syyllistynyt tai muutenkaan osallistunut siihen tekoon, josta ottelurangaistus on hänelle määrätty, eikä ottelurangaistuksen määräämiselle ole siten ollut perusteita. Näin ollen myöskään A:lle kurinpitomenettelyssä määrätylle pelikiellolle ei ole ollut hänen menettelyynsä liittyviä perusteita.

 

Kun ottelurangaistus on A:lle kuitenkin tuomittu, on kurinpitäjä sinänsä toiminut asiaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti määrätessään A:lle ottelurangaistuksesta automaattisesti seuraavana lisärangaistuksena yhden ottelun pelikiellon. Oikeusturvalautakunta toteaa, että näissä olosuhteissa lisärangaistuksen antamista A:lle voidaan kurinpitopäätöksen sääntöjenmukaisuudesta huolimatta kuitenkin pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että A:lle määrätty pelikielto on kumottava.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hyväksytään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitopäätös 14.9.2021 nro 1163 / 2021–2022 kumotaan.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Kristiina Rintala                                     Sanna Holkeri

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen