16/2016 Yleisurheilu Lautakuntamenettely - Uudelleen käsittely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA               PÄÄTÖS     Nro 16/2016

 

                                                                             Diaarinro 8/2016 6.7.2016

 

 

 

 

 

HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA RATKAISU

 

Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 24.3.2016

 

ASIA            

Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö

 

HAKIJA

T

 

 

TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 24.3.2016

 

Suomen Urheiluliitto ry (jäljempänä Urheiluliitto) on 1.10.2015 julkaisemassaan päätöksessä valinnut urheilijat liiton valmennusryhmiin vuodeksi 2016. Pikajuoksija T ei ole ollut valittujen urheilijoiden joukossa.

 

T valitti päätöksestä oikeusturvalautakuntaan ja vaati valituksessaan, että hänet valitaan EM-ryhmä 2016 –valmennusryhmään. T perusti vaatimuksensa ensinnäkin siihen, että päätös jättää hänet valmennusryhmien ulkopuolelle oli syrjivä, koska valmennusryhmiin oli muiden ohella valittu samantasoisia ja heikompia miesjuoksijoita. Toisaalta hän vetosi siihen, ettei valinnalle ollut urheilullista perustetta ja ettei harkintaan perustunutta päätöstä voinut perustaa siihen, että häntä ei ollut valittu aikaisemmin EM-ryhmään. Ja vielä T vetosi siihen, että valintapäätöstä rasitti hänen mukaansa menettelyvirhe, koska sen valmisteluun oli osallistunut pikajuoksun lajivalmentaja, jonka henkilökohtaiset valmennettavat olivat tavoitelleet paikkoja valmennusryhmissä ja tulleet myös valituiksi.

 

Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hylännyt T:n valituksen. Oikeusturvalautakunnan päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa.

 

Esteellisyyttä koskeva väitteestä:

 

” Oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavaksi tulevien Valintaperusteet 2016 -valintakriteereiden mukaan Urheiluliiton valmennusryhmien valinnoista vastaa valmennusjohtaja. Lisäksi valintakriteereissä on todettu, että lajivalmentajat osallistuvat omalta osaltaan kaikkien ryhmien valmisteluun. 

 

Oikeuskirjallisuudessa on esimerkiksi arvokilpailuvalintojen osalta todettu, että esteellisyys ei tule arvokilpailuja koskevassa valinnassa arvioitavaksi sellaisessa tilanteessa, jossa lajin päävalmentajaa kuullaan päätöksenteossa asiantuntijana, eikä välttämättä silloinkaan vaikka hänellä olisi ehdolla olevien joukossa henkilökohtaisia valmennettavia (Halila: Oikeudellistuva urheilu 2006, s. 414).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Urheiluliiton lajivalmentajan tosiasiallinen rooli valmennusryhmiä koskevassa valintamenettelyssä on jäänyt asiassa epäselväksi. Lopullisen valintapäätöksen on kuitenkin riidattomasti tehnyt Urheiluliiton valmennusjohtaja.  Oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että Urheiluliiton päätöksentekomenettelyssä olisi tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta valintapäätös tulisi poistaa.”

 

Valintapäätöstä koskevasta arvioinnista:

 

” Sovellettavaksi tulevien valintakriteereiden mukaan EM-ryhmään 2016 valitaan kaikki yleisen sarjan urheilijat, jotka ovat 25. joukossa kenttälajeissa tai 30. joukossa juoksulajeissa riisutussa Euroopan tilastossa. Lisäksi valitaan kaikki 22- ja 19-sarjan Euroopan riisutussa tilastossa 10. joukossa olevat urheilijat. Ryhmää voidaan valintakriteereiden mukaan täydentää valmennusjohtajan päätöksellä. EM-ryhmän vanhemmille urheilijoille on asetettu minimitavoite selviytyä toiselle kierrokselle EM-kilpailuissa Amsterdamissa vuonna 2016. Nuorempien osalta vastaavaan saavutukseen pitäisi yltää EM-kilpailuissa vuonna 2018.

 

Lisäksi valintaperusteissa on todettu, että niitä lajiensa kärkiurheilijoita, jotka eivät pääse EM-ryhmään, voidaan tukea lajikohtaisilla ratkaisuilla ja että myös halli- / talvikaudella 2016 oheisen taulukon tulosrajat tehneet urheilijat valitaan EM-ryhmään. Kesällä 2016 tulosrajan tehneet urheilijat saavat valintaperusteiden mukaan valmennustuen takautuvasti. 

 

Asiassa on riidatonta, että T ei ole saavuttanut missään lajissa valintaperusteissa asetettuja tulosrajoja. Kysymys on siten siitä, onko valmennusjohtajan harkintavaltaan kuuluva päätös olla valitsematta T:tä EM-ryhmään ollut ilman hyväksyttävää syytä T:tä syrjivä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavien valintakriteereiden perusteella vallinnat suorittavalla valmennusjohtajalla on laaja harkintavalta hänen päättäessään siitä, täydennetäänkö valmennusryhmiä sellaisilla urheilijoilla, jotka eivät ole saavuttaneet asetettuja tulosrajoja. Näiden urheilijoiden valinta on siten jäänyt lähtökohtaisesti yhdistyksen autonomian varaan.”

 

”Urheiluliitto on perustellut T:n kanssa vuonna 2015 saavutettujen tulosten kanssa samantasoisen naispikajuoksijan ja T:n kanssa samaa ikäluokkaa olevan miespikajuoksijan valitsemista valmennusryhmään sillä, että nämä kaksi pikajuoksijaa olivat jo edellisellä kaudella kuuluneet valmennusryhmiin ja että valinta tehdään vakiintuneesti kahdeksi vuodeksi. Näiden kahden T:n mainitseman juoksijan kohdalla tilanne on siten ollut erilainen kuin T:n kohdalla, joka ei ollut kuulunut aikaisemmin valmennusryhmään. Arvioitavana ei nyt ole se, miten valinnat ovat edellisinä vuosina tapahtuneet, joten aikaisemman vuoden valinnalle voidaan antaa Urheiluliiton ilmoittama ja hyväksyttävänä pidettävä merkitys. Urheiluliiton ei voida katsoa käyttäneen tältä osin harkintavaltaansa väärin tai asiattomin perustein.”

 

” T on todennut myös, että häntä lukuun ottamatta kaikki muut nuorten 21-vuotta EM-kilpailuissa pistesijoille sijoittuneet juoksijat oli valittu valmennusryhmiin. Urheiluliiton vastineessa on todettu näiden muiden juoksijoiden sijoittuminen Euroopan tilastoissa ja tuotu esiin muutoinkin ne syyt, joiden perusteella Urheiluliitto on valintapäätöksen tehnyt. Urheiluliiton esittämät perusteet ovat asialliset eikä oikeusturvalautakunnalla ole aihetta epäillä valintapäätöksen tältä osin perustuneen muihin kuin nyt ilmoitettuihin urheilullisiin ja hyväksyttäviin perusteisiin. Urheiluliiton ei tältäkään osin voida katsoa käyttäneen harkintavaltaansa väärin tai asiattomin perustein. Oikeusturvalautakunta toteaa, että myöskään se, että toistaiseksi vain miesten pikaviestijoukkue on valittu valmennusryhmiin, ei osoita sitä, että T olisi jätetty valitsematta valmennusryhmiin hänen sukupuolestaan johtuvasta tai muutoin epäasiallisesta syystä.

 

Vielä T on katsonut, että hänen valitsematta jättämiseen oli vaikuttanut hänen uskonnollinen vakaumuksensa ja hänen edustamansa TUL:oon kuulunut seuransa. Näiden syiden johdosta Urheiluliitto on todennut, ettei sen tiedossa ollut ollut T:n uskonnollinen vakaumus, joten se ei ollut voinut vaikuttaa valintaa. Tätä ilmoitusta ei ole syytä epäillä. Urheiluliitto on myös todennut, että T:n edustama seura on TUL:n lisäksi Urheiluliiton jäsenseura eikä T:n edustamalla seuralla ollut ollut vaikutusta valintapäätökseen. Tätäkään ilmoitusta ei ole syytä epäillä. Urheiluliiton ei siten voida katsoa syrjineen T:tä.

 

Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että T:tä olisi syrjitty valintoja tehtäessä.”

 

HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTTELEMISEKSI

 

T on pyytänyt, että asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi, oikeusturvalautakunnan 24.3.2016 antama päätös kumotaan ja hänen valituksessaan esittämänsä vaatimukset hyväksytään. Lisäksi hän on vaatinut, että Urheiluliitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa korkoineen.

 

T on perustellut hakemustaan sillä, ettei EM-ryhmää – toisin kuin oikeusturvalautakunnan ratkaisun perusteluissa oli todettu – valita kahdeksi vuodeksi vaan vuodeksi kerrallaan. Näin ollen lautakunnan päätös oli keskeiseltä osalta perustunut virheelliseen ja väärään tietoon. Urheiluliitto ei ollut sanottua esittänyt eikä T:n tiedossa ollut, mistä lautakunta oli tämän virheellisen tiedon saanut. Koska EM-ryhmä valitaan vain vuodeksi kerrallaan, ei aikaisempien vuosien valinnoille voitu antaa mitään merkitystä valmennusryhmien valinnassa. Aikaisempien vuosien valintojen merkityksestä ei ollut myöskään vuoden 2016 valmennusryhmiä koskevissa valintaperusteissa mainittu. EM-ryhmä 2016 –valmennusryhmää koskeva valintapäätös oli siten T:n valituksessa esitetyllä tavalla syrjivä.

 

Edellä esitetyn lisäksi T on hakemuksessaan toistanut lajivalmentajan esteellisyyttä koskevan väitteensä ja todennut, ettei epäselvyys lajivalmentajan roolista valinnoissa voinut koitua hänen vahingokseen. Ja vielä T on vedonnut siihen, että valmennusryhmän valintaa koskeva päätös oli häntä kohtaan valituksessa esitetyin perustein syrjivä.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

1.    Kysymyksenasettelu

 

Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevallaan päätöksellä hylännyt T:n valituksen.

 

T on hakemuksessaan pyytänyt, että asia käsitellään uudelleen ja oikeusturvalautakunta kumoaa aikaisemman ratkaisunsa sekä hyväksyy hänen valituksensa.

 

T:n uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on siten ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.

 

2.    Uudelleen käsittelyä koskeva sääntömääräys ja sen tulkinta

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:n mukaan lautakunta voi ottaa käsittelemänsä asian asianosaisen pyynnöstä uudelleen käsiteltäväksi kahdessa tapauksessa:  

a.     jos asiassa on saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen; tai

b.     jos käytäntö vastaavia asioita ratkaistaessa joko kotimaassa tai ulkomailla on olennaisesti muuttunut.

 

Lautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. UOL 29/2011, 1/2012 ja 22/2014) tulkinnut uudelleen käsittelyä koskevaa sääntömääräystä ja todennut, että edellytyksenä uudelleen käsittelylle on ensiksikin se, että selvityksen tulee olla uutta ja toiseksi se, että tämän selvityksen tulee olla sellaista, joka on olennaisesti vaikuttanut asiassa tehtyyn päätökseen. Edelleen lautakunta on todennut, että kun uudelleen käsittelyssä on kysymys lopulliseksi tulleen ratkaisun uudelleen arvioinnista ja sen mahdollisesta muuttamisesta, vertailukohtia ja tulkinta-apua voidaan saada ylimääräistä muutoksenhakua koskevista säännöistä ja periaatteista. Periaatteiden mukaan lainvoimaisen ratkaisun purkaminen edellyttää erikseen säädettyjen purkuperusteiden täyttymistä. Purkuperusteissa erotetaan yhtäältä tosiseikkoja koskevat perusteet, joita ovat uusi selvitys tai selvitys, joka osoittaa aikaisemman selvityksen virheelliseksi, ja toisaalta väärää oikeudellista arviointia koskeva peruste, jolla tarkoitetaan, että asiassa annettu ratkaisu perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Huomattava joka tapauksessa on, että oikeusrauhan takia lainvoimaisiin ratkaisuihin puututaan vain poikkeuksellisesti ja että kynnys puuttumiseen on yleensä korkea.

 

Ylimääräisen muutoksenhaun vakiintuneita pääperiaatteita on, että uudella selvityksellä tarkoitetaan sellaista tosiasiaselvitystä, joka on ollut olemassa jo varsinaista ratkaisua tehtäessä. Niin sanottua jälkisattumusta eli varsinaisen ratkaisun tekemisen jälkeen syntynyttä tosiseikkaa ei yleensä hyväksytä lainvoimaisen ratkaisun purkamisen perusteeksi. Lainvoimaisen ratkaisun purkamisessa arvioinnin kohteena on se, perustuiko aikaisempi ratkaisu asianmukaiseen ratkaisuhetkellä olemassa olevaan selvitykseen. Samaa periaatetta on perusteltua noudattaa myös oikeusturvalautakunnassa uudelleen käsittelyn edellytyksiä arvioitaessa.

 

3.    Lautakunnan tätä asiaa koskeva kannanotto

 

T on vedonnut hakemuksessaan edellä kerrottuun kohtaan a ja katsonut, että hakemuksen kohteena oleva päätös on perustunut olennaisesti virheellisiin ja vääriin tietoihin liittyen siihen, valitaanko valmennusryhmät oikeusturvalautakunnan päätöksessä esitetyllä tavalla vakiintuneesti kahdeksi vuodeksi. Lisäksi hän toistanut lajivalmentajan esteellisyyttä sekä valinnan syrjivyyttä koskevat vaatimuksensa ja niiden perusteet.

 

Lautakunta toteaa T:n esittämän johdosta seuraavan.

 

3.1  Valmennusryhmään valinnan vakiintunutta kestoa koskeva peruste

 

Oikeusturvalautakunta on edellä jo esitetyllä tavalla arvioinut hakemuksen kohteena olevassa päätöksessään sitä, miten Urheiluliitto on käyttänyt valmennusryhmien valinnoissa sille kuulunutta harkintavaltaa ja katsonut, että aikaisemman vuoden valinnalle voidaan antaa Urheiluliiton ilmoittama ja hyväksyttävänä pidettävä merkitys. Tässä yhteydessä lautakunnan päätökseen on lisäksi merkitty, että Urheiluliitto olisi perustellut T:n kanssa vuonna 2015 saavutettujen tulosten kanssa samantasoisen naispikajuoksijan ja T:n kanssa samaa ikäluokkaa olevan miespikajuoksijan valitsemista valmennusryhmään sillä, että nämä kaksi pikajuoksijaa olivat jo edellisellä kaudella kuuluneet valmennusryhmiin ja että valinta tehdään vakiintuneesti kahdeksi vuodeksi.

 

Lautakunta toteaa, ettei Urheiluliitto, toisin kuin hakemuksen kohteena olevaan päätökseen on merkitty, ole perustellut valmennusryhmän valintaa sillä, että valinta tehdään vakiintuneesti kahdeksi vuodeksi. Lautakunnan päätökseen tehty kirjaus on näin ollen tältä osin virheellinen. T:n hakemuksen hyväksymisen kannalta merkitystä on siten sen selvittämisellä, onko sanotulla virheellä ollut olennainen vaikutus asiassa tehtyyn päätökseen.

 

Urheiluliitto on perustellut edellä kerrottujen kahden pikajuoksijan valintaa muun muassa sillä, että nämä olivat kuuluneet valmennusryhmiin jo edellisellä kaudella toisin kuin T. T on tältä osin valituksessaan katsonut, ettei päätöstä ole voitu perustaa siihen, ettei häntä ollut valittu aikaisemmin EM-ryhmään. Lautakunta on puolestaan päätöksessään todennut, että aikaisemman vuoden valinnalle voidaan antaa Urheiluliiton ilmoittama ja hyväksyttävänä pidettävä merkitys ja että Urheiluliiton ei voida katsoa käyttäneen tältä osin harkintavaltaansa väärin tai asiattomin perustein. Päätöksessä on lisäksi sinänsä virheellisesti todettu, että valinta tehdään vakiintuneesti kahdeksi vuodeksi. Lautakunta ei kuitenkaan ole perustanut ratkaisuaan valmennusryhmään valinnan vakiintunutta kestoa koskeneeseen seikkaan sellaisenaan, vaan siihen, ettei Urheiluliiton voitu katsoa syrjineen T:tä ja ylittäneen harkintavaltaansa antaessaan merkitystä aikaisemman vuoden valinnoille.

 

Lautakunta toteaa, että tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluva päätös voidaan katsoa sääntöjenvastaiseksi sillä perusteella, että päätös on asetettujen kriteerien vastainen tai loukkaa ihmis- ja perusoikeuksia, kuten yhdenvertaisuusperiaatetta tai syrjinnänkieltoa. Tämän, asian lopputuloksen kannalta keskeisen kysymyksen ratkaisemisessa olennaista merkitystä ei ole ollut sillä, että valinnat tehdään vuosittain eikä kahdeksi vuodeksi, kuten lautakunnan päätöksessä on todettu.

 

Näin ollen lautakunta katsoo, ettei lautakunnan perustelujen virheellisellä kirjauksella ole ollut asiassa tehtyyn päätökseen oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettua olennaista vaikutusta. Asian uudelleen käsittelylle asetetut vaatimukset eivät sen vuoksi täyty.

 

3.2  Lajivalmentajan esteellisyys ja valintapäätöksen syrjivyys

 

Lajivalmentajan väitetyn esteellisyyden ja valintapäätöksen syrjivyyden osalta lautakunta on katsonut jääneen näyttämättä, että Urheiluliiton päätöksentekomenettelyssä olisi tapahtunut sellainen virhe, jonka johdosta valintapäätös tulisi poistaa tai että T:tä olisi syrjitty valintoja tehtäessä.

 

T ei ole vedonnut hakemuksensa tueksi mihinkään uuteen tosiseikkaan tai uuteen todisteeseen, vaan hakemuksessa lähinnä vaaditaan, että oikeusturvalautakunta arvioisi asiaa oikeudellisesti toisella tavalla kuin päätöksessään 24.3.2016. Lautakunta katsoo, ettei asian oikeudellinen uudelleen arviointi ole lautakunnan sääntöjen 28 §:n mukainen peruste asian uudelleen käsittelylle.

 

3.3 Lautakunnan johtopäätös

 

Asiassa ei ole oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä sen uudelleen käsittelylle.

 

Lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen pyytää Urheiluliitolta vastausta.

 

Lautakunnan päätös 24.3.2016 on sisältänyt T:n uudelleen käsittelyä koskevassa pyynnössä kerrotun virheen. Tähän nähden lautakunta katsoo oikeaksi, että tämän asian käsittelyä koskeva valitusmaksu palautetaan T:lle.

 

Päätöslauselma

 

Hakemus hylätään.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Jukka Sippo                                                                Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Heikki Halila, Hannu Rautiainen, Jukka Virtanen ja Elias Kajander