27/2021 Salibandy – Kurinpito – Päätöksen sääntöjenvastaisuus

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 27/2021

 

                                                                                                     16.11.2021 Diaarinro 31/2021

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Salibandyliitto ry:n valituslautakunnan päätös 6.11.2021 nro 5/2021

 

ASIA            Pelikielto, sakko

 

MUUTOKSENHAKIJAT

 

A

EräViikingit

 

KUULTAVA

 

Suomen Salibandyliitto ry

 

 

ASIAN TAUSTA JA KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

 

Miesten F-Liigan 31.10.2021 pelatussa ottelussa LASB – EräViikingit on ottelun 2. erässä, peliajassa 19:17 tapahtunut kontakti EräViikinkien A:n sekä vastustajajoukkueen pelaajan välillä.

 

Otteluvalvoja on tehnyt videotutkintapyynnön tapauksesta. Videotuomarin päätöksellä asia ei ole edennyt kurinpitodelegaatiolle.

 

F-liigan toimitusjohtaja ja Salibandyliiton pääsarjapäällikkö ovat tämän jälkeen päättäneet laittaa kurinpitoasian vireille kurinpitodelegaatiolle 2.11.2021 kello 13.40 tehdyllä ilmoituksella.

 

Kurinpitodelegaatio on päätöksessään 3.11.2021 katsonut, että A oli syyllistynyt salibandyn pelisääntöjen mukaiseen raakaan rikkomukseen ja määrännyt hänelle kolmen ottelun pelikiellon sekä EräViikingeille sadan euron sakon.

 

Kurinpitodelegaatio on katsonut, että kurinpitoasiaa ei ollut saatettu vireille myöhässä, koska pääsarjojen sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin mukaista määräaikaa ei sovelleta F-liigan toimitusjohtajan ja pääsarjojen sarjavastaavan tekemään ilmoitukseen rikkomuksesta.

 

Suomen Salibandyliitto ry:n valituslautakunta ei päätöksessään 6.11.2021 ole muuttanut kurinpitodelegaation päätöstä.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A ja EräViikingit ovat valituksessaan vaatineet, että asiassa määrätty pelikielto ja sakko kumotaan.

 

Valituksen perusteena on vedottu siihen, että pääsarjojen sarjamääräysten 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräaika tulee sovellettavaksi myös silloin, kun kurinpitomenettely tulee vireille F-liigan toimitusjohtajan tai Salibandyliiton pääsarjapäällikön ilmoituksella. Valittajia koskeva kurinpitoasia on siten tullut vireille myöhässä, koska ilmoitusta ei ollut tehty ottelun jälkeisenä päivänä, eli 1.11.2021 viimeistään kello 16, vaan vasta seuraavana päivänä.

 

Seurojen ja pelaajien oikeusturva edellyttää, että mikäli toimitusjohtajan tai sarjavastaavan osalta on tarkoitus poiketa sarjamääräysten mukaisesta määräajasta, tulisi tästä olla nimenomaisesti säännöissä mainittu. Kyseinen määräaika sitoo myös toimitusjohtajaa ja sarjavastaavaa ainakin ottelutapahtumiin liittyvissä kurinpitoasioissa, joissa pelaajien ja seurojen oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan kannalta on kestämätöntä, mikäli toimitusjohtaja ja sarjavastaava voisivat saattaa ottelutapahtumaan liittyvän kurinpitoasian ennakoimattoman pitkän ajan jälkeen vireille.

 

Mikäli sarjamääräysten mukainen määräaika ei kuitenkaan tulisi asiassa sovellettavaksi, on ilmoitus rikkomuksesta tullut joka tapauksessa myös kilpailusääntöjen 68 §:n 2 momentin nojalla tehdä ottelun jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä, eli tässä tapauksessa maanantaina 1.11.2021.

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Salibandyliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

 

Sarjamääräysten 47 §:n 2 momentissa ei ole asetettu kurinpitoasian vireille saattamista koskevaa määräaikaa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan osalta. Määräaika koskee yksinomaan kysymyksessä olevassa sääntökohdassa mainittuja tahoja, eli ottelun osapuolia ja sarjajärjestäjän edustajaa (erotuomari tai otteluvalvoja).

 

Tämä on johdonmukaista, ottaen muun ohella huomioon, että sääntökohdassa mainitut tahot tekevät ilmoituksen sarjajärjestäjälle, jonka puolesta asiaa käytännössä hoitaa sarjavastaava. Hänen tehtävänään on valvoa, että ilmoitus tehdään sääntöjen mukaisella tavalla ja määräajassa. Mikäli kysymyksessä oleva sääntökohta koskisi myös sarjavastaavaa, olisi hän käytännössä tekemässä ilmoitusta itselleen ja valvomassa siihen liittyvän määräajan noudattamista.

 

Toimitusjohtajan ja sarjavastaavan oikeus kurinpitomenettelyn aloittamiseen on haluttu rajata toissijaiseksi keinoksi silloin, kun ottelun osapuoli, erotuomari tai otteluvalvoja eivät ole käyttäneet mahdollisuuttaan. Tarkoitus ei ole, että toimitusjohtajan tai sarjavastaavan tulisi olla valmiita reagoimaan tapauksiin samassa määräajassa edellä mainittujen kanssa tietämättä, tuleeko kurinpitoasia vireille myös muuta kautta.

 

Myöskään videotuomarin tekemälle ilmoitukselle ei ole asetettu määräaikaa. Videotuomarille itselleen tehtävän tutkintapyynnön määräaika on sen sijaan sarjamääräysten 48 §:n mukaan sama kuin ottelun osapuolen, erotuomarin ja otteluvalvojan ilmoitukselle on sarjamääräysten 47 §:n 2 momentissa on asetettu.

 

Sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin mukaista määräaikaa ei voida soveltaa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan päätökseen saattaa asia kurinpitomenettelyyn, koska heidän tekemänsä ilmoituksen perusteella kurinpitoelimen käsiteltäväksi osoitettu rikkomus voi koskea myös asiaa, joka ilmenee vasta myöhemmin tai joka ei edes liity otteluun taikka kilpailutoimintaan. Tällöin ei edes ole mitään tapahtumaa, josta määräaikaa alettaisiin laskea.

 

Edellä todettua tulkintaa tukevat myös pääsarjaseurojen yhteisessä käytössä oleva ilmoituslomake sekä kurinpidon prosessia ja liiton viestintää koskeva esitysmateriaali. Ilmoituslomakkeessa ilmoituksen tekijäksi voi valita ainoastaan joukkueen, erotuomarin tai otteluvalvojan, ei toimitusjohtajaa tai sarjavastaavaa.

 

Myöskään kurinpidon prosessia ja viestintää koskevassa materiaalissa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan ratkaisulle ei ole määritelty määrämuotoa tai -aikaa, kun näin on sen sijaan tehty osapuolen, erotuomarin ja otteluvalvojan ilmoituksen osalta.

 

Tässä asiassa toimitusjohtaja ja sarjavastaava ovat antaneet ratkaisunsa ilman aiheetonta viivytystä, eli alle vuorokausi sen jälkeen, kun oli ilmennyt, ettei asia muutoin etene kurinpitokäsittelyyn.

 

 

VASTASELITYS

 

EräViikingit ja A ovat Salibandyliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittäneet muun ohella, että Salibandyliiton vastauksessa mainittujen ilmoituslomakkeen ja ulkoisen viestintäsuunnitelman sisällöllä ei ole

merkitystä sarjamääräysten ja kilpailusääntöjen tulkinnan arvioinnissa.

 

Siltä osin kuin vastineessa on vedottu sarjamääräysten 48 §:ssä videotuomarin osalta määrättyyn, valittajat ovat todenneet, ettei videotuomari ota videotilanteita oma-aloitteisesti tutkintaan eikä tältä osin ole tarvetta minkäänlaisen määräajan asettamiselle.

 

Tässä asiassa ei ole ollut kyse tilanteesta, jossa kilpailutoiminnassa tapahtunutta asiaa ei olisi saatettu kurinpitodelegaation käsiteltäväksi, vaan otteluvalvoja oli alun perin jo vienyt asian videotuomarin käsiteltäväksi.   

 

Ottelutapahtumiin liittymättömiä tilanteita koskevilla sääntömääräyksillä ei ole tässä asiassa merkitystä, koska sarjamääräysten 47 §:n 2 momentti koskee nimenomaisesti ottelutapahtumia, mikä ilmenee sen sanamuodosta.

 

Toimitusjohtajan ja sarjavastaavan ilmoituksen määräajasta tulisi säätää nimenomaisesti erikseen, mikäli sarjamääräysten 47 § 2 momentin määräaika ei koskisi kyseisiä tahoja. Näin on tehty esimerkiksi jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitosäännöissä.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

 

Salibandyliiton pääsarjojen sarjamääräysten 2021 – 2022 46 §:n 1 momentin mukaan pääsarjojen kurinpitoasiat käsittele sarjavastaava, pääsarjojen kurinpitodelegaatio, videotuomari tai sarjajärjestäjän kurinpitoasioita käsittelevä toimielin, kilpailu- ja kurinpitoryhmä.

 

Sarjamääräysten 47 §:n 1 momentin mukaan kurinpitoasia voi tulla vireille joko ottelun osapuolen tai sarjajärjestäjän edustajan (erotuomari tai otteluvalvoja) tekemästä rikkomusilmoituksesta. Sarjajärjestäjän nimeämä kurinpitoasioita käsittelevä kurinpitohenkilö ja/tai kurinpitoelin voi käsitellä rikkomuksen myös toimitusjohtajan ja sarjavastaavan yhdessä tekemän ilmoituksen perusteella. Kurinpitoasia voi tulla vireille myös videotuomarin päätöksellä.

 

Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitus kurinpitoelimen käsiteltäväksi kuuluvasta asiasta, josta ottelun osapuoli tai sarjajärjestäjän edustaja (erotuomari tai otteluvalvoja) haluaa sarjajärjestäjän nimeämän kurinpitoasioita käsittelevän henkilön tai kurinpitoelimen päätöksen, tulee tehdä sarjajärjestäjälle. Runkosarjassa yksilöity ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti ottelun jälkeisenä päivänä viimeistään klo 16. Pudotus- ja karsintaotteluissa ottelun jälkeisenä päivänä viimeistään klo 10.00.

 

Sarjamääräysten 45 §:n mukaan rangaistusasian käsittelyssä noudatetaan sarjamääräyksiä sekä soveltuvin osin kilpailusääntöjä.

 

Kilpailusääntöjen 68 §:n 1 momentin mukaan ilmoitus kurinpitoelimen käsiteltäväksi kuuluvasta ottelutapahtumaan liittyvästä asiasta, josta ottelun osapuoli, pelaaja, erotuomari tai otteluvalvoja, joka katsoo oikeuttaan ottelutapahtumassa loukatun, pois lukien 65 § ja 50 § mainitut asiat, haluaa kurinpitoelimen päätöksen, tulee tehdä liitolle, sen määräämälle toimihenkilölle tai kurinpitoelimelle.

 

Pykälän 2 momentin mukaan yksilöity ilmoitus rikkomuksesta tulee toimittaa vaatimuksineen sekä perusteluineen liittoon viimeistään ensimmäisenä ottelun jälkeisenä arkipäivänä.

 

F-liigan toimitusjohtaja ja pääsarjapäällikkö ovat saattaneet 31.10.2021 pelatussa ottelussa tapahtuneen tilanteen kurinpitodelegaation ratkaistavaksi 2.11.2021 kello 13.40.

 

Asiassa on kysymys siitä, sovelletaanko sarjamääräysten 47 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa myös silloin, kun kurinpitoasia saatetaan vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan tekemän ilmoituksen perusteella ja tuleeko A:lle määrätty pelikielto sekä EräViikingeille määrätty sakko siten kumota sillä perusteella, että ilmoitus on tehty liian myöhään.

 

Asian arviointi

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitovaltaa käyttävän yhdistyksen sisällä kurinpitoasioissa noudatettava menettely määräytyy yleisten yhdistysoikeudellisten periaatteiden ja yhdistyksen sääntöjen perusteella. Erityisesti kurinpitoasioita koskevien sääntömääräysten on täytettävä riittävät selkeyden ja yksiselitteisyyden vaatimukset. Urheilun kurinpidossa onkin vakiintuneesti edellytetty muun ohella, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, UOL 23/2011, UOL 8/2014, UOL 10/2016 ja UOL 17/2018). Myöskään kurinpitoa koskevien menettelysäännösten mahdollinen epäselvyys ei saa aiheuttaa kurinpitomenettelyn kohteen oikeusturvan vaarantumista.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että koska sarjamääräyksissä on nimenomainen määräys kurinpitoasian vireillepanosta, kurinpitoasian vireillepanon määräaikaa on tässä asiassa tarkasteltava sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin nojalla, joten kysymys on Salibandyliiton sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin tulkinnasta. Kysymyksessä olevassa säännöksessä ei ole nimenomaista mainintaa siitä, sovelletaanko siinä tarkoitetulle ilmoitukselle asetettua määräaikaa myös silloin, kun kurinpitoasia tulee vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan aloitteesta. Toisaalta se on muotoiltu koskemaan nimenomaisesti ilmoituksia sellaisista asioista, joista ottelun osapuoli tai sarjajärjestäjän edustaja (erotuomari tai otteluvalvoja) haluaa kurinpitopäätöksen, viittaamatta tältä osin toimitusjohtajaan ja sarjavastaavaan.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka kysymyksessä olevaa sääntökohtaa voidaan pitää jossain määrin tulkinnanvaraisena, tukee sen sanamuoto kuitenkin Salibandyliiton esittämää tulkintaa, jonka mukaan kohdassa tarkoitettu määräaika ei koske kurinpitoasian saattamista vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan toimesta. Salibandyliiton mukaan tarkoitus tältä osin onkin se, että toimitusjohtaja ja sarjavastaava voivat käyttää mahdollisuuttaan saattaa kurinpitoasia vireille sellaisissa tapauksissa, joissa ottelutapahtumaa ei syystä tai toisesta ole määräajassa saatettu kurinpitodelegaation käsiteltäväksi ottelun osapuolen, erotuomarin tai videotuomarin toimesta.

 

Salibandyliiton nyt esittämää tulkintaa vastaa myös Salibandyliiton lautakunnalle toimittamassa 30.8.2019 päivätyssä ja 6.9.2021 päivitetyssä liiton kurinpitoa pääsarjoissa 2021 – 2022 koskevassa viestintäsuunnitelmassa käytetty esitystapa. Siinä ilmoitusta rikkomuksesta on määräaikoineen ja käsittelymaksuineen käsitelty tilanteessa, jossa ilmoituksen tekijänä on joukkue, erotuomari tai otteluvalvoja. Määräaikaan ei sen sijaan ole viitattu siltä osin kuin viestintäsuunnitelmassa on käsitelty kurinpitoasian vireille tuloa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan yhdessä tekemällä ilmoituksella.  

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että toisaalta ottelutapahtumiin liittyvien kurinpitomenettelyiden nopeaan käsittelyyn liittyvät tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat puoltavat määräajan soveltamista myös toimitusjohtajan ja sarjavastaavan tekemään ilmoitukseen.

 

Valittajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että pelaajien ja seurojen oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan kannalta on kestämätöntä, mikäli toimitusjohtaja ja sarjavastaava voisivat saattaa kurinpitoasian ennakoimattoman pitkän ajan jälkeen vireille. Mikäli kysymyksessä olevasta määräaikasäännös ei tule sovellettavaksi, tulisi kurinpitoasian vireille tuloa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan aloitteesta koskevaa määräaikaa valittajien mukaan säännellä nimenomaisessa sääntömääräyksessä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida Salibandyliiton kurinpitomenettelyä koskevien määräysten tarkoituksenmukaisuutta eikä näin ollen lähtökohtaisesti myöskään sitä, tuleeko toimitusjohtajan ja sarjavastaavan vireillepano-oikeudelle asettaa nimenomainen määräaika. Oikeusturvalautakunta katsoo, etteivät myöskään yhdistyslain säännökset tai yhdistysoikeudelliset periaatteet taikka kurinpitoasioiden käsittelyssä noudatettavat yleiset oikeusturvaperiaatteetkaan edellytä toimitusjohtajan ja sarjavastaavan kurinpitoasian vireillepano-oikeuden sitomista nimenomaisesti asetettuun määräaikaan, ja tältä osin on siten kysymys Salibandyliiton harkintavaltaan kuuluvasta asiasta. Lisäksi lautakunta toteaa, että toimitusjohtajan ja sarjavastaavan ilmoitus on tehty alle vuorokauden kuluessa sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin mukaisen määräajan päättymisestä ja siten kohtuullisessa ajassa.

 

 

Johtopäätös

 

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että Salibandyliiton valituslautakunnan tulkintaa, jonka mukaan pääsarjojen sarjamääräysten 47 §:n 2 momentissa rikkomusilmoitukselle asetettua määräaikaa ei sovelleta tilanteessa, jossa kurinpitoasia tulee vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan yhdessä tekemän ilmoituksen perusteella, ei voida pitää sääntöjen vastaisena.

 

EräViikinkien pelaajan A:n menettelyä 31.10.2021 pelatussa ottelussa koskeva kurinpitoasia on siten käsitelty Salibandyliitossa sen sääntöjen mukaisesti, eikä aihetta liiton valituslautakunnan päätöksen muuttamiseen ole. 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                               Sanna Holkeri

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Johanna Karvinen, Hilkka Salmenkylä ja Timo Pennanen.