1/2021 Jääkiekko – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Sarjajärjestelmä – Tarkoituksenmukaisuusharkinta

 

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                  Päätös              Nro 1/2021

                                                                                                          12.1.2021         Diaarinumero 1/2021

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 14.12.2020 nro 14 / 2020 – 2021

 

ASIA                 

 

Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Sarjajärjestelmä – Tarkoituksenmukaisuusharkinta

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

ASIAN TAUSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry (Jääkiekkoliitto) on julkaissut jääkiekon U19-sarjojen ottelukaaviot, joiden mukaan U19 ylemmän alkusarjan jälkeen pelataan 16 joukkueen ylempi jatkosarja kahteen 8 joukkueen lohkoon jaettuna ja kaksinkertaisena sarjana pelattuna. Tähän ylempään jatkosarjaan valikoituisi lohkosta 1 kuusi parasta joukkuetta, lohkoista 2-4 kolme parasta joukkuetta ja lisäksi lohkojen 2 ja 4 välillä vertailtuna parempi neljänneksi sijoittunut joukkue.

 

Myöhemmin 3.12.2020 Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta on muuttanut ylemmän jatkosarjan pelaamistavan ja lohkojaot siten, että ylemmän jatkosarjan joukkueet on jaettu kahden sijasta kolmeen lohkoon, joissa ottelut pelataan useampikertaisina sarjoina. Jatkolohkoon nro 3, jossa on muutoksenhakijana oleva A, on osoitettu yhteensä neljä joukkuetta.

 

A on yhdessä eräiden muiden seurojen kanssa 8.12.2020 esittänyt vastalauseensa muutetusta jatkosarjan pelaamistavasta ja lohkojaosta ja vaatinut, että kausi pelataan alkuperäisen ottelukaavion mukaisesti eli ylempi jatkosarja kahdessa lohkossa.

 

Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on muutoksenhaun alaisessa päätöksessään 14.12.2020 hylännyt A:n ja muiden seurojen valituksen ja pysyttänyt voimassa kilpailuvaliokunnan päätöksen U19-sarjoista ja lohkojaoista. Päätöksensä perusteluina valitusvaliokunta on lausunut, että kilpailusääntöjen kohdan 7.2 mukaan U19-sarjamuodosta päättää Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta. Sarjamuodot päätetään ennen kauden alkua, mutta kilpailuvaliokunta voi toimivaltansa puitteissa muuttaa sarjajärjestelmää myös kesken kauden riippuen ilmoittautuneiden joukkueiden määrästä, sarjasta luopuvista joukkueista sekä muista kauden aikana ilmenneistä seikoista. Valitusvaliokunta on katsonut, että kilpailuvaliokunta on käyttänyt sille kuuluvaa oikeutta muuttaa U19-sarjajärjestelmää kustannuksiltaan tarkoituksenmukaiseksi, ja todennut, että valituksen tehneet seurat ovat ylemmän alkusarjan kautta päässeet pelaamaan ylempää jatkosarjaa, mihin heillä ilmoitetun sarjajärjestelmän mukaan on ollut oikeus. Valitus on kohdistunut vain ylemmän sarjan lohkojen määrän muutokseen, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut valittajien oikeuteen pelata ylempää sarjaa.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva sarjajärjestelmäpäätös kumotaan, ylempi jatkosarja U19-ikäluokassa pelataan Jääkiekkoliiton alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti ja että sille palautetaan valitusvaliokunnan 500 euron ja oikeusturvalautakunnan 700 euron käsittelymaksut.

 

Muutettu lohkojako poikkeaa siitä lohkojaosta, johon A ja muut seurat ovat sitoutuneet. Sarjajärjestelmää on kilpailuvaliokunnan päätöksellä muutettu kustannuksiltaan tarkoituksenmukaisemmaksi, mikä ei ole kuitenkaan valitusvaliokunnan päätöksessä mainittu sarjajärjestelmän muutosoikeutta koskeva tilanne tai peruste. Sarjajärjestelmän julkaisuvaiheessa kaikki mahdolliset sarjavaihtoehdot ja niihin liittyvät kustannukset ovat olleet Jääkiekkoliiton ja sarjaan osallistuvien seurojen tiedoissa. Sarjajärjestelmän muuttamista ei ole perusteltu koronavirustilanteella, joka sekin on jo aikaisemmin ollut Jääkiekkoliiton tiedossa.

 

Sarjajärjestelmän muuttaminen on ristiriidassa Jääkiekkoliiton juniorijääkiekon kehittämistavoitteiden ja alueellisen tasa-arvon edistämisen kanssa. Sarjajärjestelmää on muun muassa A:ta kuulematta muutettu sen johdosta, että neljä jatkosarjaan pelipaikan varmistaneista joukkueista on ilmoittanut jättäytyvänsä pois jatkosarjasta, jos se pelataan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Sarjajärjestelmää on ilman hyväksyttäviä perusteita muutettu myös siten, että alkulohkon nro 4 kolmen parhaan joukkueen sijasta jatkosarjaan on nostettu myös neljäs joukkue, joka ei ollut varmistanut jatkosarjan paikkaansa alkulohkon pelimenestyksellään.

 

Sarjajärjestelmän muuttamisessa olisi tullut ottaa huomioon Jääkiekkoliiton tavoite edistää nuorten pelaajien mahdollisuutta pelata ja tavoitteellisesti kehittyä niin, että heidän opiskelunsa, asumisensa ja tavoitteellinen pelaamisensa omassa kotikaupungissaan olisi mahdollista riittävän pitkään. Nyt jatkosarjajärjestelmä on muutettu paikalliseksi ja samalla poistettu tärkeä mahdollisuus pelata valtakunnallisesti uusia joukkueita vastaan. Jääkiekkoliitto ei ole ottanut lainkaan kantaa A:n esittämään jatkosarjamalliin, jossa saman viikonlopun aikana yhdessä paikassa oltaisiin pelattu useita otteluja ja näin vähennetty pelimatkojen määrää vähentäen taloudellisia kustannuksia ja koronaviruksen riskiä.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

Sarjajärjestelmään tulee aina muutoksia luonnollisista syistä kuten joukkueiden luopumisista, joukkuemäärän muista muutoksista ja maantieteellisistä syistä. Sarjajärjestelmien sisällä lohkojakoja ja lohkojen kokoja pitää voida tilanteen mukaan päättää. Varsinkin tänä koronakautena aika lailla kaikissa sarjoissa on tehty enemmän tai vähemmän muutoksia.

 

Ikäluokan U19 sarjajärjestelmä on julkaistu tammikuun lopussa 2020. Koska kyseessä on suunnitelma, sitä ei ole päivitetty matkan varrella tulleiden muutostarpeiden vuoksi. Tässä kyseisessä sarjassa liiton kilpailuvaliokunta on käyttänyt sille kuuluvaa harkintaa tehdä sellaiset lohkojaot ja sarjajärjestelmät, jotka ovat mahdollistaneet harrastuksen jatkumisen mahdollisimman hyvin jakamalla lohkot maantieteellisesti kahden lohkon sijaan kolmeen. Näin on säästetty kustannuksissa ja harrastukseen käytetyssä ajassa sekä vältetty se tilanne, että liian pitkät välimatkat johtaisivat joukkueiden luopumiseen sarjoista. Sarja U19 on luonteeltaan harrastustoimintaa, jossa ei jaeta sarjapaikkoja seuraavalle kaudelle, eikä huipulle tähtäävän vaiheen toimintaa, kuten esimerkiksi SM- ja Mestis-sarjat. Vanhempien nuorien sarjoissa on jokaisena kautena ongelmana haja-asutusalueiden joukkueiden vähyys. Liitolla on täysi oikeus ja jopa velvollisuus varmistaa kaikkialla Suomessa harrastuksen jatkumisen mahdollisuus, joten sillä on ollut oikeus muokata sarjajärjestelmiä tarveharkinnan perusteella milloin tahansa, kunhan kenenkään mahdollisuus pelata omalla sarjatasollaan ei vaarannu. Sarjan U19 kohdalla jokainen joukkue on saanut jatkosarjapaikan sillä sarjatasolla, joka joukkueelle on sarjajärjestelmässä pelimenestyksen perusteella luvattu.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A on antanut vastaselityksensä Jääkiekkoliiton vastineen johdosta.

 

U19-sarjan pelijärjestelmää olisi voitu päivittää jo aikaisemmin muutostarpeiden tultua esille eikä vasta alkulohkojen tultua pelatuksi. Sarjajärjestelmää on kaikkia joukkueita kuulematta muutettu maantieteellisillä perusteilla, jotka ovat olleet jo tiedossa, kun alkuperäinen sarjajärjestelmä on julkaistu. Sarjajärjestelmän muutoksen seurauksena yksi joukkueista on vastoin liiton väitettä saanut jatkosarjapaikan, johon joukkueen menestys ei olisi alkuperäisen sarjajärjestelmän mukaisesti oikeuttanut. U19-sarja ei ole harrastus- vaan kilpailutoimintaa, jossa SJL ry on painottanut urheilijan yksilöllistä tavoitteellista kehittymistä ja valtakunnallista sarjapelaamisen mahdollisuutta. Jääkiekkoliitto ei ollut kohdellut joukkueita tasa-arvoisesti, kun se oli muuttanut sarjajärjestelmää neljän joukkueen uhattua jättää sarjan pelaamisen kesken.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Tausta ja kysymyksenasettelu

 

Jääkiekkoliitto on ennen kauden 2020-2021 alkua vahvistanut sarjajärjestelmän U19-sarjaan. Sarjajärjestelmässä on ilmoitettu alkusarjan pelaamisesta ja siitä, miten ylempi jatkosarja pelataan alkusarjan jälkeen. U19-sarjan ylemmän alkusarjan päättymisen jälkeen Jääkiekkoliitto on muuttanut sarjajärjestelmää aikaisemmin ilmoittamasta siltä osin, miten jatkosarja pelataan.

 

A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko jääkiekon U19-sarjan ylemmän jatkosarjan sarjajärjestelmän muuttaminen pelatun alkulohkovaiheen jälkeen ollut Jääkiekkoliiton sääntöjen vastaista tai onko sarjajärjestelmän muuttaminen johtanut tilanteeseen, jossa sarjaan osallistuneen muutoksenhakijan jäsenoikeuksia on rajoitettu. Arvioitavana on myös se, onko sarjajärjestelmän muuttaminen loukannut sarjaan osallistuneiden joukkueiden yhdenvertaisuutta, onko sarjajärjestelmän muuttaminen ollut kohtuutonta ja onko sarjajärjestelmää muutettaessa kuulemisvelvollisuutta loukattu.

 

Oikeusturvalautakunnan arviointi

 

Jääkiekkoliiton kauden 2020-2021 kilpailusääntöjen kohdasta 7.2 ilmenee, että jääkiekkoliiton muiden kuin Mestis-, Suomi-, ja nimettyjen SM-sarjojen sarjamuodon, mahdolliset lohkojaot ja pelaamistavan päättää kilpailuvaliokunta.

 

Mainitun sääntökohdan nojalla Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta onkin vahvistanut ennen 2020-2021 kauden alkua muun ohella U19-sarjan sarjamuodon ja pelaamistavan.  Lautakunta toteaa, etteivät Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt määritä tarkemmin, millä edellytyksillä aikaisemmin ilmoitettua ja vahvistettua sarjajärjestelmää voidaan muuttaa, eikä kilpailusäännöissä myöskään ole määräyksiä päätösten valmistelun tai sarjassa pelaavien jäsenseurojen kuulemisen suhteen. Näissä säännöissä ei ole myöskään määritelty mitään aikarajaa sille, koska edellä mainitut päätökset ja kilpailutavan vahvistaminen on tehtävä.

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 7.2 perusteella kilpailuvaliokunta voi laatia tarkoituksenmukaisena pitämänsä sarjajärjestelmän ja pelaamistavan. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko sarjajärjestelmä tarkoituksenmukainen. Kilpailusäännöt eivät näyttäisi asettavan mitään rajoituksia myöskään sarjajärjestelmän muuttamiselle kesken kauden. Selvää on, että esimerkiksi kunkin lajin korkeimmalla tasolla sarjajärjestelmän muutosten tulee olla ennakoitavia ja muutoksille tulee varata myös siirtymäaika (UOL 18/2010 ja UOL 1/2011). Sarjatasosta riippumatta sarjajärjestelmän julkaisemisen jälkeen joukkueet voivat arvioida halukkuuttaan ilmoittautua sarjaan. Sen jälkeen, kun päätös sarjassa pelaavista joukkueista on tehty ja kausi on aloitettu, joukkueilla on myös perusteltu odotus luottaa ilmoitettuun sarjajärjestelmään. Tällöin aikaisemmin ilmoitetun sarjajärjestelmän yksipuolisen muuttamisen tulee perustua hyväksyttäviin syihin. Kysymys ei ole enää yksinomaan tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Mitä olennaisemmasta ja myöhemmin tapahtuvasta sarjajärjestelmän muuttamisesta on kysymys, sitä enemmän edellytetään muutosten perusteiden hyväksyttävyydeltä ja tasapuolisuudelta sekä päätösmenettelyn asianmukaisuudelta.

 

Tässä tapauksessa sarjajärjestelmää on selvitetty muutetun muutoksenhakijaan vaikuttavasti kesken kauden, joskin vain jatkosarjan osalta. Muutoksenhakijan jatkosarjan ottelut ovat vähentyneet kahdella, lohkoja on lisätty ja tämän seurauksena muutoksenhakijana olevan joukkueen jatkosarjan lohkossa pelaavien joukkueiden määrä on pudonnut kahdeksasta joukkueesta neljään. Mitalipeleihin selviytyvien joukkueiden määrä on säilynyt neljässä joukkueessa, joskin lohkojen lisääntyminen on vaikuttanut siihen, miten joukkueet valikoituvat mitalipeleihin. Selvityksestä on myös pääteltävissä, että alkuperäiseen sarjajärjestelmään nähden muutettuihin jatkosarjan lohkoihin joukkueet on sijoitettu toteuttaen korostetummin näiden maantieteellistä läheisyyttä toisiinsa. Sen sijaan ylempään jatkosarjaan edenneiden joukkueiden yhteismäärä ei ole muuttunut.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että muutettuun ylempään jatkosarjaan olisi muutoksenhakijan väitteen mukaisesti otettu myös yksi joukkue, joka ei olisi sinne alkuperäisen sarjajärjestelmän nojalla pelimenestyksen perusteella päässyt. Vaikka sarjalohkon muuttumisen johdosta jatkosarjaan valikoituneet joukkueet olisivatkin väitteen mukaisesti muuttuneet, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei tämä eikä mikään muukaan seikka ole vaikuttanut muutoksenhakijan omaan jatkopaikkaan. Muutoksenhakija on selviytynyt muuttuneeseen jatkosarjaan vastaavasti kuin se olisi selviytynyt jatkosarjaan myös alkuperäisessä sarjajärjestelmässä.

 

Kokonaisuutena arvioiden U19-sarjajärjestelmän muutokset eivät ole olleet luonteeltaan vain epäolennaisia ja kosmeettisia ottaen erityisesti huomioon, että ne on tehty kesken kauden. Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että muutosten taustalla on selvitetty olleen ymmärrettäviä ja poikkeuksellisia syitä, kuten alkuperäisen sarjajärjestelmän ilmoittamisen jälkeen syntynyt koronavirustilanne ja siitä seuranneet terveysperustaiset pyrkimykset rajoittaa eri alueilla sijaitsevien joukkueiden matkustamista. Sen sijaan U19-sarjan läpiviemiseen liittyvät taloudelliset kustannukset ja siihen liittyvät jatkosarjan joukkueiden maantieteelliseen sijaintiin liittyvät riskitekijät ovat olleet kunkin joukkueen arvioitavissa jo alkuperäisen sarja- ja ottelujärjestelmän perusteella. Koronavirustilanne on väistämättä vaikuttanut kuitenkin myös joukkueiden ja seurojen taloustilanteeseen. Edellä mainittujen seikkojen johdosta oikeusturvalautakunta katsoo, että sarjajärjestelmän muuttamisen taustalla voidaan katsoa olleen hyväksyttävät syyt. Päätös sarjajärjestelmän muuttamisesta ei ole ollut sääntöjen vastainen eikä loukannut sarjaan osallistuneiden joukkueiden jäsenoikeuksia. Muutoksenhakijaa ei ole myöskään kohdeltu epäyhdenvertaisesti muihin sarjamääräysten muutoksen kohteena olleisiin joukkueisiin nähden.  

 

Sarjajärjestelmän muuttamisen sallittavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota paitsi muutosten asiallisiin myös menettelyllisiin perusteisiin. Sarjajärjestelmää muutettaessa menettelyn tulee olla Jääkiekkoliiton jäsenseurojen kannalta tasapuolista, yhdenvertaista ja objektiivista. Yksi oikeusturvalautakunnan usein korostamista keskeisimmistä oikeudenmukaisen käsittelyn periaatteista on päätöksentekijän velvollisuus kuulla päätöksen kohteena olevia tahoja ja vastavuoroisesti päätöksen kohteiden oikeus tulla itseään koskevissa asioissa kuulluksi ennen niiden tekemistä. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelluista sarjajärjestelmän muutoksista tulisi lähtökohtaisesti varata kuhunkin sarjaan osallistuvalle joukkueelle tilaisuus tulla kohtuullisen ajan kuluessa kuulluksi. Tätä kuulemisvelvollisuutta korostavat tässä asiassa paitsi seuran oman toiminnan pitkäjänteiseen suunnittelemiseen liittyvät seikat myös ne Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdasta 7.4 ilmenevät seikat, joiden mukaan joukkueet sitoutuvat osanottomaksuin sarjajärjestelmään ilmoittautuessaan siihen ja joiden mukaan sarjasta luopumisella on luopuvalle joukkueelle erinäisiä haitallisia seuraamuksia, muun muassa velvollisuus korvata vastustajalle mahdollisesti aiheuttamansa taloudelliset menetykset.

 

Tässä tapauksessa on valituksen ja vastauksen perusteella selvää, ettei sarjajärjestelmän muuttamisesta ole ennen päätöksentekoa ilmoitettu sitä koskeville joukkueille eikä näille tai ainakaan muutoksenhakijalle ole varattu tilaisuutta lausua suunnitelluista muutoksista. Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunnan sarjajärjestelmän muuttamiseen liittyvä laaja harkintavalta ja liiton juniorijääkiekon järjestämisen yksinoikeus Suomessa huomioon ottaen oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton kilpailuvaliokunnan olisi ollut asianmukaista kuulla joukkueita tehdystä muutoksesta ennen sen tekemistä. Kysymys on kuitenkin urheilutoiminnan kokonaissuunnittelusta eikä esimerkiksi yksittäiseen urheilijaan, joukkueeseen tai seuraan välittömästi kohdistuvista kurinpidollisista sanktioista. Näin ollen huolimatta sarjajärjestelmän muuttamiseen välittömästi liittyvästä mahdollisesta sarjasta luopumisesta tai muista muutoksenhakijalle aiheutuvista mahdollisista haitallisista taloudellisista tai toiminnallisista seuraamuksista oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kilpailuvaliokunnalla ole ollut varsinaista velvollisuutta kuulla muutoksenhakijaa ja muita joukkueita sarjajärjestelmän muutoksista. Vaikkei valitusasian käsittely Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnassa ja urheilun oikeusturvalautakunnassa voikaan jälkikäteen korvata muutoksenhakijan kuulemista ennen päätöksentekoa, oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että muutoksenhakija on saanut lausua muutoksista ennen muutetun sarjajärjestelmän alkamista ja että Jääkiekkoliitto on saanut näistä tiedon ja voinut tahollaan uudelleen harkita tehtyjen muutosten tarvetta ja asianmukaisuutta.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunnan menettely ole olennaisella tavalla loukannut tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun vaatimuksia. Sarjajärjestelmän muuttamista koskevaa menettelyä ei ole näistäkään syistä johtuen pidettävä liiton sääntöjen vastaisena eikä muutoksenhakijan jäsenoikeuksia loukkaavana.

 

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus on hylättävä.

 

Liiton sisäisten valituskulujen korvaaminen ja valitusmaksun palauttaminen oikeusturvalautakunnassa

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 3 momentin mukaan mikäli lautakunta katsoo, että asia on ollut niin epäselvä, että asian käsittelyyn lautakunnassa on ollut aihetta, sen on määrättävä, että kumpikin asianosainen kärsii kulunsa. Muutoksenhakija on vaatinut liiton sisäisestä muutoksenhausta aiheutuvien kulujensa korvaamista. Asian päättyessä oikeusturvalautakunnassa valituksen hylkäämiseen korvausvaatimus on siten hylättävä.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan valitusmaksu oikeusturvalautakunnassa voidaan palauttaa muun muassa, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että vaikka muutoksenhakijalla on ollut perusteltu aihe valittaa oikeusturvalautakuntaan, asiassa ei voida kuitenkaan katsoa olevan erityisen painavia syitä palauttaa muutoksenhakijalle valitusmaksu.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätöstä 14.12.2020 nro 14 ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                                             Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                        Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Pekka Timonen ja Mika Väyrynen.