37/2021 Judo – Kurinpito – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Perusteluvelvollisuus

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                  Päätös              Nro 37/2021

                                                                                                          23.12.2021        Diaarinumero 28/2021

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Judoliitto ry:n hallituksen päätös 26.9.2021 / 10 §

 

ASIA                 

Päätöksen sääntöjenvastaisuus

 

MUUTOKSENHAKIJAT

 

A

Judoseura X

 

KUULTAVA     

Suomen Judoliitto ry

 

ASIAN TAUSTA

 

A:n väitettyä epäasiallista käyttäytymistä koskevien ilmoitusten aikaisempi käsittely

 

A on Judoseura X:ssä (jatkossa myös Judoseura) toimiva 6. danin mustan vyön judoka ja palkittu pitkäaikainen judovalmentaja. Hänestä oli lokakuussa 2017 tehty Suomen Judoliitto ry:lle (jatkossa myös Judoliitto) pyyntö aloittaa kamppailuliittojen yhteisessä kurinpitovaliokunnassa toimet vuosia jatkuneen epäasiallisen toiminnan vuoksi. Judoliiton hallitus siirsi asian käsittelyn kurinpitovaliokunnalle, joka 3.11.2017 teki päätöksen olla tutkimatta asiaa. Tämän jälkeen 21.12.2017 A:sta tehtiin poliisille tutkintapyyntö, mutta syyttäjä teki rikosepäilyn johdosta asiassa 5.7.2018 syyttämättäjättämispäätöksen. Judoliiton hallitus totesi 26.8.2018 kurinpitoasian rauenneeksi.

 

Vuonna 2021 Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (jatkossa myös SUEK ry) on useiden aktiivisen urheilu-uran lopettaneiden ja seura-aktiivien yhteisistä ja erillisistä yhteydenotoista johtuen muun muassa tiedustellut Judoliitolta, ovatko yhteydenotoissa väitetyt tapahtumat olleet kurinpitomenettelyn kohteena tai liiton tiedossa, ja aikooko kamppailulajien yhteinen kurinpitoelin ottaa käsittelyynsä asian siitä kuluneesta suhteellisen pitkästä ajasta huolimatta. SUEK ry:lle tehdyissä yhteydenotoissa oli tehty väitteitä, joiden mukaan A olisi vuosien 1994 – 2011 välisenä aikana käyttäytynyt urheilutoiminnan yhteydessä epäasiallisesti ja urheilun eettisten arvojen vastaisesti muun muassa:

 

- varaamalla kisamatkalle yhteisen hotellihuoneen naisurheilijan kanssa, lähestymällä tätä huoneessa päihtyneenä ja alastomana sekä puhumalla seksuaalisväritteisesti;

 

- tulemalla keskellä yötä naisurheilijan huoneeseen ja tarjoamalla hierontaa kahdelle urheilijalle niin, ettei toinen ollut uskaltanut siitä kieltäytyä;

 

- syyttämällä miesurheilijaa omapäisyydestä tämän jätettyä judoseuran talkoopäivän väliin, uhkaamalla lopettaa seuran taloudellisen tuen ja yrittämällä vaikuttaa liittoon siten, ettei tapahtumien vuoksi seuraa vaihtanutta urheilijaa valittaisi edustamaan Suomen seuraaviin olympialaisiin;

 

- keskustelemalla 16-vuotiaan naisurheilijan kanssa seksuaalissävytteisesti vertaamalla judoa rakasteluun ja sanomalla, että urheilijan ja valmennettavan tulisi ”ottaa pullo käteen ja puhdistaa ilmaa” ja että naisten kanssa ilman puhdistaminen oli tehtävä ”muita keinoja” kuin tappelua käyttämällä;

 

- ottamalla kymmeniä eri kertoja erään naisurheilijan tämän kanssa harjoitellessaan sidontaan ja vastustelusta huolimatta suutelemalla tätä;

 

- suuttumalla eräälle naisurheilijalle tämän hukattua harjoittelupäiväkirjansa ja olemalla pitämättä tähän mitään yhteyttä kolmeen viikkoon, kunnes eräänä yönä A oli mennyt urheilijan huoneeseen, alkanut riitelemään ja heittelemään tavaroita urheilijaa kohti, kaatanut tämän vastusteluista huolimatta maahan ja sitonut tämän, ja yrittänyt suudella tätä väkisin. A oli myös vaatinut naisurheilijaa näyttämään hänelle rintansa, mistä naisurheilija ei ollut kokenut voivansa kieltäytyä;

 

- koskettelemalla erästä naisurheilijan ihoa sopimattomasti, kun tämän judoasu oli noussut selkäpuolelta; ja

 

- valitsemalla harjoituksista poisjääneen valmentajan alaikäisen pojan harjoitusvastustajakseen ja viemällä kuristukset loppuun asti niin, että poika oli poistunut harjoituksista itkien.

 

Valituksen kohteena oleva päätös

 

Suomen Judoliitto ry:n hallitus on päätöksessään 26.9.2021 päättänyt moittia A:ta ja Judoseura X:ää perumalla A:n 6. dan-arvon ja päättämällä lähettää Kodokaniin esityksen myös Kodokan 6. dan-arvon perumisesta.

 

Liiton hallitus on kokouksessaan käsitellyt A:ta kohtaan esitettyjä syytöksiä ja tällöin katsonut sen tietoon saatetun ja useiden henkilöiden allekirjoittaman aineiston perusteella näytetyksi, että Judoseura X:n valmentaja A oli vuosia jatkanut epäasiallista käytöstään. Liiton hallitus on todennut, ettei sillä ollut kurinpitomahdollisuutta, koska kurinpitotoimivalta oli keskitetty kamppailulajien yhteiselle kurinpitovaliokunnalle. Liiton hallitus on asiassa todennut tarkastelleensa asiakokonaisuutta ja dan-vyöarvojen perusteita. Kokonaisharkinnassaan liiton hallitus on katsonut, etteivät A:n vyöarvon mukaiset korkean opettaja-asteen edellytykset täyty, koska judon dan-vyöarvoon liittyivät vahvasti henkilön henkiset ominaisuudet, yksilön kehittyminen ihmisenä sekä opettaja-asteen merkitys oppilailleen.

 

Liiton hallituksen päätös dan-arvon perumisesta on syntynyt äänestyksen tuloksena siten, että vähemmistö oli kannattanut A:n yhden dan-arvon perumisen sijasta tämän kaikkien dan-arvojen perumista.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A ja Judoseura X ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja Suomen Judoliitto ry velvoitetaan korvaamaan valittajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.150,69 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 7.12.2021 lukien.

 

Päätöksen perustuminen perättömiin väitteisiin

 

Suomen Judoliitto ry:n hallitus ei ole huomioinut A:n ja Judoseuran näkemyksiä asiassa lainkaan. Se on asiaa syvällisemmin tutkimatta hyväksynyt A:han kohdistetut perusteettomat väitteet pelkästään ilmoittajien kirjallisten kertomusten perusteella.

 

A:n mustamaalaus on alkanut syksyllä 2017 lähes heti sen jälkeen, kun A:lle on syyskuussa 2017 myönnetty huomattava rahapalkinto tunnustuksena judon eteen tehdystä mittavasta elämäntyöstä. Judovalmentajalta vaaditaan tiettyä määrätietoisuutta ja johdonmukaisuutta. Valmentaja ei voi aina toimia sillä tavoin, että hänen toimensa miellyttäisivät kaikkia seurassa valmennettavia ja seuran muita jäseniä sekä muita yhteisössä toimivia tahoja. A:lla on oma valmennustyylinsä ja omat valmennustapansa. Jotkut tahot ovat A:n ratkaisuista pahoittaneet mielensä, ja toiset ovat niistä loukkaantuneet niin syvästi, että haluavat nyt antaa A:lle ”takaisin”.

 

Päätöksen perustuminen vanhentuneisiin tekoihin

 

Judoliiton päätöksen perusteena olevat riidanalaiset teot ovat joka tapauksessa tapahtuneet osittain lähes 30 vuotta ja vähintään yli 10 vuotta ennen valituksenalaista päätöstä. Yleiset oikeusperiaatteet huomioon ottaen väitetyt teot ovat vanhentuneita, eivätkä ne voi siten johtaa päätöksen mukaisiin seurauksiin.

 

Päätöksen kohteena olevan asian tutkittavana oleminen toiseen kertaan

 

Judoliiton hallitus ei ole voinut ottaa samaa asiaa uudelleen käsittelyyn. Kysymys on päätöksen ns. oikeusvoimavaikutuksesta.

 

Hallitus ei ole pyrkinyt selvittämään sitä, että sama asia on ollut liiton hallituksen käsittelyssä jo aikaisemmin vuosina 2017-2018. Vuonna 2017 Judoliitolle tehty pyyntö aloittaa kurinpitotoimet A:ta kohtaan on perustunut vuosina 1991-2011 tehdyiksi väitettyihin tekoihin, joiden johdosta kurinpitovaliokunta oli tehnyt tutkimattajättämispäätöksen, syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen ja liiton hallitus päätöksen kurinpitoasian raukeamisesta.

 

Päätöksen sääntöjenvastaisuus ja toimivallan puuttuminen

 

Lisäksi päätös on liiton sääntöjen vastainen, eikä yhdistyksellä tai sen hallituksella ole edes ollut toimivaltaa päätöksen tekemiseen.

 

A:n moittimisessa ja vyöarvon perumisessa on kyse A:n rankaisemisesta eli kurinpitovallan käyttämisestä, johon liiton hallituksella ei ole toimivaltaa, koska yhdistyksen sääntöjen 10 kohdan mukaan kurinpitovaltaa käyttää kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta. Judoliiton hallitus ei ole edes voinut käsitellä ja tutkia asiaa.

 

Päätöksen perusteena olevat riidanalaisten tekojen on väitetty tapahtuneen vuosina 1991-2011, jolloin Judoliitolla ei ole ollut kurinpitosääntöjä. Kysymys on siten laillisuusperiaatteen vastaisuudesta.

 

Suomen Judoliitto ry:n voimassa olevatkaan kurinpito-, graduointi- tai muut säännöt eivät tunne mahdollisuutta perua urheilijan saamaa vyöarvoa rangaistuksena. Vasta 1.9.2020 voimaan tulleissa graduointisäännöissä on määräys, jonka mukaan virheellisin perustein myönnetty vyöarvo voidaan perua. Tällainenkin peruminen tulee tapahtua vyökomission esityksestä. Vanhentumisaika on sääntöjen mukaan 10 vuotta. Säännöstä ei voida soveltaa taannehtivasti ennen 1.9.2020 myönnettyihin vyöarvoihin.

 

Päätöksen perustelemattomuus seuralle annetun moitteen osalta

 

Suomen Judoliitto ry:n hallituksen päätöksessä ei perustella millään tavoin sitä, minkä vuoksi moite on kohdistettu seuraan. Moitepäätös on omiaan aiheuttamaan moitteen saajalle huonoa mainetta ja vahinkoa ilman, että moitteen kohde voi asianmukaisesti puolustaa menettelyään. Moitteessa on tässä tapauksessa kysymys rangaistuksesta ja kurinpitovallan käyttämisestä, jota liiton hallituksella ei ole.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Judoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

 

Liiton nykyinen hallitus on saanut A:ta ja tämän seuraa koskevan asian käsiteltäväkseen SUEK ry:n 14.6.2021 lähettämän kyselyn perusteella. Noin 10 henkilön allekirjoittaman aineiston perusteella kaikkia osapuolia, myös A:ta ja Judoseura X:ää, on kuultu. A:lta ja seuralta on pyydetty vastineet esitettyihin väittämiin.

 

Kuulemisten ja vastineiden jälkeen liiton hallitus on päätöksestään tarkemmin ilmenevin tavoin katsonut, että A oli seuransa valmentajana jatkanut vuosia epäasiallista käytöstään ja etteivät A:lle myönnetyn korkean 6. danin opettaja-asteen vyöarvon edellytykset täyttyneet. Liiton hallituksen tekemässä vyöarvon perumisessa ei ollut kysymys kurinpitotoimesta, jonka tekemiseen toimivaltainen olisi vain kamppailulajien yhteinen kurinpitovaliokunta, vaan sen sijaan asiakokonaisuuden, dan-arvojen ja opettaja-asteen perusteiden tarkastelusta.

 

Liiton vyökoejärjestelmäsäännöissä todetaan muun muassa, että liitto vastaa vyökoejärjestelmästä ja vyökoevaatimuksista ja että vyöarvojärjestelmän laatimisesta ja hyväksymisestä vastaa liiton hallitus. Näin ollen liiton hallitus on käyttänyt asiassa kokonaisharkintaa, moittinut A:ta ja tämän seuraa sekä tarkastellut A:n vyöarvoa. Kysymys on siitä, miltä asiat ovat näyttäneet usean henkilön kertomana ja miten on arvioitu A:n 6. danin korkean opettaja-asteen esikuvana toimimista. Kysymys on ollut judoyhteisön sisäisestä asiasta eikä sääntöjen vastaisesta kurinpitotoimesta.

 

Valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimus on asian laatu ja laajuus huomioon ottaen täysin ylimitoitettu.

 

VASTASELITYS

 

A ja Judoseura X ovat antaneet asiassa vastaselityksensä.

 

Liiton hallituksen vastauksesta ei ilmene, missä laajuudessa se on muita asianosaisia kuin valittajia ennen päätöksen tekemistä kuullut.

 

Esitutkinnassa on kuultu kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet SUEK ry:lle A:sta ilmoituksen. Rikostutkinta epäillyistä rikoksista on päättynyt syyttämättäjättämispäätökseen, koska A:n syyllisyyden tueksi ei ole ollut todennäköisiä syitä. Näin ollen liitto ei ole voinut ”kokonaisharkintansa perusteella” katsoa A:n syyllistyneen epäasialliseen käytökseen.

 

Asiassa ei ole edes väitetty, että liiton hallituksen päätös vyöarvon peruuttamisesta olisi syntynyt vyökomission esityksestä. Jo myönnettyjen vyöarvojen pois ottaminen on luonteeltaan rankaisutoimi. Liiton kurinpitosäännöissä seuraamuksia kurinpitoasioissa ovat mm. varoitus, sakko, toimitsijakielto. Moite on tässä suhteessa rinnastettavissa varoitukseen, koska niiden molempien tarkoitusperät liittyvät päätöksen julkistamiseen ja tätä kautta moitteen kohteena olevan tahon rankaisemiseen. On yhdentekevää, onko liiton hallituksen päätöksen seuraamus nimetty varoitukseksi vai moitteeksi. Seuran osalta päätös on perustelematon.

 

Asian laajuuteen nähden oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuullinen ja kaikki tehdyt toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia.

 

LAUSUMA

 

                           Suomen Judoliitto ry on antanut lausumansa.

 

Rikosprosessissa ei ole otettu kantaa siihen, onko asiassa tapahtunut epäasiallista käytöstä. Syyttämättäjättämispäätös on tehty ainoastaan rikosoikeuden näkökulmasta. Liiton hallituksen päätöksessä on kyse siitä, miltä asiat ovat näyttäneet useiden ihmisten kertomana. Näiden henkilöiden kertomuksia on pidetty uskottavina, eikä hallituksella ole ollut mitään syytä epäillä niiden totuudenmukaisuutta.

 

Liiton hallituksella on ollut vyökoejärjestelmäsääntöjen nojalla oikeus tarkastella vyöarvojen perusteita.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

1.      Kysymyksenasettelu

 

Asiassa on selvitetty ja riidatonta, että valittaja A:lta on peruutettu vyöarvo Judoliiton hallituksen menettelyssä, joka on käynnistynyt SUEK ry:n yhteydenoton jälkeen. SUEK ry oli ottanut Judoliittoon yhteyttä sille tehtyjen ilmoitusten johdosta ja tiedustellut liitolta jo tehdyistä ja mahdollisista jatkotoimista. Niin ikään selvitettyä on, että edellä kerrottuja ilmoituksia tai ainakin osaa niistä on jo kertaalleen käsitelty Judoliiton kurinpitoelimissä.

 

A:n mukaan kysymys on nyt ollut kurinpidosta, johon Judoliiton hallituksella ei ole ollut toimivaltaa. Asian käsittelyn esti hänen mukaansa myös se, että asia oli jo aikaisemmin liiton kurinpitomenettelyn kohteena. Judoliiton mukaan kysymys ei ole kuitenkaan ollut kurinpitoasiasta vaan esille käyneen perusteella tehdystä vyöarvon alentamiseen johtaneesta kokonaisarviosta.

 

Edellä kerrotun johdosta asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko vyöarvon peruuttaminen mahdollisen epäasiallisen käyttäytymisen johdosta ollut luonteeltaan kurinpitotoimi, ja mikä on tämän seikan merkitys liiton hallituksen toimivallan kannalta. Kysymys on toisaalta myös siitä, onko Judoliiton hallitus ylipäätään ollut toimivaltainen käsittelemään ja tekemään päätöksen A:n vyöarvon peruuttamisesta, ja onko vyöarvon peruuttaminen ollut sääntöjen mukaan mahdollista. Jos näin on ollut, kysymys on vielä siitä, onko vyöarvon peruuttamiseen tapahtunut sääntöjen mukaisesti, ja onko mahdollinen aikaisempi kurinpitomenettely sen tässä tapauksessa estänyt.

 

Judoseura X:ää koskien kysymys on puolestaan myös siitä, onko liiton hallituksen päätös riittävässä määrin perusteltu ja onko liiton hallituksella ollut toimivalta antaa seuralle moite. Siinä tapauksessa, että edelliseen vastataan myöntävästi, kysymys on myös moitteen antamisen edellytysten arvioinnista.

 

Lopuksi kysymys on myös lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta ja näiden kulujen kohtuullisesta määrästä.

 

2.      A:n vyöarvon peruuttaminen

 

2.1 Liiton hallituksen toimivallasta peruuttaa vyöarvo

 

Suomen Judoliiton sääntöjen kohdan 10 mukaan liiton kurinpitovaltaa käyttää kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta, joka noudattaa kurinpidossa liiton hyväksymiä kamppailulajiliittojen yhteisiä kurinpitosääntöjä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vyöarvon peruuttaminen on luonteeltaan kielteinen ja rangaistusluonteinen seuraamus, mikä on tyypillistä kurinpitoseuraamuksille. Judoliiton hallitus on tässä asiassa tehnyt päätöksen vyöarvon peruuttamisesta epäasianmukaisen ja häiritsevän käytöksen vuoksi. Tällainen menettely on kamppailulajien yhteisten kurinpitosääntöjen (jatkossa kurinpitosääntöjen) 2 §:n 1 kohdan j alakohdan nojalla peruste rangaista urheilijaa tai valmentajaa. Nämä seuraamuksen ja sen määräämisen perusteena olleen menettelyn luonteeseen liittyvät seikat huomioon ottaen myönnetyn vyöarvon peruuttamisessa on kurinpitorangaistuksen piirteitä. Näin ollen, ja ottaen lisäksi huomioon, että asiaa oli jo aikaisemmin käsitelty Judoliiton kurinpitomenettelyssä, olisi asiassa mahdollista katsoa, ettei Judoliiton hallituksella ole ollut toimivaltaa peruuttaa A:n vyöarvoa.

 

Suomen Judoliiton graduointisääntöjen 10 kohdan mukaan mikäli vyöarvo osoittautuu virheellisin perustein annetuksi, Judoliiton hallituksella on vyökoekomission esityksestä oikeus peruuttaa myönnetty vyöarvo. Tältä osin oikeusturvalautakunta siten toteaa, että Judoliiton hallituksella on sovellettavien sääntöjen mukaan oikeus käsitellä ja tehdä päätös vyöarvon peruuttamisesta riippumatta siitä, onko peruuttamisella kurinpidollisia piirteitä vai ei. Tietty moitittava menettely voi Judoliiton sääntöjen mukaan johtaa sekä kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan antamaan kurinpitoseuraamukseen että liiton hallituksen päättämään vyöarvon peruuttamiseen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että Judoliitossa noudatettavien rinnakkaisten kurinpito- ja graduointisäännösten tarkoitus on erilainen. Niillä suojataan erilaisia oikeushyviä eli lajin tärkeitä intressejä. Kurinpitosäännöksillä pyritään monin eri tavoin sanktioimaan lajiin ja sen eri edustajiin, lajin harjoittamiseen ja kilpailutoimintaan kohdistuva haitallinen ja epäasiallinen menettely. Tällä tavoin kurinpitosäännöksillä pyritään osaltaan suojaamaan urheilussa noudatettavaa reilun pelin periaatetta, joka muun muassa pitää sisällään lajiin liittyvien henkilöiden oikeuden tasavertaiseen ja kunnioittavaan kohteluun sekä näiden oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

 

Judoliiton graduointisäännökset puolestaan koskevat vyöarvojen myöntämisen ja peruuttamisen edellytyksiä. Graduointisäännöksissä on kysymys korkeampaa lajiansiota tavoittelevan henkilön vyökoesuorituksen arviointia sekä dan-arvojen kohdalla myös hänen ominaisuuksiensa kelpoisuusarvioinnista. Graduointisäännöillä pyritään turvaamaan vyöarvojärjestelmän uskottavuus varmistamalla se, että vyöarvot myönnetään sääntöihin perustuvalla ja yhdenvertaisella tavalla asianmukaisen arvioinnin lopputuloksena. Vyöarvon peruuttamisella ei siten välttämättä kohdisteta moitetta vyöarvon haltijaan, vaikka menettelyn seuraus onkin hänelle kielteinen. Vyöarvon peruuttamisen syynä voisi olla myös esimerkiksi vyökokeen vastaanottajan eli graduoijan pätevyyden puuttuminen tai tämän tekemä arviointivirhe.

 

Oikeusturvalautakunta edelleen toteaa, että Judoliiton hallitus on toiminut graduointisäännösten perusteella vyöarvon peruuttamisesta päättäessään. Tähän sillä on edellä jo esitetyllä tavalla myös ollut toimivalta. Hallituksella ei sen sijaan ole, kuten se on päätöksessään itsekin todennut, ollut kurinpitovaltaa eikä päätöksen perusteena olevassa menettelyssä ole noudatettu muutoinkaan kurinpitomenettelyä koskevia säännöksiä. Vyöarvon peruuttaminen ei ole ollut eikä sen voida katsoa myöskään laadultaan rinnastuvan kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 kohdan a-d-alakohdissa rangaistuslajeina nimenomaisesti mainittuun varoitukseen, seuraamusmaksuun, kilpailukohtaiseen, määräaikaiseen tai väliaikaiseen kilpailu- tai toimitsijakieltoon tai kaikkea liiton ja sen jäsenyhteisöjen alaista kilpailu-, tapahtuma- ja harjoitustoimintaa määräaikaisesti tai väliaikaisesti koskevaan toimintakieltoon.

 

Edellä esitetyillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei vyöarvon menettämistä voida pitää kurinpitoseuraamuksena. Näin ollen käsillä ei voi myöskään olla ”ei kahdesti samassa asiassa” -kiellon (ne bis in idem) vastainen menettely. Arvioitavana oleva hallituksen päätös ei ole siten tältäkään osin perustunut virheelliseen menettelyyn ja olla sen vuoksi kumottavissa.

 

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta katsoo, että Judoliiton hallituksen päätös on vastoin valituksessa esitettyä tehty hallituksen säännöissä todetun toimivallan puitteissa.

 

2.2 Vyöarvon peruuttamisen edellytyksistä

 

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko Judoliiton hallituksella ollut sääntöjen mukaan edellytykset määrätä A:n mustan vyön 6. danin arvon peruuttamisesta. Edellä selostettujen graduointisääntöjen kohdan 10 mukaan Judoliiton hallitus päättää vyökoekomission esityksestä myönnetyn vyöarvon peruuttamisesta, mikäli vyöarvo osoittautuu virheellisin perustein annetuksi.

 

Asiassa on riidatonta, että judoliiton hallitus on tehnyt päätöksensä oma-aloitteisesti eikä vyökoekomission esityksestä. Liiton hallituksen päätöstä ei ole siten tehty graduointisääntöjen edellyttämässä järjestyksessä. Asiassa on tältä osin tapahtunut menettelyvirhe, mutta sen ei ole näytetty vaikuttaneen päätöksen lopputulokseen. Näin ollen päätöstä ei yksin tämän vuoksi voitaisi pitää yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla pätemättömänä eikä 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla mitättömänä.

 

Asiassa on myös tarkasteltava, onko A:ta koskevalle vyöarvon peruuttamiselle ollut muutoin säännöissä tarkoitetut edellytykset. Graduointisääntöjen kohdan 1 mukaan vyöarvoissa eteneminen kuvastaa harrastajan etenemistä sekä judotaidoissa että henkisissä ominaisuuksissa. Uran alkupuolella kehitystä mitataan lähinnä judon tekniikoiden osaamisella ja kilpailumenestyksellä. Mitä korkeampiin vyöarvoihin tullaan, sitä enemmän otetaan huomioon judoyhteisön eteen tehty työ ja yksilön kehittyminen ihmisenä. Vyöarvo kuvastaa judokan koko judouraa eli kilpailumenestystä, judon eteen tehtyä työtä ja judoyhteisön arvostusta. Graduointisääntöjen kohdan 3.9 mukaan 6. daniin eteneminen edellyttää vahvan kilpailutaustan (shiai) ja korkean teknisen taitotason lisäksi hyvin poikkeuksellisen pitkän ja menestyneen judouran opettajana, valmentajana, tuomarina tai judoseuran toiminnan kehittäjänä.

 

Judoliiton hallitus on peruuttanut A:lle myönnetyn mustan vyön 6. danin arvon, koska edellä kerrotut vyöarvon mukaiset korkean opettaja-asteen edellytykset eivät hallituksen mielestä ole täyttyneet. Oikeusturvalautakunta siten katsoo, että liiton hallituksen päätöksen perustelut vyöarvon peruuttamiselle ovat graduointisääntöjen mukaiset. Graduointisäännöistä ilmenee, että erittäin korkean vyöarvon myöntämisen edellytyksenä on ollut korostettu asiallisuus, rehellisyys ja moitteettomuus. Tällöin sääntöjen mukaan vyöarvo voitaisiin myös peruuttaa, mikäli tällaiset ominaisuudet ovatkin vyöarvon haltijalta puuttuneet. Graduointisäännöt ovat jättäneet Judoliiton hallitukselle laajaa harkintavaltaa sen suhteen, minkälainen käyttäytyminen on ristiriidassa korkean dan-vyöarvon myöntämisen kanssa. Tällaisessa tilanteessa oikeusturvalautakunnan tehtävänä on arvioida, onko harkintavaltaa ole käytetty tavalla, joka olisi ristiriidassa graduointisääntöjen kanssa ja joka loukkaisi A:n perustuvanlaatuisia oikeuksia. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Judoliiton hallitus ole päätöstä tehdessään ylittänyt harkintavaltaansa.

 

Voimassa olevien Judoliiton graduointisääntöjen 10 kohdasta ilmenee, että liiton hallituksen oikeutta peruuttaa myönnetty vyöarvo koskee vanhentumisaika, joka on kymmenen (10) vuotta vyösuorituksen rekisteröimisestä lähtien. Asiassa on SUEK ry:n selvityspyynnöllä Judoseura X:lle selvitetty, että A:lle on myönnetty mustan vyön 6. dan-arvo vuonna 2009 eli yli kymmenen vuotta ennen Judoliiton hallituksen päätöstä vyöarvon peruuttamisesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että graduointisääntöjen 10 kohdan vanhentumisaikaa koskeva sääntö on sanamuodoltaan selvä, yksiselitteinen ja poikkeukseton. Säännöstä ei voida tulkita siten, että vyöarvon peruuttamisoikeus säilyisi esimerkiksi tilanteissa, joissa virhe vyöarvon myöntämisessä tulee tai on voinut tulla ilmi vasta määräajan jälkeen. Säännöstä ei myöskään voida tulkita laajentavasti vyöarvon haltijan haitaksi katsomalla, että määräaika ei koskisi tiettyjä vakavia virheellisyyksiä tai että korkeimpien vyöarvojen myöntämisessä tapahtuneiden virheellisyyksien osalta peruuttamisoikeus ei lainkaan vanhenisi. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Judoliiton hallituksella ole enää päätöstä 26.9.2021 tehdessään ollut oikeutta peruuttaa A:lle myönnettyä vyöarvoa. Tämä oikeus on esitetyn selvityksen perusteella viimeistään vuoden 2020 alusta lukien vanhentunut.

 

Oikeusturvalautakunta ymmärtää Judoliiton hallituksen syyn ja tarpeen tarkastella A:n vyöarvon peruuttamisen edellytyksiä epäillyn ”vuosia jatkuneen epäasiallisen käytöksen” perusteella. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä johtopäätöstä, että Judoliiton hallituksen päätös on graduointisääntöjen vastainen ja sellaisena kumottava.

 

3.      Seuraa koskeva moite

 

Judoliiton hallituksen päätöksessä on moitittu A:n lisäksi hänen judoseuraansa, Judoseura X:ää. Päätöksestä ei nimenomaisesti ilmene, minkä menettelyn vuoksi seuraa on moitittu. Oikeusturvalautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että A:ta ja seuraa koskevat perustelut ovat yhteiset ja täysin samat. Näin ollen asiassa täytyy lähteä siitä, että judoliiton hallitus on moittinut seuraa sen valmentajana toimineen A:n epäasialliseksi katsotun käytöksen vuoksi.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seuran ja sen valmentajan oikeusturvan tehokas ja aito toteutuminen edellyttää sitä, että näitä koskevat vakavat väitteet ja niiden tueksi esitetty näyttö arvioidaan objektiivisesti ja tavalla, joka mahdollistaa päätöksen oikeellisuuden jälkikäteisen kontrolloinnin. Esimerkiksi perustuslain 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeudesta saada perusteltu päätös. Mikäli päätöksen perusteluvelvollisuutta ei noudatettaisi, päätöksen kohteena olevan oikeus hakea muutosta tehtyyn päätökseen voisi käytännössä kokonaan estyä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että jo lähtökohtaisesti Judoliiton hallituksen päätöksen merkittävänä puutteena voidaan pitää sitä, ettei päätöksessä ole nimenomaisesti lausuttu siitä, millä perusteella seura olisi ylipäätään vastuussa A:n menettelystä siinä tapauksessa, että A:n katsottaisiin käyttäytyneen epäasiallisesti. Judoliiton hallituksen päätöksessä mainitaan A:n vuosia jatkunut epäasiallinen käyttäytyminen ja se, että A on seuran valmentaja. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, että seuraa koskeva moite on perustunut siihen, että seura on sallinut valmentajansa väitetynlaisen käyttäytymisen siihen puuttumatta. Vaikka tämä olisikin seuralle annetun moitteen peruste, päätöksestä ei ilmene, että seuran johto olisi ollut valmentajan epäasiallisesta käyttäytymisestä tietoinen tai että sen olisi joidenkin seikkojen tai olosuhteiden vuoksi täytynyt tai tullut olla siitä tietoinen.

 

Liiton hallituksen päätöksen perustelut näytön arvioinnin osalta eivät täytä niitä vähimmäisvaatimuksia, joita seuran oikeusturvan tehokas ja aito toteutuminen edellyttää. Päätökseen ei ole nimenomaisesti kirjattu auki tai yksilöity, mitä kaikkea kirjallista selvitystä asiassa on annettu ja mitä seikkoja se on pitänyt sisällään. Päätöksessä ei ole punnittu A:n epäasiallista käyttäytymistä puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja vastakkain taikka muutoinkaan arvioitu näyttöä asiaperustein. Päätöksessä ei ole lainkaan yksilöity, minkälaista epäasiallinen käytös on ollut luonteeltaan ja mihin ajankohtaan tai ajanjaksoon se on kohdistunut. Päätöksestä sinänsä voidaan kyllä päätellä, että Judoliiton hallitus on pitänyt epäasiallisen toiminnan ilmoituksia uskottavina sen johdosta, että niitä on useita. Päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, ovatko ilmoittajat kertoneet A:n samanlaisesta tai samansuuntaisesta käyttäytymisestä, eikä yksin ilmoitusten tai ilmoittajien lukumäärästä ilman tietoa niiden sisällöstä voida tehdä luotettavia päätelmiä A:n menettelyn asiallisuudesta tai epäasiallisuudesta. Päätöksessä ei myöskään viitata mihinkään ulkopuoliseen selvitykseen tai selostukseen, kuten edellä tässä päätöksessä selostettuun SUEK ry:n selvitykseen, mistä ilmoittajien kertomat seikat mahdollisesti ilmenisivät.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoasiassa sen kohteena olevalla on korostunut oikeusturvan tarve. Muissakin seuran oikeuksia keskeisesti koskevissa asioissa päätös on perusteltava avoimella, selkeällä ja sellaisella tavalla, josta ilmenee päätöksenteon perusteena olleet seikat ja niiden punninta. Ottaen huomioon, ettei seuran mahdollisen vastuun perustaksi ilmoitettu pitkäaikainen epäasiallinen käytös ole ollut tyypillinen, täsmällinen tai selvä peruste, päätöstä olisi tullut perustella yksityiskohtaisesti. Samaa on edellyttänyt perusteen mukaisen A:n väitetyn menettelyn vakavuus ja seuran moittimisesta sille väistämättä aiheutuva kielteinen julkisuus. Oikeusturvalautakunta katsoo, että judoliitto on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa ja loukannut näin seuran menettelyllisiä oikeusturvatakeita.

 

Edellä lausutun perusteluvelvollisuuden loukkauksen lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole myöskään selvitetty, että Judoliiton säännöissä tai kurinpitosäännöissä olisi määrätty moitteesta tai sen antamisesta. Liiton hallituksen päätöksestäkään ei käy ilmi annetun moitteen sisältöä eli sitä, mitä moite on tarkoittanut ja mitä vaikutuksia sillä on ollut seuralle. Liiton hallituksen päätöksestä ei myöskään käy ilmi, mihin Judoliiton hallituksen toimivalta moitteen antamisesta seuralle perustuu. Seuralle annettu määrittelemätön moite erilaisesta otsikoinnistaan huolimatta on tai ainakin rinnastuu lähinnä kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 kohdan a-alakohdan mukaiseen varoitukseen. Tällaisen kurinpitoseuraamuksen antamiseen liiton hallituksella ei kuitenkaan ole edellä selostetuin tavoin ollut toimivaltaa.

 

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta katsoo, että Judoliiton hallituksen päätös antaa Judoseura X:lle moite on ollut usein eri tavoin perustelematon. Liiton hallituksella ei ole myöskään ollut toimivaltaa antaa seuralle kurinpidollista moitetta tai tätä tarkoittavaa varoitusta. Judoseura X:lle annetulle moitteelle ei siten ole ollut perustetta. Valitus on siten myös seuraa koskevilta osin hyväksyttävä, ja Judoliiton hallituksen päätös kokonaisuudessaan kumottava.

 

4.      Lautakuntakulut ja valitusmaksut

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa. Pykälän 2 momentin mukaan jos korvausvaatimuksen tehnyt asianosainen on vain osittain voittanut lautakunnassa, lautakunnan on harkittava, missä suhteessa korvaus on tälle suoritettava, tai määrättävä, että kumpikin asianosainen on velvollinen kärsimään kulunsa.

 

A:n valitus on lopputulokseltaan ja perusteiden osalta muilta kuin vähäisiltä osiltaan menestynyt. Judoseura X:n valitus on menestynyt niin lopputuloksensa kuin perusteidensa osalta. Näin ollen lautakuntakulujen korvaamisvelvollisuutta tulee arvioida oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin perusteella.

 

Valittajien kuluvaatimus on ollut määrältään arvonlisäveroineen 9.150,69 euroa, mikä on koostunut asiamiehen 28,5 tunnin toimenpiteistä ja 1.022,49 euron määräisistä arvonlisäverottomista kuluista. Toimenpiteistä 12 tuntia on tehty selvitystyönä ja neuvotteluina ennen valituksen laatimista oikeusturvalautakunnalle ja 16,5 tuntia toimenpiteistä on koskenut valituksen ja vastaselityksen laatimiseen sekä muihin toimenpiteisiin oikeusturvalautakunnan käsittelyn aikana. Kuluina on vaadittu valittajien oikeusturvalautakunnan käsittelyn mukaisia valitusmaksuja ja 70,49 euron määrän osalta yhdistysrekisteriotteiden tilauksista. Asiamiehen tuntiveloitus on ollut 230 euroa tunnilta.

 

Judoliitto on paljoksunut kuluvaatimusta määrältään.

 

Oikeusturvalautakunta on vuonna 2019 hyväksynyt yhdistyksestä erottamista koskevassa asiassa kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 220 euroa (UOL 11/2019). Käsillä olevan asian laatu ja vaativuus sekä yleinen kustannuskehitys huomioon ottaen oikeusturvalautakunta harkitsee tässä asiassa valittajien asiamiehen 230 euron tuntiveloituksen kohtuulliseksi.

 

Asiamiehen toimenpiteisiin käyttämää aikaa on pidettävä poikkeuksellisen suurena. Asian historiasta johtuen on kuitenkin selvää, että asiamies on joutunut selvittämään epäasiallisen käytöksen väitteiden aikaisempien käsittelyjen vaiheita. Vaikka asiamiehen laskuerittelystä ilmenevät toimenpiteet kokonaisuudessaan arvioiden ovat olleet asian hoitamiseksi tarpeellisia, oikeusturvalautakunta katsoo, että useisiin neuvotteluihin, kirjelmien laatimisiin ja selvitystehtäviin käytetty aika on asian laatuun nähden ollut liian suuri. Oikeusturvalautakunta pitää 15 tunnin työmäärää kohtuullisena. Ylimeneviltä osin vaatimus on hylättävä.

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan valittajalle palautetaan suoritettu valitusmaksu, jos hän voittaa asiansa lautakunnassa. Jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että asian näin päättyessä kummankin valittajan maksamat valitusmaksut on palautettava heille. Näitä koskeva lautakuntakuluvaatimus liittoon kohdistettuna on näin ollen hylättävä. Muilta osin kuluina vaadittu 70,49 euron määrä perustuu tarpeellisiin toimenpiteisiin ja on kohtuullinen.

 

Näin ollen A:n ja Judoseura X:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jotka Judoliitto on velvollinen heille korvaamaan, ovat arvonlisäveroineen 4.348,49 euroa.

 

Lautakuntakulut määrätään maksettavaksi vakiintuneen lautakuntakäytännön mukaan ilman viivästyskorkoa. Näin ollen valittajien korkovaatimus on hylättävä.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hyväksytään. Suomen Judoliitto ry:n hallituksen päätös 26.9.2021 / 10 § kumotaan.

 

Suomen Judoliitto ry velvoitetaan korvaamaan A:n ja Judoseura X:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.348,49 eurolla.

 

Valitusmaksut palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Ilkka Lahtinen                                                        Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                       Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Antti Aine, Mikko Kohtala ja Kristiina Rintala