19/2017 Jalkapallo Lautakuntamenettely - Uudelleen käsittely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 19/2017

 

                                                                                                      5.9.2017      Diaarinro 8/2017

 

 

 

 

 

HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA RATKAISU

 

Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 16.2.2017

 

ASIA           

Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö

 

HAKIJA

FC TPS Turku Oy

 

 

 

TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 16.2.2017

 

FF Jaro peluutti 3.7.2016 pelatussa jalkapallon miesten Ykkösen ottelussa AC Oulua vastaan pelioikeudettomia pelaajia. AC Oulun määräajassa tekemän vastalauseen johdosta Palloliitto määräsi FF Jaron häviämään ottelun 3-0.

 

FC TPS Turku Oy (jäljempänä TPS) teki 30.8.2016 vastalauseen 30.6.2016 pelatusta TPS – FF Jaro -ottelusta ja vaati sanotun ottelun lopputuloksen muuttamista TPS:n 3-0 voitoksi, koska FF Jaro oli peluuttanut myös siinä ottelussa pelioikeudettomia pelaajia.

 

Suomen Palloliitto ry:n toimisto jätti 14.9.2016 tekemällään päätöksellä TPS:n vastalauseen myöhään saapuneena tutkimatta. Palloliiton vastalauselautakunta pysytti 11.10.2016 tekemällään päätöksellä Palloliiton toimiston päätöksen.

 

FC TPS Turku Oy valitti Palloliiton vastalausevaliokunnan päätöksestä oikeusturvalautakuntaan ja vaati valituksessaan, että vastalauselautakunnan päätös kumotaan. TPS perusti vaatimuksensa siihen, että Palloliitto oli laiminlyönyt asiassa kilpailumääräyksiin perustuvan valvontavelvollisuutensa. TPS:n mukaan Palloliiton olisi selvittäessään FF Jaron pelaajien pelioikeuksia AC Oulua vastaan tullut oma-aloitteisesti tarkistaa FF Jaron pelaajien pelioikeudet myös aikaisemmin pelatussa ottelussa TPS:aa vastaan. TPS:n mukaan seurat eivät itse voineet valvoa ulkomaalaiskiintiötä koskevien sääntöjen noudattamista.

 

Oikeusturvalautakunta hylkäsi hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään TPS:n valituksen. Ensinnäkin oikeusturvalautakunta totesi, että Palloliiton kilpailumääräysten perusteella mahdollisia pelioikeudettomia pelaajia koskeva asia olisi tullut käsitellä ja ratkaista 14.7.2016 mennessä siitä riippumatta, olisiko asia tullut vireille toisen seuran tekemän vastalauseen vai Palloliiton tekemän pistotarkastuksen myötä. Lisäksi, vaikka Palloliiton olisikin, havaitessaan FF Jaron käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia myös TPS-ottelussa, tullut yleisen valvontavelvollisuutensa ja kilpailunjärjestäjänvastuunsa perusteella käynnistää selvitys myös viimeksi mainittuun otteluun liittyen, kuulla asianosaisia ja ratkaista asia kilpailumääräysten mukaisesti, ei lautakunta kilpailumääräysten mukainen varsin lyhyt käsittelyaika huomioon ottaen pitänyt sitä, ettei muita otteluja ollut AC Oulun vastalauseen yhteydessä välittömästi tarkastettu, sellaisena kilpailumääräysten 39 §:ssä tarkoitetun yleisen valvontavelvollisuuden laiminlyöntinä, josta voisi seurata yksittäiselle seuralle oikeus saada kilpailumääräysten 25 §:ssä tarkoitettu vastalause tutkittavaksi määräajoista riippumatta. Oikeusturvalautakunta siten katsoi, ettei valituksen kohteena ollut päätös ollut ollut Palloliiton kilpailumääräysten vastainen.

 

Valituksen kohteena olleen päätöksen mahdollisen kohtuuttomuuden osalta lautakunta vielä muun ohella totesi, että Palloliiton ulkomaalaiskiintiön noudattamisen valvontajärjestelmässä oli puutteita ja ettei järjestelmä ollut aukoton. Yleisesti ottaen lautakunta kuitenkin totesi, että yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kannalta olisi ongelmallista, mikäli otteluja voitaisiin myöhemmin ilmenneiden virheiden perusteella ottaa tarkasteltavaksi vastalauseelle määrätyn määräajan kuluttua umpeen ja niiden lopputuloksia muuttaa vielä useiden viikkojen kuluttua siitä, kun ottelut on pelattu. Kilpaurheilussa muiden samassa sarjassa kilpailevien joukkueiden tuli myös voida luottaa siihen, että sarjataulukkoon ei tule jälkikäteen ainakaan suuria muutoksia. Lautakunta piti vastalauseen tekemiselle asetettua 7 päivän määräaikaa sen johdosta tapahtuvista oikeudenmenetyksistä huolimatta sinällään hyväksyttävänä ja perusteltuna. Ottaen vielä huomioon sen, että asiassa ei ollut ilmennyt, minkälaiseksi sarjataulukko olisi muodostunut, mikäli kaikkien niiden ottelujen, joissa on kauden aikana esiintynyt pelioikeudeton pelaaja, ottelutuloksia olisi jälkikäteen muutettu, oikeusturvalautakunta katsoi, että Palloliiton vastalauselautakunnan päätöstä 11.10.2016 ei voitu pitää TPS:n kannalta päätöksen kumoamisen aikaan saavalla tavalla kohtuuttomana.

 

TPS:N HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTTELEMISEKSI

 

TPS on pyytänyt, että asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi ja että asiassa toimitetaan suullinen käsittely. Lisäksi TPS on vaatinut, että uudelleen käsittelystä perittävä käsittelymaksu palautetaan ja että sen lautakuntakulut korvataan 1.000 eurolla lisättynä arvonlisäverolla.

 

Asia tuli TPS:n mukaan käsitellä uudelleen, koska oikeusturvalautakunnan päätöksessä oli esitetty lähteettömiä ja totuudenvastaisia perusteita ja koska lautakunta oli menetellyt sääntöjensä vastaisesti. Lisäksi TPS oli saanut ulkomaalaiskiintiön valvonnasta uutta tietoa. Asiassa esitettävä uusi selvitys olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen.

 

Toisin kuin oikeusturvalautakunnan päätöksessä oli todettu, Palloliitto ei ollut vastauksessaan esittänyt, että pistotarkastuksia tehtäisiin ”aika ajoin”. Asian käsittelyssä ei ollut myöskään käynyt riidattomaksi, että seuroilla ei ole mahdollisuutta tarkastaa vastustajajoukkueen pelaajien pelioikeuden kannalta merkityksellisiä tietoja ennen eikä jälkeen otteluiden. Myöskään sitä lautakunnan päätöksessä lausuttua, että vastalauseet perustuvat yleensä vihjetietoihin tai että Palloliiton tekemien pistotarkastusten yhteydessä pelioikeudettomia pelaajia havaitaan pelikauden aikana aika ajoin, ei voinut johtaa lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista.

 

Edellä kerrotut perusteet tai väitteet eivät käyneet ilmi lautakunnalle toimitetusta aineistosta. Joka tapauksessa TPS:lle olisi tullut varata mahdollisuus lausua sanotuista seikoista.

 

Oikeusturvalautakunnan päätökseen kirjatut väitteet olivat myös totuudenvastaisia ja ne muodostivat päätöksessä merkittävän osan ulkomaalaiskiintiötä koskevan valvontavelvollisuuden arvioinnista. TPS:n saamien tietojen mukaan ulkomaalaiskiintiön noudattamista ei ollut koskaan pistotarkastuksilla tarkastettu. Seuroilla oli myös mahdollisuus tarkistaa pelioikeudettomuudet itse. Erittäin todennäköistä oli myös, että seurojen tekemät vastalauseet perustuivat huomattavasti useammin seurojen oma-aloitteisesti tekemiin tarkistuksiin kuin vihjetietoihin. Pelioikeudettomia pelaajia havaittiin lisäksi pistotarkastuksissa erittäin harvoin.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

1.    Kysymyksenasettelu

 

TPS:n uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on siten ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa se uudelleen käsiteltäväksi.

 

2.    Uudelleen käsittelyä koskeva sääntömääräys ja sen tulkinta

 

Uudelleen käsittelyä koskevan TPS:n hakemuksen vireille tullessa voimassa olleiden oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n mukaan lautakunnan päätöksiin ei voi valittamalla hakea muutosta, ellei Suomen anidopingsäännöstöstä muuta johdu. Kuitenkin sääntöjen 28 §:n mukaan lautakunta voi ottaa käsittelemänsä asian asianosaisen pyynnöstä uudelleen käsiteltäväksi kahdessa tapauksessa:  

a) jos asiassa on saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen; tai

b) jos käytäntö vastaavia asioita ratkaistaessa joko kotimaassa tai ulkomailla on olennaisesti muuttunut.

 

Lautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. UOL 16/2016 ja siinä luetellut ratkaisut) tulkinnut hakemuksen vireille tullessa voimassa ollutta uudelleen käsittelyä koskevaa sääntömääräystä ja todennut, että edellytyksenä uudelleen käsittelylle on ensiksikin se, että selvityksen tulee olla uutta ja toiseksi se, että tämän selvityksen tulee olla sellaista, joka on olennaisesti vaikuttanut asiassa tehtyyn päätökseen. Edelleen lautakunta on todennut, että kun uudelleen käsittelyssä on kysymys lopulliseksi tulleen ratkaisun uudelleen arvioinnista ja sen mahdollisesta muuttamisesta, vertailukohtia ja tulkinta-apua voidaan saada ylimääräistä muutoksenhakua koskevista säännöistä ja periaatteista. Periaatteiden mukaan lainvoimaisen ratkaisun purkaminen edellyttää erikseen säädettyjen purkuperusteiden täyttymistä. Purkuperusteissa erotetaan yhtäältä tosiseikkoja koskevat perusteet, joita ovat uusi selvitys tai selvitys, joka osoittaa aikaisemman selvityksen virheelliseksi, ja toisaalta väärää oikeudellista arviointia koskeva peruste, jolla tarkoitetaan, että asiassa annettu ratkaisu perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

 

Huomattava joka tapauksessa on, että oikeusrauhan takia lainvoimaisiin ratkaisuihin puututaan vain poikkeuksellisesti ja että kynnys puuttumiseen on yleensä korkea. Asian oikeudellinen uudelleen arviointi ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:n mukainen peruste asian uudelleen käsittelylle.

 

TPS:n hakemus on osin perustunut uusiin seikkoihin, jotka TPS:n mukaan ovat vaikuttaneet asiassa tehtyyn päätökseen. Tältä osin asiassa on kysymys a-kohdan mukaisesta tapauksesta. Lisäksi TPS on vedonnut lautakunnan menettelyyn, jota se on pitänyt virheellisenä. Tältä osin kysymys on tuomiovirheeseen rinnastettavasta menettelyvirheestä, jonka johdosta ratkaisu voitaisiin ylimääräistä muutoksenhakua koskevien sääntöjen ja periaatteiden nojalla poistaa, jos virheen havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Tällaista perustetta asian uudelleen käsittelemiselle ei 25.6.2017 saakka voimassa olleissa lautakunnan säännöissä kuitenkaan ollut.

 

3.    Lautakunnan tätä asiaa koskeva kannanotto

 

TPS on hakemuksessaan katsonut, että oikeusturvalautakunnan päätös on perustunut pistotarkastuksia ja seurojen tarkastusmahdollisuuksia sekä vihjetietoja koskeviin väitteisiin, jotka eivät käyneet ilmi lautakunnalle toimitetusta aineistosta, joista TPS:lle ei varattu tilaisuutta lausua ja jotka myös ilmenivät myöhemmin virheellisiksi. TPS:n mukaan sanotut väitteet loivat virheellisen kuvan Palloliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja ne vaikuttivat asian lopputulokseen olennaisesti.

 

Lautakunta toteaa TPS:n esittämän johdosta seuraavan.

 

3.1  Vastalauseelle ja ottelun lopputuloksen muuttamiselle varatut määräajat

 

Kuten oikeusturvalautakunnan päätöksessä 16.2.2017 on Palloliiton kilpailumääräyksiin viitaten todettu, on kilpailun järjestäjän eli tässä tapauksessa Palloliiton annettava pelioikeudettoman pelaajan peluuttamiseen perustuva ottelun häviämiseen tuomitseva päätöksensä kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta. Samaan kilpailuun osallistuva joukkue voi puolestaan tehdä vastalauseen kilpailumääräysten rikkomisesta. Vastalause on lähetettävä kilpailun järjestäjälle kirjallisesti kahden vuorokauden kuluessa ottelusta. Jos vastalause koskee pelaajan pelioikeutta, se on kuitenkin lähetettävä seitsemän päivän kuluessa ottelusta.

 

TPS:n ja FF Jaron välisestä 30.6.2016 pelatusta ottelusta ei ole tehty määräajassa vastalausetta. Jalkapallon Ykkösen järjestäjä eli Palloliitto ei ole myöskään antanut ottelun häviämiseen tuomitsevaa päätöstä kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta. TPS:n alkuperäisen valituksen kohteena oleva päätös on siten ollut Palloliiton kilpailumääräysten mukainen, eikä sillä, suorittaako Palloliitto pelioikeuksia koskevia pistotarkastuksia vai ei, tai onko seuroilla ollut mahdollisuus pelioikeuksien tarkastamiseen vai ei, ole ollut tältä osin olennaista vaikutusta oikeusturvalautakunnan päätöksen lopputulokseen. Näin ollen syytä asian uudelleen käsittelyyn ei tällä perusteella ole.

 

3.2  Valituksen kohteena olevan päätöksen kohtuuttomuus

 

Oikeusturvalautakunta on pyynnön kohteena olevassa päätöksessä tältä osin yleisesti todennut, että yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kannalta olisi ongelmallista, mikäli otteluja voitaisiin myöhemmin ilmenneiden virheiden perusteella ottaa tarkasteltavaksi vastalauseelle määrätyn määräajan kuluttua umpeen ja niiden lopputuloksia muuttaa vielä useiden viikkojen kuluttua siitä, kun ottelut on pelattu. Kilpaurheilussa muiden samassa sarjassa kilpailevien joukkueiden on voitava luottaa siihen, että sarjataulukkoon ei tule jälkikäteen ainakaan suuria muutoksia. Näin on jo siitä syystä, että tavoitellun sijoituksen varmistuttua joukkueet saattavat pelata erilaisella kokoonpanolla kuin taistellessaan sijoituksista tai jopa sarjanoususta taikka putoamisesta alemmalle sarjatasolle. Tämä puoltaa sitä, että tiettyä ottelua koskevat vastalauseet on tehtävä verrattain lyhyen määräajan kuluessa. Tämän vuoksi lautakunta piti Palloliiton kilpailumääräyksissä vastalauseen tekemiselle asetettua 7 päivän määräaikaa sen johdosta tapahtuvista oikeudenmenetyksistä huolimatta sinällään hyväksyttävänä ja perusteltuna.

 

Lisäksi lautakunta katsoi, ottaen huomioon sen, että asiassa ei ollut ilmennyt, minkälaiseksi sarjataulukko olisi muodostunut, mikäli kaikkien niiden ottelujen, joissa on kauden aikana esiintynyt pelioikeudeton pelaaja, ottelutuloksia olisi jälkikäteen muutettu, ettei Palloliiton vastalauselautakunnan päätöstä 11.10.2016 voitu pitää TPS:n kannalta päätöksen kumoamisen aikaan saavalla tavalla kohtuuttomana.

 

TPS:n uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta lautakunta katsoo, ettei TPS:n pyyntönsä perusteeksi esittämillä Palloliiton valvontavelvollisuuteen liittyvillä seikoilla tai TPS:n väittämillä lautakunnan perustelujen virheellisillä kirjauksilla ole ollut asiassa tehtyyn päätökseen myöskään tältä osin oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettua olennaista vaikutusta. Asian uudelleen käsittelylle asetetut vaatimukset eivät sen vuoksi tältäkään osin täyty.

 

3.3 Lautakunnan johtopäätös

 

Asiassa ei ole saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen. Edellytyksiä asian uudelleen käsittelylle ei ole.

 

Lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen pyytää Palloliitolta vastausta tai toimittaa suullista käsittelyä. Myöskään valitusmaksua ei palauteta.

 

Päätöslauselma

 

Hakemus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Pia Ek                                                                           Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Heikki Halila ja Thomas Stenius