18/2017 Yleisurheilu Arvokilpailuvalinta – Valintapäätöksen oikaiseminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                          PÄÄTÖS    Nro 18/2017

 

                                                                                              18.7.2017   Diaarinro 12/2017

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

                   Suomen Olympiakomitea ry:n Huippu-urheiluyksikön arvokilpailuvalintaa koskeva päätös 13.7.2017

 

ASIA         

Arvokilpailuvalinta

 

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A, edustajanaan huoltajansa B

 

KUULTAVAT

 

Suomen Olympiakomitea ry

C

 

 

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA RY:N HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN PÄÄTÖS

 

Suomen Olympiakomitea ry (jäljempänä Olympiakomitea) Huippu-urheiluyksikkö on päätöksellään 6.7.2017 valinnut vuoden 2017 nuorten olympiafestivaaleille Unkarin Györissä 23. – 29.7.2017 Suomea edustamaan pikajuoksija A:n. Päätös on tehty Suomen Urheiluliitto ry:n (jäljempänä SUL) esityksen perusteella. Tämän jälkeen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on niin ikään SUL:n esityksestä 13.7.2017 päättänyt, että A:n sijasta Suomea edustaa kilpailuissa C. Päätös on perustunut siihen, että SUL on katsonut soveltaneensa asettamiaan valintakriteereitä ensimmäisessä valintapäätöksessä virheellisesti.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön päätös 13.7.2017 kumotaan ja että Olympiakomitea velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut asiassa arvonlisäveroineen 1.240 eurolla.

 

Perusteinaan A on esittänyt, että hänen huomioon otettava tilastoaikansa on parempi kuin maajoukkueeseen 13.7.2017 valitulla C:llä ja hänet oli siten valittu joukkueeseen 6.7.2017 oikein perustein. A oli valittu joukkueeseen hyvän tilastoaikansa perusteella SUL:n esivalintalistan ulkopuolelta. Esivalintalistalla olleista urheilijoista poiketen hänelle ei ollut tiedotettu etukäteen siitä, että pika- ja aitajuoksukarnevaalien 29.6.2017 100 metrin aitajuoksukilpailulla olisi valintoja tehtäessä muita kilpailuja suurempi painoarvo. Sen vuoksi hän ei ollut valmistautunut sanottuun kilpailuun parhaalla mahdollisella tavalla. A:n tilastoajan ollessa kuitenkin valintaa suoritettaessa kysymykseen tulevista urheilijoista paras hänellä on katsottava olevan parhaat mahdollisuudet menestyä kysymyksessä olevissa kilpailuissa. Näin ollen hänet olisi tullut valita ja myös oli valittu asianmukaisin perustein edustamaan Suomea EYOF-kilpailuissa.

 

Edelleen A on todennut, että SUL oli ilmoittanut kilpailuihin valmistautuvalle A:lle yllättäen vasta 13.7.2017, että se käsitteli uudelleen A:n valintaa edustamaan Suomea EYOF-kilpailuissa 23.7. – 29.7.2017. Myöhemmin samana päivänä A:lle oli ilmoitettu, että SUL oli jo tehnyt toisen urheilijan valintaa A:n tilalle koskevan esityksen Olympiakomitealle ja että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö oli hyväksynyt esityksen. Uuden päätöksen perusteeksi oli ilmoitettu virhe valintaprosessissa. Päätöstä uudesta valinnasta A:lle ei kuitenkaan ole pyynnöistä huolimatta toimitettu, vaan ainoastaan SUL:n esitys.

 

Jo joukkueeseen valitun nuoren urheilijan pudottaminen joukkueesta viime hetkellä valinnan valmistelleen liiton aloitteesta ja kysymyksessä olevan liiton oman väitetyn virheen perusteella loukkaa asianomaisen urheilijan oikeuksia. Tämän vuoksi päätös 13.7.2017 tulee kumota.

    

      

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

 

Olympiakomitea on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Perusteinaan Olympiakomitea on esittänyt, että urheilijavalinnat EYOF-kilpailuihin suorittaneen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön valintakriteerien mukaan ratkaisevaa urheilijoita EYOF-kilpailuihin valittaessa on urheilijan iän ohella se, että urheilijalla on mahdollisuus sijoittua kilpailuissa 16 parhaan joukkoon. Valintakriteereiden mukaan valinnat tehdään asianomaisten lajiliittojen esityksistä.      

 

Ensin Suomen joukkueeseen EYOF-kilpailuihin valitun A:n ja myöhemmin hänen tilalleen valitun C:n menestymismahdollisuuksissa kysymyksessä olevissa kilpailuissa ei ole ennalta arvioiden selvää eroa. C:n kuluvan kilpailukauden 5 parhaan kilpailun suoritusaikojen keskiarvo on 14,85 sekuntia ja A:n 15,01 sekuntia. A:n kauden paras tilastoaika on 4 sadasosaa parempi kuin C:llä. Kesän ainoassa keskinäisessä kohtaamisessa Jämsän aitajuoksukarnevaaleilla 29.6.2017 C oli A:ta 0,46 sekuntia nopeampi. Kummallakin urheilijalla on katsottava olevan mahdollisuudet sijoittua EYOF-kilpailuissa 16 parhaan joukkoon eikä kumpaakaan ole pidettävä selvästi toista parempana. Koska kumpikin urheilijoista on täyttänyt ikänsä ja menestymismahdollisuuksiensa osalta asetetut valintakriteerit, ratkaisevaksi tekijäksi oli muodostanut se, että SUL ei ollut lopulta enää esittänyt A:n valitsemista joukkueeseen.

 

Uudella päätöksellä ei ole loukattu A:n oikeuksia, koska se on asetettujen valintakriteereiden mukainen. Uudesta päätöksestä oli ilmoitettu A:lle puhelimitse heti kun päätös oli tehty illalla 13.7.2017. Kisajärjestäjältä 14.7.2017 saadun vahvistuksen jälkeen asiasta oli lisäksi ilmoitettu A:lle myös sähköpostitse aamupäivällä 14.7.2017.            

 

C on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Perusteinaan C on esittänyt, että hänen valintansa edustamaan Suomea vuoden 2017 EYOF-kilpailuissa on asetettujen valintakriteereiden mukainen. C oli sijoittunut lajikarnevaaleilla Jämsänkoskella 29.6.2017 100 metrin aitajuoksun loppukilpailussa neljänneksi ajalla 14,97. Alkuerissä hän oli juossut ennätyksensä 14,51. A oli ollut loppukilpailun kuudes ajalla 15,43. C:n huomioon otettava tilastoaika on vain neljä sadasosaa heikompi kuin A:n vastaava (14,47). SUL on myöntänyt tehneensä A:n valintaa koskevan päätöksen virheellisin perustein ja hakenut itse päätöksen oikaisemista. Näin ollen valitus tulee hylätä.

 

 

VASTASELITYS

 

A on Olympiakomitean ja C:n vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin toistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi A on todennut, että alaikäisen urheilijan tulisi voida luottaa hänelle tiedoksi annetun päätöksen pysyvyyteen erityisesti silloin, kun kysymys on arvokilpailuvalinnasta, jonka seurauksena hänen on aloitettava tärkeään kilpailuun valmistautuminen. Urheilijan ohella valintapäätös vaikuttaa myös tämän perheeseen, joka tässä tapauksessa on muun ohella hankkinut valinnasta tiedon saatuaan lentoliput kilpailuihin.

 

Vielä A on lausunut, että yksinomaan parhaiden kilpailujen keskiarvo ei kerro kaikkea urheilijoiden kilpailukyvystä, koska eri kilpailuihin valmistaudutaan eri tavalla. Joka tapauksessa selvää on, että A ja C ovat tällä hetkellä urheilijoina tasavahvoja. Lisäksi on todettava, että EYOF-kilpailuihin olisi asetettujen valintakriteereiden perusteella voitu valita kolmaskin urheilija. Näin ollen alkuperäisen päätöksen muuttamiselle ei ole ollut perusteita.

 

Päätöksenteko ei ole ollut läpinäkyvää eikä tasapuolista ja siinä on loukattu A:n oikeuksia nuorena urheilijana. Oman päätöksentekonsa ohella Olympiakomitea on vastuussa myös asian valmistelussa tapahtuneista virheistä. Sen vuoksi päätös 13.7.2017 on kumottava.  

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

  

 

Perustelut

 

Tausta ja kysymyksenasettelu

 

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on 6.7.2017 valinnut A:n edustamaan Suomea naisten 100 metrin aitajuoksussa EYOF-kilpailuissa 23.7 – 29.7.2017. Päätös on tehty SUL:n esityksestä. Kysymyksessä olevaan päätökseen ei ole haettu muutosta valittamalla päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan.

 

Myöhemmin 13.7.2017 Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on SUL:n esityksestä muuttanut 6.7.2017 tekemäänsä valintapäätöstä ja valinnut A:n tilalle Suomea kysymyksessä olevassa kilpailussa edustamaan C:n. A on valituksessaan oikeusturvalautakunnassa katsonut, että valintamenettely ja päätös 13.7.2017 ovat loukanneet hänen oikeuksiaan urheilijana.

 

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön päätös 13.7.2017 tehty asianmukaisin perustein ja onko valintamenettelyssä ja päätöksenteossa loukattu A:n oikeuksia.

 

Asetetut valintakriteerit

 

Olympiakomitea on julkaissut kotisivuillaan seuraavat, vuoden 2017 EYOF-kilpailuja koskevat valintakriteerit:

 

Vuoden 2017 EYOF-kisoihin voivat osallistua (lajista riippuen) vuosina 1999-2003 syntyneet urheilijat. EYOF -kisat kuten muutkin nuorten monilajiset arvokilpailut ovat osa Huippu-urheiluyksikön tukikokonaisuutta ja niiden kautta tuetaan potentiaalisimpien nuorten urheilijoiden matkaa kohti Olympialaisia ja aikuisten arvokilpailuja.

 

Suomen joukkueen valintakriteerinä on mahdollisuus sijoittua 16 parhaan joukkoon henkilökohtaisessa kilpailussa tai 8 parhaan joukkoon viestissä tai joukkuekilpailussa. Huippu-urheiluyksikkö valitsee Suomen joukkueen lajiliittojen esitysten pohjalta.

 

Yleisurheilijoiden valitsemista koskevan esityksen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikölle tehnyt SUL on puolestaan julkaissut kotisivuillaan seuraavat, vuoden 2017 EYOF-kilpailuja koskevat omat valintakriteerinsä:

 

a) Valinnat tehdään 2.7.2017 mennessä tilastokelpoisissa kilpailuissa annettujen näyttöjen perusteella.

 

b) Valintakriteerinä käytetään arvioitua mahdollisuutta sijoittua kilpailussa kahdeksan parhaan joukkoon.

 

c) Niissä lajeissa, joissa valintakelpoisia urheilijoita on enemmän kuin yksi, on lajikarnevaalien 17-vuotiaiden sarjan kilpailu ensisijainen valintaperuste.

 

d) Kilpailun järjestäjällä tulee olla ennakkoilmoittautuminen kaikista mahdollisista osallistujista 22.6. mennessä. Ennakkoilmoittautumisen päättymisen jälkeen kilpailuun ei voi ilmoittaa uusia urheilijoita.

 

Suomen Urheiluliitto tulee kevään ja kesäkuun alun aikana keräämään potentiaalisilta urheilijoilta tarvittavat tiedot.

 

Valintapäätöstä ja -menettelyä koskeva arviointi

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto valitsevat Suomea edustamaan urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden arvioidaan voivan menestyä kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaiten. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Silloin, kun valinnat kuitenkin tehdään ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden perusteella, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa valinnassa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti ja päätös voidaan valituksen johdosta kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu.

 

Esillä olevassa asiassa ensimmäinen asiaan vaikuttavista valintapäätöksistä on tehty ja tiedotettu valitulle urheilijalle 6.7.2017. Tästä ratkaisusta, jolla A on valittu edustamaan Suomea vuoden 2017 EYOF-kilpailuun, ei ole valitettu oikeusturvalautakuntaan. Sen sijaan lautakunnan arvioitavana on nyt päätös, jolla alun perin tehtyä valintapäätöstä on valintapäätöksen valmistelleen lajiliiton esityksestä myöhemmin 13.7.2017 muutettu.

 

A on valituksessaan katsonut, että hän ei ole ollut tietoinen asetetuista valintakriteereistä, koska hän ei ollut kuulunut SUL:n esivalintaryhmään, jolle valintakriteereistä oli erikseen tiedotettu. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea arvokilpailuissa yksilölajeissa urheilijoiden edun mukaisena on yleisesti ottaen pidettävä sitä, että riittävän tulostason saavuttanut urheilija voidaan valita joukkueeseen myös liiton valmennusryhmien ja esivalintaryhmien ulkopuolelta. Kun valinta suoritetaan avoimesti ja yksinomaan urheilijoiden suoritustason perusteella edustustehtäviin on mahdollista valita parhaat urheilijat, mitä on pidettävä maajoukkuevalintoja tehtäessä perusteltuna lähtökohtana. Samalla tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että asetettavia valintakriteereitä ei ole mahdollista tiedottaa henkilökohtaisesti kaikille niille urheilijoille, joilla voi olla mahdollisuus osoittaa kysymyksessä olevalla tarkastelujaksolla kelpoisuutensa tarjolla olevaan edustustehtävään. Tämä koskee erityisesti nuoria urheilijoita, joiden tuloskehitystä on kokeneempia urheilijoita vaikeampi ennalta arvioida. Nämä seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että asetettujen valintakriteereiden julkaiseminen asianomaisen lajiliiton ja Olympiakomitean kotisivuilla on riittävä tapa tiedottaa kriteereistä kysymyksessä oleviin arvokilpailuihin pyrkiville urheilijoille. Se seikka sinällään, onko A ottanut selkoa vaivatta saatavilla olevista valintakriteereistä, on A:n omaan vastuupiiriin kuuluva asia ja sellaisena asian ratkaisemisen kannalta vaikutukseton seikka.                 

 

Edelleen oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen. Valinnoilla on urheilijoille suuri merkitys ja valituksi tulleen urheilijan on tiedon valinnasta saatuaan voitava keskittyä yksinomaan menestymään kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä huolimatta oikeusturvalautakunta katsoo, että jo tehtyä valintapäätöstä on poikkeuksellisissa olosuhteissa myös voitava muuttaa, mikäli tähän on yksittäisessä tapauksessa painavat perusteet.

 

Lähtökohtaisesti perusteiden muuttaa tehtyä valintapäätöstä itseoikaisuna tai asian valmistelleen tahon hakemuksesta tulisi käydä ilmi asetetuista valintakriteereistä. Siinäkään tapauksessa, että valintakriteereissä ei ole käsitelty mahdollisuutta muuttaa jo tehtyä ja asianomaiselle urheilijalle tiedotettua valintapäätöstä myöhemmin ilmenneiden seikkojen perusteella, mahdollisuutta muuttaa valintapäätöstä päätöksentekijän tai sen valmistelleen tahon aloitteesta ei kuitenkaan voida täysin poissulkea.        

 

Tehdyn valintapäätöksen muuttaminen itseoikaisuna voi tulla kysymykseen silloin, jos valittu urheilija ei kykene terveydellisistä syistä kilpailemaan lainkaan tai jos hänen kilpailukykynsä on saadun selvityksen perusteella valintapäätöksen tekemisen jälkeen olennaisesti heikentynyt. Päätöksen muuttamiseen urheilijan suostumuksesta riippumatta voi lisäksi olla painavat perusteet esimerkiksi silloin, jos urheilija rikkoo vakavalla tavalla velvollisuuksiaan Olympiakomiteaa tai lajiliittoa kohtaan päätöksen tekemisen jälkeen. Poikkeuksellisesti itseoikaisu voi kuitenkin tulla kysymykseen myös silloin, jos tehty päätös on yksiselitteisen selvästi asetettujen valintakriteereiden vastainen. Tilanne rinnastuu tällöin lähinnä selvän asiavirheen korjaamiseen hallintomenettelyssä (ks. hallintolaki 50 – 52 § ja HE 72/2002 vp s. 111 – 115).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostetut EYOF-kilpailuja koskevat valintakriteerit jättävät valitsijalle varsin laajan harkintavallan tämän päättäessä joukkueeseen Suomea edustamaan EYOF-kilpailuissa valittavista urheilijoista. SUL:n julkaisemissa valintakriteereissä painoarvoltaan merkittävimpänä yksittäisenä kilpailuna lajeissa, joissa valintakelpoisia urheilijoita on enemmän kuin yksi, on mainittu kysymyksessä olevan lajin lajikarnevaalit. Tätä ennen arviointiperusteina on kuitenkin mainittu annetut näytöt tilastokelpoisissa kilpailuissa sekä arvioitu mahdollisuus menestyä mainituissa kilpailuissa.

 

Lopullisen päätöksen asiassa tekevän Olympiakomitean julkaisemat valintakriteerit ovat edeltä ilmenevällä tavalla vielä SUL:n julkaisemia kriteereitä avoimemmat. Urheilijan iän ollessa kilpailijoita nuorten arvokilpailuihin valittaessa itsestään selvä edellytys ainoa varsinainen kriteeri Olympiakomitean valitessa urheilijoita yksilölajeissa EYOF-kilpailuihin on ollut mahdollisuus sijoittua lajissaan 16 parhaan kilpailijan joukkoon. Suoritettava harkinta ja valinta ei siten ole ollut samalla tavoin yksiselitteinen kuin esimerkiksi silloin, jos valinta tehdään asetettujen valintakriteereiden mukaan tietyn tulosrajan saavuttaneiden urheilijoiden välillä sillä perusteella, miten kysymyksessä olevat urheilijat sijoittuvat tietyssä, ennalta määrätyssä kilpailussa.

 

Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että sillä, että valinta tehdään Olympiakomitean valintakriteereiden mukaan asianomaisen lajiliiton esityksestä, ei selvästi ole tarkoitettu siirtää päätöksentekovaltaa Olympiakomitealta lajiliitolle. Tältä osin kysymys on valintamenettelyyn ja asian valmisteluun liittyvästä määräyksestä, jolla ei ole rajoitettu Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön päätöksentekovaltaa asiassa.

 

Kuten Olympiakomitea on vastauksessaan todennut, A ja C ovat olleet kysymyksessä olevalla tarkastelujaksolla urheilijoina varsin tasavahvoja. C:n tilastokelpoisissa kilpailuissa juoksemat ajat ovat keskimäärin A:n vastaavia parempia, mutta A:n paras aika 14,47 on C:n kuluvan kesän aikana juoksemaa ennätystä 14,51 neljä sadasosaa parempi. Ottaen huomioon sen, että kysymys on varsin herkästä lajista, jossa yksittäiset virheet näkyvät selvästi suoritusajassa, sekä sen, että kysymys on alle 17-vuotiaista nuorista urheilijoista, joiden tuloskehityksessä voi tapahtua lyhyelläkin aikavälillä suhteellisen suuria muutoksia, oikeusturvalautakunta katsoo, että esitetyn selvityksen perusteella valintapäätös 6.7.2017 ei ole ollut selvästi virheellinen. Näin on siitä huolimatta, että C on sijoittunut kaksi sijaa A:ta korkeammalle SUL:n valintakriteereissä painoarvoltaan tärkeimmäksi nostetuissa lajikarnevaaleissa 29.6.2017. Edellä selostetulla tavalla itseoikaisu jo tehdyn valintapäätöksen kohdalla voisi olla mahdollinen tilanteessa, jossa päätöstä voitaisiin pitää selvästi ilmoitettujen valintakriteereiden vastaisena. Tällaisesta tilanteesta ei nyt ole kysymys. Oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole esitetty olleen riittävän painavia perusteita oikaista tehtyä valintapäätöstä esityksen tehneen lajiliiton hakemuksesta.

 

Valintapäätöksen muuttamista koskevan päätöksentekomenettelyn osalta oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan. Kuten edellä on todettu, valittaessa urheilijoita kansainvälisiin arvokilpailuihin on meneteltävä korostetun huolellisesti. Urheilijoiden uran kannalta merkittäviä valintapäätöksiä tehtäessä myös urheilijoiden oikeusturvaa koskevilla vaatimuksilla on erityinen merkitys. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että päätöstä, jolla Suomea arvokilpailuissa edustamaan valittu urheilija korvataan myöhemmin muutoin kuin valitun urheilijan omasta aloitteesta toisella urheilijalla, ei voida kiireellisessä tapauksessakaan tehdä varaamatta valitulle urheilijalle asianmukaista tilaisuutta esittää käsityksensä valintapäätöksen muutoksen perusteena olevista seikoista ja sen tueksi esitetystä selvityksestä. Tällainen menettely loukkaa urheilijan oikeusturvaa vakavalla tavalla.

 

Esillä olevassa asiassa A:lle ei ole ennen päätöksen 13.7.2017 tekemistä annettu asianmukaisesti tiedoksi sitä aineistoa, jonka perusteella asiaa on Olympiakomiteassa 13.7.2017 käsitelty, eikä myöskään varattu tilaisuutta esittää oma käsityksensä siitä, miten asiaa tulisi tämän aineiston ja esitettyjen muutosperusteiden perusteella arvioida. Näin ollen päätöstä 13.7.2017 tehtäessä on myös menetelty virheellisesti.

 

Johtopäätökset

 

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että päätös valita A edustamaan Suomea EYOF-kilpailuissa 23. – 29.7.2017 ei ole ollut asetettujen valintakriteereiden harkinnanvaraisuus huomioon ottaen sillä tavoin virheellinen, että Olympiakomitean olisi tullut oikaista päätöstä sen valmistelleen SUL:n hakemuksesta. Missään tapauksessa tällaista päätöstä ei olisi tullut tehdä varaamatta jo valitulle urheilijalle tilaisuutta lausua SUL:n oikaisukirjelmän perusteena olevista seikoista ja sen tueksi esitetystä selvityksestä. Näin ollen valituksen kohteena oleva päätös on kumottava.

 

Lautakuntakulut

 

Asian näin päättyessä Olympiakomitea on velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset lautakuntakulut asiassa.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hyväksytään ja Suomen Olympiakomitea ry:n Huippu-urheiluyksikön päätös 13.7.2017 koskien A:n korvaamista toisella urheilijalla vuoden 2017 nuorten olympiafestivaaleille osallistuvassa Suomen maajoukkueessa kumotaan. Alkuperäinen 6.7.2017 tehty valintapäätös jää voimaan.

 

Suomen Olympiakomitea ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut 1.240 eurolla.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Timo Ojala                                       Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                   sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Jarmo Hirvonen ja Pekka Lindroos.