32/2015 Jääkiekko Kurinpito - Kurinpitoon sitoutuminen Kurinpitomenettely - Kuuleminen Pelikielto - Näyttö - Erotuomariraportti

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 32/2015

 

                                                                                                             10.9.2015    Diaarinro 31/2015

 

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n eteläisen alueen kurinpitäjän kurinpitopäätös 20.8.2015 (nro 3/2015-2016)

 

ASIA

 

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

                      Alaikäinen A huoltajansa X:n edustamana

 

KUULTAVA

 

                      Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

KURINPITOPÄÄTÖS

 

Suomen Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen kurinpitäjä on päätöksellään 20.8.2015 määrännyt A:lle kahden (2) sarjaottelun pelikiellon. Määrätty pelikielto perustuu 14.8.2015 pelatusta ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin ja kurinpitäjä on sääntöperusteena viitannut jääkiekon sääntökirjan potkua koskevaan kohtaan 152.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että kurinpitopäätös kumotaan ja A vapautetaan hänelle määrätystä kahden ottelun pelikiellosta.

 

Kurinpitomenettely

 

Ottelu on pelattu 14.8.2015 ja kurinpitopäätös on tehty 20.8.2015. Pelikiellosta on ilmoitettu A:n joukkueelle 21.8.2015 ja A sai kurinpitopäätöksen ja erotuomariraportin tiedokseen 25.8.2015. A:lle ei ole varattu tilaisuutta ennen kurinpitopäätöksen tekemistä tulla kuulluksi asiassa. Hänen oikeusturvaansa oli loukattu.

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan pelaajan on ilmoitettava ottelua seuraavana päivänä kurinpitoelimelle, jos hän haluaa tulla kuulluksi ottelusta saamastaan rangaistuksesta. Kilpailusääntöjen mukaan erillisestä kuulemistilaisuudesta luopuminen ei ole ehdoton, vaan pelaajalle voidaan kaikissa tilanteissa varata tilaisuus tulla kuulluksi.  Tässä tapauksessa A oli heti pelin aikana ilmoittanut kiistävänsä potkun ja tämä olisi tullut merkitä erotuomariraporttiin ja pelaajalle olisi tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi. A ei ole 15-vuotiaana pelaajana osannut oma-aloitteisesti ilmoittaa ottelua seuranneena päivänä halustaan tulla kuulluksi.

 

Pelikiellon määräämisen perusteet

 

A ei ole potkaissut tai yrittänyt potkaista vastustajajoukkueen pelaajaa. Kurinpitopäätös perustuu erotuomariraporttiin, jonka mukaan Jokerit-joukkueen pelaaja A olisi pelikatkon aikana luistellut vastustajajoukkueen pelaajan S:n (pelinumero 28) ohitse ja tämän takana ollessaan A olisi nostanut luistinta 30 senttimetriä jään pinnasta ja potkaissut S:ää pohkeeseen. Raportin mukaan A:n luistin olisi ollut koko potkun ajan irti jäästä. S oli horjahtanut potkun voimasta, mutta ei ollut loukkaantunut.

 

Ottelua katsomassa olleiden Jokerit-joukkueen kahden pelaajan vanhemmat eivät olleet havainneet potkua. Toinen vanhemmista oli havainnut vastustajajoukkueen pelaajan mailan putoavan, kun A ja S olivat luistelleet risteävillä linjoilla kohti omia vaihtoaitioitaan. Vastustajajoukkueen pelaaja S on todennut joukkueensa valmentajan välityksellä, että potku ei ollut osunut jalkaan, vaan mailaan. Erotuomariraportti on virheellinen eikä vastaa tapahtumien kulkua. S:n mukaan erotuomariraportissa kuvattua potkua pohkeeseen ei ole tapahtunut ja näin ollen kurinpitopäätökselle ei ole perusteita. Kurinpitopäätökselle ei ole perusteita myöskään, vaikka asiassa katsottaisiin potkun osuneen vastustajan mailaan ja mailan pudonneen pelaajan kädestä.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

 

Kurinpitomenettely

 

A on pelipassin lunastamalla sitoutunut noudattamaan Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. A:n tulisi olla tietoinen säännöistä ja junioreiden kohdalla joukkueen toimihenkilöiden tulee huolehtia tiedon kulusta ja sääntöjen noudattamisesta. Kilpailusääntöjen mukaan vastineen antaminen on mahdollista kaikissa tapauksissa.

 

Kurinpitäjä on käsitellyt tapauksen erotuomariraportin perusteella, kun muuta aineistoa ei ole toimitettu eikä asiassa ole erikseen varattu tilaisuutta vastineen antamiseen, koska odotettavissa on ollut enintään kolmen ottelun pelikielto. Oma-aloitteinen vastine on ollut mahdollista toimittaa kurinpitäjälle, sarjan järjestäjälle tai kilpailupäällikölle. Lisätietoa olisi ollut mahdollista kysyä myös oman seuran edustajilta. Kurinpitäjä on toiminut nyt kysymyksessä olevassa asiassa sääntöjen mukaisesti.

 

Pelikiellon määräämisen perusteet

 

SM-sarjatason joukkueilla on videoiden toimittamispakko tilanteissa, joissa ottelussa on tuomittu isoja rangaistuksia (5 min tai OR). Jokerit ei ole toimittanut kurinpitoon videoaineistoa eikä ottelun tapahtumista ole käytettävissä videotallennetta.

 

Erotuomari on koulutettu tuntemaan säännöt ja hän on ollut tilanteessa parhaiten sijoittunut tekemään havaintoja tapahtuneesta. Muiden henkilöiden näkemykset perustuvat heidän näkemyksiinsä tapahtumista ja havainnot on tehty erotuomariin nähden eri etäisyyksiltä ja eri kuvakulmista. Tällaisessa tilanteessa erotuomarin tekemät havainnot ovat päteviä. Kurinpitopäätös on kilpailusääntöjen mukainen.

 

Jääkiekon sääntöjen mukaan erotuomarin päätös on lopullinen. A:lle on erotuomarin toimesta määrätty ottelurangaistus. Päätös on tältä osin lajisääntöjen nojalla tehty ja lopullinen. Jääkiekon sääntökirjan mukaan ottelurangaistuksesta seuraa automaattisesti yhden ottelun pelikielto. Potkaiseminen on sääntökirjan perusteella jääkiekon vakavin rike, koska jo potkun yrittämisestä seuraa ottelurangaistus ja tästä seuraava yhden ottelun pelikielto. Kysymyksessä olevassa tapauksessa erotuomari on katsonut potkun osuneen vastustajan pohkeeseen. Vastustajajoukkueen pelaajan mukaan potku ei ollut osunut jalkaan, vaan mailaan. Potkun yrittäminen johtaa vähintään yhden ottelun pelikieltoon ja tässä tapauksessa potku on osunut ainakin vastustajan mailaan eli A:lle määrätty kahden ottelun pelikielto on oikeudenmukainen. Kurinpitäjä on käyttänyt hänelle kuuluvaa harkintavaltaansa määrätessään A:lle kaikkiaan kahden ottelun pelikiellon. Kurinpitäjä ei ole ylittänyt toimivaltaansa.

 

VASTASELITYS

 

A on Jääkiekkoliiton vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi, että erotuomari oli tehnyt virheellisen havainnon potkun osalta. Erotuomarin huomio on kiinnittynyt ensin muihin pelaajiin eikä tuomari ole voinut tehdä luotettavaa havaintoa A:n liikkeestä. A oli vaihtoaitioon luistellessaan väistänyt jotain ja tässä yhteydessä on ollut mahdollista, että A:n jalka on noussut. Kysymys ei ole ollut potkuliikkeestä. Myös tuomari oli ottelun jälkeen epäröinyt, oliko kysymyksessä potku. Väitetyn potkun kohteena ollut S on todennut, että hän ei ollut saanut potkua pohkeeseen eikä muuhun kehon osaan. S:n mukaan hänen mailaansa olisi potkaistu, mutta asiassa ei ole selvitystä siitä, kuka mailaan olisi potkaissut. Potku mailaan ei ole myöskään rangaistava teko.

 

Erotuomari oli erehtynyt havainnossaan ja asiassa on jäänyt näyttämättä, että tuomariraportissa tapahtunutta potkua olisi tapahtunut tai ainakin tapahtumienkulusta on jäänyt varteenotettava epäilys. Kurinpitopäätöksessä todettua sääntöjen 152 kohdan tarkoittamaa potkua ei ole tapahtunut ja kurinpitopäätös on kumottava ja pelikielto poistettava.

 

Pelipassin maksua ja lunastamista koskevissa Jääkiekkoliiton ohjeissa ei ole mainintaa, että pelipassin lunastamalla tulee sidotuksi kilpailusääntöihin tai muihin Jääkiekkoliiton sääntöihin. Jääkiekkoliitto ei ole muutoinkaan tiedottanut pelipassin lunastanutta pelaajaa kilpailusäännöistä. A ei ole pelipassin lunastamisella sitoutunut noudattamaan kilpailusääntöjä. Tällä seikalla on merkitystä arvioitaessa sitä, onko kuulemismenettely ollut A:n kohdalla riittävä.

 

LISÄLAUSUMA

 

Oikeusturvalautakunta on valittajan vastaselityksen johdosta pyytänyt Jääkiekkoliitolta lausumaa kilpailusääntöihin sitouttamista koskevasta menettelystä. Jääkiekkoliitto on antanut siltä pyydetyn lausuman.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

 

Pääasiaratkaisun perustelut

 

I Tausta ja kysymyksenasettelu

 

Jokereiden C-joukkue on pelannut 14.8.2015 harjoitusottelun KJT-Haukat B2-joukkuetta vastaan. Jokereiden pelaajalle A:lle on ottelun aikana määrätty potkaisemisen perusteella ottelurangaistus (OR). Ottelun erotuomari on laatinut ottelurangaistuksen johdosta tuomariraportin. Erotuomariraportin perusteella A:lle on määrätty Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen kurinpitäjän toimesta kaikkiaan kahden sarjaottelun pelikielto. Kurinpitäjä ei ole erikseen varannut tilaisuutta A:lle tulla kuulluksi.

 

A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko A sitoutunut Jääkiekkoliiton kurinpitomenettelyyn ja olisiko A:lle tullut ennen kurinpitopäätöksen tekemistä tullut kurinpitäjän toimesta varata tilaisuus lausuman antamiseen. Kysymys on lisäksi siitä, onko pelikiellon määräämiselle ollut riittävät ja sääntöjen mukaiset perusteet.

 

II Kurinpitomenettelyyn sitoutuminen

 

A on todennut, ettei hän ollut pelipassin lunastamisen yhteydessä sitoutunut Jääkiekkoliiton kilpailusääntöihin. Jääkiekkoliitto on todennut, että pelipassin yhteydessä ei erikseen mainita sitoutumista, mutta kilpailusääntöjen kohdan 1.1 mukaan pelaaja sitoutuu pelipassin lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Jääkiekkoliitto on edelleen todennut, että oikeusturvalautakunta on hyväksynyt tämän sitouttamisen.

 

Urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuuluu, että urheilijalle voidaan määrätä kilpailu- tai pelikielto, jos kiellon antaminen perustuu sellaisiin sääntöihin tai sopimuksiin, joihin urheilija on sitoutettu. Sopimusperusteisessa kurinpidossa kurinpito on mahdollista kohdistaa niihin, jotka ovat sitoutuneet kurinpitotoimivallan alaisuuteen. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että sitoutumisen on perustuttava hiljaiseen tai nimenomaiseen suostumukseen. Hiljainen hyväksyntä tapahtuu tavallisesti kilpailuun ilmoittautumisena (ks. Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 49, 54 ja 61).  

 

Jääkiekkoliiton pelipassin hankkimiseen ei ole sisällytetty vaiheita, joiden tarkoituksena olisi sitouttaa pelaaja Jääkiekkoliiton sääntöihin esimerkiksi erikseen rastitettavalla sitoumuksella tai muulla nimenomaisella tahdonilmaisulla. Kuten oikeusturvalautakunta on jo ratkaisussaan UOL 9/2015 todennut, tätä voidaan pitää järjestelmän puutteena. Epäselvyyksien välttämiseksi Jääkiekkoliiton olisi syytä täsmentää sitouttamista koskevaa menettelyä. Sitoutuminen sääntöihin ja myös Jääkiekkoliiton kurinpitovaltaan voi kuitenkin tapahtua myös muilla tavoin. Pelipassin lunastaminen ja kilpailutoimintaan osallistuminen voi osoittaa, että pelaaja on tosiasiallisella toiminnallaan osoittanut hiljaisesti sitoutuneensa Jääkiekkoliiton kurinpitovaltaan.

 

A on hankkinut kautta 2015 - 2016 koskevan pelipassin 17.6.2015 ja hän pelaa Jokereiden C-joukkueessa. A on oman ilmoituksensa mukaan jo useiden vuosien ajan pelannut Jokereissa ja siten osallistunut Jääkiekkoliiton kilpailutoimintaan. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 1.1 mukaan muun muassa seurojen tulee informoida pelaajiaan Jääkiekkoliiton kilpailusäännöistä.  Jääkiekon kilpailutoimintaan säännöllisesti osallistuva henkilö on epäilemättä tietoinen siitä, että kilpailutoiminnassa tulee noudattaa kilpailutoimintaa järjestävän tahon eli Jääkiekkoliiton sääntöjä. Kilpailusäännöt ja Jääkiekon säännöt ovat myös kaikkien nähtävillä ja tutustuttavissa Jääkiekkoliiton internet-sivuilla. Jääkiekkoliiton alaiseen seuratoimintaan ja kilpailutoimintaan useiden vuosien ajan osallistuva henkilö ei voi olla näistä tietämätön. Ottelutapahtumaan liittyvän kurinpitotoimivallan hyväksymisen voidaan katsoa tapahtuvan peliin osallistumisen kautta.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n on pelipassin lunastamalla ja Jääkiekkoliiton järjestämään kilpailutoimintaan osallistumalla katsottava sitoutuneen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöihin ja jääkiekon sääntöihin sekä Jääkiekkoliiton kurinpitovaltaan kilpailusääntöjen tarkoittamissa tilanteissa.

 

III Kurinpitomenettelyn arviointi

 

(a)  Kuulemista koskevat tapahtumat ja säännöt

 

A on valituksesta ilmenevän mukaan heti erotuomarin ratkaisun jälkeen ilmaissut olevansa eri mieltä ottelurangaistuksen perusteesta. A on katsonut, että erotuomariraporttiin olisi tullut merkitä pelaajan olevan eri mieltä tapahtumista ja että asiassa voisi olla tarpeen pyytää pelaajan lausumaa tapahtumista. A ei ollut osannut oma-aloitteisesti ilmoittaa kurinpitäjälle haluavansa antaa lausuman asiassa.

 

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (esimerkiksi UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010, UOL 23/2011 ja UOL 15/2014). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen urheilijan oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL18/2015).

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 10.2 § on määräykset kurinpitomenettelyssä noudatettavasta kuulemisesta. Sääntökohta on asiaan vaikuttavilta osin seuraava:

 

Ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa.

 

Kuulemisesta voidaan luopua mikäli seuraamuksena oleva peli - tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi.

 

Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus.

 

Mikäli kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole annettu peli- tai ottelurangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 §:n mukaan rangaistukseen voidaan muun ohella tuomita pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Edelleen Jääkiekon sääntökirjan kohdan 110 § (ii-kohta) mukaan ottelurangaistuksesta seuraa automaattisesti yhden ottelun pelikielto.

 

(b)  Oikeusturvalautakunnan johtopäätös kurinpitomenettelystä

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen kuulemista koskevan sääntökohdan mukaan pääsääntönä on se, että pelaajalle varataan erikseen tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä. Tästä on poikkeuksena tilanteet, joissa pelaajalle on määrätty ottelu- tai pelirangaistus ja lisärangaistuksena on enintään neljän ottelun pelikielto. Näissä tilanteissa sääntöjen mukaan pelaajalla on oikeus ilmoittaa halustaan tulla kuulluksi. Kuulemismahdollisuus siten on näissäkin tilanteissa, mutta pelaajan tulee kilpailusääntöjen perusteella olla itse oma-aloitteinen.

 

Arvioitaessa sitä, onko Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä huolehdittu kuulemisperiaatteen keskeisen sisällön toteutumisesta, lautakunta toteaa seuraavan. Kuulemisen tarkoituksena on, että kurinpitomenettelyn kohteena oleva taho saa tiedokseen kurinpitomenettelyn käynnistymisen ja hänellä on mahdollisuus lausua kaikesta selvityksestä ja antaa oma vastineensa tapahtumista. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan on selvää, että erotuomari laatii erillisen raportin tilanteesta, jossa pelaajalle on tuomittu ottelussa peli- tai ottelurangaistus. Tämän raportin perusteella kurinpitäjä harkitsee, onko pelaajalle syytä määrätä yhden ottelun automaattisen pelikiellon lisäksi kurinpitona lisää pelikieltoa. Jos kurinpitäjän harkitsema pelikielto on enintään neljän ottelun mittainen, sääntöjen mukaan kurinpitäjän ei tarvitse erikseen varata tilaisuutta kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle vastineen antamiseen. Pelin aikana ottelurangaistuksen saanut henkilö tulee ottelurangaistuksen määräämisen hetkellä tietoiseksi siitä, että tapahtumat johtavat sääntöjen mukaiseen yhden ottelun automaattiseen pelikieltoon ja että tilanne arvioidaan vielä kurinpitäjän toimesta.

 

Kuulemismenettelyä on Jääkiekon kilpailusäännöissä kevennetty tietyissä edellä tarkemmin selostetuissa rajatuissa tilanteissa ja ainoastaan, jos pelikielto ei ole myöskään pituudeltaan kuin enintään neljä ottelua. Näissä tilanteissa vastineen antaminen ja kuulemisen toteutuminen on määrätty tapahtuvaksi pelaajan aloitteesta. Lisäksi kurinpitäjä voi halutessaan kuulla pelaajaa tai toimihenkilöä kaikissa tilanteissa. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa A:lle on määrätty ottelun aikana ottelurangaistus. Tästä on seurannut ottelun jälkeen laadittu erotuomariraportti ja kurinpitäjän määräämä kaikkiaan kahden ottelun pelikielto, josta sääntöjen mukaan yhden ottelun pelikielto on automaattinen seuraamus ottelurangaistuksesta ja kurinpitäjä on harkinnut lisäksi yhden ottelun pelikiellon.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A on ottelurangaistuksen johdosta tullut tietoiseksi siitä, että tapahtuneesta voi seurata kurinpitoseuraamus. Hänellä on ollut ottelun jälkeen mahdollisuus selvittää kilpailusäännöistä menettelytavat ottelurangaistusta koskevassa tilanteessa ja ilmoittaa haluavansa antaa oman selvityksen tapahtumista. Hän on ollut tietoinen myös siitä tosiasiallisesta tapahtumasta, josta ottelurangaistus on määrätty ja josta mahdollinen kurinpitorangaistus voidaan määrätä. Tällaisessa tilanteessa riittävänä voidaan pitää sitä, että pelaajan tulee itse ilmoittaa halustaan selvityksen antamiseen. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukainen kuulemismenettely turvaa kuulemisperiaatteen keskeisen sisällön toteutumisen ja kuulemismenettelyä voidaan pitää riittävänä.

 

Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen kurinpitäjä on menetellyt kilpailusääntöjen mukaisesti. Kurinpitomenettelyssä on myös riittävästi turvattu A:n oikeus tulla kuulluksi ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä.

 

IV Pelikiellon määräämisen perusteet

 

(a)  Tapahtumat ja sääntömääräykset

 

A on kiistänyt potkaisseensa S:ää ja katsonut, että erotuomariraportin sisältö ei vastaa tapahtumienkulkua. A on oheistanut valitukseensa kahden Jokerit-joukkueen pelaajan vanhemman lausumat ja vastustajajoukkueen valmentajan ilmoituksen S:n kertomasta.

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun ohella pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Jääkiekon sääntökirjan kohdan 110 § (ii) mukaan ottelurangaistuksesta seuraa automaattisesti vähintään yhden ottelun pelikielto.

 

Sääntökirjan kohdan 152 mukaan potkulla tarkoitetaan tilannetta, jossa pelaaja tekee luistimellaan mitä tahansa vastustajan kehon osaa kohti suuntautuvan heilahtavan potkuliikkeen. Kohdan 152 (i) mukaan pelaajalle, joka potkaisee tai yrittää potkaista vastustajaa, tuomitaan ottelurangaistus.

 

Tuomariraportin mukaan A:lle on ajassa 39.11 minuuttia määrätty ottelurangaistus. Tuomariraportissa on todettu seuraavaa:

 

Joukkueiden pelaajien välillä oli ollut sanailua ja erotuomari oli saanut estettyä fyysisen kontaktin. Viimeisenä luistellut A (pelinumero 9) oli luistellut S:n (pelinumero 28) ohi ja ollessaan S:n takana A oli nostanut luistintaan noin 30 senttimetriä irti jäästä ja potkaissut S:ää pohkeeseen luistimen ollessa koko potkun ajan irti jäästä. S oli horjahtanut tilanteessa, mutta ei ollut loukkaantunut.

 

A on todennut, että hän oli tilanteessa horjahtanut ja hänen jalkansa oli saattanut nousta jäästä. Mistään potkuliikkeestä ei ollut kysymys. A on liittänyt valitukseensa kahden pelaajan vanhemman selostukset tilanteesta ja S:n ilmoituksen joukkueen valmentajan välityksellä. Toinen vanhemmista ei ollut nähnyt mitään potkuliikettä. Toinen vanhemmista on todennut nähneensä A:n luistelevan kohti oman joukkueen vaihtoaitiota ja sen, että vastustajajoukkueen pelaajan maila oli pudonnut. Mitään erillistä potkuliikettä hän ei ollut havainnut. S:n joukkueen valmentaja on ilmoittanut keskustelleensa S:n kanssa tapahtuneesta. Potku ei ollut osunut jalkaan, vaan mailaan.

 

(b) Oikeusturvalautakunnan johtopäätös

 

Kurinpitäjä on perustanut kurinpitoseuraamuksen määräämisen erotuomariraporttiin ja katsonut A:n rikkoneen sääntökirjan kohdassa 152 olevaa pelaajaan kohdistuvaa potkua koskevaa määräystä. Erillisen kurinpitoseuraamuksen määrääminen sääntökirjan kohdan 152 rikkomisesta on ollut mahdollista Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.4 nojalla.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka erotuomariraporttia voidaan lähtökohtaisesti pitää luotettavana, raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa kilpailutuomariin ja erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta (ks. myös UOL 14/2009 ja UOL 21/2014).

 

A on itse kiistänyt potkuliikkeen ja hän on lisäksi toimittanut oikeusturvalautakunnalle kolmen henkilön sanalliset kuvaukset havainnoistaan. Näistä keskeisin on vastustajajoukkueen pelaajan S:n lausunto, vaikkakin se on annettu joukkueen valmentajan välityksellä. Myös toisen vanhemman lausunto on S:n lausunnon kanssa samansuuntainen sen osalta, että tämän lausunnon mukaan maila olisi pudonnut. Nämä tapahtumakuvaukset eivät ole olleet kurinpitäjän käytössä hänen tehdessään ratkaisunsa. Tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat ja tosiasiat voivat kurinpitomenettelyn ja sitä koskevan muutoksenhaun kestäessä täsmentyä, kun niistä esitetään selvitystä. Tällöin kurinpitoseuraamus tulee määrätä ja määrätyn seuraamuksen oikeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta arvioida selvitetyiksi katsottujen tosiasioiden pohjalta. Näin on asia siinäkin tapauksessa, että tapahtumainkulusta saadaan uutta selvitystä vasta muutoksenhakuvaiheessa.

 

Jääkiekon sääntökirjan kohdan 152 potkulla tarkoitetaan tekoa, jossa pelaaja tekee luistimellaan mitä tahansa vastustajan kehon osaa kohti suuntautuvan heilahtavan potkuliikkeen. Erotuomariraportin mukaan potku olisi osunut vastustajajoukkueen pelaajaa pohkeeseen. S:n ilmoituksen mukaan potku ei ollut kuitenkaan osunut hänen pohkeeseensa, vaan mailaan. S:n ilmoituksen mukaan kysymyksessä olisi kuitenkin ollut potku. Kaksi Jokerit-joukkueen pelaajan vanhempaa ei ollut nähnyt tai havainnut erillistä potkuliikettä. Toinen vanhemmista kertoo S:n mailan putoamisesta ja erotuomarin voimakkaasta reagoinnista.

 

A on kiistänyt potkuliikkeen kokonaan. Tätä tukee osin kahden pelaajan vanhemman antamat lausunnot. Vastustajajoukkueen pelaaja S:n lausuman oikeusturvalautakunta ymmärtää siten, että kysymyksessä on ollut A:n toiminnan kuvaus ja että S:n mukaan kysymyksessä oli ollut potku, joka oli osunut mailaan. Erotuomariraportin sisällön oikeellisuutta on asiallisen perustein horjutettu sen osalta kuin erotuomariraportissa oli katsottu potkun osuneen S:ää pohkeeseen. S:n ilmoituksen mukaan näin ei ollut tapahtunut, vaan potku oli osunut mailaan. Sen sijaan erotuomariraportin oikeellisuutta ei ole osoitettu olevan syytä epäillä potkuliikkeen osalta. Myös S:n ilmoituksen mukaan kyse oli ollut potkusta. A on kiistänyt potkun ja kahden Jokerit-joukkueen pelaajan vanhemman raportin perusteella he eivät olleet havainneet potkua. Lautakunta katsoo, että pelkästään näiden lausumien perustella ei kuitenkaan ole aihetta epäillä itse potkuliikkeen tapahtumista huomioon ottaen erotuomariraportin ja S:n lausuman tältä osin yhdenmukainen sisältö.  

 

Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että A on erotuomariraportissa kuvatussa tilanteessa potkaissut kohti S:ää potkun osuessa S:n mailaan. Potku on tapahtunut pelitilanteen ollessa keskeytyneenä ja pelaajien luistellessa kohti omia vaihtoaitioitaan. Vaikka potkun ei voida katsoa osuneen vastustajajoukkueen pelaajaan, kysymys on ollut potkusta kohti pelaajaa. Kysymyksessä on näin ollen jääkiekon sääntökirjan kohdassa 152 tarkoitettu potku ja erillisen kurinpitoseuraamuksen määräämiseen on ollut tapaukseen sovellettavaksi tulevien sääntömääräysten edellyttämät perusteet. Aihetta pelikiellon kumoamiseen ei ole.

 

A:lle määrätyn pelikiellon osalta oikeusturvalautakunta totea, että ottelurangaistuksesta seuraa aina vähintään yhden ottelun pelikielto. Tähän nähden ja ottaen lisäksi huomioon sen, että kysymyksessä on ollut pelikatkon aikana tapahtunut sääntökirjan tarkoittama potku, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Jääkiekkoliiton määräämää kahden (2) ottelun pelikieltoa ole pidettävä liian ankarana seuraamuksena A:n menettelystä eikä pelikieltoa ole aihetta lyhentää.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutuilla perusteilla, että perusteita Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen kurinpitäjän päätöksen 20.8.2015 lopputulosta A:lle määrätyn pelikiellon osalta ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Äänestys.  

 

 

 

 

 

Jukka Sippo                                                                                      Timo Ojala

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Pia Ek, Heikki Halila, Hilkka Salmenkylä ja Jukka Virtanen.


Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa Dnro 31/2015                   

 

Puheenjohtaja Sippo: Olen muutoin samaa mieltä lautakunnan ratkaisussa esitetystä mutta kuulemismenettelyn asianmukaisuuden osalta totean seuraavaa.

 

Kilpailusääntöjen kuulemista koskevan sääntökohdan mukaan pääsääntönä on se, että pelaajalle varataan erikseen tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä. Kuulemisesta voidaan kuitenkin luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Näissä tilanteissa pelaajalla on sääntöjen mukaan oikeus tulla kuulluksi, jos hän ilmoittaa halustaan tulla kuulluksi viimeistään ottelua seuraavana arkipäivänä. Pelaajan tulisi siis näissä tilanteissa olla itse aloitteellinen, jos hän haluaa tulla kuulluksi.

 

Kilpailusääntöjen mukaan erotuomari laatii erillisen raportin tilanteesta, jossa pelaajalle on tuomittu ottelussa peli- tai ottelurangaistus. Tämän raportin perusteella kurinpitäjä harkitsee, onko pelaajalle syytä määrätä sääntöjen mukaan automaattisesti seuraavan yhden ottelun pelikiellon lisäksi kurinpitona lisää pelikieltoa. Sääntöjen mukaan kurinpitäjän ei siis kuitenkaan tarvitse erikseen varata tilaisuutta kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle vastineen antamiseen, jos kurinpitäjän harkitsema pelikielto on enintään neljän ottelun mittainen.

 

Ottelurangaistuksen saatuaan A on voinut edellä mainittujen sääntömääräysten perusteella sinänsä lähteä siitä, että rangaistuksen perusteena oleva hänen menettelynsä voi tulla arvioitavaksi lisäksi kurinpitäjän toimesta, joka voi määrätä lisää pelikieltoa. Sääntöjen mukaan kurinpitomenettelystä ei kuitenkaan tällöin tarvitse ilmoittaa sen kohteelle eikä varata tälle tilaisuutta antaa omaa selvitystään asiassa, jos kurinpitomenettelyssä määrätään enintään neljän pelin pelikielto eikä kurinpitäjä pidä kuulemista tarpeellisena.

 

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (esimerkiksi UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010, UOL 23/2011 ja UOL 15/2014). Kuulemisperiaatetta onkin vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu ensinnäkin, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelyn käynnistymisestä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Lisäksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL18/2015).

 

Kuulemisvelvoite merkitsee siten sitä, että kurinpidon kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettava kurinpitomenettelystä ja että hänelle on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi kurinpitomenettelyssä. Katson, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta riittävää ei tässä suhteessa ole pelkästään se, että asianomainen on esimerkiksi sääntöjen perusteella tietoinen kurinpitoseuraamuksen mahdollisuudesta, eikä sekään, että säännöissä edellytetään asianomaisen osaavan oma-aloitteisesti osallistua kurinpitomenettelyyn. Kuulemistilaisuudesta huolehtiminen kuuluu sille, joka on kurinpitomenettelyn asianmukaisuudesta vastuussa, ei sen sijaan kurinpitomenettelyn kohteelle. Asianmukaista ei ole myöskään se, että kuulemisvelvoite kurinpitoseuraamusta harkittaessa on jätetty riippumaan kurinpitorangaistuksen (pelikiellon) pituudesta.

 

Kurinpitomenettelyssä on sinänsä noudatettu Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaista menettelyä. Tämä menettely ei kuitenkaan ole taannut sitä, että A olisi tullut tosiasiassa tietoiseksi vireillä olleesta kurinpitomenettelystä ja siitä, miten hänen olisi tullut menetellä voidakseen esittää käsityksensä asiassa. A:lle ei myöskään ole varattu tilaisuutta antaa omaa vastinettaan ja selvitystään asiassa. Näistä syistä katson, että kurinpitorangaistuksen määräämisessä noudatettu menettely ei ole ollut kuulemisperiaatteen kannalta asianmukainen.

 

A:lla on kuitenkin ollut tilaisuus esittää vastineensa ja selvityksensä oikeusturvalautakunnalle ja näin hän on menetellytkin. Tähän nähden katson, että asian palauttaminen kurinpitomenettelyyn ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista. Otan siten asian välittömästi ratkaistavaksi ja päädyn siinä samaan lopputulokseen kuin lautakunnan enemmistö sen mainitsemilla perusteilla.

 

 

 

 

 

Vakuudeksi

                                                                                       Timo Ojala