36/2015 Ratsastus Kurinpito - Kurinpitopäätöksen peruuttaminen Lautakuntamenettely - Käsittelyn jatkaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS Nro 36/2015

 

                                                                                                             27.10.2015  Diaarinro 3/2013

 

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallituksen päätös 15.1.2013 A:lle määrätystä kahden vuoden kilpailu- ja toimitsijakiellosta

 

ASIA

 

Kilpailu- ja toimitsijakielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

Suomen Ratsastajainliitto ry

 

ASIAN TAUSTA

 

Oikeusturvalautakunnan aikaisempi käsittely

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallitus on päätöksellään 19.5.2011 määrännyt A:n kilpailu- ja toimitsijakieltoon 20.5.2011 alkaen. Kiellon on ilmoitettu olevan voimassa toistaiseksi ja kielto koskee kotimaista ja kansainvälistä toimintaa. Päätöksen perusteina on todettu, että A on tuomittu lainvoimaa vailla olevalla käräjäoikeuden tuomiolla seksuaalirikoksista. Päätöksessä on todettu, että asia käsitellään uudestaan hallituksessa sen jälkeen, kun tuomio on lainvoimainen.

 

Oikeusturvalautakunta on 17.6.2011 antamallaan päätöksellä (UOL 17/2011) kumonnut Ratsastajainliiton päätöksen. Oikeusturvalautakunta on todennut päätöksessään, että Ratsastajainliiton hallituksen päätös 19.5.2011 ei ole perustunut A:ta velvoittaviin sääntömääräyksiin. A:lle määrätty väliaikainen kilpailu- ja toimitsijakielto on siten perusteeton. Lisäksi asian käsittelyssä oli tapahtunut olennainen menettelyvirhe A:n kuulemisen osalta. 

 

Ratsastajainliitto on pyytänyt oikeusturvalautakuntaa käsittelemään asian uudestaan. Oikeusturvalautakunta on päätöksellään 29.11.2011 (UOL 29/2011) hylännyt uudelleen käsittelemistä koskevan pyynnön.

 

Ratsastajainliitto ei ole noudattanut oikeusturvalautakunnan ratkaisua eikä kumonnut päätöstään.

 

Kanne yleisessä tuomioistuimessa ja asian jatkokäsittely

 

A vaati Helsingin käräjäoikeudessa 17.8.2011 vireille panemassaan kanteessa muun ohella, että Ratsastajainliiton hallituksen päätös 19.5.2011 A:lle määrätyn kilpailu- ja toimitsijakiellon osalta kumotaan.  

 

Ratsastajainliiton hallitus on päätöksellään 15.1.2013 määrännyt A:lle kahden vuoden kilpailu- ja toimitsijakiellon.

 

A on oikeusturvalautakunnalle 14.2.2013 toimittamassaan valituksessa vaatinut, että Ratsastajainliiton 15.1.2013 määräämä kilpailu- ja toimitsijakielto kumotaan.

 

Ratsastajainliitto on käräjäoikeudessa 22.3.2013 vireille panemassaan vastakanteessa vaatinut muun ohella sen vahvistamista, että Ratsastajainliiton päätökset 19.5.2011 ja 15.1.2013 ovat syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä ja että päätökset ovat lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisina pätevät.

 

Oikeusturvalautakunta on välipäätöksessään 24.5.2013 (UOL 7/2013) todennut, että A:n valituksen käsittelyä jatketaan sen jälkeen, kun käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa siitä, ottaako käräjäoikeus tutkittavakseen Suomen Ratsastajainliitto ry:n vastakanteen koskien 15.1.2013 tehtyä Ratsastajainliiton päätöstä.

 

Helsingin käräjäoikeus on päätöksellään17.12.2013 jättänyt Ratsastajainliiton vastakanteen tutkimatta siltä osin kuin siinä oli vaadittu Ratsastajainliiton hallituksen päätöksen 15.1.2013 vahvistamista. Käräjäoikeuden päätös on tältä osin lainvoimainen.

 

Käräjäoikeus on 2.4.2014 antanut tuomionsa koskien A:n kannetta, jossa hän oli muun ohella vaatinut Ratsastajainliiton päätöksen 19.5.2011 kumoamista. Ratsastajainliitto oli vaatinut vastakanteessaan sen vahvistamista, että Ratsastajainliiton hallituksen päätös 19.5.2011 oli pätevä. Käräjäoikeus on lausumillaan perusteilla kumonnut Ratsastajainliiton päätöksen ja hylännyt Ratsastajainliiton vastakanteen.

 

Ratsastajainliitto on valittanut hovioikeuteen vaatien, että A:n kanne hylätään ja Ratsastajainliiton vastakanne hyväksytään. Hovioikeus on tuomiollaan 12.6.2015 kumonnut käräjäoikeuden tuomion, hylännyt A:n kanteen ja hyväksynyt Ratsastajainliiton vastakanteen. Hovioikeus on katsonut, että A:lle oli varattu 19.5.2011 päätökseen liittyen asianmukainen tilaisuus tulla kuulluksi.

 

Hovioikeus on vahvistanut, että Ratsastajainliiton päätös 19.5.2011 A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen osalta oli pätevä.

 

Korkein oikeus ei ole päätöksellään 2.9.2015 myöntänyt A:lle valituslupaa. Hovioikeuden tuomio on jäänyt pysyväksi.

 

ASIANOSAISTEN LAUSUMAT ASIAN JATKOKÄSITTELYSTÄ

 

A:n lausuma

 

A on 8.9.2015 toimittanut oikeusturvalautakunnalle lausuman, jossa A on ilmoittanut, ettei korkein oikeus myöntänyt asiassa valituslupaa. A on lausumassaan uudistanut valituksessaan esittämänsä vaatimuksen ja vaatinut, että Ratsastajainliiton hallituksen päätös 15.1.2013 kumotaan ja että Ratsastajainliitto velvoitetaan korvaamaan A lautakuntakulut 5 500,38 eurolla.

 

Ratsastajainliiton vastine

 

Ratsastajainliitto on todennut 21.9.2015 päivätyssä lausumassaan, että Ratsastajainliiton päätös 19.5.2011 A asettamisesta kilpailu- ja toimitsijakieltoon 20.5.2011 alkaen oli hovioikeuden lainvoimaisella tuomiolla vahvistettu päteväksi. Tämän johdosta Ratsastajainliiton hallitus oli 17.6.2015 tekemällään päätöksellä määrännyt A:lle määrätyn kilpailu- ja toimitsijakiellon pantavaksi täytäntöön 24.6.2015 alkaen ja määrännyt sen päättymään 1.1.2017. Lisäksi Ratsastajainliitto oli peruuttanut hallituksen kurinpitopäätöksen 15.1.2013.

 

Ratsastajainliitto on lisäksi todennut, että koska oikeusturvalautakunnassa vireillä olevan valituksen kohteena oleva Ratsastajainliiton päätös oli peruutettu, asian käsittelyn jatkamiselle lautakunnassa ei ollut perusteita. Asian käsittely lautakunnassa oli sen vuoksi lopetettava.

 

Ratsastajainliitto oli lisäksi kiistänyt A:n lautakuntakulut määrältään ja perusteiltaan 2 077,50 euroa ylittäviltä osin.

 

A:n lisälausuma

 

A on lisälausumassaan 22.9.2015 todennut, että Ratsastajainliitto oli peruuttanut valituksen kohteena olevan ratkaisun, joten A oli voittanut asian ja Ratsastajainliitto tuli velvoittaa korvaamaan A:n lautakuntakulut ja lautakunnan valitusmaksu tuli palauttaa. A on lisäksi todennut, ettei hänen tarkoituksenaan ollut peruuttaa valitusta, vaan lautakunnan tuli todeta A:n voittaneen asian. A oli saanut tietoonsa valituksen kohteena olevan ratkaisun peruuttamisen vasta Ratsastajainliiton 21.9.2015 päivätyssä lausumassa, joten kaikki tarpeelliset kulut tuli korvata tähän ajankohtaan saakka.

 

Ratsastajainliiton vastine A:n lisälausumaan

 

Ratsastajainliitto on 29.9.2015 lautakunnalle toimittamassaan lausumassa todennut, että asiassa ei ole mahdollista antaa A:n vaatimaa ratkaisua, jossa hänen todettaisiin voittaneen valitusasiansa. A:n vaatimus on perusteeton ja mahdoton tältä osin. Asian käsittelyä ei voida lautakunnassa jatkaa, koska valituksen kohteena oleva päätös on peruutettu. Päätöksen peruuttaminen ei tarkoita sitä, että Ratsastajainliitto olisi myöntänyt A:n vaatimukset oikeiksi. Hovioikeuden tuomion lopputulos huomioon ottaen A:n vaatimukset ovat perusteettomia. A:n vaatimat lautakuntakulut ovat perusteettomat 2 077,50 euroa ylittäviltä osin, kun asiassa otetaan huomioon hovioikeuden tuomion lopputulos ja tuomiosta ilmenevät perusteet.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n hallitus on ensin päätöksellään 19.5.2011 määrännyt A:n kilpailu- ja toimitsijakieltoon 20.5.2011 alkaen. Kiellon on ilmoitettu olevan voimassa toistaiseksi ja kielto koskee kotimaista ja kansainvälistä toimintaa. Päätöksessä todetun mukaan asia käsitellään uudestaan hallituksessa sen jälkeen, kun päätöksen perusteena oleva A:ta koskenut rikosasian tuomio on lainvoimainen. Tämä Ratsastajainliiton päätös 19.5.2011 on hovioikeuden lainvoimaisella tuomiolla 12.6.2015 pysytetty ja vahvistettu päteväksi.

 

Sen jälkeen, kun Ratsastajainliiton päätöksessä 19.5.2011 todettu A:ta koskenut rikosasia oli ratkaistu lainvoimaisesti, Ratsastajainliitto on päätöksellään 15.1.2013 määrännyt A:lle kahden vuoden kilpailu- ja toimitsijakiellon. A on valittanut päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan katsoen päätöksen olevan perusteeton ja määrätyn seuraamuksen sääntöjen vastainen. Sen jälkeen Ratsastajainliitto on toimittanut samaa päätöstä koskevan kanteen Helsingin käräjäoikeuteen, jossa se on vaatinut muun ohessa, että liiton 15.1.2013 tekemä päätös on syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja liiton sääntöjen mukaisena pätevä. Käräjäoikeus on 17.12.2013 antamallaan päätöksellä jättänyt kanteen tutkimatta. Käräjäoikeuden päätös on lainvoimainen. Käräjäoikeus on siten jättänyt tutkimatta Ratsastajainliiton kanteen Ratsastajainliiton päätöksen 15.1.2013 osalta eli siltä osin kuin A:n valitus on vireillä oikeusturvalautakunnassa. A:n valituksen tutkimiselle lautakunnassa ei siten ole tältä osin ole estettä.

 

Hovioikeuden todettua tuomiollaan Ratsastajainliiton päätöksen 19.5.2011 päteväksi Ratsastajainliitto on päätöksellään 17.6.2015 määrännyt A:lle 19.5.2011 määrätyn toistaiseksi voimassa olevan kilpailu- ja toimitsijakiellon pantavaksi täytäntöön 24.6.2015 lukien ja määrännyt sen päättymään 1.1.2017. Samassa yhteydessä Ratsastajainliitto on peruuttanut 15.1.2013 tekemänsä ja nyt valituksen kohteena olevan päätöksensä.

 

A on katsonut, että Ratsastajainliiton peruutettua valituksen kohteena olevan päätöksensä A oli voittanut asian ja Ratsastajainliitto on velvoitettava korvaamaan hänen lautakuntakulunsa. Ratsastajainliitto on puolestaan katsonut, että valituksen kohteena olevan päätöksen peruuttamisen jälkeen asiassa ei ole edellytyksiä jatkaa asian käsittelyä lautakunnassa ja että päätöksen peruuttaminen ei osoita A:n voittaneen asiaa. 

 

Lautakunnassa on kysymys ensinnäkin siitä, voidaanko valituksen käsittelyä jatkaa ja toiseksi lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta.

 

Oikeusturvalautakunnan kannanotto asian käsittelyn jatkamiseen

 

Lautakunta toteaa, että Ratsastajainliitto oli valituksen kohteeksi todetussa päätöksessään 15.1.2013 antanut aikaisemmassa ratkaisussaan 19.5.2011 todetun lopullisen kurinpitoratkaisun. Ratkaisussa 15.1.2013 oli määritetty lopulliseksi kilpailu- ja toimitsijakiellon kestoksi kaksi vuotta, kun aikaisemmassa väliaikaiseksi tarkoitetussa päätöksessä 19.5.2011 kilpailu- ja toimitsijakiellon oli ilmoitettu olevan voimassa toistaiseksi.

 

Ratsastajainliiton aikaisempi päätös 19.5.2011 on todettu hovioikeuden tuomiolla päteväksi. Ratsastajainliiton päätöksessä 19.5.2011 ei ole kuitenkaan otettu kantaa esimerkiksi rangaistuksen määräämistä koskeviin kysymyksiin, koska päätös oli siinä todetun mukaisesti tarkoitettu väliaikaiseksi. A:lle määrätyn kurinpitorangaistuksen lajiin ja määrään ei ole otettu kantaa myöskään hovioikeuden tuomiossa. Rangaistuksen määrään on otettu kantaa vasta Ratsastajainliiton päätöksessä 15.1.2013, joka on kuitenkin Ratsastajainliiton päätöksellä 17.6.2015 peruutettu.

 

A:n valituksen kohteena oleva Ratsastajainliiton päätös 15.1.2013 ei ole enää voimassa. Lautakunta toteaa, että Ratsastajainliiton päätös peruuttaa A:han kohdistettu kurinpitoratkaisu 15.1.2013 saattaa olla A:n oikeusturvan kannalta ongelmallinen siihen nähden, että kurinpitorangaistuksen kestoa koskeva kysymys on tullut arvioitavaksi vasta siinä yhteydessä, kun aikaisempi 19.5.2011 annettu rangaistus on määrätty 17.6.2015 tehdyn peruuttamisratkaisun yhteydessä pantavaksi täytäntöön. Ratsastajainliitto ei myöskään lautakunnan tiedusteltua 18.6.2015 asian jatkokäsittelystä ilmoittanut, että se oli juuri päivää aikaisemmin kumonnut valituksen kohteena olevan ratkaisun. Tätä Ratsastajainliiton asiamies ei ollut ilmoittanut myöskään A:lle siinä yhteydessä, kun se oli 18.6.2015 lähetetyllä sähköpostiviestillä ilmoittanut panevansa aikaisemman toistaiseksi voimassa olevan toimitsijakiellon täytäntöön. Ratsastajainliiton asiamies on ilmoittanut 18.6.2015 oikeusturvalautakunnalle, että asian käsittelyä voisi olla syytä lykätä, kunnes hovioikeuden tuomio on lainvoimainen jättäen tuossa yhteydessä ilmoittamatta valituksen käsittelyn jatkamisen kannalta olennaista tietoa siitä, että valituksen kohteena oleva ratkaisu oli päivää aikaisemmin eli 17.6.2015 peruutettu.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa lopputuloksenaan, että Ratsastajainliiton peruutettua A:n valituksen kohteena olevan päätöksensä valituksen käsittelyn jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Näin ollen lausunnon antaminen A:n valituksesta raukeaa.

 

Lautakuntakulut

 

Lautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

Lausunnon antaminen asiassa raukeaa sen vuoksi, että A:n lautakunnassa vireille paneman valituksen jälkeen Ratsastajainliitto on peruuttanut valituksen kohteena olevan päätöksen. Ratsastajainliitto on velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset ja tarpeelliset lautakuntakulut. 

 

Ratsastajainliitto on kiistänyt määrältään ja perusteeltaan A:n lautakuntakulut      2 077,50 euroa ylittäviltä osin. Ratsastajainliitto on katsonut kulut perusteettomiksi 13.8.2015 jälkeiseltä ajalta, koska tuolloin lautakunta oli ilmoittanut asian käsittelyä jatkettavan sen jälkeen, kun tiedetään, antaako korkein oikeus asiassa valitusluvan. Kun korkein oikeus ei antanut valituslupaa, A:n esittämät väitteet 13.8.2015 jälkeen olivat perusteettomia ja tuomioistuimessa jo tutkittuja.

 

A:n asiamiehen palkkiovaatimuksen mukaan asian hoitamiseen on käytetty aikaa yhteensä 17,05 tuntia. Näistä toimenpiteistä noin 10 tuntia koskee valituksen laatimista ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteistä noin seitsemän tuntia koskee asian jatkokäsittelyä koskevaa lausumaa sen jälkeen, kun korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.

 

Lautakunta toteaa, että A:n asiamies on lausumassaan 8.9.2015 oikeusturvalautakunnalle esittänyt oman näkemyksensä siitä, mitkä kysymykset ovat hovioikeuden lainvoimaisen tuomion jälkeenkin ratkaistavana ja mihin seikkoihin valituksen tueksi vedotaan. Lausuman laatimisen aikaan A:n tai oikeusturvalautakunnan tiedossa ei ole ollut, että Ratsastajainliitto oli jo aikaisemmin peruuttanut valituksen kohteena olevan ratkaisun. A on vasta Ratsastajainliiton lausumassa 21.9.2015 saanut tietoonsa, että valituksen kohteena oleva päätös on peruutettu. Tähän nähden A:n lausumaa 8.9.2015 ja siinä esitettyjä perusteita ei voida pitää tarpeettomina. Ylimääräiset kulut ovat aiheutuneet Ratsastajainliiton oman toiminnan johdosta sen jätettyä ilmoittamatta jo kesäkuussa 2015, että valituksen kohteena oleva päätös on peruutettu.

 

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että A:n asiamiehen palkkiovaatimus on kokonaisuudessaan perusteltu. Kysymys on A:n omasta asiasta, joten kuluista ei tule myöskään vähentää arvonlisäveron osuutta.

 

 

Päätöslauselma

 

Suomen Ratsastajainliitto ry:n peruutettua valituksen kohteena olevan päätöksensä 15.1.2013 lausunnon antaminen valituksesta raukeaa.

 

Suomen Ratsastajainliitto ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 5 500,38 eurolla.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

Jukka Sippo                                                                 Timo Ojala

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Antti Aine, Johanna Lahti, Tuomas Ojanen ja Hilkka Salmenkylä.