26/2020 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                         PÄÄTÖS    Nro 26/2020

 

                                                                                                 22.10.2020         Diaarinro 23/2020

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän kurinpitopäätös 8.10.2020 (292/2020-2021)

 

ASIA         

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A, edustajinaan huoltajansa B ja C

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

 

KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 8.10.2020 määrännyt A:lle kahden (2) sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut 4.10.2020 pelatusta ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin ja kurinpitäjä on sääntöperusteena viitannut jääkiekon sääntökirjan pään tai niskan alueelle kohdistuvaa taklausta koskevaan kohtaan 124. Kurinpitopäätöksen perusteluna on todettu, että kahden ottelun pelikielto on perusteltu siksi, että suora taklaus vastustajan päähän on aina rangaistava teko ja osoittaa pelaajalle sopimatonta käytöstä jo ilman protestointia.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva Jääkiekkoliiton kurinpitäjän päätös kumotaan.

 

Perusteenaan A on lausunut, että tuomariraportista ei ilmene A:n menettelyn tuottamuksellisuus. A on lisäksi kyseenalaistanut sen, onko tuomari ollut tilanteessa riittävän hyvin sijoittuneena näkemään todelliset tapahtumat. Lähempänä ja paremmin sijoittuneena ollut tuomari ei ollut reagoinut tilanteeseen. Lisäksi A:n joukkueen valmentaja oli katsonut, että taklaustilanteessa ei ollut mitään väärää. A oli hänen mukaansa mennyt kamppailemaan keskialueella irtokiekosta hyvässä matalassa peliasennossa, kun vastustajan hyökkäävä pelaaja oli tavoitellut kiekkoa pystymmässä asennossa. A:n kypärä oli tällöin vahingossa osunut vastustajapelaajan ristikkoon.

 

Valituksessa on vedottu myös siihen, että A:lle on jatkotilanteessa tuomittu virheellisesti 10 minuutin käytösrangaistus protestoinnista kiroilun perusteella. A on vedonnut joukkueensa valmentajan sekä joukkueenjohtajan havaintoihin, joiden mukaan A ei ollut kiroillut missään vaiheessa, vaan oli ihmetellyt saamaansa rangaistusta käyttäen ilmaisua ”mitä ihmettä?”. A:n luistellessa vaihtoaition ohi kohti pukusuojaa, oli joukkueen valmentaja ilmaissut rangaistusta koskevan ihmetyksensä, minkä tuomari mahdollisesti oli kuullut virheellisesti kiroiluna ja tulkinnut A:n toiminnaksi. Oletettavasti myös protestointi on vaikuttanut A:n saamaan rangaistukseen.

 

Sovellettavien sääntöjen sekä pelitapahtumasta tehtyjen havaintojen perusteella riittävänä rangaistuksena A:n menettelystä oli pidettävä sitä, että hän joutui ottelusta pois alkuvaiheessa.

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

 

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ottelun erotuomari on välittömästi kentällä määrännyt A:n menettelystä tilanteessa rangaistuksen päähän kohdistuneesta taklauksesta sekä automaattisen pelirangaistuksen käytöksestä (5 + 20 min.), mikä on Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaisesti johtanut kurinpitokäsittelyyn.

 

Erotuomari on koulutettu tuntemaan säännöt ja hän on ollut parhaiten sijoittunut tulkitsemaan tapahtumia. Kun tapahtumasta ei ole käytettävissä kuvatallennetta, josta voitaisiin aukottomasti todeta koko tapahtumaketju, on erotuomarin havaintoja ja tulkintaa pidettävä luotettavina. Erotuomarin havaintojen perusteella tehtyjä päätöksiä ei voida kumota erilaisten asiaan kouluttamattomien ja usein tunteella ottelutapahtumaan sidoksissa olevien tahojen havaintojen perusteella.

 

Erotuomariraportin perusteella on selvää, että A on lähestynyt poikkeavasta suunnasta kontaktitilanteeseen ja osunut vastustajaa pään alueelle. Jo poikkeavasta suunnasta tuleva taklaus on kielletty ja A on siten ottanut tietoisen riskin kontaktista luistellessaan kohti vastustajaa. Pelaaja on tällöin aina vastuussa myös siitä, kuinka kontaktin suorittaa. Tässä taklattu pelaaja on ”lentänyt” jään pintaan, joten kontaktin on täytynyt olla ainakin jollakin vauhdilla suoritettu. Tilanteesta ei olisi voitu sääntöjen mukaan tuomita A:n viittaamaa rangaistusta (2 + 10 min).

 

Kurinpitäjä käyttää harkintavaltaansa mahdollisen pelikiellon määräämistä arvioidessaan. Päähän kohdistuneet taklaukset on lajin säännöissä arvioitu vakavaksi rikkeeksi, josta voidaan tuomita kovin mahdollinen rangaistus, eli ottelurangaistus siitä riippumatta, onko taklauksen kohteena ollut pelaaja loukkaantunut. Kysymyksessä on ollut U12-ikäluokan sarja, jossa taklaamista on rajoitettu erillisellä säännöstöllä. Tällöin pelaajan on tullut olla korostetun varovainen kontaktitilanteissa ja syyllistyminen mihin tahansa taklaamiseen verrattavaan rikkeeseen on myös tapauksen arvioinnissa rikkeen vakavuutta korottava tekijä. U12-sarjaan sovellettavissa säännöissä päähän kohdistunut taklaus on määritetty minimissään pelirangaistuksen arvioiseksi teoksi, mikä kuvastaa Jääkiekkoliiton vakavaa suhtautumista kaikkiin päähän kohdistuneisiin taklauksiin.

 

Pelikiellon määrääminen on siten ollut perusteltua tilanteessa, jossa erotuomari on todennut taklauksen osuneen pään ja niskan alueelle.

 

 

VASTASELITYS

 

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, ettei hän kiistä itse pelirangaistukseen johtanutta tapahtumaa sekä ilmoittanut hyväksyvänsä päähän kohdistuneeseen taklaukseen perustuvan rangaistuksen (5 + 20min).  

 

Jääkiekkoliiton vastineesta ei kuitenkaan ilmene, kuinka paljon pelaajan protestointi on vaikuttanut ottelurangaistukseen eli rangaistuksen koventamiseen. A on katsonut olevansa oikeutettu tekemään oikaisupyynnön hänelle annettuun käytösrangaistukseen, joka mahdollisesti on vaikuttanut koventavasti kurinpitäjän antamaan päätökseen. Valitusoikeus tuomariratkaisuista on oleellinen osa valvontaa, jota on voitava kohdistaa myös jääkiekossa tuomaritoimintaan.

 

A on kiistänyt kiroilun ja esittänyt, että kun tilanteesta ei ole käytettävissä videotallennetta, tulisi myös silminnäkijöiden ja kuulijoiden vastineet hyväksyä todistusaineistona. Myös tuomaritoimintaan ”kouluttautumattomat” juniorijääkiekon parissa työskentelevät kykenevät tunnistamaan kiroilun.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

Asiassa on riidatonta, että A oli Joensuussa 4.10.2020 pelatussa U12-juniorien sarjaottelussa taklannut vastustajaa pään alueelle. Ottelun erotuomari oli määrännyt A:lle pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta sääntöjen mukaisen 5 minuutin rangaistuksen sekä automaattisen pelirangaistuksen, minkä johdosta A:n menettely oli johtanut myös kilpailusääntöjen mukaiseen erilliseen kurinpitokäsittelyyn. Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on päätöksellään 8.10.2020 määrännyt A:n kahden sarjaottelun pelikieltoon. Päätös on perustunut erotuomariraporttiin. 

 

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko A:n menettelystä määrätty rangaistus ollut liian ankara.

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020­-2021 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija, joukkue tai seura, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 11.5. mukaan pelirangaistus johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon.

 

Kilpailusääntöjen kohtaan 7.16. sisältyvien U11-U12 sarjoja koskevien erityissääntöjen mukaan taklaaminen ei ole sallittu, kun loukkaantumisvaara on ilmeinen, kun taklataan vauhdilla laitaa vasten kentältä päin lähestyen ja kun taklataan selvästi vastustajan liikeradasta poikkeavasta suunnasta takaa, sivusta tai edestä lähestyen. Kohdan mukaan U12- ja nuoremmissa junioreissa selkään taklauksesta sekä päähän kohdistuneesta taklauksesta seuraa automaattisesti 5 min. ja pelirangaistus ja jos vastustaja loukkaantuu, suoraan ottelurangaistus. 

 

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2018 - 2022 kohdassa 124 pään tai niskan alueelle kohdistuva taklaus määritellään seuraavasti:

 

Ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään tai niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.

 

Saman kohdan 124 alakohdan iii mukaan päähän kohdistuvana taklauksena pidetään seuraavaa:

 

iii. Pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

1. Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle;

2. Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen pelaaja iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;

3. Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

4. Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

5. Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

 

Epäurheilijamainen käytös on puolestaan määritelty sääntökirjan kohdassa 168.

 

Asian arviointi

 

A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen perustana olevan erotuomariraportin mukaan vastustajan pelaaja oli luistellut kiekon kanssa oman alueen siniviivalla kohti hyökkäysaluetta. A oli tullut sivusta ja törmännyt vastustajaan, osuen olkapäällään tämän päähän. Vastustaja oli lentänyt iskusta jään pintaan.  Tuomari oli katkaissut pelin ja tuominnut A:lle rangaistuksen. Raportin mukaan A oli protestoinut kirosanoin rangaistustaan, jonka seurauksena hänelle oli tuomittu tilanteesta 10 min. rangaistus epäurheilijamaisesta käytöksestä.

 

A:lle on tuomariraportin perusteella määrätty kurinpitoseuraamuksena 2 sarjaottelun pelikielto. A:n hakiessa muutosta kurinpitopäätökseen oikeusturvalautakunnassa on arvioitavana ainoastaan, onko pelikieltoa alennettava.

 

A ei ole kiistänyt menetelleensä taklaustilanteessa erotuomariraportista ilmenevällä tavalla ja hänen on katsottava siten syyllistyneen päähän kohdistuneeseen taklaukseen. Oikeusturvalautakunta toteaa vielä selvyyden vuoksi, että päähän kohdistuvan taklauksen katsominen rangaistavaksi ei edellytä tahallisuutta tai tuottamusta. Riittävää on, että taklaus kohdistuu sääntöjen tarkoittamalla tavalla pään tai niskan alueelle.

 

A on kuitenkin kiistänyt kiroilleensa jälkitilanteessa ja pitänyt näin ollen hänelle epäurheilijamaisesta käytöksestä annettua rangaistusta perusteettomana. Tuomarin tältä osin virheellisellä päätöksellä on A:n käsityksen mukaan oletettavasti ollut merkitystä pelikieltoa määrättäessä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomariraportin laatimiseen ja kurinpitomenettelyn käynnistymiseen on ollut perusteena A:lle määrätty iso rangaistus ja pelirangaistus (5+20 min.), ei epäurheilijamaisesta käytöksestä määrätty käytösrangaistus (10 min.). Erotuomariraportissa on tosin mainittu myös ottelussa määrätty käytösrangaistus. Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lle määrätty pelikielto on kurinpitopäätöksen sääntöviittauksen sekä sen perusteluiden nimenomaisen maininnan mukaan perustunut hänen vastustajajoukkueen pelaajan päähän kohdistamaansa taklaukseen. Kysymyksessä on ollut U12-junioreiden sarja, johon sovellettavien edellä viitattujen erityissääntöjen mukaan taklauksiin ja erityisesti selkään sekä päähän kohdistuneisiin taklauksiin suhtaudutaan erityisen ankarasti.

 

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä päähän kohdistuneista taklauksista oikeudenmukaisina seuraamuksina juniorijääkiekon sarjoissa on pidetty tilanteesta, ikäluokasta sekä sarjatasosta riippuen yhden ottelun pelikiellosta aina useamman ottelun pelikieltoon (ks. esimerkiksi UOL 29/2015, UOL 23/2019 ja 26/2019). Edellä todettu huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton kurinpitopäätös on rangaistuksen osalta vastannut aikaisempia ratkaisuja. Tähän nähden pelkästään taklaukseen liittyvä menettely huomioon ottaen A:lle määrättyä kahden ottelun pelikieltoa ei voida pitää liian ankarana.

 

A on katsonut, että epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä määrätyllä rangaistuksella on voinut olla rangaistusta ankaroittava vaikutus.  Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, onko ottelutilanteessa määrätty käytösrangaistus ollut oikea. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu sitä vastoin sen arvioiminen, onko ottelutilanteessa tapahtuneen menettelyn perusteella voitu määrätä erillinen kurinpitorangaistus. Tällöin arvioitavaksi voi tulla myös erotuomareiden havainnot ja erotuomariraportin sisältö. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa epäurheilijamaisesta käytöksestä ottelutilanteessa määrätty käytösrangaistus ei kuitenkaan ole ollut pelikiellon määräämisen perusteena eikä käytösrangaistuksella voida katsoa olleen myöskään pelikieltoa ankaroittavaa vaikutusta, joten oikeusturvalautakunnalla ei ole perusteita arvioida käytösrangaistukseen johtanutta tilannetta enemmälti.

 

Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo, että määrättyä kurinpitorangaistusta ei ole aihetta alentaa eikä asiassa ole muutakaan syytä muuttaa Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöstä.  

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksen 8.10.2020 lopputulosta ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                      Sanna Holkeri

 

puheenjohtaja                                 sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta, Karin Rosenlew ja Pekka Timonen