16/2008 Voimanosto: Kurinpito - Kilpailukielto - Toimitsijakielto - Doping

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                      PÄÄTÖS            Nro 16/2008

                                                                                              28.10.2008         Diaarinro 10/2007
 
 
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Voimanostoliitto ry:n hallituksen päätös 27.10.2007, jolla Sakari Selkäinahoa ei ole armahdettu pysyvästä kilpailu- ja toimitsijakiellosta
 
ASIA
Kilpailu- ja toimitsijakiellosta armahtaminen
 
MUUTOKSENHAKIJA
Sakari Selkäinaho
 
KUULTAVAT
Suomen Voimanostoliitto ry
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry
 
VOIMANOSTOLIITON HALLITUKSEN PÄÄTÖS
Suomen Voimanostoliitto ry:n (voimanostoliitto) hallitus on 27.10.2007 päättänyt, ettei Sakari Selkäinaholle 1.3.1997 toisesta dopingrikkomuksesta seurauksena määrättyä pysyvää kilpailu- ja toimitsijakieltoa kumota eikä lievennetä. Selkäinaholla on kuitenkin oikeus osallistua Suomessa urheilutoimintaan sellaisissa lajeissa, joissa hän ei ole syyllistynyt dopingrikkomukseen. Tällaista osallistumisoikeutta ei ole kuitenkaan kansallisissa mestaruuskilpailuissa tai kansallisen lajiliiton kilpailuohjelmassa olevissa kansainvälisissä kilpailuissa.
Päätöksessä todetaan, että voimanostoliitto oli sitoutunut noudattamaan Suomen Antidopingtoimikunta ry:n (ADT) vahvistamaa antidopingsäännöstöä. Kansallisissa tai kansainvälisissä antidopingsäännöstöissä ei ollut määräystä pysyvästä toimintakiellosta armahtamisesta. Myös ADT oli voimanostoliitolle antamassaan lausunnossa todennut, ettei Selkäinaholla ollut suoraan sääntöihin perustuvaa oikeutta saada hänelle määrättyä seuraamusta kumottua tai lievennettyä. Kuitenkin yli neljä vuotta toimintakiellossa ollut henkilö sai osallistua kansallisiin SM-tasoa alemman tason kilpailuihin sellaisissa lajeissa, joissa henkilö ei ollut syyllistynyt dopingrikkomukseen.  
 
VALITUS PERUSTEINEEN
Selkäinaho on valituksessaan vaatinut, että voimanostoliiton määräämä pysyvä kilpailu- ja toimitsijakielto kumotaan toimitsijakiellon osalta.  Hän on perustellut vaatimustaan seuraavilla seikoilla:
1.      Kielto oli kestänyt jo yli 10 vuotta. Sääntöjen mukaan armahtaminen oli mahdollista jo neljän vuoden jälkeen.
2.      Voimanostoliitto oli armahtanut kaikki pysyvässä toimintakiellossa olleet sen jälkeen, kun toimintakielto oli ollut voimassa yli 10 vuotta.
3.      Selkäinaho harjoitti voimaharjoitteluun liittyvää elinkeinotoimintaa. Pysyvä toimintakielto rajoitti perustuslaillista oikeutta ammatinharjoittamiseen.
4.      Selkäinahon lapset harrastivat myös urheilua ja Selkäinahon tulisi kyetä osallistumaan lastensa toimintaan ilman kieltoja ja rajoituksia.
5.      Voimanostoliiton päätös olla purkamatta pysyvää toimintakieltoa oli myös kohtuuton. Se, että Selkäinaho ei ollut jäsenenä voimanostoliittoon kuuluvassa jäsenseurassa, ei saanut vaikuttaa päätökseen.
 
VOIMANOSTOLIITON VASTAUS PERUSTEINEEN
Voimanostoliitto on vastauksessaan ensisijaisesti vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta tai että se joka tapauksessa hylätään.
Ensisijassa valitus tulee jättää tutkimatta, koska lautakunta voi sääntöjensä mukaan käsitellä valitusasiana ADT:n vahvistaman Suomen antidopingsäännöstön perusteella tehdyn päätöksen. Alkuperäinen pysyvää toimintakieltoa koskeva päätös oli tehty vuonna 1997. Tällä hetkellä voimassa oleva Suomen antidopingsäännöstöön ei sisältynyt armahdusmenettelyä. Näin ollen Selkäinahon valitus ei ollut sellainen, joka kuuluisi lautakunnan toimivaltaan.
Joka tapauksessa valitus tulee hylätä seuraavilla perusteilla:
1.      Kansallisissa tai kansainvälisissä antidopingsäännöissä ei ollut erillistä armahdussäännöstä. Suomen antidopingsäännöstön 31.10 § mahdollistaa tosin urheilun toimintakiellon purkamisen tai lyhentämisen jälkikäteen, mutta kansainvälisissä säännöissä tällaista määräystä ei ollut. Selkäinaholle oli toisesta dopingrikkomuksesta määrätty vuonna 1997 pysyvä kilpailu- ja toimitsijakielto. Silloin voimassa olleiden ja myös nyt voimassa olevien antidopingsäännösten perusteella toisesta dopingrikkomuksesta on määrättävä elinikäinen toimintakielto. Kysymys oli vähimmäisrangaistuksesta. Koska kysymys oli vähimmäisrangaistuksesta, kansallinen lajiliitto ei voinut purkaa tai lieventää päätöstään.
2.      Voimanostoliitto ei ollut myöskään purkanut kaikkia pysyvän toimintakiellon saaneiden toimintakieltoja 10 vuoden kuluttua toimintakiellon alkamisesta. Voimanostoliitto oli määrännyt kaikkiaan 10 henkilö pysyvään toimintakieltoon, joista kuuden toimintakielto oli kestänyt jo yli 10 vuotta. Kahden henkilön osalta toimintakielto oli ADT:n lausunnon mukaisesti purettu. Nämä kaksi tapausta oli käsitelty ennen vuonna 2003 voimaan tulleita kansallisia ja WADA:n antidopingsäännöstöjä.
3.      Voimanostoliiton päätös ei rajoittanut Selkäinahoa hankkimasta toimeentuloaan valitsemallaan elinkeinolla.
4.      Päätös ei rajoittanut hänen oikeuttaan osallistua lastensa urheiluharrastuksiin, kunhan kyse ei ollut valmennussuhteesta tai toimitsijana toimimisesta.
5.      Voimanostoliiton päätös ei ollut kohtuuton. Voimanostoliitto oli purkanut pysyvän toimintakiellon kahdelta henkilöltä kymmenestä. Selkäinahoa ei ollut kohdeltu syrjivästi. Lisäksi Selkäinaho oli säännöllisesti kilpaillut sellaisen toisen järjestön järjestämissä kilpailuissa, joka ei ollut sitoutunut WADA:n antidopingsäännöstöön. Selkäinaholle määrätty seuraamus oli myös sääntöjen mukainen, joten sitä ei ollut pidettävä kohtuuttomana. Jäsenyys voimanostoliiton alaisessa jäsenseurassa ei ollut myöskään lieventävä asianhaara. Voimanostoliitto oli ratkaissut asian sääntöjen mukaisesti ilman painostusta.
 
ADT:N VASTAUS PERUSTEINEEN
ADT on vastauksenaan viitannut voimanostoliitolle antamaansa 21.8.2007 päivättyyn lausuntoon. Lausunnon mukaan Selkäinaholla ei ole suoraan sovellettaviin säännöstöihin perustuvaa oikeutta saada hänelle määrättyä seuraamusta kumottua tai lievennettyä. ADT on todennut, että uusi maailman antidopingsäännöstö tulee voimaan 1.1.2009. Uudessa säännöstössä toisen dopingrikkomuksen osalta määrättävä seuraamus on toimintakieltoa vähintään kahdeksan vuotta tai elinikäinen toimintakielto.
Lausunnossaan ADT on todennut, että Selkäinaholle määrättiin 1.3.1997 positiivisen dopingtestituloksen perusteella elinikäinen kilpailukielto. Aikaisemmin voimassa olleissa dopingsäännöstöissä (Urheilujärjestöjen dopingsäännöstö) oli määrätty elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista. Myös kansainvälisen olympiakomitean lääketieteellinen toimikunta oli 17.3.1988 suositellut elinikäistä kilpailukieltoa toisesta dopingrikkomuksesta, kun kyseessä olivat anaboliset steroidit.
Suomen antidopingsäännöstössä tai WADC:n säännöksissä ei ollut määräystä armahduksesta. Suomen antidopingsäännöstön 26.4 §:ssä on säännös toimintakiellon sisällöllisestä lieventämisestä.  Tämän mukaan henkilö, joka on määrätty yli neljän vuoden urheilun toimintakieltoon, voi neljän vuoden kuluttua osallistua Suomessa urheilutoimintaan sellaisissa lajeissa, joissa hän ei ole syyllistynyt dopingrikkomukseen. Tällaista osallistumisoikeutta ei ole kuitenkaan kansallisissa mestaruuskilpailuissa tai kansainvälisen lajiliiton kilpailuohjelmassa olevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tämä säännös perustuu WADC:n toimintakiellon lievennystä koskevaan säännökseen.
Urheilun kurinpidossa voidaan käyttää armahdusta, seuraamuksen lieventämistä tai sen kumoamista, jos säännöstöt eivät sitä estä. Selkäinaholle määrätyn seuraamuksen ajankohtana voimassa olleet määräykset eivät estä seuraamuksen määrännyttä lajiliittoa lieventämästä tai kumoamasta määräämäänsä seuraamusta, mikäli lajiliiton omat säännöt eivät tätä estä ja KOK:n sanktiosuosituksen mukainen vähimmäisrangaistus on kärsitty. KOK:n suosituksen mukaan toistuvasta dopingin käytöstä määrätään elinikäinen kilpailukielto. Selkäinaholla ei ole säännöstöön perustuvaa oikeutta saada kilpailu- ja toimitsijakieltoaan kumotuksi. Määrätyn seuraamuksen lieventäminen ei olisi mahdollista ainakaan ennen kuin toimintakiellon alkamisesta on kulunut neljä vuotta.
Elinikäinen toimintakielto on ongelmallinen perustuslain 18 §:ssä turvatun oikeuden kanssa, jonka mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Määrätyn seuraamuksen armahtaminen ja lieventäminen ovat päätösvallan käyttäjän harkintavallan piirissä. 
 
VASTASELITYS
Selkäinaho on vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että sääntöjen mukaan armahtaminen oli mahdollista jo neljän vuoden jälkeen. Elinkeinon harjoittamisen osalta kysymys oli periaatteellinen. Toimintakielto rajoittaa oikeutta elinkeinon harjoittamiseen. Selkäinaholla tulee olla täysi oikeus esitellä edustamansa yrityksen tuotteita myös voimanostoliiton alaisissa kilpailuissa. Vastaaviin tapauksiin nähden Selkäinahon päätös oli kohtuuton.
 
VÄLITOIMENPITEET
1. Selkäinaho on valituksessaan vedonnut muun ohella siihen, että toimitsijakielto rajoittaa elinkeinonharjoittamisen vapautta. Tämän johdosta oikeusturvalautakunta on pyytänyt Selkäinaholta lisälausumaa.
Selkäinaho on ilmoittanut harjoittavansa voimailu- ja kuntoilualan tuotteiden tukku- ja vähittäismyyntiä, valmistamista sekä maahantuontia osakeyhtiössä, jonka osakekannasta hän omistaa puolet ja hänen vaimonsa toisen puolen. Voimanostoliitto on kieltänyt tuotteiden myynnin ja markkinoinnin kilpailupaikoilla, tuotteiden mainostamisen liiton julkaisuissa ja tilaisuuksissa sekä lisäksi puuttunut osakeyhtiön ja yksittäisen urheilijan tekemiin yhteistyösopimuksiin kieltämällä yrityksen mainostamisen urheiluasusteissa ja uhkaamalla yhteistoiminnassa olevia urheilijoita maajoukkuepaikan menetyksellä. Selkäinaho on ilmoittanut tästä aiheutuvaksi taloudelliseksi tappioksi noin 30.000 euroa vuodessa. 
2. Oikeusturvalautakunta on pyytänyt voimanostoliitolta lausumaa armahtamiskäytännöstään.
Voimanostoliitto on todennut lausumassaan, ettei se ollut armahtanut ketään elinikäisestä kilpailukiellosta. Kaksi urheilijaa oli armahdettu toimitsijakiellosta. Ensimmäisessä tapauksessa kilpailu- ja toimitsijakiellossa ollut henkilö oli ryhtynyt valmentajaksi yleisurheilun heittolajeissa. Hän oli hakenut ADT:lta toimitsijakiellosta armahtamista ja ADT oli suositellut armahtamista. Tämän ADT:n suosituksen mukaisesti voimanostoliitto oli 30.10.1999 tekemällään päätöksellä armahtanut henkilön elinikäisestä toimitsijakiellosta kilpailukiellon jäädessä voimaan. Toimitsijakielto oli ollut voimassa hieman yli neljä vuotta ennen armahtamista. Toisessa tapauksessa elinikäiseen kilpailu- ja toimitsijakieltoon määrätty urheilija on anonut ADT:ltä elinikäisestä toimitsijakiellosta armahtamista. ADT:n valvontalautakunta oli suositellut toimitsijakiellosta armahtamista ja voimanostoliitto oli päätöksellään 7.12.2002 armahtanut henkilön elinikäisestä toimitsijakiellosta kilpailukiellon jäädessä voimaan.
Voimanostoliitto ei ole käsitellyt armahtamista koskenutta hakemusta ennen kuin asiassa on saatu ADT:n valvontalautakunnan lausunto. Armahtamista oli hakenut Selkäinahon lisäksi vain edellä mainitut kaksi henkilöä. Selkäinaho oli hakenut armahtamista ensimmäisen kerran jo 30.9.2002. Tuolloin ADT oli katsonut, ettei toimitsijakieltoa ollut mahdollista poistaa. Voimanostoliitto oli ADT:n lausunnossa ilmaiseman kannan mukaisesti hylännyt Selkäinahon pyynnön. Tämän jälkeen armahtamista ei ollut pyydetty ennen kuin nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa.
3. Selkäinaho ja voimanostoliitto ovat vielä antaneet oikeusturvalautakunnan pyytämät lausumat toistensa lisälausumien johdosta.
 
PÄÄTÖS
Käsittelyratkaisut
Päätöksen valituskelpoisuus
Lautakunnan sääntöjen 3 §:n 4 momentin mukaan lautakunta voi käsitellä valitusasiana Suomen Antidopingtoimikunta ADT:n vahvistaman Suomen antidopingsäännöstön perusteella tehdyn päätöksen. Suomen antidopingsäännöstön 35 ja 36 §:n mukaan antidopingsäännöstön perusteella tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan.
Valituskelpoisuuden osalta kyse on siitä, voidaanko pysyvään kilpailu- ja toimitsijakieltoon määrätyn henkilön armahtamista koskevasta kansallisen lajiliiton ratkaisusta valittaa.
Lautakunta toteaa, että voimanostoliitto on määrännyt Selkäinahon elinikäiseen kilpailu- ja toimitsijakieltoon. Yleisten yhdistysoikeudellisten periaatteiden mukaan se elin, joka on kurinpitoseuraamuksen kuten kilpailu- ja toimitsijakiellon määrännyt, voi myös armahtaa määräämästään seuraamuksesta. Armahtamisessa on kysymys jälkikäteisestä puuttumisesta antidopingsääntöihin perustuvaan kurinpitoratkaisuun. Tämän takia armahtamista harkittaessa joudutaan selvittämään muun muassa antidopingsäännöstön nojalla, onko armahtaminen mahdollista ja millä edellytyksillä.
Kun kysymys on siis antidopingsäännöstöön perustuvan päätöksen muuttamisesta, siitä saadaan valittaa samalla tavalla kuin alkuperäisesti antidopingsäännöstöön perustuvasta päätöksestä.
Lautakunta ottaa Selkäinahon valituksen tutkittavakseen.  
 
Suullinen käsittely
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.
 
Pääasiaratkaisu
Tosiasiat ja kysymyksenasettelu
Selkäinaho on määrätty vuonna 1997 tuolloin voimassa olleiden antidopingsäännöstöjen perusteella toisesta dopingrikkomuksesta elinikäiseen kilpailu- ja toimitsijakieltoon. Myös tällä hetkellä voimassa olevien säännöstöjen perusteella toisesta rikkomuksesta on määrättävä elinikäinen toimintakielto. Sen sijaan 1.1.2009 voimaan tulevassa uudessa maailman antidopingsäännöstössä määrätään toisen rikkomuksen seuraamukseksi toimintakieltoa vähintään 8 vuotta ja enintään elinkausi.
Lautakunnassa on kysymys armahtamisen edellytyksistä.
 
Armahtamisen edellytykset
Elinikäisen kilpailu- ja toimitsijakiellon on määrännyt voimanostoliitto, joka voi omalla päätöksellään armahtaa määrätystä seuraamuksesta, jos voimanostoliittoa sitovat kansainväliset tai kansalliset antidopingmääräykset eivät tätä armahtamisoikeutta rajoita.
Tässä tapauksessa kansainvälisessä ja kansallisessa antidopingsäännöstössä ei ole mitään armahtamisesta. Näin ollen armahtaminen jää lähtökohtaisesti lajiliiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan.
Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko yhdistyksen kuten lajiliiton päätös tarkoituksenmukainen.
Tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän päätöstä voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös loukkaa henkilön yhdenvertaisuutta eli esimerkiksi poikkeaa selvästi ja asiattomin perustein siitä käytännöstä, jota liitto on aikaisemmin vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa noudattanut taikkajos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tahi muusta perusoikeuksien loukkaamisesta.
 
Yhdenvertaisuusperiaate
Selkäinaho on väittänyt, että voimanostoliitto oli säännönmukaisesti armahtanut elinikäiseen toimintakieltoon määrätyt urheilijat sen jälkeen, kun toimintakielto oli ollut voimassa yli 10 vuotta.
Voimanostoliitto on vastauksessaan lausunut, että Selkäinahon väite ei pitänyt paikkaansa. Voimanostoliitto oli ilmoituksensa mukaan määrännyt kaikkiaan 10 urheilijaa elinikäiseen urheilun toimintakieltoon. Näistä kuusi urheilijaa oli tällä hetkellä kärsinyt toimintakieltoa 10 vuotta tai pidempään ja kärsivät kieltoa edelleen. Kaksi urheilijaa oli armahdettu mutta vain elinikäisen toimitsijakiellon osalta eikä kilpailukiellon osalta. Armahtamiset oli tehty ennen nyt voimassa olevaa antidopingsäännöstöä ja ADT:ltä pyydetyn lausunnon mukaisesti. Selkäinahon tapauksessa ADT ei ollut suosittanut armahtamista. Muut edelleen elinikäisessä toimintakiellossa olevat kuin Selkäinaho eivät olleet hakeneet armahtamista.
Oikeusturvalautakunta toteaa liiton noudattaneen ensiksikin sellaista käytäntöä, että se on suostunut armahtamiseen, jos ADT on armahtamista suosittanut. Selkäinahon tapauksessa ADT ei ole suosittanut armahtamista. Toiseksi asiassa ei ole näytetty, että voimanostoliitto olisi Selkäinahon tapausta vastaavissa tilanteissa aina armahtanut elinikäiseen urheilun toimintakieltoon määrätyn.
Lautakunta toteaa, ettei voimanostoliiton päätös ole loukannut yhdenvertaisuusperiaatetta eikä päätös syrji Selkäinahoa.
 
Oikeus harjoittaa elinkeinoa
Elinikäiseen urheilun toimintakieltoon voidaan katsoa liittyvän perustuslain 18 §:n turvaaman elinkeinon harjoittamisen vapauden kannalta ongelmallisia piirteitä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Suomen antidopingsäännöstön 26.2 §:n mukaan urheilun toimintakieltoon määrätty henkilö ei saa muun muassa toimia antidopingsäännöstön piiriin kuuluvan urheilujärjestön tai muun säännöstön noudattamiseen sitoutuneen yhteisön eikä näiden määräysvallassa olevan yhteisön hallintotehtävissä, toimitsijana, valmentajana, lääkärinä tai muuna tukihenkilönä eikä toimia säännöstön noudattamiseen sitoutuneen urheilijan henkilökohtaisena valmentajana, lääkärinä tai muuna tukihenkilönä. Antidopingsäännöstön mukainen elinikäinen toimitsijakielto ei siten sinänsä rajoita Selkäinahoa harjoittamasta ilmoittamaansa liiketoimintaa.
Tässä tapauksessa voimanostoliitto on kuitenkin myöntänyt, että se on antanut liiton alaisissa SM-kilpailuissa tapahtuvaa myyntoimintaa koskevia määräyksiä. Sen sijaan muita kilpailuja määräykset eivät koske. Määräysten mukaan liitto ei tee sopimusta elinikäisessä kilpailu- ja toimitsijakiellossa olevan henkilön tosiasiallisessa omistuksessa olevan yrityksen kanssa, jossa kiellossa oleva henkilö toimii toimihenkilönä tai työntekijänä.
Määräyksen ilmeisenä tarkoituksena on estää sellaisen käsityksen syntyminen, että sallimalla kiellossa olevan näkyvä esiintyminen tärkeissä kilpailuissa liitto ei piittaisi määräämästään kilpailukiellosta.
Lautakunta toteaa ensiksikin, että määräyksien ilmeistä tarkoitusta ei voida pitää asiattomana. Toiseksi lautakunta arvioi, että liiton antamat pelkästään SM-kilpailuja koskevat määräykset vaikuttavat Selkäinahon liiketoiminnan harjoittamiseen suppeasti. Kyse ei sen vuoksi ole sellaisesta elinkeinonharjoittamisen rajoittamisesta, joka vaarantaisi Selkäinaholle kuuluvaa perustuslain 18 §:ssä tarkoitettua oikeutta harjoittaa valitsemaansa elinkeinoa.
Näin ollen voimanostoliiton päätös olla armahtamatta Selkäinaho elinikäisestä toimintakiellosta ei loukkaa myöskään Selkäinahon perustuslaillista oikeutta elinkeinon harjoittamiseen.
 
Urheilun oikeusturvalautakunnan johtopäätökset
Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta toteaa, että voimanostoliiton ei ole näytetty käyttäneen armahtamiseen liittyvää harkintavaltaansa siten, että sitä voitaisiin pitää yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena tai että sen seurauksena rajoitettaisiin Selkäinahon perustuslaissa turvattua elinkeinonharjoittamisen vapautta.
 
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
Suomen voimanostoliitto ry:n hallituksen päätöstä 27.10.2007 ei muuteta.  
Valitusmaksua ei palauteta.
 
Ratkaisu oli yksimielinen.
 
 
Pertti Välimäki                                                              Timo Ojala
puheenjohtaja                                                               sihteeri
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Antti Aine, Helena Jaatinen ja Pekka Timonen.