4/2021 Jalkapallo Kurinpito - Turvallisuusmääräykset - Ankara vastuu - Vastuu kannattajien toiminnasta

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 4/2021

 

                                                                                                      15.2.2021    Diaarinro 24/2020

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Palloliitto ry:n kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätös 15.10.2020

 

ASIA

                      Turvallisuusmääräysten rikkominen

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

HJK Oy

 

KUULTAVA

 

Suomen Palloliitto ry

 

 

KURINPITOVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN PÄÄTÖS

 

Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päätöksellään 15.10.2020 määrännyt HJK Oy:lle (jäljempänä HJK) 1.500 euron kurinpitosakon 3.10.2020 pelatun jalkapallon miesten Suomen Cupin loppuottelun tapahtumien seurauksena. Samalla päätöksellä on määrätty kurinpitosakko myös HJK:n vastustajalle FC Interille (1.200 euroa) sekä ottelun järjestäjänä toimineelle Palloliitolle (1.000 euroa).

 

Päätöksen mukaan HJK:n kannattajat olivat sytyttäneet ennen edellä mainitun ottelun alkua savupommeja sekä yhden soihdun. Lisäksi HJK:n fanikatsomossa oli sytytetty savuja ottelun aikana ja sen jälkeen. HJK:n kannattajien ennen ottelun alkua kentälle heittämät nauhat olivat myös viivästyttäneet ottelun alkua yhden minuutin. HJK ei ollut kiistänyt kannattajiensa Palloliiton turvallisuusmääräysten vastaista menettelyä ottelutapahtumassa. HJK:n ollessa ankarassa vastuussa kannattajiensa menettelystä seuralle on määrätty kysymyksessä olevasta menettelystä 1.500 euron kurinpitosakko.

 

Seuraamuksen määrää harkittaessa on päätöksen mukaan otettu huomioon muun ohella se, että HJK:n kannattajien sytyttämien pyroteknisten tuotteiden lukumäärä oli ollut merkittävä (14 kpl), niitä oli käytetty 3 kertaa eikä kysymys ollut ensimmäisestä HJK:n kannattajien aiheuttamasta järjestyshäiriöstä kaudella 2020. Toisaalta seuraamusta alentavasti on otettu huomioon se, että HJK on suhtautunut häiriökäyttäytymiseen vakavasti ja ilmoittanut kannattajilleen, että häiriötä aiheuttavat henkilöt eivät ole tervetulleita loppukauden kotiotteluihin.   

      

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

HJK on valituksessaan vaatinut, että Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätös 15.10.2020 HJK:n osalta kumotaan ja HJK:lle määrätty kurinpitosakko poistetaan.

 

Perusteinaan HJK on esittänyt, että se ei ollut ollut tapahtuman järjestäjä eikä se ollut pystynyt vaikuttamaan tapahtuman järjestelyihin millään tavalla. Palloliitto oli vastannut yksin tapahtuman järjestelyistä ja kantaa siten myös vastuun tapahtumista. Palloliitto ei myöskään ole asiassa osoittanut, että häiriökäyttäytymiseen syyllistyneen HJK:n katsomonosassa ottelua seuranneet henkilöt olisivat yksiselitteisesti olleet HJK:n kannattajia. Kuka tahansa oli voinut ostaa pääsylipun kysymyksessä olevaan osaan katsomosta eikä Palloliitto ole asiassa näyttänyt, että jokainen paikallaolija oli ollut HJK:n kannattaja.

 

Palloliitto oli vastannut sekä sisääntulotarkastuksista että eri katsomonosien järjestyksen valvonnasta. HJK:lla ei ollut ollut tapahtumassa omia järjestyksenvalvojia. Turvatarkastusten epäonnistumisesta on siten vastuussa yksin Palloliitto. Näissä olosuhteissa vastuun häiriöistä siirtäminen HJK:lle on HJK:n oikeusturvan kannalta kestämätöntä. Seuroja ei tule rangaista siitä, että Palloliitto on epäonnistunut tapahtuman kokonaisjärjestelyissä.

 

Lisäksi HJK on lausunut, että myös nauhoja ennen ottelun alkua heittäneet henkilöt olivat voineet olla muita kuin HJK:n kannattajia. Kysymyksessä olleet nauhat eivät myöskään ole kiellettyjä ja ottelun viivästyminen niiden vuoksi oli ollut seurausta siitä, että Palloliiton järjestyksenvalvojat olivat poistaneet nauhoja hitaasti. Muutoinkaan yhden minuutin viivästymistä ei voida pitää merkittävänä asiana.

 

Vielä HJK on pyytänyt, että oikeusturvalautakunta ottaa päätöksessään kantaa Palloliiton toimiin ottelutapahtumassa ja arvioi myös sitä, minkä takia Palloliitolle on valituksen kohteena olevassa päätöksessä määrätty pienin kurinpitosakko siitä huolimatta, että se oli toiminut tapahtuman vastuullisena järjestäjänä.    

 

 

VASTAUS

 

Palloliitto on vastauksessaan todennut, että se pitää kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätöstä oikeana ja hyvin perusteltuna. Mikään asiassa esitetty ei viittaa siihen, että häiriökäyttäytymisessä ja vaaran aiheuttamisessa kysymyksessä olevan ottelutapahtuman yhteydessä olisi ollut kysymys jalkapalloon liittymättömästä sattumanvaraisesta toiminnasta. Asiassa ei myöskään ole mitään viitteitä siitä, että kysymys olisi ollut ulkopuolisen tahon organisoimasta HJK:n tahallisesta vahingoittamisyrityksestä. Näin ollen HJK:n väitettä, jonka mukaan kiellettyyn menettelyyn syyllistyneet henkilöt eivät olisi olleet HJK:n kannattajia, ei voida pitää uskottavana.    

 

                      HJK ei ole antanut Palloliiton vastauksen johdosta siltä pyydettyä vastaselitystä.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU 

 

Perustelut

 

Tausta ja kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

 

HJK:n ja FC Interin välillä on pelattu 3.10.2020 jalkapallon miesten Suomen Cupin loppuottelu. Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päätöksellään 15.10.2020 määrännyt HJK:lle ottelutapahtumaan liittyvien tapahtumien seurauksena 1.500 euron kurinpitosakon. Päätös on perustunut siihen, että HJK:n kannattajien on katsottu sytyttäneen ottelutapahtuman yhteydessä ennen ottelun alkua, ottelun aikana ja sen päätyttyä useita erilaisia pyroteknisiä tuotteita sekä heittäneen kentälle ennen ottelun alkua nauhoja, joiden poistaminen on viivästyttänyt hieman ottelun alkua.

 

HJK:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnäkin siitä, olivatko edellä kuvattuun häiriökäyttäytymiseen syyllistyneet henkilöt sovellettavaksi tulevissa Palloliiton säännöissä tarkoitettuja HJK:n kannattajia. Toiseksi kysymys on siitä, onko HJK vastuussa sanottujen henkilöiden menettelystä.

 

Sovellettavat sääntömääräykset 

 

Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdan 1.3 mukaan turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisiin rankaisutoimenpiteisiin.

 

Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin a-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton tai sen jäsenpiirin voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai piirin sääntöjen nojalla annetaan.

 

Rangaistusmääräysten 3 §:n 1 e-kohdan mukaan määrättävä rangaistus voi olla sakko.

 

Turvallisuusmääräysten kohdan 3.1 mukaan jalkapallo- ja futsal-ottelu on kokoontumislain mukaan yleisötilaisuus, jonka järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Kotijoukkue on tilaisuuden järjestäjä, jollei muuta ole määrätty. Järjestäjällä on tuottamuksestaan riippumaton eli ankara vastuu, mutta mikäli järjestäjä pystyy näyttämään toteen, että se on tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja/tai niihin puuttumiseksi, voidaan se ottaa huomioon vähentävänä rangaistuksen määrää harkittaessa.

 

Turvallisuusmääräysten kohdan 3.5 mukaan seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa.

 

Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.10 e) nojalla jalkapallo-ottelussa taikka ottelupaikan välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa eikä niihin saa tuoda ilotulitteita, soihtuja eikä savuja.

 

Oikeusturvalautakunnan arviointi

 

Asiassa on riidatonta, että HJK:n kannattajien katsomonosassa oli Suomen Cupin loppuottelun yhteydessä 3.10.2020 sytytetty useita pyroteknisiä tuotteita. HJK on valituksessaan oikeusturvalautakunnalle esittänyt, että Palloliitto ei ole kyennyt asiassa yksiselitteisesti osoittamaan, että soihdun ja savuja ottelun yhteydessä sytyttäneet henkilöt olivat olleet HJK:n kannattajia. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

 

Ottelun delegaatin raportin 4.10.2020 mukaan molempien joukkueiden faniryhmien kannattajat olivat onnistuneet tuomaan sisään stadionille savuja sekä HJK:n fani yhden pyron. HJK:n fanien sisääntulotarkastuksessa oli lisäksi löydetty 2 pyroa, jotka oli takavarikoitu. HJK:n fanikatsomossa oli sytytetty ennen ottelun alkua savuja ja yksi pyro. Lisäksi kentälle oli heitetty nauhoja, joiden siivoamisen vuoksi ottelun erotuomari oli joutunut viivästyttämään ottelun alkua minuutilla. Edelleen raportissa on todettu, että HJK:n fanikatsomossa oli sytytetty savu 0-1 maalin syntymisen jälkeen ja että HJK:n fanikatsomossa oli sytytetty 2 savua ottelun jälkeen, kun HJK:n pelaajat olivat menneet kiittämään faneja.

 

Ottelun delegaatin raporttiin on liitetty kuva- ja videomateriaalia edellä mainituista tilanteista. Sanotusta aineistosta ilmenee pääosin edellä selostettu häiriökäyttäytyminen, mutta sen perusteella ei ole mahdollista tunnistaa häiriökäyttäytymiseen syyllistyneitä henkilöitä. Kuvien perusteella on kuitenkin selvää, että savuja ja soihdun sytyttäneet henkilöt ovat olleet tapahtumahetkellä katsomossa HJK:n kannattajien joukossa.

 

Niin kuin Palloliitto on vastauksessaan todennut, mikään asiassa esitetty ei viittaa siihen, että häiriökäyttäytymisessä ja vaaran aiheuttamisessa ottelutapahtuman yhteydessä olisi ollut kysymys jalkapalloon liittymättömästä sattumanvaraisesta toiminnasta. Asiassa ei myöskään ole mitään viitteitä siitä, että kysymys olisi ollut ulkopuolisen tahon organisoimasta HJK:n tahallisesta vahingoittamisyrityksestä (ks. UOL 5/2020). Saadun selvityksen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa riittävällä varmuudella näytetyksi, että edellä kuvattuun häiriökäyttäytymiseen syyllistyneet HJK:n fanikatsomossa ottelua seuranneet ja ottelun jälkeen HJK:n pelaajia tervehtineet henkilöt ovat olleet Palloliiton turvallisuusmääräyksissä tarkoitettuja HJK:n kannattajia.  

 

Palloliiton turvallisuusmääräysten perusteella HJK:n vastuu seuran kannattajien käyttäytymisestä ottelutapahtumassa 3.10.2020 on tuottamuksesta riippumatonta eli niin sanottua ankaraa vastuuta (kohta 3.5). Turvallisuusmääräysten perusteella HJK on siten tuottamuksestaan riippumatta vastuussa seuran kannattajien turvallisuusmääräysten rikkomisesta (ks. UOL 30/2016, UOL 31/2016, UOL 23/2017 ja UOL 5/2020). HJK:n vastuun tapahtumista perustuessa ankaraan vastuuseen myöskään sillä, että Palloliitto oli toiminut ottelun vastuullisena järjestäjänä eikä HJK:lla ollut ollut toimivaltaa puuttua suoraan järjestyshäiriöihin stadionilla, ei ole HJK:ta vastuusta vapauttavaa vaikutusta. HJK:n toimet häiriökäyttäytymisen ehkäisemiseksi on voitu ottaa ja valituksen kohteena olevan päätöksen perusteluiden mukaan myös otettu huomioon määrättyä kurinpitoseuraamusta mitattaessa (UOL 31/2016).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että HJK:n kannattajien menettelyä ja sen moitittavuutta kokonaisuutena arvioitaessa ottelun alun viivästymisellä minuutilla siitä syystä, että HJK:n kannattajat olivat heittäneet kentälle nauhoja, on asiassa vähäinen merkitys. Valituksen kohteena olevasta päätöksestä ei ilmene, että kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja olisi arvioinut asiaa tältä osin toisin. Näin ollen päätöstä ei ole aihetta muuttaa myöskään tältä osin.

 

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt, että valituksen kohteena oleva päätös olisi virheellinen siltä osin kuin HJK:n on päätöksessä katsottu olevan vastuussa kannattajiensa turvallisuusmääräysten vastaisesta menettelystä Suomen Cupin loppuottelun 3.10.2020 yhteydessä. Valituksessa ei ole väitetty, että määrätty kurinpitoseuraamus olisi HJK:n osalta väärin mitattu. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että kurinpitoseuraamuksia mitattaessa olisi rikottu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

 

Johtopäätökset

 

Palloliiton turvallisuusmääräysten vastaiseen häiriökäyttäytymiseen 3.10.2020 pelatussa miesten Suomen Cupin loppuottelussa FC Inter - HJK syyllistyneet henkilöt olivat olleet HJK:n Palloliiton turvallisuusmääräyksissä tarkoitettuja kannattajia, joiden menettelystä ja käyttäytymisestä ottelutapahtumassa HJK on ollut sovellettavien Palloliiton sääntöjen mukaan vastuussa. Näin ollen HJK:lle on voitu määrätä sen kannattajien sanotun menettelyn johdosta 1.500 euron kurinpitosakko. Valitus on siten hylättävä.

 

HJK:n valituksen johdosta valituksen kohteena oleva päätös on ollut oikeusturvalautakunnassa tutkittavana siltä osin kuin päätös on vaikuttanut HJK:n etuun ja oikeuteen. Koska vastuu seuran omien kannattajien käyttäytymisestä on edellä selostetulla tavalla ankaraa ja koska muille kurinpitotoimien kohteena saman ottelun tapahtumien perusteella olleille tahoille määrätyillä kurinpitoseuraamuksilla ei ole merkitystä arvioitaessa päätöksen oikeellisuutta HJK:n osalta, oikeusturvalautakunta ei arvioi asiassa Palloliiton menettelyä ottelun järjestäjänä eikä päätöksen oikeellisuutta muiden kuin HJK:n osalta.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

  

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

 

Timo Ojala                                               Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Elias Kajander, Tuomas Ojanen, Timo Pennanen ja Hilkka Salmenkylä.