12/2024 Jääkiekko – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Yhdenvertaisuus - Liigalisenssi

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 12/2024
3.4.2024                                   
Diaarinro 48/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n liigalisenssikomitean päätös 18.12.2023

MUUTOKSENHAKIJA

TuTo Hockey Oy

KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

TuTo Hockey Oy (jäljempänä myös TuTo) on hakenut jääkiekon SM-liigan liigalisenssiä kaudelle 2024–2025. Jääkiekon SM-liiga Oy:n (jäljempänä myös Liiga) lisenssikomitea on päätöksellään 18.12.2023 hylännyt TuTon hakemuksen.

VALITUS PERUSTEINEEN

TuTo Hockey Oy on vaatinut,

-          ensisijaisesti, että Jääkiekon SM-liiga Oy:n lisenssikomitean päätös 18.12.2023 kumotaan ja sen tekemä liigalisenssihakemus kaudelle 2024–2025 hyväksytään;

-          toissijaisesti, että Jääkiekon SM-Liiga/lisenssikomitea velvoitetaan yksilöimään ne vaatimukset, jotka lisenssikomitea on katsonut TuTo:n hakemuksessa jääneen täyttämättä ja TuTolle varataan mahdollisuus 28.2.2024 mennessä korjata puutteet edellytyksenä liigalisenssin myöntämiselle kaudelle 2024–2025; ja

-          kolmassijaisesti, että asia palautetaan takaisin lisenssikomitealle TuTon liigalisenssihakemuksen hyväksymistä varten, jos oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa myöntää TuTolle liigalisenssiä.

TuTo Hockey Oy on lisäksi vaatinut, että Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja sen liigalisenssikomitean todetaan käyttäneen väärin sillä relevanteilla jääkiekon mestaruustason markkinoilla Suomessa olevaa määräävää markkina-asemaansa ja siihen liittyvää määräysvaltaansa TuTon kilpailulisenssin kaudelle 2024–2025 hylätessään.

Valituksen perusteet

1.      Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Oikeusturvalautakunta oli toimivaltainen ratkaisemaan valituksen ja kaikki siinä esitetyt vaatimukset, koska Liigan kilpailusäännöissä ja Liigan päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa oikeusturvalautakunta oli nimetty valitusinstanssiksi asiassa. Liigan päätös myös rajoitti TuTon jäsenoikeuksia ja oli Liigan omien sääntöjen ja jäseneksi hakemisesta annettujen ohjeiden vastainen.

2.      Vaatimusten perusteet

Liigalisenssipäätöstä rasitti muotovirhe ja se oli lopputulokseltaan väärä.

TuTo ei ollut saanut tiedokseen Liigan yhtiökokouksen päätöstä siitä, että TuTon kilpailulisenssi kaudelle 2024–2025 oli hylätty. Liigan kilpailusääntöjen ja toimintaohjeiden kohdan 3.1. mukaan kilpailulisenssin hyväksymisestä päättää Liigan yhtiökokous. TuTolla ei siis ole tiedossaan perusteita, joilla Liigan yhtiökokous oli lopullisessa päätöksessään päättänyt hylätä TuTon lisenssihakemuksen kaudelle 2024–2025.

Kilpailusääntöjen mukaisesti toimiessaan Liigan päätöksessä olisi tullut yksilöidä ne vaatimukset, joita TuTo ei lisenssikomitean näkemyksen mukaan ollut täyttänyt ja varata TuTolle kilpailusääntöjen kohdan 3.5. mukaisesti mahdollisuus korjata puutteet 28.2. mennessä edellytyksenä liigalisenssin myöntämiselle seuraavalle kaudelle.

TuTon kaudelle 2024–2025 hakema kilpailulisenssi oli hylätty ilman oikeudellista ja pätevää perustetta.

Hakuprosessi oli ollut epäselvä ja kaikkea tarvittavaa tietoa ei ollut toimitettu tasapuolisesti hakijoille.

Lisenssikomitean työskentelyyn oli osallistunut ihmisiä, joilla on voinut olla merkittävä taloudellinen tai muu intressi päätökseen liittyen.

Liigan päätös oli lisenssikomitean ja Liigan omien sääntöjen vastainen, eikä noudattanut yhdenvertaisesti niitä sääntöjä, jotka Liiga oli asettanut päättäessään avata Liigan liigalisenssit kaudelle 2024–2025 myös rajoituksetta kaikille sellaisille seuroille, joille ei ollut myönnetty liigalisenssiä kaudelle 2023–2024.

Liigan päätös oli perusteltusubstanssiltaan kaikkien relevanttien tai merkityksellisten asioiden osalta virheellinen, syrjivä, asenteellinen, epätasa-arvoinen ja väärä.

Liigan päätös muiden liigalisenssin hakijoiden ja TuTon hakemuksen käsittelyn välisessä suhteessa osoitti, että muita liigalisenssihakemuksen hakijoita oli kohdeltu eri tavalla kuin TuToa ja muiden hakemukset oli hyväksytty perusteilla, joilla TuTon hakemuksen hylkäämistä oli nimenomaisesti perusteltu.

Liiga oli jääkiekon Suomen mestaruustasolla määräävässä markkina-asemassa ja siitä syystä sen toimintaan ja päätösten perusteluihin liigalisenssin hyväksymisen tai hylkäämisen osalta tuli soveltaa kilpailulain säännöksiä määräävässä markkina-asemassa olevan toimijan osalta, kun kyseessä oli myöntää tai estää markkinoille pääseminen.

Liigalla ei ollut ollut oikeutta estää TuTon hakeman liigalisenssin myöntämistä, koska TuTo täytti kaikki relevantit liigalisenssin myöntämisen edellytykset jopa paremmin kuin moni muu liigalisenssin kaudelle 2024–2025 saanut seura. Liiga oli kehottanut kaikkia liigalisenssin myöntämisen edellytykset täyttäviä seuroja hakemaan liigalisenssiä ilmoituksella, että uusien SM-liigaan osallistuvien seurojen lukumäärää ei ollut mitenkään rajoitettu.

Liigalisenssin myöntämisessä oli kysymys erittäin merkittävästä taloudellisesta edusta ja ainoa tapa päästä Suomen markkinoilla jääkiekon Suomen mestaruustasoa koskevan liiketoiminnan taloudellisesti tuottaville markkinoille. Tämä erityisesti siitä syystä, että Liigan sarjaan osallistumisoikeuden saaneet seurat pääsivät jakamaan jääkiekon sarjatasoilla keskinäisessä vertailussa euromäärältään mitattuna ylivoimaisen suureksi muodostuvaa kumppanirahaa mm. otteluiden televisioinnista, joka jaettiin vain liigalisenssin saaneiden seurojen kesken. Esimerkkinä liigalisenssin sekä Liigassa pelaamisen taloudellisesta merkityksestä voidaan pitää KooKoo Hockey Oy:n viime vuosien tuloskehitystä. KooKoo Hockey Oy oli pystynyt liigajoukkueena tekemään tulosta viimeisen neljän tilikauden aikana 1 311 000 euroa, joka oli käytännössä mahdotonta Mestiksessä. Lisäksi KooKoon omanpääoman kehitys oli ollut Mestis-joukkueisiin nähden täysin poikkeuksellista.

3.      Yksityiskohtaiset perustelut

3.1  Soveltuvat ja noudatettavat säännöt ja määräykset kilpailulisenssin myöntämisen perusteista kaudelle 2024–2025

Liigahallitus oli 20.9.2018 hyväksynyt kilpailusäännöt, joita se oli ilmoittanut noudattavansa edelleen kauden 2024–2025 kilpailulisenssejä myönnettäessä.

Lisäksi lisenssikomitea oli antanut useita ohjeita ja määräyksiä, jotka koskivat kilpailusääntöjen tarkempia tulkintakäytäntöjä.

TuTolle ei ollut annettu pyynnöstä huolimatta tietoja useista liigalisenssiin oleellisesti vaikuttavista asioista kuten esimerkiksi liigaosakkeen arvonmäärityksen perusteista tai prosessissa useasti viitatusta Liigan ja Suomen Jääkiekkoliitto ry:n välisestä sopimuksesta.

3.2  Liigan päätöksen virheelliset perustelut kilpailulisenssin hylkäämiselle

3.2.1        Puuttuvat asiakirjat

Lisenssikomitean ratkaisu oli siltä osin virheellinen kuin päätöksessä oli katsottu, että TuTon hakemuksesta oli puuttunut allekirjoitettu tilintarkastuskertomus 2021–2022 sekä yhtiökokouksen vahvistama tilinpäätös tilikaudelta 2022–2023.

TuTo oli lähettänyt lisenssikomitean pyynnöstä lisenssikomitealle KHT tilintarkastajansa TuTolle toimittaman kopion tilintarkastuskertomuksesta. Tilintarkastajan lähettämässä kopiossa tilintarkastuskertomuksessa ei kuitenkaan ollut ollut hänen allekirjoitustaan. Samainen tilintarkastuskertomus oli kuitenkin allekirjoitettu sähköisesti 28.12.2022.  Tilintarkastajan käyttämä sähköinen allekirjoitusjärjestelmä teki allekirjoituksesta poikkeuksellisesti oman erillisen dokumentin ja tätä kyseistä dokumenttia TuTo ei ollut epähuomiossa toimittanut lisenssikomitealle. Lisenssikomitea ei ollut huomauttanut TuTolle puuttuneesta allekirjoitussivusta. Virhe olisi voitu korjata helposti.

Lisäksi, kun arvioidaan edellä kuvatulla tavalla toiminnan ammattimaisuutta, tulee ottaa yhdenvertaisen kohtelun osalta huomioon, että KooKoo Hockey Oy:n, HC TPS Turku Oy:n sekä Kiekko-Espoo Oy:n julkisiin järjestelmiin toimittamat tiedot olivat puutteellisia (www.asiakastieto.fi). TuTolla ei ollut julkisissa rekistereissä vastaavaa huomautusta.

Tilinpäätöksen tilikaudelta 2022–2023 osalta lisenssikomitealle oli ilmoitettu 22.11.2023, että yhtiökokousprosessi oli edelleen kesken ja että lisenssikomitealle oli toimitettu TuTon hallituksen hyväksymä tilinpäätös ja tilintarkastajan allekirjoittama tilintarkastuskertomus. Vaikka tilinpäätös ei vielä tuolloin ollut edennyt yhtiökokouksen päätettäväksi, oli tilinpäätöksen hyväksynyt hallitus, jonka jäsenet edustivat 68,4 prosenttia TuTon osakkeista ja äänistä. Siten ei ollut voinut olla epäselvää, että tilintarkastettua ja hallituksen hyväksymää tilinpäätöstä ei olisi vahvistettu TuTon yhtiökokouksessa, jossa vahvistamispäätös edellytti yksinkertaista äänten enemmistöä.

Väitetysti puuttuneiden asiakirjojen osalta lisenssikomitean puheenjohtaja oli antanut julkisuuteen virheellisiä ja asenteellisia lausuntoja kesken asian käsittelyn. Tämä oli osoitus myös siitä, että TuToa oli lisenssihakemusprosessissa kohdeltu syrjivästi suhteessa muihin hakijoihin.

Jos yhtiökokouksen hyväksymä tilinpäätös oli ollut liigalisenssin myöntämisen kannalta olennainen asia, olisi TuTolle voitu myöntää ehdollinen lisenssi siihen saakka, että TuTo oli saanut tilinpäätöksen hyväksytetyksi yhtiökokouksessa.

3.2.2        Harhaanjohtavat ja virheelliset tiedot

TuTo ei ollut antanut tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta lisenssikomitealle virheellisiä tietoja. Tällainen väite liigalisenssihakemuksen hylkäämisen perusteena oli lisäksi perustelematon, yksilöimätön ja TuToa halventava.

3.2.3        Epäily tilintarkastuskertomuksen jatkuvuuden periaatteen toteutumisesta

TuTon toiminnassa ei ollut mitään poikkeavaa, joka näkyisi tilinpäätöksestä tai olisi kirjattu tilintarkastuskertomukseen.

3.2.4        Yhtiön tilinpäätöksen oma pääoma oli negatiivinen

TuTon oma pääoma ei tosiasiallisesti ollut ollut negatiivinen. TuTo oli osoittanut annettujen ohjeiden mukaisesti yhtiön oman pääoman olevan positiivinen. Lisenssikomitea oli toiminut väärin jättäessään huomioimatta aiheeseen liittyvät dokumentit sekä todetessaan, että TuTon olisi pitänyt tehdä välitilinpäätös. Missään vaiheessa osapuolten välillä käydyssä keskustelussa tai annetuissa materiaaleissa tai edes lopullisessa hylkäämispäätöksessä ei ollut vaadittu välitilinpäätöksen tekemistä. Tämä vaatimus oli noussut esiin vasta hakemuksen hylkäämisen jälkeen lisenssikomitean puheenjohtajan medialle antamassa epäasiallisessa lausunnossa.

TuTo oli perustellusti olettanut, että lisenssikomitealle toimitettavan laskelman lähtökohta oli viimeinen kokonainen tilikausi. Jääkiekkojoukkueen tilikauden sisällä oli erittäin suuria jopa viikkotason vaihteluja pelkästään pelipäivien määrän, koti-/vieraspeli ja/tai arki-/viikonloppupelien osalta. Tämä voimakas kausivaihtelu aiheutti vääristymää välitilinpäätöksen antamaan kokonaiskuvaan ja näin ollen oli ollut perusteltua, ettei TuTo ollut osannut edes kysyä lisenssikomitealta välitinpäätöksen tarpeellisuudesta. Toisaalta TuTo oli 7.12.2023 esittänyt kysymyksiä omanpääoman positiivisuudesta sekä muun muassa riittävistä dokumentaatioista asian osalta, mutta sitä ei ollut kehotettu laatimaan välitilinpäätöstä. Jos TuTolle olisi esitetty selkeä ja yksiselitteinen vaatimus tehdä välitilinpäätös, välitilinpäätöksen laatimiselle ei olisi ollut hakuprosessille annettu määräaika huomioon ottaen aikaa. Hakuprosessi oli ollut tältäkin osin epäselvä sekä ajallisesti riittämätön.

Lisenssikomitealle oli toimitettu hakuprosessin aikana tilintarkastajan tekemä sekä KHT tilintarkastajan allekirjoittama raportti TuTon oman pääoman määrästä. Raportin mukaan TuTon omaksi pääomaksi tulkittava pääoma oli +11 734,69 euroa. Oli tietenkin selvää, että kyseinen laskelma ei huomioinut käynnissä olevaa tilikautta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia yhtiön tuloksessa ja sitä kautta yhtiön taseessa ja ennen kaikkea omassa pääomassa. Se olisi voitu havaita välitilinpäätöksessä, jos sellaista olisi edellytetty.

Lisenssikomitea olisi myös tältä osin voinut myöntää TuTolle ehdollisen lisenssin ja oma pääoma olisi voitu jälkikäteen osoittaa välitilinpäätöksellä positiiviseksi.

3.2.5        Luottohäiriömerkintä

TuTolla oli ollut lisenssikomiteallekin kerrotut avoimet laskut, jotka TuTo oli riitauttanut. Lisenssiprosessin turvaamiseksi nämä laskut oli kuitenkin maksettu. Asiakastiedon perintätietorekisterin mukaan TuTolla oli vuodelta 2023 yhteensä 14 kpl merkintöjä, euromäärältään yhteensä 23 529,14 euroa. Tällä hetkellä kaikki laskut oli maksettu.

Vastaavasti Liiga-Saipa Oy:llä on vastaavassa rekisterissä yksi merkintä, arvoltaan 1 500,40 euroa ja Lahden Pelicans Oy:llä kahdeksan merkintää arvoltaan 68 981,05 euroa. Lisäksi mediassa oli ollut maininta HPK Liiga Oy:n sekä Jukurit HC Oy:n maksuviivästymisistä vielä niin, että osapuolet olivat tunnustaneet kyseiset viivästymiset. Kun näitä ei ollut otettu huomioon liigalisenssihakuprosessissa, osoitti se jo yksin hakijoiden epäyhdenvertaisen kohtelun.

3.2.6        Maksut verottajalle ja työeläkeyhtiöille

Hakemuksen jättötilanteen maksut sekä verottajalle että työeläkeyhtiölle oli maksettu. Liigan asettamassa hakuaikataulussa verovelkatodistusta tai vahvistusta maksetuista vakuutusmaksuista ei kuitenkaan ollut pystytty toimittamaan lisenssikomitealle.

TuTolle ei ollut annettu selkeää tai ylipäätään mitään kuvaa liigaosakkeen hinnoittelusta ja sen mukanaan tuomasta lisäpääoman tarpeesta mahdollisine rahoituskustannuksineen. Toisaalta lisenssikomitea oli edellyttänyt rahoituskustannusten huomioimista herkkyystarkasteluissa. Oli täysin selvää, että ilman selkeitä vastauksia siihen, onko kyseessä 300 000 euron vai esimerkiksi 4 miljoonan euron lisärahoitustarve sekä siihen, mihin markkinaehtoisuuteen arvot perustuvat, lopullisen sijoitussitoumuksen saaminen oli ollut lähes mahdotonta. TuTon tapauksessa kyseiset minimisitoumukset tehtiin vasta viime hetkillä ja TuTo maksoi nyt kyseessä olevat velat, kun todettiin, ettei tarvittavaa informaatiota tulla saamaan. Siten pyydettyjen dokumenttien toimittaminen annetun määräajan puitteissa oli ollut mahdotonta. TuTon toimittaman materiaalin perusteella oli kuitenkin pystynyt havaitsemaan kyseisten laskujen maksamiset. Toimitetut kuitit olivat olleet pankilta saatuja, ei itse tulostettuja.

Lisäksi lisenssikomitealle oli kerrottu, että ostovelkaluettelo piti sisällään erääntyneiden laskujen lisäksi myös vielä erääntymättömiä velkoja. Lisäksi lisenssikomitealle oli kerrottu, että ostovelkaluettelo saattoi pitää sisällään myös velkoja kokonaisuudessaan, vaikka niistä oli jo maksettu osa.

Tämänkin hylkäysperusteen osalta lisenssikomitean olisi ollut helppo myöntää TuTolle ehdollinen lisenssi, koska kysymys oli ollut lähinnä asioiden todentamisesta. Lisäksi mahdollinen virhe ostovelkaluettelossa (erääntyneet 31 970,64 €, vaikka todellisuudessa niitä oli 28 403,95 €) voitiin pitää kokonaisuuden kannalta merkityksettömänä, varsinkin kun ilmoitettu velan määrä oli ollut todellista suurempi.

3.2.7        Tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat

Lisenssikomitean päätöksestä ilmeni, että kaikki pyydetyt selvitykset oli toimitettu ja virheenä oli vain se, että TuTon omistajilta saatu rahoitussitoumus ei sisältänyt euromäärää. Lisenssikomitean kanssa käydyn keskustelun perusteella TuTo ei ollut voinut olettaa, että euromääräistä summaa tarvitaan. Lisäksi kuten Lisenssikomitea TuTolle antamassa vastauksessaan oli todennut, oli tarkan euromääräisen summan antaminen hankalaa. TuTo päinvastoin esitti lisenssikomitealle kuuden henkilön sitoumuksen siitä, että he rahoittavat TuToa niin paljon kuin tarvitaan. Sitoumuksen perusteella TuTo pystyi viemään läpi edellytetyt kolme liigakautta. Sitoumus oli vahvempi kuin tarkkaan euromäärään sidottu sitoumus ja enemmän kuin monella muulla lisenssin saaneella seuralla vastaavasti oli ollut esittää. Annettu sitoumus täytti kaikki lisenssikomitean asettamat kriteerit.

Lisenssikomitea ja Liiga ei missään vaiheessa tarkentanut liigaosakkeen arvoa. TuTo ei missään vaiheessa päässyt keskustelemaan Liigan tai liigalisenssikomitean kanssa osakkeen arvosta. Tarkkoja taloudellisia laskelmia oli sen vuoksi mahdoton euromääräisesti tehdä.

Lisäksi TuTo kiinnittää oikeusturvalautakunnan huomiota siihen, että tehty herkkyystarkastelu ei osoittanut lisärahoituksen tarvetta. Senkin vuoksi tarkan euromäärän antaminen oli mahdotonta. Herkkyystarkastelussa TuTon omistajat olivat heti rahoittaneet nyt tehtyjen sijoitusten lisäksi TuToa 500 000 eurolla luoden riittävän puskurin toiminnalle. Myös tämä oli kerrottu lisenssikomitealle.

TuTo on vielä esittänyt, että oikeusturvalautakunta pyytää itselleen sekä TuTolle nähtäväksi muiden toimijoiden vastaavat sitoumukset, jotta voitiin varmistua hakijoiden tasapuolisesta kohtelusta.

3.2.8        TuTo oli jättänyt maksamatta velkansa Jääkiekkoliitolle

Lisenssikomitea totesi, että kyseinen velka oli hoidettu ja näin ollen sen ei pitäisi vaikuttaa kokonaisarvioon. Kyseessä oli ollut 387 euron lasku, joka oli epähuomiossa jäänyt maksamatta. Maksun maksamatta jääminen ei ollut ollut TuTon tiedossa ennen kuin se sai siitä tiedon lisenssikomitealta. Velka oli syntynyt jo keväällä 2023, eikä Jääkiekkoliitto ollut perinyt sitä kertaakaan. Lasku oli maksettu ennen Liigan päätöksen antamista. Päätöshetkellä ei ollut ollut mitään tässä kohdassa tarkoitettuja avoimia ja erääntyneitä maksuja maksamatta. Kyseinen 387 euron velka ei voinut olla mitenkään oleellinen seikka kokonaisuutta arvioitaessa.

3.2.9        Seuran ottelutapahtumia ei ollut mahdollista järjestää

Johtopäätös oli tältä osin väärä. Kysymys ei ollut ollut vain TPS:n tarjouksesta. TPS oli sitoutunut vuokraamaan Gatorade Areenaa TuTolle liigapelitapahtumia varten tiettyyn sitoumuksessa mainittuun kiinteään hintaan. Oli selvää, että lopullista vuokrasopimusta ei ollut allekirjoitettu, koska ei ollut ollut selvillä, myönnetäänkö TuTolle kilpailulisenssi kaudelle 2024–2025.

Tulevan kauden otteluohjelma oli myös vielä tekemättä. Siten tarkat päivät, jolloin TuTo käyttäisi kyseistä hallia, ei ollut ollut vielä selvillä. Koska TPS hallitsi kokonaisuudessaan hallia niin omien otteluidensa kuin myös muun toiminnan osalta, tarkempaa sopimusta päivämäärien osalta oli ollut mahdotonta tehdä ja näin ollen yleisesti käytetty vuokrasopimusmalli ei ollut ollut vielä mahdollinen. TuTon tilanne poikkesi tältä osin pääosasta liigaseuroja.

Tämäkin kysymys olisi ollut helppo hoitaa siten, että kilpailulisenssi olisi myönnetty TuTolle ehdollisena. Ehtona olisi ollut, että TuTo ja TPS laativat riittävän vuokrasopimuksen määräajassa. Ehdollinen lisenssi oli Liigan muiden lisenssinhakijoiden kanssa käyttämä tapa.

Kyseisen hallin monipuolinen käyttö myös muiden tapahtumien osalta hankaloitti ehdollisuuden toteutumista ennen lopullisen otteluohjelman valmistumista. Näin ollen kokonaisuuden hallinta vaati myös Liigan aktiivista osallistumista sopimuksen riittävän sisällön määrittelyssä. Teoriassa Liiga voi tehdä otteluohjelman siten, että sekä TPS:n että TuTon kotiottelut olivat samoina ajankohtina ja näin itse luoda tilanteen, jossa TuTo ei täyttänyt vaadittuja kriteereitä.

Lisenssihakemuksen hylkääminen edellä mainittujen olosuhteiden perusteella oli yksiselitteisesti väärin. TPS:n antama sitoumus Gatorade Areenan käytöstä oli yksiselitteinen ja sitova sekä täytti kaikki lisenssikomitean asettamat kriteerit. Ainoa puute oli lopulliset päivämäärät, joita ei voitu antaa ja tietää ennen kuin Liiga itse määritteli ne.

3.2.10    Kootusti Liigan päätöksestä ilmenevistä hylkäysperusteista

TuTon oma pääoma oli ollut negatiivinen, mutta se korjattiin TuTon näkemyksen mukaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Useiden liigaseurojen oma pääoma ei ollut ollut postiviinen, mutta se ei ollut vaikuttanut liigalisenssin uusimiseen. TuToa oli kohdeltu epätasa-arvoisesti suhteessa muihin hakijoihin.

TuTo ei ollut voinut käyttää arvonkorotusrahastoa hyödykseen oman pääoman riittävyyttä arvioitaessa. TuTo ei ymmärrä, miten lisenssiehtojen mukaan Liigan osake voitiin oman pääoman määrää arvioitaessa, arvioida kirjanpitoarvosta poiketen siihen arvoon, mikä vastasi viimeisintä osakeannissa käytettyä osakekohtaista merkintähintaa. TuTon käsityksen mukaan viimeinen todellinen riippumattomien osapuolien välinen transaktio oli tapahtunut, kun Liiga oli ostanut silloisen Espoon konkurssipesältä sen hallussa olleen osakkeen. Lisäksi se tosiasia, että Liiga ei ollut antanut selkeitä perusteita tai edes yksiselitteistä hintaa liigaosakkeen nykyiselle arvolle, aiheutti, että nyt esillä oleva kriteeri oli sisällön osalta vanhentunut ja näin sen käyttäminen hylkyperusteena oli mahdotonta. Lisäksi joukkueiden tilinpäätökset eivät antaneet yhtenäistä käsitystä liigaosakkeen arvosta.

TuTo oli ilmoittanut maksavansa liigaosakkeen omistajiltaan saatavalla pääomalla ainoan kriteerin ollessa hinnan markkinaehtoisuus. Jos oletetaan liigaosakkeen hinnaksi 3,6 miljoonaa euroa, vaikutti se välittömästi positiivisesti TuTon omaan pääomaan. Ilman arvonkorotusrahastoa olisi Ilveksen omapääoma ollut negatiivinen vuosina 2016–2018, JYP:n vuosina 2017–2023, Kalpan vuosina 2016–2017 sekä 2021–2022, Saipan vuonna 2023 sekä Ässien vuonna 2022.

Urheilulliseen menestykseen liittyvä kriteeri muuttui prosessin aikana. Missään vaiheessa prosessia ei ollut todettu kolmen vuoden olevan kriittinen aikajänne. Tämä ilmeni yllätyksenä vasta itse hylkäyspäätöksestä. Lisäksi Jääkiekkoliiton ja Liigan välisessä sopimuksessa ei mainita kolmen vuoden määräaikaa (tosin kyseistä sopimusta ei ollut saatu nähtäväksi). Jääkiekkoliiton ja Liigan välisessä sopimuksessa mainitaan sen sijaan pitkäjänteinen työ ja menestys Mestiksessä. TuTo, joka oli pelannut Mestiksessä koko sen olemassaolon ajan, 20 vuotta, oli tämänhetkisten seurojen maratontaulukon ykkösenä, mitalitaulukon toisena ja omaa mestaruuden sarjasta vuodelta 2008. TuTo on siten menestyvä ja pitkäjänteistä jääkiekkotyötä tekevä seura. Vieläpä samalla y-tunnuksella, eli vanhoja syntejä ei ollut siivottu konkurssimenettelyllä, vaikka se varmasti olisi ollut järkevää taloudellisesti. Jos käytettäisiin vertailussa viittä viimeistä pelattua kautta, olisi TuTolla yksi hopea, yksi pronssi ja Suomen Cupin mestaruus.

3.3  Jääkiekon SM-liiga Oy:n markkina-aseman merkitys ja aseman väärinkäyttäminen jääkiekon Suomen mestaruustasoa koskevilla markkinoilla

Liigan toiminnan on katsottava täyttävän kaikki määräävän markkina-aseman edellytykset. Se harjoittaa elinkeinotoimintaa yksin koko maan tasolla jääkiekon mestaruustasoa koskevilla markkinoilla ja säätelee sitä, kuka saa osallistua samalla markkinalla olevaan elinkeinotoimintaa ja kuka joutuu jäämään markkinoilta pois. Kilpailulainsäädännön säädökset ja määräykset soveltuvat Liigan menettelyyn kilpailulisenssin myöntämistä koskevissa päätöksissä ja epätasa-arvoinen ja syrjivä menettely on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja kiellettyä.

SM-Liigan TuTon kilpailulisenssin epäämistä koskeva päätöksenteko kokonaisuudeltaan ja menettelytavoiltaan oli toimintaa, jonka tarkoituksena oli merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seurasi, että kilpailu ko. markkinoilla merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.

3.4  TuTon epätasa-arvoinen kohtelu liigalisenssimenettelyssä

Edellä olevasta ilmeni riidattomasti ja selkeästi, että TuToa oli kilpailulisenssin myöntämistä koskevassa asiassa kohdeltu eriarvoisesti ja eri tavalla sääntöjen mukaisia edellytyksiä soveltaen siten, että TuTon oikeusturva ja etu oli siitä merkittävällä tavalla kärsinyt.

3.5  TuTon taloudellisesta asemasta ja kyvystä suoriutua SM liigassa pelaamisesta taloudellisessa mielessä

Liigalisenssikomitea ei hylännyt tai katsonut puutteellisiksi TuTon toimittamia laskelmia siitä, miten TuTo pystyisi suoriutumaan taloudellisesti Liigassa. Lisenssikomitean puheenjohtaja oli kuitenkin julkisuuteen antamassa lausunnossaan todennut talouden olleen pääasiallinen syy hylätä TuTon hakemus.

Lisenssikomitea totesi päätöksessään, että TuTo oli toimittanut pyydetyt herkkyysanalyysin ja toimenpidesuunnitelman. Lisenssikomitea ei ollut kuitenkaan kommentoinut niiden sisältöä. Näin ollen voitiin olettaa, että toimitettu materiaali oli tältä osin ollut riittävä. Lisäksi Lisenssikomitea totesi, että TuTon omistajilta oli saatu sitoumus, jossa he tarvittaessa sitoutuivat rahoittamaan toimintaa. Lisäksi tehdyssä taloudellisessa vertailussa voitiin nähdä, että kaudella 2022–2023 neljä liigajoukkuetta oli tehnyt tappiollisen tuloksen. Vastaavasti tilikausien 2020–2023 aikana yhdeksän liigajoukkuetta oli tehnyt tappiota. Lisäksi jos verrataan TuToa ehdollisen liigalisenssiin saaneeseen Espooseen, oli Espoon viime tilikauden tappio ollut selvästi suurempi kuin TuTon. Jos vielä arvioidaan viimeisimmän tilikauden tulosta jäljellä olevaan omaan pääomaan, Jukureiden, Saipan sekä TPS:n tase ei kestänyt vastaavaa tulosta ilman lisäpääomia. Myös ehdollisen liigalisenssin saanut Espoon nykyinen oma pääoma ei kestänyt viime tilikaudella tehdyn kaltaista tappiota.

TuTo oli sen sijaan esittänyt lisenssikomitealle sen määrittelemien sisältövaatimusten mukaisen sitoumuksen TuTon rahoittamisesta tulevina vuosina. Näin voitiin todeta TuTon tilanteen olevan tältä osin parempi kuin osalla muista toimijoista.

4.      Lopuksi

TuTon liigalisenssihakemuksen hylkääminen keskittyi kokonaisuuden kannalta täysin toissijaisiin seikkoihin. Todellisuudessa TuTolla oli 1) oma pääoma positiivinen, 2) omistajien kirjallinen lisärahoitussitoumus seuraaville kolmelle vuodelle ja 3) Suomen käytössä olevista halleista toiseksi suurin ja modernein jäähalli. TuTo oli esittänyt herkkyyslaskelmilla ym., että TuTolla oli taloudellinen toimintakyky pelata SM-liigaa. Lisenssikomitea ei ollut kommentoinut niiden sisältöä, joten näin ollen hylkäämiselle ei ollut ollut perusteita. TuTo oli myös ilmoittanut maksavansa markkinahintaisen liigaosakkeen käteisellä. Turun seutu oli kasvava ja jo nyt kolmanneksi suurin taloudellinen keskittymä Suomessa. Turun seudulle mahtui kaksi liigajoukkuetta. Paikallispelit olivat myös kiistatta mielenkiintoisimpia Liigan ottelutapahtumia.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen SM-Liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että

-          valitus jätetään lautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta siltä osin kuin

o   valittaja on vaatinut, että oikeusturvalautakunta toteaa Liigan ja Liigan alaisen lisenssikomitean käyttäneen väärin sillä merkityksellisillä jääkiekon mestaruustason markkinoilla Suomessa olevaa määräävää markkina-asemaansa ja siihen liittyvää määräysvaltaansa hylätessään TuTon lisenssihakemuksen kaudelle 2024–2025;

o   valittaja on vaatinut oikeusturvalautakuntaa myöntämään TuTolle liigalisenssi kaudelle 2024–2025 ja vahvistamaan TuTon täyttäneen lisenssimääräysten mukaiset edellytykset liigalisenssin myöntämiselle kaudelle 2024–2025 siten kuin lisenssimääräyksiä on sovellettu muita samalla kaudelle liigalisenssin saaneita seuroja kohtaan;

-          valitus muilta osin hylätään tai joka tapauksessa kokonaan hylätään; ja

-          TuTo Hockey Oy velvoitetaan korvaamaan SM-liiga Oy:n arvonlisäverottomat lautakuntakulut 6 375 eurolla korkoineen.

Vastauksen perusteet

1.      Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Lautakunta oli ratkaisussaan UOL 9/2010 nimenomaisesti todennut, että sen toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko lajiliiton toiminta määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja estääkö liiton toiminta urheilijaa harjoittamasta ammattiaan. Tältä osin toimivaltaisia voivat olla muun muassa kilpailuviranomaiset.

Lautakunta oli ratkaisussaan UOL 20/2020 todennut, että määräävään markkina-asemaan liittyvät selvästi kielletyt kilpailun rajoittamista koskevat tilanteet, joista on selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä, voivat johtaa kilpailunrajoittamisen näkökulmasta velvoittavan kilpailulainsäädännön vastaiseen lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta voi ottaa päätöksen sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa huomioon perustuslain ja kilpailulainsäädännön määräykset siltä osin kuin niiden sisältöä ja soveltumista arvioitavana olevaan asiaan voidaan pitää riidattomina. Oikeusturvalautakunnalla ei kuitenkaan tällöin ole toimivaltaa kumota tai muuttaa yhdistyksen sääntöjä, mutta kylläkin toimivalta todeta, että perustuslain vastaista sääntöä ei voida yhdistyksen päätöksenteossa soveltaa (UOL 16/2014 ja UOL 4/2014).

Käsillä olevassa asiassa kilpailulainsäädännön määräysten soveltuminen ja sisältö ei ollut edellä tarkoitetuin tavoin selvää ja riidatonta. Valituksen kohteena olevan lisenssikomitean päätöksen ei voitu katsoa olevan riidattomasti kilpailulainsäädännön vastainen. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa arvioida lisenssikomitean päätöstä tai Liigan lisenssijärjestelmää kilpailunrajoittamisen näkökulmasta.

Siinä tapauksessa, että oikeusturvalautakunta vastoin Liigan käsitystä katsoisi, että valituksen kohteena oleva päätös olisi joltain osin syntynyt väärin, ei oikeusturvalautakunta ollut toimivaltainen myöntämään liigalisenssiä. Tällaisessa tapauksessa asia pitäisi palauttaa Lisenssikomitealle uudelleen käsiteltäväksi.

2.      Valituksen hylkäämistä koskevan vaatimuksen perustelut

2.1  Vaatimusten perusteet yleisesti

TuTon valituksen perusteella tarkastelun kohteena oli se, onko lisenssihakemuksen hylkäämiselle ollut perusteet lisenssikomitean tehdessä päätöksensä 18.12.2023. Lisenssikomitean lisenssihakemuksen hylkäämistä koskeva päätös oli ollut lisenssimääräysten mukainen.

Lisenssikomitea toimii lisenssin myöntäjänä ja hallinnoi lisenssihakemuksia. Liigan uuden osakkaan lisenssihakemuksen hyväksymisestä päättää Liigan yhtiökokous. Määräysten mukaan Liigan yhtiökokous ei siten päätä muun seuran kuin Liigan osakkeen omistavan seuran lisenssihakemuksen hylkäämisestä. Tältä osin päätösvalta on lisenssikomitealla. Käsillä olevassa asiassa liigalisenssihakemuksen hylkäämisestä oli siten päättänyt toimivaltainen Liigan toimielin.

Kenelläkään lisenssikomitean kokoonpanoon kuuluvalla ei ollut ollut mitään taloudellista tai hallinnollista yhteyttä yhteenkään Liigan osakkeen omistavaan seuraan tai muuhun lisenssihakijaan. Lisenssikomitean puheenjohtaja oli koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja komitean jäsenistä toisella oli oikeustieteellinen ja toisella yhteiskuntatieteellinen koulutus. Lisenssikomitean jäsenet omasivat myös pitkän kokemuksen liike-elämästä. Lisenssikomitea käsitteli kunkin seuran hakemuksen itsenäisesti, mutta yhteneväisesti lisenssimääräyksiä vasten. Asian valmistelussa avustavat henkilöt eivät osallistu Lisenssikomitean päätöksentekoon. Lisenssikomitean oli tehtävä lisenssihakemusta koskeva päätös ennen seuraavan sarjakauden aloittamista viimeistään 31.12. mennessä.

Lisenssikomitealla oli mahdollisuus, ei velvollisuus, velvoittaa hakijaa korjaamaan mahdolliset puutteet edellytyksenä liigalisenssin myöntämiselle seuraavalle kaudelle. Liigalisenssiä hakevan, muun kuin Liigan osakkaan, oli haettava ehdollista liigalisenssiä seuraavalle sarjakaudelle lisenssikomitealta viimeistään 30.10. mennessä. Lisenssikomitean noudattaman vakiintuneen käytännön mukaan lisenssihakemus oli katsottu tehdyn määräajassa, kun se oli saapunut Lisenssikomitealle lokakuun loppuun mennessä.

Lisenssikomitean päätös oli ollut lisenssimääräysten mukainen. TuTon lisenssihakemuksen hylkäävä päätös oli perustunut oikeudellisten, taloudellisten, olosuhdeliitännäisten ja urheilullisten kriteereiden täyttämättä jäämiseen. Lisenssimääräysten kohta 6 sisältää yhteensä kymmenen perustetta, joiden nojalla lisenssikomitealla oli oikeus hylätä lisenssihakemus. Lisenssikomitea

oli katsonut, että sillä oli ollut oikeus hylätä TuTon hakemus kahdeksan perusteen nojalla.

TuTo ei ollut myöskään täyttänyt Liigan ja Jääkiekkoliiton välisessä sopimuksessa Mestiksestä Liigan ylläpitämään jääkiekkosarjaan siirtyvälle joukkueelle asetettuja edellytyksiä.

Lisenssimenettely oli ollut asianmukainen ja TuToa oli kohdeltu lisenssimenettelyssä yhdenvertaisesti.

Lisenssihakemuksen hyväksyminen tilanteessa, jossa seura ei täytä useampaa lisenssimääräyksissä keskeiseksi määriteltyä kriteeriä, rapauttaisi lisenssijärjestelmän uskottavuutta. Lisäksi tällainen päätös olisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen kannalta ongelmallinen. Lisenssikomitea ei ollut aikaisemmin myöntänyt liigalisenssiä nyt käsillä olevaa vastaavassa tilanteessa. Joka tapauksessa lisenssikomitean toiminnassa ei ollut vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan seuroille myönnettäisiin liigalisenssejä eri lisenssimääräysten täyttämättä jäämisestä huolimatta.

2.2  Vaatimusten yksityiskohtaiset perustelut

2.2.1        Lisenssimenettely on ollut asianmukainen

TuTon mukaan se ei ollut saanut missään vaiheessa tiedokseen Liigan yhtiökokouksen päätöstä lisenssihakemuksen hylkäämisestä. Lisenssimenettely oli tältä osin ollut lisenssimääräysten mukaista. Päätösvalta lisenssihakemuksen hylkäämisestä oli lisenssimääräysten mukaan aina lisenssikomitealla.

Lisenssikomitean puheenjohtajalla ja sen kahdella varsinaisella jäsenellä oli ollut lisenssihakemuksen käsittelemiseksi riittävä oikeudellinen ja taloudellinen tausta ja tietotaito.

TuTon mukaan lisenssikomitean työskentelyyn olisi osallistunut ihmisiä, joilla voi olla merkittävä taloudellinen intressi päätökseen liittyen. Riidatonta oli, että Liigan urheilujohtaja oli avustanut lisenssikomiteaa liigalisenssiä koskevassa valmistelussa. Riidatonta oli, että Liigan urheilujohtaja on lisenssiä hakeneen Liiga-Saipa Oy:n osakkeenomistaja. Liigan urheilujohtaja oli jäävännyt itsensä Liiga-Saipa Oy:n lisenssihakemuksen käsittelystä eikä hän ollut osallistunut Liiga-Saipa Oy:n hakemuksen valmisteluun. Liigan urheilujohtaja oli Liiga-Saipa Oy:n hakemusta käsiteltäessä poistunut lisenssikomitean kokouksesta. Joka tapauksessa Liigan urheilujohtajalla ei ollut ollut minkäänlaista taloudellista intressiä TuTon lisenssihakemukseen liittyen.

Päätösvalta lisenssihakemusten hyväksymisestä ja hylkäämisestä oli lisenssikomitealla, joka oli toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Kenelläkään lisenssikomitean kokoonpanoon kuuluvalla ei ollut mitään taloudellista tai hallinnollista yhteyttä yhteenkään Liigan osakkeen omistavaan seuraan tai muuhun lisenssihakijaan.

TuTolle oli toimitettu voimassa olevat lisenssimääräykset 12.10.2023. TuTon ja lisenssikomitean välinen vuorovaikutus oli ollut lisenssihakemusmenettelyn aikana erittäin aktiivista. Lisenssikomitea oli aktiivisesti avustanut TuToa lisenssimenettelyssä hakemukseen liitettävien asiakirjojen sekä niiden sisällön suhteen. Lisenssikomitea oli myös antanut TuTolle useita tilaisuuksia hakemuksen korjaamiseen ja täydentämiseen.

Lisenssimenettely oli tältäkin osin ollut lisenssimääräysten mukaista. Lisenssimääräysten kohdan 3.5 mukaan, mikäli hakija ei täyttänyt lisenssimääräysten edellyttämiä vaatimuksia, oli lisenssikomitealla mahdollisuus velvoittaa hakija korjaamaan mahdolliset puutteet 28.2. mennessä. Kyseisessä kohdassa ei velvoitettu Lisenssikomiteaa varaamaan seuralle tilaisuutta hakemuksessa olevien puutteiden korjaamiseen.

Sen sijaan lisenssimääräysten kohdassa 6 todetaan, että mikäli lisenssikomitea oli hylkäämässä kohdassa 6 mainituilla perusteilla seuran lisenssihakemuksen, oli sen varattava seuralle vähintään kaksi viikkoa aikaa esittää lisäselvitys tai korjata lisenssihakemuksessa olevat puutteet. Lisenssikomitea oli antanut TuTon lisenssihakemusta koskevan ensimmäisen hylkäävän päätöksen 27.11.2023. Lisenssikomitea oli ilmoittanut 28.11.2023 TuTolle, että sillä oli tästä ilmoituksesta lukien kaksi viikkoa aikaa esittää lisäselvitystä ja korjata hakemuksessaan olevat puutteet. Lisenssikomitea oli myös tätä ennen antanut TuTolle useita lisäselvityspyyntöjä. TuTolle oli siten varattu lisenssimääräysten edellyttämällä tavalla tilaisuus hakemuksensa korjaamiseen ja täydentämiseen.

TuTon mukaan sille ei ollut annettu tietoja liigaosakkeen arvonmäärityksen perusteista eikä Liigan ja Jääkiekkoliiton välistä sopimusta.

Lisenssikomitea oli ilmoittanut TuTolle arvion Liigan osakkeen arvosta, jota Tuto oli voinut käyttää laskelmissaan. Edelleen TuTolle oli annettu tiedoksi lisenssihakemuksen kannalta merkitykselliset tiedot Liigan ja Jääkiekkoliiton välisestä sopimuksesta.

TuTo oli katsonut, että sitä ei ollut kohdeltu lisenssimenettelyssä yhdenvertaisesti muiden seurojen kanssa. TuTon väite epäyhdenvertaisesta kohtelusta oli täysin perustelematon eikä TuTo ollut esittänyt väitteensä tueksi mitään selvitystä. Kaikkien liigalisenssiä hakeneiden seurojen oli tullut täyttää samat lisenssimääräyksissä määritellyt ehdot. Lisäksi Kiekko-Espoon oli tullut täyttää Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksessa Mestiksestä liigaan siirtyvälle joukkueelle määritellyt edellytykset. Kaikki seurat, joille on myönnetty liigalisenssi, olivat täyttäneet lisenssimääräykset. TuToa ei ollut syrjitty lisenssimenettelyssä.

2.2.2        Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus lisenssimääräysten 6 kohdan perusteilla

Lisenssimääräysten kohdan 6.1 mukaan Lisenssikomitealla on oikeus hylätä lisenssihakemus, mikäli hakemus ei sisällä lisenssimääräysten 5 kohdassa mainittuja asiakirjoja ja tietoja. TuTon 31.10.2023 tekemä lisenssihakemus oli puutteellinen.

Lisenssihakemus ei sisältänyt yhtäkään lisenssimääräysten kohdassa 5 lueteltua asiakirjaa. Lisenssikomitean puheenjohtaja lähetti TuTolle 6.11.2023 yksityiskohtaisen luettelon puuttuvista asiakirjoista. Luettelossa oli yksilöity yhteensä 20 puuttuvaa asiakirjaa. TuTo täydensi lisenssihakemustaan 16.11.2023. Lisenssihakemus oli täydennyksen jälkeen edelleen puutteellinen. Lisenssikomitean puheenjohtaja lähetti TuTolle 17.11.2023 yksityiskohtaisen luettelon puuttuvista asiakirjoista. Luettelossa oli yksilöity yhteensä seitsemän puuttuvaa asiakirjaa. Lisäksi lisenssikomitean puheenjohtaja pyysi TuToa tarkentamaan esittämäänsä budjettia.

TuTo täydensi lisenssihakemustaan toisen kerran 22.11.2023. Hakemus oli edelleen puutteellinen. Muun ohella TuTon tilikauden 1.5.2022–30.4.2023 vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös puuttui hakemuksesta.

Lisenssikomitea hylkäsi TuTon lisenssihakemuksen 27.11.2023. Lisenssikomitean puheenjohtaja ilmoitti TuTolle 28.11.2023, että TuTolla oli lisenssimääräysten mukaisesti kaksi viikkoa aikaa täydentää tai korjata hakemustaan. TuTo täydensi lisenssihakemustaan vielä kolmannen kerran sille varatun kahden viikon määräajan puitteissa. TuTon hakemus oli edelleen puutteellinen. TuTon tilikauden 1.5.2022–30.4.2023 vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös puuttui yhä hakemuksesta. Hakemuksesta puuttui myös lisenssikomitean pyytämä allekirjoitettu tilintarkastuskertomus koskien tilikautta 1.5.2021–30.4.2022.

TuTon hakemus ei ollut lisenssikomitean useista täydennyspyynnöistä huolimatta sisältänyt kaikkia lisenssimääräysten kohdassa 5 yksilöityjä asiakirjoja lisenssikomitean päätöksentekohetkellä 18.12.2023. Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus.

Kirjanpitolain 3 luvun 6 §:n mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. TuTon tapauksessa 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen olisi pitänyt olla laadittuna 31.8.2023 mennessä. Riidatonta on, että näin ei ollut tapahtunut.

Osakeyhtiölain 5 luvun 3.1 §:n mukaan varsinainen yhtiökokous oli pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun ohella tilinpäätöksen vahvistamisesta. TuTon olisi pitänyt pitää varsinainen yhtiökokous, jossa olisi päätetty 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta, viimeistään 31.10.2023. Riidatonta oli, että näin ei ollut tapahtunut.

2.2.3        TuTo oli tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut lisenssikomitealle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja

TuTo ei ollut ilmoittanut viipymättä lisenssikomitealle, että sillä ei ollut lisenssimääräysten kohdassa 5 yksilöityjä asiakirjoja vielä valmiina, vaikka lisenssikomitea oli pyytänyt asiakirjoja useita kertoja. TuTo oli toimittanut pyydetyt ostovelkaluettelot puutteellisina ja vahvistanut, ettei sillä olisi velkoja Jääkiekkoliitolle.

Oli selvää, että TuTo jätti ensin tietoisesti kertomatta Lisenssikomitealle, ettei tilinpäätös 30.4.2023 päättyneeltä tilikaudelta ollut lisenssihakemuksen jättämishetkellä valmis. Tieto asiasta oli kerrottu Lisenssikomitealle vasta sen jälkeen, kun Lisenssikomitea oli kahteen eri otteeseen 6.11. ja 17.11.2023 pyytänyt TuToa esittämään kyseisen asiakirjan. TuTo toimitti 16.11.2023 Lisenssikomitealle excel-tiedostomuotoisen ostovelkaluettelon, jonka täydellisyydestä Lisenssikomitea ei ollut voinut varmistua. Ostolaskut oli jaettu tiedostossa kahdelle eri välilehdelle. Ostovelkaluetteloa ei ollut tulostettu TuTon kirjanpitojärjestelmästä.

TuTo toimitti 12.12.2023 lisenssikomitealle kirjanpitojärjestelmästä tulostetun ostovelkaluettelon sekä excel-tiedostomuotoisen ostovelkaluettelon, josta oli poistettu osa veloista. Näiden TuTon toimittamien raporttien loppusummat eivät täsmänneet keskenään. Lisenssikomitea tiedusteli TuTolta 8.11.2023, oliko sillä erääntyneitä velkoja muun ohella Jääkiekkoliitolle. TuTo ilmoitti 22.11.2023, että sillä ei ollut erääntyneitä velkoja Jääkiekkoliitolle. Todellisuudessa TuTolla oli ilmoitushetkellä yksi erääntynyt velka mainitulle taholle.

Edellä todetun perusteella lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus lisenssimääräysten kohdan 6.2 perusteella.

2.2.4        TuTon tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua

TuTo ei Lisenssikomitean toistuvista pyynnöistä huolimatta toimittanut allekirjoitettua tilintarkastuskertomusta tilikaudelta 2021–2022. Tuton menettelyn takia Lisenssikomitea ei ollut voinut valituksen kohteena olevaa päätöstä tehdessään varmistua siitä, että tilintarkastuskertomuksessa ei epäillä jatkuvuuden periaatteen toteutumista, joten Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus lisenssimääräysten kohdan 6.3 perusteella.

2.2.5        TuTon viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma oli negatiivinen

Valituksen kohteena olevan päätöksen tekohetkellä TuTon viimeksi vahvistettu tilinpäätös on ollut 30.4.2022 päättyneen tilikauden tilinpäätös. Kyseisen tilinpäätöksen mukainen TuTon oma pääoma oli ollut 827 880,52 euroa negatiivinen. Valituksen kohteena olevan päätöksen tekohetkellä vielä vahvistamattoman 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen mukainen TuTon oma pääoma oli ollut 942 365,31 euroa negatiivinen. Lisenssimääräysten perusteella tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuvilla toimilla ei ollut vaikutusta määräysten kohdan 6.4 täyttymisen arvioinnissa.

Lisenssikomitealla oli edellä todetun perusteella ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus lisenssimääräysten kohdan 6.4 perusteella.

TuTon tilintarkastaja oli antanut 12.12.2023 päivätyn raportin pääomalainoista. Raporttiin liittyen lisenssikomitea oli käynyt läpi sille toimitetun materiaalin. Materiaali sisälsi pääomalainasopimuksia 614 500 euroa. Näistä pääomalainoista yksi arvoltaan 30 000 euroa tuli voimaan 15.12.2023 eikä siten ollut ollut 12.12.2023 luettavissa TuTon omaan pääomaan. Lisäksi materiaali sisälsi selvityksen, jonka mukaan tilinpäätöksessä olevat muut pitkäaikaiset velat 339 600 euroa olisivat oman pääoman ehtoisia lainoja. Tästä ei kuitenkaan löydy mainintaa tilinpäätöksestä eikä lisenssikomitealle ollut toimitettu pääomalainan velkakirjoja. TuTon toimittaman materiaalin perusteella ei ollut voinut varmistua siitä, että kyseiset lainat olisivat pääomalainoja.

TuTon tilintarkastaja oli todennut lausunnossaan, että TuTon 30.4.2023 mukaisen oman pääoman ja uusien pääomalainojen yhteissumma on +11 734,69 euroa. Tilintarkastaja ei siis ollut vahvistanut lausunnossaan, että TuTon oma pääoma olisi positiivinen, sillä myös tilikauden 2023–24 tulos täytyi huomioida omaa pääomaa määritettäessä. Koska käytettävissä ei ole ajanjakson 1.5–12.12.2023 tilintarkastettua tuloslaskelmaa, ei TuTon selvityksen perusteella voinut ottaa kantaa yhtiön oman pääoman määrään per 12.12.2023, mitä tilintarkastaja ei ollut tehnytkään.

TuTo toimitti 12.12.2023 lisenssikomitealle sen hallituksen allekirjoittaman vahvistamattoman tilintarkastetun tilinpäätöksen 1.5.2022–30.4.2023. Kyseisessä, sittemmin vahvistetussa, tilinpäätöksessä tilintarkastaja oli 12.12.2023 päivätyssä tilintarkastuskertomuksessa vahvistanut, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilintarkastaja siis vahvisti, että taseessa olevat pitkäaikaiset muut velat 339 600 euroa oli esitetty tilinpäätöksessä oikein. Samana päivänä tilintarkastaja oli kuitenkin antanut raportin, jossa hän totesi, että kyseiset velat olisivatkin pääomalainaa. Näihin liittyen ei siis ollut toimitettu pääomalainasopimusta. Tilintarkastajan raportointi kyseisistä veloista oli ristiriitaista ja epäselvää.

2.2.6        TuTolla oli luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voitu kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä

TuTolla oli ollut useita rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana. Maksuhäiriömerkintöjen syntyminen osoitti, että TuTolla oli kassa- ja talousongelmia, joita Lisenssikomitealle 12.12.2023 toimitettu excel-tiedostomuotoinen ostovelkaluettelo vahvisti.

Luettelon mukaan TuTolla oli ostovelkoja 169,6 tuhatta euroa, joista erääntyneitä 121,9 tuhatta euroa ja yli 30 päivää erääntyneitä 106,2 tuhatta euroa. Ostoveloista 72 prosenttia oli erääntyneitä. Tässä osuudessa ei huomioida halliyhtiölle olevia erääntyneitä laskuja. Mikäli halliyhtiölle olevat erääntyneet velat huomioidaan, oli erääntyneitä velkoja 253,9 tuhatta euroa kokonaisvelkojen ollessa 301,6 tuhatta euroa, jolloin erääntyneiden velkojen osuus kaikista ostoveloista oli 84,2 prosenttia.

Halliyhtiölle TuTolla oli ollut 132 tuhatta euroa yli vuoden vanhoja ostovelkoja. TuTon mukaan se olisi tekemässä Turun kaupungin kanssa sopimuksen, jolla sovittaisiin näiden velkojen maksamisesta neljän vuoden aikana. Vastineeksi TuTo ei saisi muun muassa harjoitella hallissa ilta-aikaan. Sopimusta vuokranantajan eli kaupungin kanssa ei asiasta vielä ollut.

Yksi TuTon velkojista oli ollut lisenssihakemusmenettelyn käynnissä ollessa lisenssikomiteaan yhteydessä ja ilmoittanut, että TuTolla oli yksi lasku pahasti myöhässä ja menossa oikeudelliseen perintään, ellei TuTo maksa laskua. Kyseinen lasku oli 12.12.2023 toimitetun ostovelkaluettelon mukaan edelleen erääntyneenä.

Dun & Bradstreetin tuottaman 29.12.2023 päivätyn yritysraportin mukaan TuTolle oli hakemusmenettelyn aikana kirjattu yhteensä kuusi uutta maksuhäiriötä. Perintätoimeksiantoja yhtiötä kohtaan oli marras- ja joulukuun 2023 aikana laitettu vireille yhteensä 13 kappaletta. TuTo ei ollut pystynyt hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan edes lisenssihakemusmenettelyn aikana. Lisäksi Dun & Bradstreetin yritysraportin mukaan TuTon luottorating oli C (luotonantoa ei puolleta), talous oli heikko ja maksutapa erittäin negatiivinen.

Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon hakemus edellä todetun perusteella.

2.2.7        TuTo oli jättänyt maksamatta urheilijan lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen liittyviä erääntyneitä maksuja tai veroja verottajalle

TuTo toimitti lisenssikomitealle itse printatut maksukuitit 12.12.2023 suoritetuista 81 492,36 euron maksusta verottajalle ja 28 403,95 euron maksusta työeläkeyhtiö Elolle. TuTo ei toimittanut lisenssikomitealle verottajalta tai Elolta saatua vahvistusta siitä, että kaikki velvoitteet oli hoidettu. Ostovelkaluettelon 12.12.2023 mukaan Elolle oli ollut ostovelkoja 39 633,73 euroa, joista erääntyneitä 31 970,64 euroa. TuTon maksu ei täsmää ostovelkaluettelon erääntyneisiin työeläkevakuutusmaksuihin, vaan oli sitä pienempi.

TuTon toimittaman materiaalin perusteella Lisenssikomitea ei ollut voinut varmistua siitä, että verovelkoja ei 12.12.2023 tilanteessa ollut. Sen sijaan toimitetun materiaalin perusteella oli ollut riidatonta, että kaikkia erääntyneitä velkoja työeläkeyhtiölle ei ollut maksettu 12.12.2023.

Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus edellä mainitusta syystä.

2.2.8        TuTon tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuivat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin

TuTon toimittamissa tulevaa sarjakautta koskevissa taloudellisissa laskelmissa ja asiakirjoissa ei ollut avattu yksityiskohtaisesti lukujen perusteena käytettyjä olettamuksia. Lisenssikomitea pyysi TuTolta lisenssihakemusmenettelyn aikana tarkempaa selvitystä budjetoitujen pelaajapalkkioiden jakautumisesta. TuTo ei vastannut Lisenssikomitean selvityspyyntöön.

Hakemusmenettelyn aikaan TuTo toimitti muun muassa sponsorituloihin liittyen ristiriitaisia tietoja. TuTo ilmoitti 22.11.2023, että sen arvion mukaan nykyisen kumppaniverkoston myynti kaksinkertaistuisi ja että se saisi 30 prosenttia lisää kumppaneita ja sitä kautta myyntiä. Lisenssikomitealle 12.12.2023 toimittamassaan herkkyysanalyysissä TuTo ilmoitti, että sen tekemän kyselyn mukaan keskimäärin yksittäisen sponsorin panostus TuTon pelatessa liigaa nousisi noin 70 prosenttia.

TuTo ilmoitti lisenssikomitealle tulorahoitus -nimisessä asiakirjassa, että sen kumppanimyynti Mestiksessä oli ollut kuluvina kausina keskimäärin 700 000 euroa ja että tätä lukua oli käytetty kasvuoletusten perustana. Tilikauden 2022–23 tuloslaskelman perusteella kumppanimyynti kaudella 2022–23 oli ollut 600 000 euroa ja 2021–22 myynti oli ollut 560 000 euroa (mainostuotot, myynti 24 %). 700 000 euron käyttäminen lähtötasona oli antanut toiminnan volyymista liian positiivisen kuvan.

Pääsylipputuotoiksi TuTo oli budjetoinut 1 875 000 euroa. Lisäksi TuTo budjetoi kausikorttimyynniksi 160 000 euroa, jota se ei ollut huomioinut budjetissaan. TuTo arvioi myyvänsä kausikortteja 400–600 kpl, jolloin kausikortin hinta olisi 270–400 euroa (alv 0 %). Tämän lisäksi TuTon laskelmissa myytyjen irtolippujen keskiarvo olisi 2 500 henkilöä, ja lipun keskihinta olisi 25 euroa. Lisenssikomitea vertasi tätä keskihintaa toisen liigaseuran käyttämään keskimääräiseen lippuhintaan, mikä oli ollut noin 15 euroa. Kupittaan jäähallin katsomokapasiteetti oli 3 000 henkilöä. Mikäli TuTo suunnitelmansa mukaisesti pelaisi Kupittaalla, ei TuTon laskelmia voitu pitää realistisina. Jos kausikortteja olisi 400–600 kpl ja keskimääräinen irtolippujen määrä olisi 2 500 kappaletta, olisi halli jo pelkästään näillä lipuilla joka ottelussa loppuunmyyty. Käytännössä jokaiseen otteluun meni lisäksi aina tietty määrä annettavia ilmaislippuja. TuTon toimittamien laskelmien mukaisella myynnillä Kupittaan jäähallin kapasiteetti ylittyisi ja yhtälö olisi mahdoton.

Kuudelta TuTon omistajalta oli saatu sitoumus, jossa he ilmoittivat tarvittaessa rahoittavansa TuTon toimintaa siten, että se pystyy läpiviemään tarvittaessa kolme seuraavaa kautta. Sitoumuksesta ei ollut käynyt ilmi sitoumuksen euromäärää. Lisenssikomitea ei ollut ottanut päätöksessään kantaa sitoumuksen uskottavuuteen.

Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus edellä lausutuista syistä.

2.2.9        TuTon ottelutapahtumia ei ollut mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa

TuTon käyttämä Kupittaan jäähalli ei täyttänyt lisenssimääräysten liigaseuran kotihallin katsomokapasiteetille asetettuja vaatimuksia. Kupittaan jäähallin kokonaiskatsomokapasiteetti oli alle 4 000 katsojaa. TuTo ei ollut hakenut lisenssikomitealta poikkeuslupaa, jonka nojalla se voisi pelata kotiottelunsa Kupittaan jäähallissa.

TuTo oli toimittanut lisenssikomitealle 12.12.2023 päivätyn TPS:n tarjouksen koskien Gatorade Centerin käyttämistä TuTon ottelutapahtumissa kausina 2024–2027. Riidatonta oli, että valituksen kohteena olevan päätöksen tekohetkellä TuTolla ei ollut ollut voimassa olevaa vuokrasopimusta koskien Gatorade Centerin käyttöä kaudella 2024–2025. TuTo olisi voinut lisenssihakemusmenettelyn aikana solmia TPS:n kanssa ehdollisen vuokrasopimuksen Gatorade Centerin käyttämisestä kaudella 2024–2025. Sopimus olisi voitu sopia raukeamaan tai purkaantumaan, mikäli TuTolle ei myönnetä liigalisenssiä kaudelle 2024–2025. Tällaista sopimusta ei ollut kuitenkaan tehty.

Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus edellä mainituissa olosuhteissa.

2.2.10    Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen perusteella

TuTo ei ollut lisenssikomitean päätöksentekohetkellä 18.12.2023 täyttänyt niitä edellytyksiä, jotka Mestiksestä Liigan ylläpitämään jääkiekkosarjaan siirtyvän joukkueen oli Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen mukaan täytettävä.

Edellä todetun mukaisesti lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus usealla lisenssimääräysten perusteella. Siten TuTo ei ollut lisenssikomitean päätöksentekohetkellä täyttänyt kaikkia voimassa olevien lisenssimääräysten edellyttämiä ehtoja ja velvoitteita Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen edellyttämällä tavalla.

TuTon oma pääoma oli Lisenssikomitean päätöksentekohetkellä ollut jokaisen tarkasteltavan kauden jälkeen negatiivinen. TuTon toiminta ei ollut ollut ennen lisenssihakemuksen jättämistä useamman vuoden ajan taloudellisesti kannattavaa.

TuTo ei ollut kolmen edellisen kauden aikana menestynyt urheilullisesti. TuTo ei siten ollut täyttänyt Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen vaatimusta urheilullisesta menestymisestä. Urheilullisen menestymisen arvioinnissa merkitystä oli annettava seuran lyhyen aikavälin menestykselle. Käytännössä viimeksi päättynyt kausi oli paras vertailukohta sille, täyttikö Mestiksestä liigaan siirtyvä seura urheilullisen menestymisen vaatimuksen. Lähes 15 vuoden takainen urheilullinen menestys ei ollut merkityksellistä arvioitaessa sitä, oliko liigapaikkaa hakevan seuran urheilullista menestystä pidettävä riittävänä. Kaudella 2022–2023 Tuto oli sijoittunut Mestiksen runkosarjassa sijalle 10. Pudotuspeleissä TuTo oli hävinnyt puolivälierissä. Kaudella 2021–2022 TuTo oli sijoittunut Mestiksen runkosarjassa sijalle 11. TuTo oli säilyttänyt sarjapaikkansa karsinnoissa. Kaudella 2020–2021 TuTo oli sijoittunut Mestiksen runkosarjassa sijalle 8. TuTo oli hävinnyt ns. villi kortti -kierroksella eikä ollut päässyt varsinaisiin pudotuspeleihin.

TuTon urheilullisen menestymisen tarkastelun perusteella oli todettava, että TuTo ei ollut menestynyt urheilullisesti Mestiksessä ennen lisenssihakemuksen jättämistä. Lisenssikomitean päätös on ollut oikea. TuTon voittama Mestiksen mestaruus kaudella 2007–2008 ja Mestiksen maratontaulukon johto eivät olleet asiassa merkityksellisiä urheilullisen menestyksen mittareita ottaen erityisesti huomioon Liigaan aikaisemmin nousseiden joukkueiden urheilullinen menestys. Myös esimerkiksi Kiekko-Espoo, jolle lisenssikomitea oli myöntänyt ehdollisen lisenssin kaudelle 2024–2025, oli voittanut Mestiksen mestaruuden kaudella 2022–2023 ja pelannut loppuotteluissa kaudella 2021–2022.

VASTASELITYS

TuTo Hockey Oy on antanut vastaselityksen asiassa toistaen valituksessaan esitetyn ja vaatinut, että Jääkiekon SM-liiga Oy:n lautakuntakuluja koskeva vaatimus hylätään ja että Liiga velvoitetaan esittämään TuTolle ja oikeusturvalautakunnalle

-          lyhentämättömänä ja kokonaisuudessaan Liigan yhtiökokouspäätöksen ja sen mahdollisen erillisen perustelu- ja käsittelyosan, jolla TuTon liigahakemus on tullut yhtiökokouksessa hylätyksi ja

-          kaikki Lisenssikomitean päätökset perusteluineen ja ehtoineen, koskien liigalisenssien myöntämistä kaudelle 2024–2025, mukaan lukien se Lisenssikomitean päätös, jonka mukaisesti Liigan yhtiökokous on hyväksynyt liigalisenssin uudelle osakkeenomistajalle.

Tuto Hockey Oy on lisäksi vaatinut, että Jääkiekon SM-Liiga Oy tekee selvityksen kaikista niistä yksittäisten lisenssimääräysten vastaisista olosuhteista ja yksityiskohdista, joista huolimatta jollekin lisenssinhakijalle on suoritetun kokonaisharkinnan mukaisesti myönnetty kilpailulisenssi kaudelle 2024–2025.

Vaatimusten perusteet

1.      Editiovaatimus

Lisenssimääräysten kohdan 3.1. mukaan Liigan erikseen nimeämä lisenssikomitea toimii lisenssin myöntäjänä ja hallinnoi lisenssijärjestelmää ja lisenssihakemuksia. Liigan uuden osakkaan lisenssihakemuksen hyväksymisestä päättää kuitenkin Liigan yhtiökokous.

Sanotun kohdan mukaan Liigan yhtiökokous oli tehnyt lopullisen päätöksen hylätä TuTon liigalisenssihakemus. Asian ratkaisemisen kannalta oli olennaista selvittää ja tietää, millä perusteella yhtiökokous oli hylännyt lisenssihakemuksen ja miten hylkäämistä oli mahdollisesti perusteltu yhtiökokouksessa.

TuTon valitus perustui olennaisilta osiltaan siihen, että Liigan menettely liigalisenssien myöntämisessä ei ollut ollut asianmukainen, läpinäkyvä ja syrjimätön. TuTon lisenssihakemusta hylätessään Liiga oli soveltanut itse asettamiaan lisenssimääräyksiä eri tavalla ja eriarvoisesti hyväksyessään muiden seurojen liigalisenssihakemuksia ja hylätessään TuTon lisenssihakemuksen. Tältä osin Liigan määräävä markkina-asema miesten suomenmestaruustason jääkiekkoa koskevalla markkinalla asettaa erityisiä edellytyksiä yhdenvertaiselle kohtelulle ja menettelyn läpinäkyvyydelle.

TuTon valituksen asianmukainen ratkaiseminen edellytti sitä, että oikeusturvalautakunta voi käydä läpi kaikki kaudelle 2024–2025 tehdyt lisenssihakemukset ja selvittää, oliko lisenssikomitea ja Liigan yhtiökokous toimineet TuTon lisenssihakemusta hylätessään saman ratkaisukäytännön mukaisesti kuin ne oli noudattanut muiden seurojen lisenssihakemuksia käsitellessään. Tämä edellytti, että Liiga avaa ja esittää oikeusturvalautakunnalle kaikkien seurojen lisenssihakemukset liitteineen. Vain näin voitiin selvittää, oliko muilta seuroilta edellytetty lisenssimääräysten täyttämistä saman mittapuun mukaan kuin TuTolta. Julkisista lähteistä saadun selvityksen perusteella TuTo oli pystynyt riidattomasti horjuttamaan Liigan toiminnan asianmukaisen hakumenettelyn uskottavuutta ja yhdenvertaisuutta. Näyttötaakka tässä asiassa oli Liigalla.

2.      Lautakuntakuluvaatimus

Osapuolien tulisi asian luonteen perusteella vastata itse omista valitusmenettelyn aiheuttamista kustannuksistaan. Joka tapauksessa Liigan päätös oli sisältänyt niin paljon epäselvyyksiä ja kysymyksiä aiheuttavia ratkaisuja sekä päätökseen johtaneen menettelyn että itse valituksenalaisen päätöksen asianmukaisuuden osalta, että TuTolla oli ollut perusteltua aihetta asian saattamiseen oikeusturvalautakunnan ratkaistavaksi. Liigalla ei ollut ollut perusteltua tarvetta käyttää oman päätöksensä perustelemisessa apunaan ulkopuolista asianajajaa ja siksi sen pitää itse kärsiä sellaisen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset.

Lautakuntakulujen määrä oli joka tapauksessa liiallinen. Tuntiveloituksena käytetty veloitus oli liian suuri.

3.      Lisenssikomitean osallistuminen Liigan vastauksen valmisteluun

Asiaa päättämässä ollut lisenssikomitean puheenjohtaja oli osallistunut Liigan vastauksen laatimiseen. Lisäksi hänen tekemästään työstä vaadittiin lautakuntakulujen muodossa korvausta. Lisenssikomitea oli itse hakeutunut asianosaiseksi asiaan ja osallistunut valitusasian käsittelyyn asiassa, jossa sen tekemää päätöstä moitittiin sen itse antaman valitusosoituksen mukaisesti. Tämä oli omiaan aiheuttamaan vakavaa epäilystä Liigan lisenssimenettelyn asianmukaisuutta kohtaan.

4.      Yhdenvertaisesta käsittelystä

Lisenssikomitea oli käyttänyt kokonaisharkintavaltaansa väärin TuTon hakemuksen hylätessään.

Edellä jo todetuin tavoin mikäli liigalisenssin hakija ei täytä liigalisenssin edellyttämiä vaatimuksia, oli lisenssikomitealla mahdollisuus velvoittaa liigalisenssin hakijaa korjaamaan mahdolliset puutteet 28.2. mennessä edellytyksenä liigalisenssin myöntämiselle seuraavalle kaudelle. Tätä mahdollisuutta Liiga oli TuTolla olevien tietojen mukaan käyttänyt ainakin toisen uuden lisenssihakijan eli Kiekko-Espoon osalta. Mutta TuTon osalta sitä ei katsottu voitavan käyttää.

Liigan omien ohjeiden ja sääntöjen sekä lisenssikomitean päätöksen nimenomaisten päätöskohtien perusteella Liiga oli väärässä katsoessaan, että sillä olisi millä tahansa yksittäisellä ja vähämerkityksellisellä, vaikkakin lisenssiehdoissa sinänsä mainitulla, perusteella oikeus hylätä lisenssihakemus käyttämättä asiassa kokonaisharkintaa. Sellaisessa kokonaisharkinnassakin tuli noudattaa Liigan ja lisenssikomitean omaa aikaisempaa ja muihin seuroihin soveltamaa ratkaisukäytäntöä.

Lisenssikomitean ja Liigan yhtiökokouksen tekemät päätökset eivät ole syntyneet asianmukaisessa menettelyssä, kuten Liiga vastauksessaan väittää.

TuToon oli selkeästi sovellettu erilaisia ja tiukempia lisenssiehtoja kuin muihin seuroihin. Jos TuToon sovellettiin lisenssinhakijana erilaisia mittareita tai muutoin tiukempia ehtoja kuin muihin lisenssiä hakeviin seuroihin, ei lisenssikomitean päätös TuTon lisenssihakemuksen hylkäämisen osalta voinut olla syntynyt asianmukaisessa menettelyssä, kuten SM-liiga väittää tapahtuneen. Liiga on käyttänyt väärin sillä olevaa määräävää markkina-asemaa relevanteilla markkinoilla. TuTo pyysi, että oikeusturvalautakunta edellyttää Liigaa osoittamaan, että se oli noudattanut samoja tiukkoja kriteereitä kuin TuTolta oli edellytetty ja että sen kokonaisharkinta muiden seurojen osalta oli johtanut yhdenvertaiseen kohteluun verrattaessa TuTon hylkäävään päätökseen.

Lisenssikomitea ensin hylkäsi TuTon lisenssihakemuksen ja vasta huomattuaan, että sen pitää Liigan omien sääntöjen mukaan kuitenkin antaa TuTolle mahdollisuus vastata havaittuihin puutteisiin, se antoi TuTolle säännöissä mainitun oikeuden. Lisäksi lisenssikomitean päätöksestä ilmeni selkeä asenteellisuus TuToa kohtaan. Tämä ilmeni siinä, että hylkäysperusteina oli lopulta käytetty erittäin vähämerkityksellisiä seikkoja ja puutteita TuTon hakemuksessa.

5.      Muut huomiot Liigan vastauksesta

5.1  Liigan ja Suomen Jääkiekkoliiton välinen sopimus

Liigan ja Jääkiekkoliiton välinen sopimus ei voinut olla osa arviointia tai ainakaan hylkäämisperuste. Prosessin aikana useasti viitattu sopimus oli luovutettu vasta Liigan vastineen yhteydessä TuTon käyttöön. Lisäksi se oli luovutettu muodossa, jossa sen hyödyntäminen oli käytännössä lisenssiprosessin osana mahdotonta. Sopimusta ei ollut asetettu lisenssimääräysten piiriin, eikä TuTolle ole annettu mitään tietoa sopimuksen sisällöstä ennen kuin siitä kerrottiin Liigan vastauskirjeessä tässä valitusprosessissa.

Sopimuksen mukaan Liigalla oli oikeus kaikissa tilanteissa käyttää kokonaisharkintaa, eikä sillä ollut missään olosuhteissa velvollisuutta myöntää lisenssiä liigapaikkaa hakevalle seuralle. Tämä sopimuksen kohta yhdessä Liigan lisenssiprosessin puutteiden kanssa osoitti, että Liigalla ei alun perinkään ollut ollut tarkoitus myöntää TuTolle liigapaikkaan oikeuttavaa liigalisenssiä ja näin ollen Liiga oli toiminut epätasa-arvoisesti sekä mm. kilpailulainsäädännön näkökulmasta lainvastaisesti. Tältäkään osin prosessi ei ollut ollut asiallinen.

5.2  Lisenssikomitean lisenssihakemuksen hylkäämistä koskeva päätös ei ole ollut lisenssimääräysten mukainen

Liiga vastineessaan arvioi TuToa muihin lisenssinhakijoihin ainoastaan urheilullisen menestyksen osalta ja siinäkin vertailussa käytetty kolmen vuoden määräaika oli virheellinen. Kolmen vuoden määräaikaa ei ollut mainittu missään dokumentissa ennen TuTon saamaa hylkäävää päätöstä, vaan se oli otettu mukaan ilmeisesti siitä syystä, että Kiekko-Espoo oli aikaisemman konkurssin takia ollut olemassa Mestis -joukkueena vain kolmen kauden ajanjakson. Lisäksi huomioimalla viisi viimeistä pelattua kautta myös TuTolla oli yksi hopea ja yksi pronssi.

5.3  Lisenssikomitealla ei ole ollut oikeutta hylätä TuTon lisenssihakemus lisenssimääräysten 6 kohdan perusteella

Liigan vastineessaan kuvaama eri osapuolten toimivallat olivat ristiriidassa prosessin aikana saatuun informaatioon. Tällainen ristiriita teki hakuprosessista sattumanvaraisen ja epätasa-arvoisen.

5.4  TuTon lisenssihakemuksen sisältämät asiakirjat ja tiedot

Ennen 6.11.2023 saatua sähköpostia TuTolla oli käsitys, että pelkkä sähköposti-ilmoittautuminen ennen 31.10.2023 määräaikaa oli riittävä ja tarkempi hakuprosessi alkoi vasta sen jälkeen. Näin TuTo oli myös toiminut. Siten kaikki viittaukset 31.10.2023 jätettyyn hakemukseen ja sen puutteellisuuteen olivat harhaanjohtavia sekä hylkäämisen kannalta merkityksettömiä.

Tarkoituksenhakuiset vihjailut TuTon tilinpäätösprosessin aikatauluista ja niissä tapahtuneista väitetyistä virheistä oli epäasiallista eikä liittynyt mitenkään nyt käynnissä olevaan prosessiin tai ylipäätään lisenssikomitean tai Liigan toimivaltaan. TuTon julkisista materiaaleista (www.asiakastieto.fi) saamilla sekä lautakunnalle aiemmin toimittamista materiaaleista voitiin nähdä, että vastaavia kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä virheitä oli ollut myös muilla prosessiin liittyvillä toimijoilla.

5.5  Väite siitä, että TuTo oli tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella antanut lisenssikomitealle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa

TuTo ei ole näin menetellyt. TuTo on päinvastoin heti ilmoittanut lisenssikomitealle, että se ei ehdi esimerkiksi saada yhtiökokousta laillisesti koolle kutsutuksi. Lisenssikomitean olisi tullut antaa vähintään ehdollinen lisenssi TuTolle, etenkin kun toinen hakijaseura sai ehdollisen lisenssin kokonaisuuden kannalta paljon merkittävimpien taloudellisten seikkojen ollessa vielä auki.

TuTo ihmetteli Liigan vastineessa olevaa mainintaa 22.11.2023 jälkeen puuttuneesta ostovelkaluettelosta. Liiga esitti virheellisiä ja paikkaansa pitämättömiä väitteitä siitä, että lisenssikomitea ei olisi pystynyt varmentamaan ostovelkaluettelon oikeellisuutta ja siitä, että ostovelkaluetteloa ei olisi tulostettu TuTon kirjanpitojärjestelmästä. Nämä väitteet olivat harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia. TuTo ei ollut poistanut ostovelkaluettelosta mitään. Tällainen väite oli suorastaan loukkaava. Liigan tuli tällaiset väitteet näyttää toteen. 

Lisenssikomitealle oli alun perin toimitettu virheellinen tieto koskien TuTon velkaa Jääkiekkoliitolle. Kyseinen 387 euron velka oli maksettu ja tämä oli Liigan tiedossa.

5.6  Väite, että TuTon tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua

Toimitettu tilintarkastuskertomus oli oikea ja allekirjoitettu toimitetun mukaisena, eikä erehdystä ollut sisällön perustella siten voinut syntyä. Lisenssikomitean olisi ollut helppo huomauttaa, että toimitetussa materiaalissa ei ollutkaan allekirjoitusta vaan sähköisen allekirjoituksen erillinen allekirjoitussivu puuttui. TuTo olisi saman tien toimittanut sen lisenssikomitealle.

5.7  TuTon viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma oli negatiivinen

TuTo ei edelleenkään kiistänyt vahvistetun tilinpäätöksen negatiivisuutta. Se oli kuitenkin korjattu oikea-aikaisesti hakuprosessin aikana pääomalainasopimuksilla. TuTo oli toiminut tältäkin osin lisenssikomitealta annettujen ohjeiden mukaisesti.

Liigan vastineen mukaisesti materiaali sisälsi virheellisesti päivämäärätyn pääomalainasopimuksen. Sopimus oli allekirjoitettu 12.12.2023 ja rahat olivat liikkuneet 14.12.2023. Molempien osapuolten tarkoitus oli ollut toimia kyseisen pääomalainan osalta samalla tavoin kuin muidenkin vastaavien lainojen. Lisäksi

vaikka itse velka olisikin virheellisesti syntynyt vasta 15.12.2023, oli kyseinen sopimus astunut voimaan 12.12.2023. Tällöin voidaan riidattomasti todeta, että kyseinen sopimus ja sitä kautta sopimuksessa sovitut seikat olivat sitoneet sopimuksen osapuolia heti allekirjoitushetkestä eteenpäin.

Puutteellisuudet TuTon toimittamassa materiaalissa olivat seurausta kiireestä sekä epäselvästä prosessista. Merkittävä ongelma kiireen osalta oli myös vaatimukset koskien liigaosakkeen lunastusta. Toisaalta kyseiseen keskusteluun ei

ikinä pyynnöistä huolimatta päästy. Tämän selvästi isoimman asian täydellinen epäselvyys aiheutti sen, että pienempiä seikkoja jouduttiin hoitamaan kiireessä ja syntyi prosessin kannalta täysin merkityksettömiä virheitä. Näiden virheiden olemassaoloa TuTo ei mitenkään kiistä. Kokonaisuuden kannalta niillä ei kuitenkaan ole merkitystä.

Lisäksi TuTo ihmettelee lisenssikomitean väitettä siitä, ettei toimitetun materiaalin osalta olisi voinut varmistua aiemmin myönnettyjen 339 600 euron lainojen oman pääoman ehtoisuudesta. Oli riidatonta, että kyseiset lainat olivat omistajien yhtiölle myöntämiä lainoja, ja omistajilla ei ollut ollut mitään tarvetta käsitellä kyseisiä eriä muuna kuin lainoina. Lisenssikomitealle toimitettu ja SM-liigan vastineessa oleva liite toteaa yksiselitteisesti, että kyseiset velat ovat omanpääoman ehtoisia lainoja ja näin ollen tulkittavissa yhtiön omaksi pääomaksi. Dokumentin olivat allekirjoittaneet kyseiset velkojat. Näin ollen voidaan riidattomasti todeta SM-liigan vastineen olevan tältä osin virheellinen. TuTon KHT tilintarkastajan lausunto aiheesta oli myös täysin yksiselitteinen.

TuTo oli ollut koko ajan täysin tietoinen välitilinpäätöksen tarpeellisuudesta arvioitaessa tilinpäätöksen virallisen omanpääoman määrää. Lisenssikomitea ei sen sijaan ollut ohjeistanut välitilinpäätöksen tekemisestä mitään, kun TuTo oli kysynyt, mitä muuta tarvitaan todistamaan oman pääoman tosiasiallinen positiivisuus. Lisäksi kaikki osapuolet olivat täysin tietoisia siitä, että annetussa aikataulussa välitilinpäätöksen tekeminen oli mahdotonta ja sen vaatiminen tosiasiallisesti muodostaisi hakuprosessista mahdottoman. Prosessin aikataulu sekä annetut tiedot tarvittavasta informaatiosta tosiasiallisesti estivät todellisen sekä tasa-arvoisen prosessin.

Voidaankin epäilyksettä todeta, että TuTon omapääoma oli pääomalainojen vuoksi

tosiasiallisesti positiivinen, mutta ilman välitilinpäätöstä tilinpäätöksessä ilmoitettu

omapääoma oli vielä negatiivinen. Toisaalta oman pääoman negatiivisuus ei ollut ollut aikaisemmin este liigalisenssin myöntämiselle muun muassa viimeisen liiganousijan osalta.

TuTo koki Liigan väitteet tilintarkastajan lausuntojen ristiriitaisuudesta ja epäselvyydestä harhaanjohtavana sekä loukkaavana. Tilinpäätöksen antama kuva oli täysin yksiselitteinen. Samoin kuin tilintarkastajan antama lausunto oman pääoman tosiasiallisesta positiivisuudesta. Kyseiset omistajien myöntämät 339 600 euron lainat oli kirjattu yhtiön tilinpäätökseen lainoiksi ja tilinpäätöksen päättymispäivästä reilu kuusi kuukautta myöhemmin kyseiset lainat oli tarkennettu olevan yksiselitteisesti omanpääoman ehtoisia. Samalla tavoin kuin uudet 12.12.2023 myönnetyt lainat oli merkitty. Annetut tiedot eivät mitenkään olleet olleet ristiriitaisia tai epäselviä.

5.8  Väite, että TuTolla oli luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voitu kokonaisuus huomioiden ottaen pitää vähäisinä

TuTo ei ollut missään vaiheessa kiistänyt kyseisten merkintöjen olemassaoloa, vaan kiistatta ja näköjään jopa riidattomasti osoittanut, että ainoastaan TuTon osalta kyseiset merkinnät olivat olleet hylkäämisperuste. TuTon osalta talous ja em. merkinnät olivat kuitenkin olleet hoidossa ja velat hallinnassa.

TuTo ei ollut myöskään missään vaiheessa kiistänyt yhtiön talousongelmia vaan päinvastoin se oli tuonut avoimesti ne aina esille. TuTo ei tältäkään osin ollut mikään poikkeus muihin hakijoihin nähden. Merkittävin syy talousongelmiin oli täysin vääristynyt Liigan ja Mestiksen välinen suhde, josta paras esimerkki oli nousun mahdollisuuksien tosiasiallinen puute. TuTon lautakunnalle toimittamasta materiaalista ilmeni selvästi, että kaikilla liigalisenssin saaneilla joukkueilla oli ostovelkoja. TuTo ei siten ymmärrä, mikä merkitys ostovelkojen esiin nostamiselle tässä asiassa oli. Tässä kohdassa käsiteltiin maksuhäiriömerkintöjä, ei osto- tai mitään muitakaan velkoja.

Vastaavasti TuTo voisi täysin perusteetta esittää, että koska TuTolla ei ollut pankkilainaa ja usealla muilla seuroilla oli, piti TuTon saada liigalisenssi. Lisäksi kyseinen Liigan laskelma oli vanhentunut, koska 12.12.2023 TuTo sai merkittävän määrän uutta pääomaa (oman pääoman ehtoista lainaa), jolla TuTo maksoi aiempia ostovelkoja pois.

TuTo paheksui SM-liigan vastineessa TuTon ja halliyhtiön velkojen uudelleen järjestämisessä käytettyjä sanamuotoja. Liigan vastineessa todetaan, että TuTon mukaan se olisi kaupungin kanssa tekemässä sopimusta. Lisenssikomitean kanssa käydyssä sähköpostikeskustelussa osapuolena TuTon ja lisenssikomitean kanssa olivat lisäksi sekä halliyhtiön hallituksenpuheenjohtaja että Turun kaupungin omistajaohjauksesta vastaava virkamies. Jos asiassa oli käydyn keskustelun jälkeen vielä epäselvyyksiä, olisi Lisenssikomitea voinut yksinkertaisesti kysyä samassa sähköpostiketjussa tarkennuksia asiaan liittyen suoraan halliyhtiön ja/tai kaupungin edustajilta. Sovitut asiat olisi näin luultavasti selvinnyt myös lisenssikomitealle.

TuTo pitää täysin absurdina kommenttia, jossa Liiga väittää jonkun soittaneen lisenssikomitealle kesken prosessin ja uhanneen TuToa oikeudellisella perinnällä. Asian nostaminen esille Liigan lautakunnalle tekemässä vastineessa nosti esille kysymyksen lisenssimenettelyn asianmukaisuudesta sekä ennen kaikkea sen riippumattomuudesta. Koska TuTo ei tunnistanut kyseistä velkojaa, TuTo pyysi, että oikeusturvalautakunta edellyttäisi lisenssikomiteaa nimeämään kyseisen velkojan.

Liiga vastineessaan nostaa esille Dun & Bradstreetin tuottaman 29.12.2023 päivätyn yritysraportin. Kyseiset velat eivät olleet merkityksellisiä, kun niitä verrataan kyseistä esimerkiksi liigaosakkeen lunastukseen tarvittavaan 3,62 miljoonaan euroon tai joihinkin muihin lisenssin saaneisiin seuroihin ja heidän taloudelliseen asemaansa. Joka tapauksessa muiden hakijaseurojen vastaavat merkinnät olivat olleet suurempia ja tätä Liiga ei omassa vastineessaan mitenkään edes kiistä.

5.9  Väite, että TuTo oli jättänyt maksamatta urheilijan lakisääteiset eläke- ja tapaturmavakuutukseen liittyviä erääntyneitä maksuja ja veroja verottajalle

TuTolla ei ollut maksamattomia verovelkoja tai erääntyneitä velkoja työeläkeyhtiöille 12.12.2023. Lisäksi TuTo oli jo aiemmin todennut ostovelkaluettelon virheelliseksi tämän osalta ja tätä lisenssikomitea ei missään vaiheessa ollut halunnut tarkastaa.

Lisenssikomitean olisi ollut helppo myöntää ehdollinen lisenssi, koska kyse oli lähinnä asioiden todentamisesta. Lisäksi mahdollinen virhe ostovelkaluettelossa (Elon erääntyneet 31 970,64 euroa, vaikka todellisuudessa niitä oli 28 403,95 euroa) voidaan pitää kokonaisuuden kannalta merkityksettömänä varsinkin, kun ostovelkaluettelossa virheellisesti ilmoitettu velan määrä oli todellista suurempi.

5.10  Väite, että TuTon tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin

TuTo oli toimittanut kaikki pyydetyt dokumentit. Lisenssikomitea ei hakuprosessin aikana eikä itse hylkäämispäätöksessään mitenkään ollut ottanut kantaa TuTon esittämien laskelmien uskottavuuteen. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui vasta nyt oikeusturvalautakunnassa. Kyseistä hylkäämisperustetta ei siten voida katsoa olleen ennen Liigan antamaa vastinetta.

TuTon tarkoitus ei ollut pelata Liigapelejä Kupittaan jäähallissa vaan Gatorade Centerissä. Näin ollen Kupittaan jäähallin katsomokapasiteetti tai ilmaislippujen määrä eivät mitenkään vaikuttaneet lopullisiin laskelmiin ja lisenssihakemuksessa

esitetyt luvut eivät näin ollen olleet mahdottomia. Liigan vastineessa tekemä arvio väärän jäähallin osalta oli kokonaisuuden kannalta täysin arvoton sekä ennen kaikkea harhaanjohtava.

Taloudellisilla laskelmilla ja niiden uskottavuudella ei ollut merkitystä, koska lisenssikomitean vaatimuksesta kuusi henkilöä oli antanut sitoumuksen TuTon rahoittamisesta seuraavien kolmen kauden aikana. Tätä sitoumusta lisenssikomitea ei ollut kyseenalaistanut. Yksi kyseisen taloudellisen sitoumuksen antaneista ei ollut TuTon omistaja.

TuTo edelleen toivoi, että oikeusturvalautakunta pyytää itselleen sekä TuTolle nähtäväksi muiden lisenssin saaneiden vastaavat sitoumukset, jotta voidaan varmistua tasapuolisesta kohtelusta. Lisäksi TuTo ihmettelee, miksi vastaavat taloudelliset ehdot ja niiden täyttyminen voi olla toisen hakijan ehdollisen lisenssin ehtona, mutta TuTon osalta hylkäämisperuste.

5.11  Väite, että TuTon ottelutapahtumia ei ollut mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa

TuTo ei ollut hakenut lisenssikomitealta poikkeuslupaa pelata kotiottelunsa Kupittaan Jäähallissa. TuTo esitti sähköpostissa lisenssikomitealle suunnitelmat sekä mahdolliset toteuttajat tarvittaville investoinneille, joilla Kupittaan jäähalli olisi TuTon mielestä täyttänyt liigakriteerit. TuTon esittämiin kysymyksiin Kupittaan jäähallin käytöstä lisenssikomitean antama vastaus yksiselitteisesti esti poikkeusluvan saannin, joten TuTo koki turhaksi edes hakea kyseistä poikkeuslupaa. Lisenssikomitea vaati, että mahdollinen poikkeuslupa tarvitsee kaupungin sitovan ilmoituksen halliremontin toteuttamisesta toimitettujen suunnitelmien mukaisesti. Tämä oli ollut täysin mahdotonta annetun määräajan puitteissa.

TuTo ei ollut toimittanut lisenssikomitealle 12.12.2023 päivättyä TPS:n tarjousta koskien Gatorade Centerin käyttämistä. TuTo oli sen sijaan toimittanut lisenssikomitealle sitovan sopimuksen. TPS on toimittanut TuTolle 12.12.2023 päivätyn sitovan tarjouksen hallin käytöstä. TuTo oli ilmoittanut TPS:lle hyväksyvänsä tarjouksen. Siten oli riidattomasti syntynyt osapuolia sitova sopimus. Olisi kohtuutonta Liigan taholta esittää TuTolle vaatimus tehdä ehdoitta sitova vuokrasopimus hallitilasta jo ennen kuin TuTolle oli myönnetty edes ehdollista liigalisenssiä SM-sarjassa pelaamiseen.

5.12  Väite, että lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä TuTon lisenssihakemus Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen perusteella

TuTon oli vaikea kommentoida sopimusta, jota se ei ollut saanut käyttöönsä ennen

Liigan antamaa vastinetta. Vastineen yhteydessäkin toimitettu sopimus oli lähes kokonaan peitetty. Liigalisenssihakemuksen hylkyperusteeksi ei yleisen oikeustajunkaan perusteella voitu ottaa sellaisia perusteita, joista hakijalle ei ollut kerrottu.

5.12.1    Liigapaikkaa hakeva seura oli jo ennen lisenssihakemusta jättämistä pitkäjänteisesti useamman kauden ajan osoittanut toimintansa olevan taloudellisesti kannattavaa ja urheilullisen osaamisen riittävän lähelle liigatason menestymistä

Kyseinen kriteeri oli historian perusteella menettänyt merkityksensä ja Liigan tuli noudattaa suhteessa TuTon hakemukseen samaa käytäntöä kuin se oli noudattanut ja noudattaa suhteessa muihin seuroihin. Merkittävä määrä niin Mestis kuin Liiga -joukkueista luotti ulkopuoliseen rahoitukseen TuTon tavoin. TuTon toimintamalli ei voi olla hylkäämisen perusteena, jos vastaavasti se ei sitä ollut kenellekään muullakaan hakijalla. TuTolla oli myös ainoana seurana kolmen vuoden kirjallinen sitoumus Liigassa syntyneiden kulujen kattamisesta.

6.      Esteellisyyskysymykset

Liiga-Saipa Oy:llä ja sitä kautta sen merkittävällä osakkeenomistajalla oli merkittävä taloudellinen intressi tilanteessa, jossa 16 joukkueen sijaan Liigaa pelaa 17 joukkuetta ja sarjasta voi pudota. Jos sarjan koko pidetään myös tulevaisuudessa 16 joukkueen kokoisena, kuten julkisuudessa käydystä keskustelusta voi riidatta ymmärtää, tarkoitti se sitä, että jos TuTo nostetaan nyt Liigaan, tulevaisuudessa yksi joukkue tippuu automaattisesti ja toinen mahdollisesti karsintajärjestelmän kautta. Tässä tilanteessa Liigan ylivoimaisesti heikoimmalla seuralla on erittäin suuri taloudellinen intressi. Ei ole näissä oloissa soveliasta, että liigalisenssejä koskevaan päätöksentekoon osallistuu Liiga-Saipa Oy:öön vahvasti kytköksissä oleva henkilö.

TuTo pyytää, että lautakunta varmistaisi vielä, onko muilla käsittelyyn osallistuneilla henkilöillä omistuksia tai muita vastaavia taloudellisia intressejä lisenssin saaneisiin toimijoihin.

TuTon saamien tietojen mukaan Kiekko-Espoon kanssa Liiga oli tehnyt salassapitosopimuksen ennen TuTon hakemuksen hylkäämistä. Samoin sama espoolainen joukkue oli saanut hakuprosessin aikana käyttöönsä Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksen. TuTo pyysi, että oikeusturvalautakunta varmistaisi näiden tietojen paikkansapitävyyden. Samoin asiassa tulisi selvittää, onko lisenssikomitean puheenjohtaja toiminut jossain Kiekko-Espoon taustaorganisaatiossa tilapäisesti tai toistaiseksi voimassa olevana kauden 2024–2025 liigalisenssin hakumenettelyn aikana.

ASIANOSAISTEN LAUSUMAT

Jääkiekon SM-Liiga Oy on vaatinut, että TuTo Hockey Oy:n editiovaatimukset jätetään oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomina tutkimatta.

Lautakunnan säännöissä ei ollut annettu lautakunnalle toimivaltaa antaa editiomääräystä eikä tällaista toimivaltaa voitu johtaa myöskään laista. Liiga ei ollut myöskään sitoutunut mihinkään muihin sääntöihin, joiden määräyksistä voitaisiin johtaa lautakunnalle toimivalta editiomääräyksen antamiseen.

Liiga on lausunut seuraavan TuTon vastaselityksessä esitetyistä uusista seikoista seuraavan.

TuTolle oli ensimmäisen kerran toimitettu Liigan ja Jääkiekkoliiton välinen sopimus merkityksellisiltä osin Liigan vastauskirjelmän yhteydessä. TuTo oli tästä huolimatta ollut tietoinen tai sen oli vähintään pitänyt olla tietoinen sopimuksen merkityksellisistä ehdoista ennen lisenssihakemuksen jättämistä. Liiga oli julkaissut verkkosivuillaan 4.10.2023 tiedotteen koskien lisenssihakemusten vastaanottoa kaudelle 2024–2025. Tiedotteessa oli lainattu sanatarkasti Liigan ja Jääkiekkoliiton välistä sopimusta siltä osin kuin sopimuksessa oli määrätty Mestiksessä pelaavan joukkueen siirtymisestä Liigan ylläpitämään jääkiekkosarjaan. Tiedote oli ollut julkinen. Joka tapauksessa TuTo oli saanut kaikki Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen merkitykselliset kohdat tietoonsa viimeistään 27.11.2023, kun TuTo oli saanut tiedon lisenssikomitean ensimmäisestä päätöksestä.

Asiassa oli riidatonta, että lisenssikomitean päätöksentekohetkellä TuTon viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma oli ollut 827 880,52 euroa negatiivinen. Lisenssimääräysten mukaan tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuvilla toimilla ei ollut arvioinnissa merkitystä. Siten TuTon yrityksille oman pääoman palauttamiseksi ei tullut antaa merkitystä.

Joka tapauksessa TuTo ei ollut lisenssihakumenettelyn aikana palauttanut omaa pääomaa. TuTo ei ollut toimittanut lisenssikomitealle kirjallisia pääomalainasopimuksia niistä veloista, jotka oli yksilöity todisteessa V13. Lisenssikomitea ei ollut täten voinut TuTon toimittaman aineiston perusteella varmistua siitä, että kyseiset velat olisivat todella olleet pääomalainoja.

Lisenssikomitean päätöksenteko oli perustunut yksinomaan TuTon toimittamaan aineistoon. TuTo vastasi yksin siitä, että sen toimittaman aineiston tiedot olivat oikeita. Lisenssimääräysten kohdan 5.1(xii) mukaan hakijan tuli toimittaa lisenssikomitealle hakemuksen liitteenä luettelo veloista per 30.9. Erääntyneiden ostovelkojen tarkastelu oli olennaista arvioitaessa hakijan taloudellista tilannetta ja sen kykyä suoriutua taloudellisista velvoitteistaan. Merkittävä erääntyneiden ostovelkojen määrä osoitti, että hakija ei mahdollisesti kykene selviytymään olemassa olevista taloudellisista velvoitteistaan.

TuTo toimitti lisenssikomitealle 16.11.2023 todisteena V26 olevan luettelon ostolaskuista 1.5.–30.9.2023. Luettelo ei ollut lisenssimääräysten kohdan 5.1(xii) mukainen luettelo hakijan veloista per 30.9. Tämän jälkeen TuTo toimitti lisenssikomitealle todisteena V27 olevan excel-tiedostomuotoisen ostovelkaluettelon, jossa halliyhtiön ostovelat oli siirretty eri välilehdelle. Lisenssikomitea oli voinut päätellä, että kyseistä ostovelkaluetteloa oli muokattu, joten lisenssikomitea ei ollut voinut varmistua luettelon sisältämien tietojen oikeellisuudesta.

TuTo oli toimittanut lisenssikomitealle 12.12.2023 päivätyn TPS:n tarjouksen Gatorade areenan vuokraamisesta. TuTo ei ollut toimittanut lisenssihakemusmenettelyn aikana lisenssikomitealle TuTon hyväksyvää vastausta TPS:n tarjoukseen. Liiga huomauttaa, että TuTo ei ollut edes valituskirjelmässään 22.1.2024 väittänyt, että se olisi hyväksynyt TPS:n tarjouksen. Väite tarjouksen hyväksymisestä oli esitetty ensimmäisen kerran vasta vastaselityskirjelmässä.

Lisenssikomitealla oli ollut oikeus hylätä lisenssihakemus lisenssimääräysten kohdan 6 mukaisilla perusteilla. Lisäksi TuTo ei ollut täyttänyt Liigan ja Jääkiekkoliiton välisessä sopimuksessa Mestiksestä Liigan ylläpitämään jääkiekkosarjaan siirtyvälle joukkueelle asetettuja edellytyksiä. TuTo ei ollut täyttänyt useaa lisenssimääräyksissä määriteltyjä keskeisiä kriteereitä. Asiassa ei ollut ilmennyt, että lisenssikomitea olisi myöntänyt liigalisenssiä seuralle, joka oli laiminlyönyt lisenssimääräysten mukaiset velvollisuutensa vastaavalla tavalla kuin TuTo. Muutenkaan asiassa ei ollut näytetty, että seuroja ei olisi kohdeltu tarkasteltavana olevassa lisenssimenettelyssä yhdenvertaisesti.

TuTo Hockey Oy on antamassaan lisälausumassa toistanut aikaisemmin esittämäänsä ja sen lisäksi todennut seuraavan.

Liiga väittää samaan aikaan, että TuTon olisi yhtäältä pitänyt tietää liigalisenssikriteerit julkisen keskustelun ja syntyneen käytännön perusteella ja toisaalta, että tässä kyseisessä tarkasteltavassa lisenssimenettelyssä olisi kohdeltu kaikkia yhdenvertaisesti ilman yhteyttä aiempiin vuosiin. Liiga ei kuitenkaan esitä näistä väitteistä mitään selvitystä. TuTo oli kysynyt lisenssikomitean mielipidettä esimerkiksi hallin vuokrasopimuksesta. Hallin vuokrasopimusta koskevaa asiakirjaa muokattiin saatujen ohjeiden mukaisesti. Tämänkin seikan osalta olisi ollut erinomainen ja helppo asia myöntää ehdollinen lisenssi. Oman pääoman negatiivisuuden osalta Liiga jättää täysin huomioimatta TuTon osittain omistajiltaan saaman poikkeuksellisen sitoumuksen rahoittaa joukkueen toimintaa.

TuTo oli myös sitoutunut lunastamaan liigaosakkeen, joka näin tapahtuessa, automaattisesti olisi korjannut yhtiön omaa pääomaa useilla miljoonilla euroilla. Lukuisten liigaseurojen oma pääoma olisi pahasti negatiivinen ilman liigaosakkeen aktivointia ja arvonkorotusta taseessa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

TuTo Hockey Oy on hakenut liigalisenssiä Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallinnoimaan Jääkiekon SM-liigaan. Liigan liigalisenssikomitea on 18.12.2023 antamallaan päätöksellä hylännyt TuTon hakemuksen.

TuTo on valituksessaan katsonut, että sen liigalisenssihakemus oli hylätty virheellisin perustein ja virheellisen kokonaisharkinnan perusteella. TuTo on lisäksi katsonut, että liigalisenssin hakuprosessi ei ole ollut asianmukainen. Viimeksi todetun osalta TuTo on katsonut, että hakukriteerit ovat olleet epäselvät tai niitä kaikkia ei ole TuTolle selvästi ilmoitettu sen pyynnöistä huolimatta ja että TuToa ei ole kohdeltu hakuprosessissa tasapuolisesti suhteessa muihin hakijoihin ja vielä että liigalisenssikomitean päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä. TuTo on valituksessaan katsonut myös, että Liiga on käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin hylätessään TuTon hakemuksen. TuTo on vielä esittänyt valituksessaan ja vastaselityksessään editiovaatimuksen sekä pyytänyt, että oikeusturvalautakunta pyytäisi tai hankkisi Liigalta tarkemmin edellä ilmeneviä selvityksiä, asiakirjoja ja tietoja.

Liiga on puolestaan katsonut, että liigalisenssikomitealla on ollut lisenssinmääräysten sekä sen ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen mukaiset perusteet hylätä TuTon hakemus. Liiga on myös katsonut, että hakuprosessissa kaikkia hakijoita on kohdeltu yhdenvertaisesti eikä päätöksentekoon ole osallistunut esteellisiä henkilöitä. Liiga on vielä katsonut, että oikeusturvalautakunnalla ei ollut toimivaltaa tutkia TuTon vaatimuksia, jotka koskevat väitettä määräävän markkina-aseman väärin käyttämisestä. Liiga on lopuksi katsonut, ettei oikeusturvalautakunnalla ollut toimivaltaa myöskään antaa editiomääräystä.

Asiassa on valituksen, vastauksen, vastaselityksen sekä lausumien perusteella kysymys ensinnäkin siitä, onko liigalisenssikomitean TuTon hakemuksen hylkäävä päätös ollut lisenssimääräysten sekä Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen mukainen. Asiassa on toiseksi kysymys siitä, onko TuToa kohdeltu yhdenvertaisesti hakuprosessissa suhteessa muihin hakijoihin ja onko hakuprosessi muutoin ollut lisenssimääräysten mukainen. Kolmanneksi asiassa on kysymys siitä, onko Liiga käyttänyt käsillä olevan päätöksen yhteydessä määräävää markkina-asemaa väärin ja tältä osin esikysymyksenä siitä, onko oikeusturvalautakunta toimivaltainen ylipäätään tutkimaan määräävää markkina-asemaa koskevan väitteen. Asiassa on neljänneksi kysymys oikeusturvalautakunnan toimivallasta tutkia editiovaatimus ja oikeus pyytää asianosaisilta muita selvityksiä. Viidenneksi asiassa on kysymys lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta.

Ottaen huomioon, että osa ratkaistavista kysymyksistä koskee joko oikeusturvalautakunnan toimivaltaa tai oikeutta hankkia asiassa asianosaisilta selvitystä, nämä kysymykset on ratkaistava ensin. Tämän jälkeen ratkaisussa otetaan kantaa hakuprosessin menettelyn sääntöjen mukaisuuteen. Lopuksi oikeusturvalautakunta ottaa kantaa siihen, onko TuTon hakemuksen hylkäävä liigalisenssikomitean päätös lisenssimääräysten ja edellä mainitun sopimuksen mukainen.

2.      Oikeusturvalautakunnan toimivalta

2.1  Editiovaatimus ja oikeusturvalautakunnan toimivalta hankkia selvityksiä asianosaisilta

TuTo on vaatinut, että oikeusturvalautakunta editiomääräyksellä velvoittaa Liigan esittämään 1) lyhentämättömänä ja kokonaisuudessaan Liigan yhtiökokouspäätöksen ja sen mahdollisen erillisen perustelu- ja käsittelyosan, jolla TuTon liigahakemus on tullut yhtiökokouksessa hylätyksi ja 2) kaikki Lisenssikomitean päätökset perusteluineen ja ehtoineen, koskien liigalisenssien myöntämistä kaudelle 2024–2025, mukaan lukien se lisenssikomitean päätös, jonka mukaisesti Liigan yhtiökokous on hyväksynyt liigalisenssin uudelle osakkeenomistajalle.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaa ja lautakuntamenettelyä säännellään oikeusturvalautakunnan säännöissä. Siltä osin kuin menettelyä lautakunnassa ei ole erikseen säännelty, lautakunta on vakiintuneesti soveltanut soveltuvin osin niitä oikeudenkäyntimenettelyä koskevia periaatteita, joita oikeudenkäyntimenettelyssä yleisesti sovelletaan.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (ks. esim. UOL 33/2023) on katsottu, että toimivallan asianosaista tai muuta tahoa sitovan editiomääräyksen antamiseen on perustuttava lakiin tai muuhun nimenomaiseen sääntömääräykseen, jonka noudattamiseen asianomainen taho on sitoutunut. Oikeusturvalautakunnan säännöissä ei ole annettu lautakunnalle toimivaltaa antaa editiomääräystä eikä tällaista toimivaltaa voida johtaa myöskään laista. Valitus on siten jätettävä esitetyn editiovaatimuksen osalta oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että se voi kuitenkin harkintansa mukaan pyytää asianosaisia toimittamaan asiassa valituksen käsittelyssä tarpeellisena pitämäänsä lisäselvitystä. TuTo on esittänyt kirjelmissään useita eri sisältöisiä tieto- ja asiakirjapyyntöjä, jotka oikeusturvalautakunnan tulisi Liigalle esittää. Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka se sinällään voi pyytää asianosaisia toimittamaan asiassa tarpeellisena pitämäänsä lisäselvitystä, lähtökohta on se, että asianosaiset itse toimittavat lautakunnalle sen materiaalin, jonka perusteella asiaa on arvioitava. Sanotusta seuraa, että oikeusturvalautakunta ei voi yleisluontoisen pyynnön perusteella ryhtyä hankkimaan lisäselvitystä asiassa. Oikeusturvalautakunta ei voi myöskään pyytää asianosaisia ryhtymään toimin jonkin koosteen laatimista varten. Sanotut toimet ovat sellaisia, että ne voisivat vaarantaa oikeusturvalautakunnan puolueettomuuden.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että sillä ei ole käsillä olevassa asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen edellytyksiä eikä myöskään tarvetta pyytää Liigalta lisäselvitystä asiassa. Asia tulee ratkaista sillä aineistolla, jonka asianosaiset ovat oikeusturvalautakunnalle toimittaneet. Selvyyden vuoksi oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että näytönarviointia vaativissa kysymyksissä sille seikalle voidaan antaa merkitystä, kummalla asianosaisista olisi ollut mahdollisuus esittää riitakysymystä koskevaa selvitystä helpoiten.

2.2  Määräävän markkina-aseman väärinkäyttämistä koskevat vaatimukset ja väitteet

TuTo on vaatinut, että Liigan ja sen liigalisenssikomitean todetaan käyttäneen väärin sillä relevanteilla jääkiekon mestaruustason markkinoilla Suomessa olevaa määräävää markkina-asemaansa ja siihen liittyvää määräysvaltaansa TuTon kilpailulisenssin kaudelle 2024–2025 hylätessään.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä sääntöjen vastaisuuden on katsottu tarkoittavan myös tilanteita, joissa valituksen kohteena olevan päätöksen tai päätöksen perusteena olevien sääntömääräysten on väitetty olleen perustuslaissa turvatun perusoikeuden vastainen tai pakottavan lainsäädännön vastainen (ks. esim. UOL 20/2020 ja siinä viitatut ratkaisut). Myös määräävään markkina-asemaan liittyvät selvästi kielletyt kilpailun rajoittamista koskevat tilanteet, joista on selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä, voivat johtaa kilpailunrajoittamisen näkökulmasta velvoittavan kilpailulainsäädännön vastaiseen lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta voi ottaa päätöksen sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa huomioon perustuslain ja kilpailulainsäädännön määräykset siltä osin, kuin niiden sisältöä ja soveltumista arvioitavana olevaan asiaan voidaan pitää riidattomina. (ks. UOL 4/2014 ja 16/2014).

Kilpailulain 4 §:n 2 kohdan mukaan määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä olevaa koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta sellaista määräävää asemaa tietyillä hyödykemarkkinoilla, joka merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.  Lain 7 §:n mukaan kiellettyä määräävän markkina-aseman käyttöä voi olla muun ohella tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi.

Mainitun lain 31 §:n mukaan kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi, jos se katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja toimenpiteisiin ryhtyminen on tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lajiliitolla tai muulla organisaatiolla on mestaruusliigaa järjestäessään määräävä markkina-asema omalla toimialueellaan suhteessa sarjaan osallistuviin joukkueisiin. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön osalta oikeusturvalautakunta viittaa tässä yhteydessä kilpailu- ja kuluttajaviraston ratkaisuun 31.10.2019 Dnro KKV/303/14.00.00/2017, jossa on otettu kantaa Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja sen osakkaina olevien liigaseurojensopimukseen pelaajahankintojen rajoittamisesta ja harjoitusottelukiellosta. Lisäksi lautakunta viittaa kilpailuneuvoston ratkaisuun 9.2.1998 koskien koripalloliiton asemaa koripallon SM-sarjan kilpailumääräysten laatimisessa ja soveltamisessa sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun jalkapallon ns. superliigaa koskevassa asiassa (EUT 21.12.2023, asiassa C-333/21). Nämä kolme ratkaisua koskevat kuitenkin erilaisia tilanteita kuin mistä nyt on kysymys.   

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutun perusteella, ettei tässä asiassa ja käsillä olevasta tilanteesta ole selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä. Edellä todetun perusteella valituksen kohteena olevan päätöksen ei voida katsoa olevan riidattomasti kilpailulainsäädännön vastainen. Oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa arvioida Liigan sarjajärjestelmää ja siihen liittyvää liigalisenssijärjestelmää kilpailunrajoittamisen näkökulmasta.

3.      Liigalisenssimenettely

3.1  Sovellettavat säännöt ja määräykset

Liigahallituksen 20.9.2018 hyväksymien liigalisenssimääräysten 1 kohdan mukaan

Jääkiekon SM-liiga Oy:n (jäljempänä ”Liiga”) lisenssijärjestelmän tarkoituksena on edistää Suomen jääkiekkotoimintaa sekä vahvistaa ja valvoa Liigan järjestämässä jääkiekkosarjassa pelaavien Liigan osakkeen omistavien jääkiekkoseurojen (jäljempänä ”Seura” tai ”Seurat”) taloudellista asemaa. Lisenssijärjestelmän tarkoituksena on myös kehittää kokonaisvaltaisesti Seurojen ottelutapahtuma- ja harjoitusolosuhteita.

Jokaisen Seuran tulee noudattaa toiminnassaan näissä Liigan lisenssiehdoissa (jäljempänä ”Lisenssiehdot”) tai niiden nojalla annettuja määräyksiä ja ehtoja sekä toimittaa Liigan nimeämälle lisenssiorganisaatiolle erikseen määrätyt Seuraa koskevat taloudelliset ja muut lisenssin myöntämiseen liittyvät tiedot ja ilmoitukset. Kaikki Seurat toimivat samojen vähimmäislaatustandardien mukaisesti.

Liigan nimeämä Liigan alainen toimikunta (jäljempänä ”Lisenssikomitea”) myöntää Lisenssiehtoihin perustuen kullekin Seuralla sarjakausittain liigalisenssin (jäljempänä ”Liigalisenssi”), joka oikeuttaa osallistumaan Liigan ylläpitämään jääkiekkosarjaan (jäljempänä ”Sarja”). Ilman voimassa olevaa Liigalisenssiä ei voi osallistua Sarjaan, vaan Seura menettää tällöin oikeutensa pelata Sarjassa. Seuran tulee hakea Liigalisenssiä toimittamalla asetetussa määräajassa Lisenssiehtojen liitteenä oleva lisenssihakemus (jäljempänä ”Lisenssihakemus”) Lisenssikomitealle.

Liigalisenssimääräysten 3 kohdan mukaan

3.1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n erikseen nimeämä Lisenssikomitea toimii lisenssin myöntäjänä ja hallinnoi lisenssijärjestelmää ja Lisenssihakemuksia. Liigan uuden osakkaan Lisenssihakemuksen hyväksymisestä päättää kuitenkin Liigan yhtiökokous.   

3.2. Liigan hallitus valitsee Lisenssikomitean puheenjohtajan ja kaksi varsinaista jäsentä sekä puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen. Lisenssikomitean toimikausi kestää kolme vuotta alkaa kalenterivuosittain 1.10. ja päättyy kolmantena kalenterivuotena 30.9. Jos jäsen eroaa tai on estynyt toimimaan Lisenssikomitean jäsenenä, Liigan hallitus valitsee hänen tilalleen uuden henkilön. Lisenssikomitean puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee, mikäli mahdollista, olla henkilö, joka ei ole minkään Seuran hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakkeenomistaja tai tilintarkastaja. 

3.3. Lisenssikomitean jäsenien tulee olla toiminnassaan puolueettomia ja vaitiolovelvollisia. Jäsenet vahvistavat tämän allekirjoittamalla vaitiolovelvollisuus- ja esteettömyyssitoumuksen. Jäsenen tulee pidättyä osallistumasta asian käsittelyyn silloin, kun käsiteltävänä on sellaisen Seuran Lisenssihakemus, jonka toiminnassa jäsen on tai on ollut aktiivisesti mukana, tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa jostain muusta syystä vaarantuu.

3.4. Lisenssikomitea on toiminnassaan itsenäinen, mutta se voi käyttää Liigalisenssiä koskevassa valmistelussa apuna Liigan toimitusjohtajaa tai Liigan kilpailupäällikköä, joita sitovat samat salassapitomääräykset kuin Lisenssikomitean jäseniä. Liigan hallituksella, joka on myös salassapitovelvollinen, on tarvittaessa myös oikeus tarvittaessa saada tiedot esitetyistä Lisenssihakemuksista. Lisenssikomitea käsittelee Seuran Lisenssihakemuksen ja päättää Liigalisenssin myöntämisestä tai hylkäämisestä tai jo myönnetyn Liigalisenssin peruuttamisesta. Lisenssikomitean on tehtävä Lisenssihakemusta koskeva päätös ennen seuraavan sarjakauden aloittamista viimeistään 31.12. mennessä. 

3.5. Mikäli Liigalisenssin hakija ei täytä Liigalisenssin edellyttämiä vaatimuksia, on Lisenssikomitealla mahdollisuus velvoittaa Liigalisenssin hakijaa korjaamaan mahdolliset puutteet 28.2. mennessä edellytyksenä liigalisenssin myöntämiselle seuraavalle kaudelle. Lisenssikomitean on tällöin tehtävä Lisenssihakemusta koskeva päätös ennen seuraavan sarjakauden aloittamista viimeistään 31.3. mennessä.

3.6. Seurojen tulee varautua Lisenssikomitean tekemiin jatkuviin Seurojen auditointeihin.

3.7. Liigan lisenssiä hakevan, muun kuin Liigan osakkaan, on myös haettava ehdollista Liigalisenssiä seuraavalle sarjakaudelle Lisenssikomitealta kirjallisesti viimeistään 30.10. mennessä. Tällaisen hakijan hakemuksen hyväksymisestä päättää Liigan yhtiökokous. 

3.8. Lisenssikomitean tehtävänä on myös auttaa Seuroja Liigalisenssin hakemisessa sekä valvoa jatkuvasti Seurojen Lisenssiehtojen noudattamista ja toteuttamista. Lisenssikomitealla on oikeus valvontaa suorittaessaan vaatia Seuraa esittämään Liigalisenssin edellyttämiä asiakirjoja ja tietoja, sekä asettaa määräaikoja asiakirjojen ja tietojen toimittamiselle.

Liigalisenssimääräysten 9 kohdan mukaan

Lisenssihakemusta koskeva päätös perusteluineen ja valitusosoituksineen on annettava kirjallisesti Liigalisenssin hakijalle. Mikäli Lisenssikomitea on hylännyt Lisenssihakemuksen, on päätökseen liitettävä valitusosoitus. 

Lisenssihakemusta koskevasta kielteisestä päätöksestä voidaan valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan toimittamalla sinne kirjallinen valitus viimeistään yhden viikon kuluessa päätöksen antamisesta. Valitusasiassa noudatetaan Lisenssiehtoja ja soveltuvin osin Urheilun oikeusturvalautakunnan menettelysääntöjä. Asianosaisena valitusmenettelyssä toimii Liiga. Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisut ovat lopullisia ja sitovia.

3.2  Oikeusturvalautakuntan arviointi

Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisuissaan UOL 4/2006 ja UOL 10/2011 todennut, lisenssiä koskevaa valitusta käsitellessään oikeusturvalautakunta voi ottaa kantaa siihen, onko lisenssin myöntämistä koskeva menettely ollut asianmukainen.

TuTo on vaatinut, että sille olisi esitettävä liigahallituksen päätös, jolla sen hakemus on hylätty. Se on myös katsonut, että sen hakemuksen hylkäämistä koskevan päätöksen tekeminen olisi kuulunut liigahallituksen toimivaltaan.

Edellä todettujen liigalisenssimääräysten perusteella liigalisenssikomitea toimii lisenssin myöntäjänä ja hallinnoi lisenssijärjestelmää ja lisenssihakemuksia. Liigan uuden osakkaan lisenssihakemuksen hyväksymisestä päättää kuitenkin Liigan yhtiökokous. Oikeusturvalautakunta toteaa, että mainitun liigalisenssimääräyksen perusteella liigalisenssikomitea on voinut itse päättää TuTon liigalisenssihakemuksen hylkäämisestä. Vain jos se olisi esittänyt liigalisenssihakemuksen hyväksymistä, asia olisi TuTon siinä tapauksessa ollessa uusi osakas viety Liigan yhtiökokouksen päätettäväksi.

Edellä todetuin perustein liigalisenssikomitea ei ole menetellyt liigalisenssimääräysten vastaisesti päättäessään itse TuTon hakemuksen hylkäämisestä.

Liigalisenssimääräysten perusteella liigalisenssikomitea voi käyttää liigalisenssiä koskevassa valmistelussa apuna Liigan toimitusjohtajaa tai Liigan kilpailupäällikköä. Esteellisyksien osalta päätöksentekoon ei saa osallistua esteelliset henkilöt.

TuTo on esittänyt valituksessaan epäilyksiä siitä, että päätöksentekoon olisi osallistunut henkilöitä, jotka eivät olisi siihen saaneet osallistua ja/tai esteellisiä henkilöitä. Oikeusturvalautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että päätöstä on ollut valmistelemassa ne henkilöt, joita liigalisenssikomitea on voinut liigalisenssimääräysten perusteella käyttää.

Siltä osin kuin Liigan urheilujohtaja, joka on myös Liiga-Saipa Oy:n osakkeenomistaja, on osallistunut TuTon hakemuksen käsittelyyn, oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella Liigan urheilujohtaja olisi ollut esteellinen osallistumaan TuTon hakemuksen käsittelyyn. Yleisessä tiedossa on, että Kiekko-Espoon liigalisenssihakemus on hyväksytty. Jo pelkästään tämä seikka osoittaa, ettei Liigan urheilujohtaja ole toiminut liigalisenssikomiteassa tarkoituksenaan estää uusien seurojen nousu liigaan.

TuTo on vielä vedonnut siihen, ettei sille ollut toimitettu missään vaiheessa täydellistä versiota Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksesta. Asiassa on riidatonta, että TuTo on saanut käyttöönsä mainitun sopimuksen pääosin salattuna oikeusturvalautakunnan menettelyn aikana. Asianosaisten välisistä sähköposteista kuitenkin ilmenee, että liigalisenssikomitea on ilmoittanut TuTolle liigalisenssin myöntämisen kriteerit ja myöskin neuvonut hakijaa sen osalta, mitä tietoja ja materiaalia sen on toimitettava. Ei ole myöskään syytä epäillä, että oikeusturvalautakunnan ja valittajan käyttöön toimitettu pääosin salattu sopimus olisi salattu siltä osin kuin siinä on liigalisenssikriteereistä sovittu. Liigalisenssikriteerien täyttymisen arvioiminen ei edellytä, että TuTo saa käyttöönsä mainitun sopimuksen kokonaisuudessaan. Sanotuin perustein tältäkään osin menettelyssä ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka perusteella päätös olisi kumottava.

Jäljempänä tarkemmin todetuin tavoin, mikäli Lisenssikomitea on hylkäämässä edellä mainituilla perusteilla Seuran Lisenssihakemuksen, on sen varattava Seuralle tilaisuus esittää lisäselvitys tai korjata Lisenssihakemuksessa olevat puutteet. Lisäselvitykselle ja Lisenssihakemuksen korjaamiselle on annettava aikaa vähintään kaksi viikkoa Lisenssikomitean ilmoituksesta lukien. Oikeusturvalautakunta toteaa olevan riidatonta, että tällainen mahdollisuus TuTolle on lopulta asian käsittelyn aikana varattu. Tältäkään osin asiassa ei siten ole tapahtunut mitään menettelyvirhettä.

Edellä on liigalisenssimääräysten osalta todettu, että lisenssikomitealla on mahdollisuus velvoittaa liigalisenssin hakijaa korjaamaan mahdolliset puutteet 28.2. mennessä edellytyksenä liigalisenssin myöntämiselle seuraavalle kaudelle, jos se on hylkäämässä hakemuksen. Määräyksen sanamuodon mukaan kysymys on harkinnanvaraisesta menettelystä. Ottaen huomioon, että jäljempänä kerrotuin tavoin TuTon hakemusta on rasittanut useampi hylkäysperuste, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei liigalisenssikomitea ole käyttänyt väärin sille liigalisenssimääräyksissä myönnettyä harkintavaltaa, kun se ei ole velvoittanut TuToa korjaamaan hakemuksen puutteita määräaikaan mennessä. Tältäkään osin asian käsittelyssä ei ole tapahtunut menettelyvirhettä. Lisenssikomitealla on ollut myös mahdollista hylätä hakemus ilman ehdollisen lisenssin myöntämistä.

4.      Onko liigalisenssikomitean TuTon hakemuksen hylkäävä päätös ollut lisenssimääräysten sekä Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen mukainen?

4.1  Liigan ja Jääkiekkoliiton välinen sopimus sekä Liigalisenssimääräykset

Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen 12.2.2019 päivätyn sopimuksen kohdan 4 mukaan

Sopimushetkellä Liigan osallistumisoikeus määräytyy Liigan yhtiökokouksessa hyväksytyn lisenssimenettelyn kautta. Myös Liigan ulkopuoliset seurat voivat osallistua lisenssimenettelyyn ja niille voidaan myöntää lisenssi seuraavin edellytyksin:

• Liigapaikkaa hakeva seura täyttää ja on sitoutunut hoitamaan kaikki voimassaolevan liigalisenssin edellyttämät ehdot ja velvoitteet.

• Liigapaikkaa hakeva seura on jo ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä pitkäjänteisesti useamman kauden ajan osoittanut toimintansa olevan operatiivisesti taloudellisesti kannattavaa ja urheilullisen osaamisen riittävän lähellä liigatasoa Liigassa menestymiseksi.

• Liigapaikkaa hakeva seura on menestynyt urheilullisesti Mestiksessä ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä.

• Liigapaikkaa hakeva seura sitoutuu markkinahintaisen liigaosakkeen ostamiseen tai merkitsemiseen.

SM-Liigalla on kuitenkin oikeus kaikissa tilanteissa käyttää kokonaisharkintaa, eikä sillä ole missään olosuhteissa velvollisuutta myöntää lisenssiä Liigapaikkaa hakevalle seuralle.

Liigahallituksen 20.9.2018 hyväksymien liigalisenssimääräysten kohdan 2 mukaan

2.1 Liigalisenssin määräykset perustuvat Liigahallituksen päätöksiin ja, jotka osaltaan perustuvat Suomen Jääkiekkoliiton antamiin kansallisiin määräyksiin tai IIHF:n antamiin kansainvälisiin määräyksiin.

2.2. Näihin määräyksiin perustuen myönnetään Liigalisenssi, joka oikeuttaa osallistumaan Sarjaan. Vain Seuroille, jotka täyttävät näissä määräyksissä jäljempänä mainitut vaatimukset ja noudattavat annettuja määräaikoja, voidaan myöntää Liigalisenssi. 

2.3. Näiden määräyksien tarkoituksena on varmistaa se, että Liigalisenssin haltija kykenee liiketoiminnallaan kertyvillä tuloillaan tai olemassa olevilla varoillaan vastaamaan kaikista sarjakauden velvoitteistaan. Mikäli Lisenssin hakijana on muu kuin Seura, tulee sen lisäksi osoittaa, että se kykenee edellä mainitun lisäksi maksamaan Liigan osaketta koskevan merkintähinnan ilman, että sen liiketoiminta vaarantuu.

Lisenssimääräysten 4 kohdan mukaan

4.1. Liigalisenssin hakijana voi olla Liigassa pelaava Seura, joka omistaa Liigan osakkeen ja on sitoutunut noudattamaan Liigan osakkeenomistajien välistä osakassopimusta. Liigalisenssin hakijana voi olla myös joku muu kuin Seura, mikäli Liigan yhtiökokous on antanut siihen suostumuksen.

4.2. Seuran on toimitettava Lisenssikomitealle Lisenssihakemus, jonka allekirjoituksella Seura

·       sitoutuu noudattamaan Lisenssiehtoja,

·       vakuuttaa, että kaikki Lisenssikomitealle toimitetut ja toimitettavat asiakirjat ovat sisällöltään oikeita, eivätkä anna harhaanjohtavia tietoja,

·       antaa Lisenssikomitealle oikeuden vaatia ja tutkia sellaisia tietoja ja asiakirjoja, joilla tämä katsoo olevan merkitystä Lisenssihakemuksen hyväksymisessä tai hylkäämisessä sekä

·       sitoutuu siihen, että se tulee osallistumaan Sarjaan, mikäli Lisenssihakemus hyväksytään.

Seura ei saa käyttää toiminimenään, aputoiminimenään tai tavaramerkkinään sellaista nimeä, joka perustuu muun kuin Seuran markkinointiin. Lisenssikomitea hyväksyy Liigalisenssin hakijan Sarjassa käyttämän toiminimen, aputoiminimen ja tavaramerkin.

Seura vastaa siitä, että 

·       sen kirjanpito on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja se antaa oikean kuvan Seuran toiminnasta ja taloudellisesta asemasta,

·       Lisenssikomitealle toimitetaan kaikki sen vaatimat tiedot ja asiakirjat, jotka todistavat, että Lisenssiehtojen edellyttämät velvollisuudet, on täytetty, 

·       Lisenssikomitealla on oikeus pyytää Seuran pelaajia koskevia tietoja Pelaajayhdistykseltä sekä

·       kaikilla Seuran pelaajilla on kirjalliset, muodoltaan Liigan hyväksymät, pelaajasopimukset ja pelaajasopimukset on asianmukaisesti rekisteröity Liigassa. 

Seuraa, jolle on myönnetty lisenssi, kutsutaan näissä määräyksissä Lisenssinhaltijaksi.

Lisenssinhaltijan tulee toimittaa tilintarkastetut tilinpäätöstietonsa, joiden on valmistuttava neljän kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä, Lisenssitoimikunnalle kahden viikon kuluttua niiden valmistumisesta.

Liigalisenssin myöntämisen jälkeen Lisenssinhaltijan on välittömästi tiedon saatuaan kirjallisesti ilmoitettava Lisenssikomitealle myöhemmistä tapahtumista, jotka voivat merkittävästi heikentää Lisenssinhaltijan kykyä täyttää Liigalisenssin edellyttämät vaatimukset Liigalisenssiä koskevan sarjakauden ajan. Mikäli Lisenssikomitean tietoon tulee myöhemmin sellaisia seikkoja, joiden perusteella sillä on syytä epäillä Lisenssinhaltijan kykyä täyttää Liigalisenssin edellyttämät vaatimukset, se voi vaatia Lisenssinhaltijan toimittamaan taloudellisia lisätietoja ja muita Liigalisenssin pysyvyyteen liittyviä lisäselvityksiä. Lisenssikomitean nimeämällä jäsenellä tai Liigan edustajalla on tällöin oikeus osallistua myös Seuran hallituksen kokoukseen ja Seuran yhtiökokoukseen.

Liigalisenssimääräysten kohdan 5 mukaan

5.1. Lisenssihakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat asiakirjat:

i.      Seuran kaupparekisteriote tai yhdistysrekisteriote per 30.9.

ii.    Seuran yhtiöjärjestys tai yhdistyksen säännöt per 30.9.

iii.   Seuran osake- ja osakasluettelo tai yhdistyksen jäsenluettelo per 30.9.Mikäli seuran osakkeista yli 5% omistava taho ei ole luonnollinen henkilö, on omistusketju pyydettäessä avattava henkilötasolle saakka.

iv.   Seuran hallituksen tai hallituksen valtuuttamana puheenjohtajan tai toimitusjohtajan vahvistama ilmoitus siitä, ettei heidän tiedossaan ole mitään sellaista osakkeenomistajan kolmannen kanssa tekemää sopimusta tai osakkeenomistajien välistä sopimusta, millä olisi merkitystä Seuran määräävässä asemassa oleviin tai määräysvaltaa käyttäviin tahoihin

v.    Seuran ennen Lisenssihakemuksen jättämistä päättyneen tilikauden vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös tase-erittelyineen ja mahdollinen konsernitilinpäätös tilintarkastuskertomuksineen

vi.   Yhtiön hallituksen tai hallituksen valtuuttamana puheenjohtajan tai toimitusjohtajan vahvistama selvitys vahvistetun tilinpäätöksen jälkeisistä taloudelliseen asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista ja tapahtumista per 30.09.

vii. Seuran kuluvaa tilikautta koskeva Seuran hallituksen allekirjoittama kirjanpidon tilikohtainen tuloslaskelma ja tase per 30.9. 

viii.    Verohallinnon toimittama verovelkaluettelo per 30.9.

ix.        Tapaturma- ja eläkevakuutusyhtiön kirjallinen selvitys urheilijan lakisääteisistä tapaturma- ja eläkevakuutusmaksuista

x.         Eläkevakuutusyhtiön kirjallinen selvitys muista eläkevakuutusmaksuista per 30.9.

xi.        Selvitys mahdollisista erääntyneistä ja maksamattomista pelaajien tai muiden työntekijöiden palkoista ja niihin liittyvistä erääntyneistä ja maksamattomista lakisääteisistä työnantaja-aloitteisista maksuista,

xii.      Luettelo Seuran veloista per 30.09.

xiii.    Seuran seuraavan sarjakauden toimintasuunnitelma

xiv.    Seuraavan sarjakauden budjetti, mikä tulee laatia saman sisältöisesti ja samoilla periaatteilla kuin Seuran tilinpäätösasiakirjat on laadittu

xv.      Selvitys Seuran merkittävimpien taloudellisten riskien ja epävarmuustekijöiden arvioinnista

xvi.    Seuraavan sarjakauden kassabudjetti Lisenssikomitean laatiman taulukon mukaisesti

xvii.   Seuraavan sarjakauden pelaajabudjetti

xviii. Luettelo Seuran pelaajista, jotka pelaavat Lisenssihakemusta koskevalla sarjakaudella

xix.    Seuran selvitys niistä seikoista, mitä Liiga edellyttää ottelutapahtumalta ja jäähalliolosuhteilta

xx.      Pelaajaluettelo Seuran nuorten Liigajoukkueen pelaajista

Lisenssikomitea voi vaatia esitettäväksi myös muita kuin edellä luetteloituja asiakirjoja, mikäli se katsoo sen olevan tarpeen Lisenssihakemusta ratkaistaessa. Lisenssikomitea voi päättää, että edellä mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa vuosittain, jos Seuran aikaisemmin toimittamien asiakirjojen tiedot eivät ole muuttuneet. Tällöin hakijan on vahvistettava asia kirjallisesti Lisenssikomitealle.

Lisenssimääräysten kohdan 6 mukaan

Lisenssikomitealla on oikeus hylätä Liigalisenssin hakijan seuraavilla perusteilla:

6.1. Lisenssihakemus ei sisällä 5. kohdassa mainittuja asiakirjoja ja tietoja.

6.2. Seura on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen antanut Lisenssikomitealle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.

6.3. Seuran tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstissä poikkeavaa ilmaisua. 

6.4. Yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma on negatiivinen. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan mahdollinen pääomalaina omaksi pääomaksi. Lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu kirjallinen selvitys. Liigan osake arvostetaan omaa pääomaa arvioitaessa kirjanpitoarvosta poiketen siihen arvoon, mikä vastaa viimeisintä osakeannissa käytettyä osakekohtaista merkintähintaa.

6.5. Seura on haettu konkurssiin tai se on jättänyt tai sen velkojat ovat jättäneet tuomioistuimelle yrityssaneeraushakemuksen.

6.6. Seuralla on luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä. 

6.7. Seura on jättänyt maksamatta urheilijan lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen liittyviä erääntyneitä maksuja tai erääntyneitä veroja verottajalle. 

6.8. Tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin. 

6.9. Seura on jättänyt maksamatta pelaajalleen, Liigalle, Jääkiekkoliitolle tai toiselle Seuralle erääntyneen velkansa.

6.10. Seuran ottelutapahtumia ei ole mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa.

Mikäli Lisenssikomitea on hylkäämässä edellä mainituilla perusteilla Seuran Lisenssihakemuksen, on sen varattava Seuralle tilaisuus esittää lisäselvitys tai korjata Lisenssihakemuksessa olevat puutteet. Lisäselvitykselle ja Lisenssihakemuksen korjaamiselle on annettava aikaa vähintään kaksi viikkoa Lisenssikomitean ilmoituksesta lukien.

Lisenssimääräyksen kohdan 8 kohdan mukaan

Lisenssiehtojen edellyttämät muut edellytykset on luetteloitu Liitteessä 2.

Mainitussa liitteessä 2 on listattu edellytyksiä koskien lähinnä ottelutapahtuman paikkaa ja ottelutapahtuman järjestämistä.

4.2  Oikeusturvalautakunnan arviointi

Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisuissaan UOL 4/2006 ja UOL 10/2011 todennut, lisenssiä koskevaa valitusta käsitellessään oikeusturvalautakunta voi ottaa kantaa siihen, onko lisenssin myöntämisestä päättävän tahon päätös lisenssin myöntämistä koskevien sääntöjen mukainen. Oikeusturvalautakunta ei sen sijaa voi ottaa arvioitavaksi sitä, miten lisenssin myöntävän tahon tekemän päätöksen jälkeen mahdollisesti tapahtuneet muutokset vaikuttaisivat lisenssin myöntämiseen (UOL 4/2006 ja UOL 10/2011). Oikeusturvalautakunta arvioi lisenssin myöntämisen kriteereitä sen perusteella, mikä on ollut tilanne liigalisenssikomitean tehdessä lisenssihakemuksen hylkäävän päätöksen.

Edellä todetun perusteella TuTon valituksen johdosta tarkastelun kohteena on se, onko liigalisenssihakemuksen hylkäämiselle ollut perusteet lisenssikomitean tehdessä päätöksensä 18.12.2023.

4.2.1        Liigalisenssikomitean päätös

Liigalisenssikomitea on kokouksessaan 27.11.2023 päättänyt, ettei se esitä Liigahallitukselle TuTolle myönnettäväksi liigalisenssiä kaudelle 2024–2025. Päätöksen jälkeen TuTolla on ollut kaksi viikkoa aikaa antaa lisäselvityksiä tai korjata lisenssihakemuksessa olevat puutteet.

TuTo on toimittanut lisäselvityksensä 12.12.2023. Lisenssikomitea on käynyt toimitetun materiaalin läpi ja arvioinut sen vaikutuksen tehtyyn päätökseen. Tämän arvioinnin jälkeen liigalisenssikomitea on päättänyt, että suoritetun kokonaistarkastelun perusteella liigalisenssikomitea ei esitä liigahallitukselle TuTolle myönnettäväksi liigalisenssiä kaudelle 2024–2025.

Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen perusteluiden mukaan TuTon liigalisenssihakemus on hylätty, koska 1) lisenssihakemus ei ole sisältänyt lisenssimääräyksen 5 kohdassa mainittuja asiakirjoja ja tietoja, 2) TuTo on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen antanut lisenssikomitealle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, 3) TuTon tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua, 4) yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma on negatiivinen, 5) TuTolla on luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä, 6) TuTo on jättänyt maksamatta urheilijan lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen liittyviä erääntyneitä maksuja tai erääntyneitä veroja verottajalle, 7) tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin, 8) TuTo on jättänyt maksamatta pelaajalleen, Liigalle, Jääkiekkoliitolle tai toiselle seuralle erääntyneen velkansa, 9) seuran ottelutapahtumia ei ole mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa ja 10) TuTo ei ole täyttänyt Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen vaatimuksia.

Kohdan 10 alakohtina on perusteluissa mainittu, että a) TuTo ei ole täyttänyt kaikkia voimassa olevan liigalisenssin edellyttämiä ehtoja ja velvoitteita, b) TuTo ei ole jo ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä pitkäjänteisesti useamman kauden ajan osoittanut toimintansa olevan operatiivisesti taloudellisesti kannattavaa ja urheilullisen osaamisen riittävän lähellä liigatasoa Liigassa menestymiseksi, koska TuTon oma pääoma on ollut jokaisen tarkasteltavan kauden jälkeen negatiivinen ja c) TuTo ei ole menestynyt urheilullisesti viime vuosina Mestiksessä ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä. Lopuksi kohdan 10 osalta liigalisenssikomitean päätöksessä on todettu, että lisenssikomitea ei ota kantaa liigaosakkeen hintaan tai maksuaikaan. Liigan ja seuran on sovittava kyseiset asiat.

Liigalisenssikomitean päätöksen johtopäätöksenä on todettu, että ” päätökset joukkueiden lisenssikelpoisuudesta tehdään aina kokonaistarkastelun perusteella. Yllä olevat havainnot huomioiden suoritetun kokonaistarkastelun perusteella lisenssikomitea toteaa, että TuTo ei täytä liigalisenssiehtoja eikä esitä liigalisenssiä myönnettäväksi.”

4.2.2        Lisenssihakemus ei ole sisältänyt lisenssimääräyksen 5 kohdassa mainittuja asiakirjoja ja tietoja  

Muutoksenhaun kohteena olevan liigalisenssikomitean päätöksen mukaan TuTon antaman lisäselvityksen jälkeen hakemuksesta on edelleen puuttuneet allekirjoitettu tilintarkastuskertomus 2021–2022 sekä yhtiökokouksen vahvistama tilinpäätös tilikaudelta 2022–2023.

Edellä todetuin tavoin liigalisenssihakemuksen liitteenä on lisenssimääräysten 5 kohdan mukaan toimitettava seuran ennen lisenssihakemuksen jättämistä päättyneen tilikauden vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös tase-erittelyineen ja mahdollinen konsernitilinpäätös tilintarkastuskertomuksineen. Saman kohdan mukaan Lisenssikomitea voi vaatia esitettäväksi myös muita kuin edellä luetteloituja asiakirjoja, mikäli se katsoo sen olevan tarpeen lisenssihakemusta ratkaistaessa.

Liigan vastauksen perusteella TuTon 31.10.2023 tekemä lisenssihakemus ei ollut sisältänyt yhtäkään lisenssimääräysten kohdassa 5 lueteltua asiakirjaa. TuTolle oli 6.11.2023 toimitettu yksityiskohtainen luettelo puuttuvista asiakirjoista. TuTo oli täydentänyt lisenssihakemustaan 16.11.2023. Liigalisenssihakemus oli täydennyksen jälkeen edelleen liigalisenssikomitean näkemyksen mukaan puutteellinen. TuTolle oli toimitettu 17.11.2023 uusi yksityiskohtainen luettelo puuttuvista asiakirjoista. Luettelossa oli yksilöity yhteensä seitsemän puuttuvaa asiakirjaa. Lisäksi lisenssikomitean puheenjohtaja oli pyytänyt TuToa tarkentamaan esittämäänsä budjettia.

Liigan vastauksen perusteella TuTo oli täydentänyt lisenssihakemustaan toisen kerran 22.11.2023. Liigan vastauksen mukaan liigalisenssikomitea oli pitänyt hakemusta edelleen puutteellisena. Siitä oli muun ohella puuttunut TuTon tilikauden 1.5.2022–30.4.2023 vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös. Liigalisenssikomitea oli osittain sen vuoksi hylännyt TuTon hakemuksen 27.11.2023 tekemällään päätöksellä, mutta varannut liigalisenssimääräysten 6 kohdan mukaisesti kaksi viikkoa aikaa täydentää tai korjata hakemusta.

TuTo oli täydentänyt lisenssihakemustaan vielä kolmannen kerran sille varatun kahden viikon määräajan puitteissa. TuTon hakemus oli ollut liigalisenssikomitean mielestä edelleen puutteellinen. TuTon tilikauden 1.5.2022–30.4.2023 vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös puuttui edelleen. Hakemuksesta puuttui myös lisenssikomitean erikseen pyytämä allekirjoitettu tilikauden 1.5.2021–30.4.2022 tilintarkastuskertomus.

Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi syytä epäillä Liigan ilmoitusta tapahtumien kulusta. TuTo on omassa valituksessaan ja vastaselityksessään myöntänyt, että se ei ollut toimittanut 30.4.2023 päättyneen tilikauden vahvistettua ja tilintarkastettua tilinpäätöstä. Niin ikään TuTo on myöntänyt, että se oli toimittanut liigalisenssikomitealle sen pyytämän tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.5.2021– 30.4.2022, mutta siitä oli epähuomiossa jäänyt puuttumaan erillinen sähköinen tilintarkastajan allekirjoitussivu. TuTo on valituksessaan ja vastaselityksessään tuonut esille, että 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätöstä ei ollut vielä ehditty hakuprosessin käynnistämiseen mennessä vahvistaa yhtiökokouksessa eikä yhtiökokousta olisi ehditty kutsua koolle liigalisenssikomitean ja liigalisenssimääräysten edellyttämässä ajassa. TuTo on kuitenkin vedonnut siihen, että viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös oli TuTon hallituksen hyväksymä ja hallituksessa on ollut edustettuna enemmistö TuTon osakkeenomistajien äänivallasta. Siten ei ollut ollut epäselvää, että 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätös tullaan yhtiökokouksessa hyväksymään. 

Liigan vastauksessaan huomauttamin tavoin kirjanpitolain 3 luvun 6 §:n mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. TuTon tapauksessa 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen olisi pitänyt olla laadittuna 31.8.2023 mennessä. Riidatonta on, että näin ei ole tapahtunut.

Osakeyhtiölain 5 luvun 3.1 §:n mukaan varsinainen yhtiökokous oli pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun ohella tilinpäätöksen vahvistamisesta. TuTon olisi pitänyt pitää varsinainen yhtiökokous, jossa olisi päätetty 30.4.2023 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta, viimeistään 31.10.2023. Riidatonta oli, että näin ei ollut tapahtunut.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että TuTolla on edellä lausutun perusteella ollut mahdollisuus kirjanpitolain ja osakeyhtiölain säännösten perusteella käsitellä viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös sillä tavoin, että se olisi täyttänyt liigalisenssimääräyksissä vaaditut tilinpäätökselle asetetut muotovaatimukset. Kun liigalisenssivaatimuksissa on asetettu velvollisuus toimittaa yhtiökokouksen hyväksymä tilinpäätös hakemuksen liitteenä, ei TuTon toimittama sen hallituksen hyväksymä tilinpäätösasiakirja ole täyttänyt liigalisenssiehdoissa asetettua ehtoa. Ottaen huomioon liigalisenssimääräysten selvä sanamuoto oikeusturvalautakunnalla ei ole mahdollisuutta arvioida tältä osin liigalisenssikomitean tulkintaa lievemmin tilipäätökselle asetettuja vaatimuksia.

Oikeusturvalautakunnalla ei ole perusteita epäillä TuTon ilmoitusta siitä, että edellisen tilikauden tilipäätös on ollut tilintarkastajan allekirjoittama ja että tämä allekirjoitussivu oli vain epähuomiossa jäänyt toimittamatta liigalisenssikomitealle. Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että liigalisenssikomitea olisi varsin helposti voinut poistaa tämän epäselvyyden tiedustelemalla TuTolta, onko tilinpäätöksestä jäänyt epähuomiossa allekirjoitussivu puuttumaan.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että TuTolle on ennen sen tekemää viimeistä hakemuksen täydennystä varattu useita kertoja mahdollisuus täydentää hakemusta. TuTolle on myös ilmoitettu, mitä asiakirjoja sen on tullut hakemuksen liitteeksi toimittaa. Näissä oloissa oikeusturvalautakunta katsoo, että liigalisenssikomitealla ei enää kolmannen täydennyskerran jälkeen ole ollut velvollisuutta varata TuTolle vielä uutta mahdollisuutta hakemuksen täydentämiseen. Kun ottaa vielä huomioon, että TuTon hakemusta ei ole hylätty pelkästään kysymyksessä olevan puuttuvan allekirjoituksen perusteella, mahdolliselle erehdykselle ei ole annettava keskeistä merkitystä asiaa arvioitaessa.

Liigalisenssimääräysten 6.1 kohdan mukaan lisenssikomitealla on oikeus hylätä liigalisenssihakemus, jos se ei sisällä määräysten 5 kohdassa mainittuja asiakirjoja ja tietoja. Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä arvioita käsillä olevaa kohtaa toisin kuin liigalisenssikomitea on tehnyt.

4.2.3        TuTo on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen antanut lisenssikomitealle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja

Liigan vastauksen perusteella TuTo ei ollut ilmoittanut viipymättä lisenssikomitealle, että sillä ei ollut lisenssimääräysten kohdassa 5 yksilöityjä asiakirjoja eli viimeksi päättyneen tilikauden vahvistettua tilinpäätöstä vielä valmiina, vaikka lisenssikomitea oli pyytänyt sitä useita kertoja. Liigan mukaan tieto tästä oli annettu liigalisenssikomitealle vasta sen jälkeen, kun se oli tilipäätöstä useampaan kertaan pyytänyt. Liigan vastauksen perusteella TuTo oli myös toimittanut pyydetyt ostovelkaluettelot puutteellisina ja vahvistanut, ettei sillä olisi velkoja Jääkiekkoliitolle, vaikka sillä oli ollut viimeksi mainitulle taholle maksamaton velka. TuTo oli toimittanut 16.11.2023 Lisenssikomitealle excel-tiedostomuotoisen ostovelkaluettelon, jonka täydellisyydestä Lisenssikomitea ei ole voinut varmistua. Ostolaskut oli jaettu tiedostossa kahdelle eri välilehdelle. Ostovelkaluetteloa ei ollut tulostettu TuTon kirjanpitojärjestelmästä. Liigan mukaan TuTo oli poistanut ostovelkaluettelosta osan veloista.

TuTon mukaan se ei ollut antanut tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta lisenssikomitealle virheellisiä tietoja. TuTo oli heti ilmoittanut lisenssikomitealle, että se ei ehdi esimerkiksi saada yhtiökokousta laillisesti koolle kutsutuksi. TuTo ei ollut myöskään poistanut ostovelkaluettelosta mitään. TuTo on sen sijaan myöntänyt, että se oli ensin virheellisesti ilmoittanut, että sillä ei ole velkaa Jääkiekkoliitolle. Tultuaan tästä velasta tietoiseksi, 387 euron velka oli maksettu. Liiga oli myös velan maksamisesta tietoinen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella TuTo on toimittanut liigalisenssikomitealle 16.11.2023 luettelon ostovelkalaskuista 1.5.–30.9.2023. Tämän jälkeen TuTo on toimittanut excel-tiedostomuotoisen ostovelkaluettelon. Liigan toteamin tavoin halliyhtiön ostovelat on tässä tiedostossa siirretty eri lehdelle. Riidatonta on, että TuTo on ensin ilmoittanut, ettei sillä ollut velkoja Jääkiekkoliitolle, mutta niitä onkin todellisuudessa ollut ilmoituksen hetkellä 387 euroa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, kuten liigalisenssikomitea on päätöksessään katsonut, että TuTo on yhtäältä antanut väärää tietoa velkasuhteistaan Jääkiekkoliitolle ja toisaalta antanut toisistaan poikkeavia ostovelkaluetteloita liigalisenssikomitealle. TuTo on esitetyn selvityksen perusteella kertonut marraskuun lopussa toimitetussa sähköpostissa liigalisenssikomitealle, että se ei vaihtuneen kirjanpitotoimiston takia pysty toimittamaan päättyneen tilikauden tilinpäätöstä yhtiökokouksen vahvistamana.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan päätellä, että TuTo on ensin ymmärtänyt, että hakuprosessin käynnistämiseksi riittää pelkkä sähköposti-ilmoitus. Se ei ole tässä vaiheessa toimittanut hakemuksen liitteeksi mitään vaadittuja dokumentteja. Saatuaan ensin ohjeet ja sen jälkeen vielä erikseen täsmennetyt ohjeet siitä, mitä asiakirjoja sen olisi liitettävä hakemukseensa TuTo on toimittanut pyydettyjä asiakirjoja. Kun liigalisenssikomitea on pyytänyt sitä toimittamaan viimeksi päättyneen tilikauden vahvistetun tilinpäätöksen, TuTo on marraskuun lopussa ilmoittanut, ettei se pysty sellaista toimittamaan. Ostovelkaluetteloita on toimitettu yhtäältä kirjanpitojärjestelmästä ja excel-järjestelmään vietynä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei esitetyn selvityksen perusteella voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että TuTo olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen antanut liigalisenssikomitealle väärää ja harhaanjohtavaa tietoa. Kysymys on ollut enemminkin siitä, ettei TuTo ole tarkalleen tiennyt tai ymmärtänyt, mitä se pitää liigalisenssikomitealle toimittaa. On myös mahdollista, että se on aidosti erehtynyt Jääkiekkoliitolle olleesta varsin pienestä velasta ilmoitusta antaessaan. Samoin on mahdollista, että TuTo on pyrkinyt ostovelkaluetteloita antaessaan päivittämään niitä vastaamaan antohetken tilannetta, joskin se on näin menetellen aiheuttanut ymmärrettävää epäluuloisuutta liigalisenssikomiteassa.

Edellä todetuin perustein asiassa on jäänyt näyttämättä, että TuTo olisi antanut tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen liigalisenssikomitealle väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei TuTon liigalisenssihakemusta ole voitu sanotun takia hylätä liigalisenssimääräysten 6.2 kodan perusteella. Tästä on kuitenkin erotettava se, että TuTon antamat tiedot eivät ole olleet kohdan 6.1 tarkoittamalla tavalla epäselvyyksien vuoksi riittäviä.

4.2.4        TuTon tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstistä poikkeavaa ilmaisua

Muutoksenhaun kohteena olevan liigalisenssikomitean ratkaisun perusteella liigalisenssihakemus on tässä kohdassa hylätty sen vuoksi, että TuTo ei ollut toimittanut allekirjoitettua tilintarkastuskertomusta tilikaudelta 2021–22.

Liiga on vastauksessaan katsonut, että TuTo ei liigalisenssikomitean toistuvista pyynnöistä huolimatta toimittanut allekirjoitettua tilintarkastuskertomusta tilikaudelta 2021–2022. TuTon menettelyn takia liigalisenssikomitea ei ollut voinut valituksen kohteena olevaa päätöstä tehdessään varmistua siitä, että tilintarkastuskertomuksessa ei epäillä jatkuvuuden periaatteen toteutumista. TuTo on puolestaan viitannut siihen, että tilintarkastajan erillinen sähköinen allekirjoitussivu oli epähuomiossa jäänyt toimittamatta.

Oikeusturvalautakunta viittaa tältä osin kohdassa 4.2.2 lausumaansa. Tämän lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että liigalisenssikomitea on lausumillaan perusteilla voinut epäillä jatkuvuuden periaatteen toteutumista ja tulkita sovellettavia lisenssimääräyksiä siten, että lisenssihakemuksenhylkäämisen perusteeksi riittää pelkkä epäily jatkuvuuden periaatteen toteutumisesta. Liigalisenssikomitean ei voida katsoa soveltaneen liigalisenssimääräysten kohtaa 6.3 kohtaa sääntöjen vastaisesti hylätessään TuTon hakemuksen tällä perusteella.

4.2.5        Yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma on negatiivinen

Muutoksenhaun kohteena olevan liigalisenssikomitean päätöksen perusteluiden mukaan TuTon hallituksen allekirjoittaman vahvistamattoman tilintarkastetun tilinpäätöksen oma pääoma on 942 000 euroa negatiivinen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liigalisenssimääräysten 6.4 kohdan mukaan yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma on negatiivinen. Liigalisenssimääräyksissä on kyllä määräyksiä siitä, että hakijan on esitettävä tiettyjä selvityksiä kuluvan tilikauden taloudellisesta tilanteesta, mutta kohdan 6.4 perusteella asiassa liigalisenssimääräysten perusteella TuTon ei ole tarvinnut laatia tai esittää välitilinpäätöstä. Kohdan 6.4 osalta, mitä liigalisenssikomitea on tämän kohdan osalta päätöksensä perusteluiden mukaan soveltanut, olennaista on se, onko TuTon oma pääoma ollut tilinpäätöshetkellä 30.4.2023 negatiivinen.

Edellä todetun perusteella merkitystä ei ole myöskään sillä, mitä mahdollisen liigaosakkeen ostaminen myöhemmin muuttaisi TuTon oman pääoman tilannetta. Samoin oman pääoman ehtoisilla osakaslainoilla, jotka on annettu kuluvalla tilikaudella eivät muuta jo päättyneen tilikauden tilannetta toiseksi. Tämä on myös todettu tilintarkastajan lausunnossa 12.12.2023, jossa nimenomaisesti todetaan, että yhtiön oma pääoma per 30.4.2023 on ollut - 942 365,31 euroa ja kun otetaan huomioon yhtiölle 12.12.2023 mennessä allekirjoitettujen velkakirjojen perusteella annettu yhteensä 954 100 euroa uutta osakeyhtiölain 12 §:n mukaista pääomalainaa, yhtiön 30.4.2023 mukaisen oman pääoman ja uusien pääomalainojen yhteissumma on + 11 734,69 euroa. Lausunnossa ei siis todeta, että yhtiön oma pääoma olisi tällä keinoin päättyneen tilikauden tilinpäätöksessä muuttunut positiiviseksi.

Eri asia on, että näillä toimilla TuTon oma pääoma on voinut kuluvan tilikauden ja hakuhetken tilanteessa muuttua positiiviseksi. Kun liigalisenssin myöntäminen viimekädessä perustuu kokonaisharkintaan, liigalisenssikomitea olisi periaatteessa voinut antaa oman pääoman muutoksille merkitystä arvioidessaan päättyneen tilikauden oman pääoman negatiivisuuden vaikutusta hakemuksen hyväksymiseen.

Asiassa esitetyn TuTon 30.4.2023 päättyneen tilikauden oma pääoma on kuitenkin ollut 942 365,31 euroa negatiivinen. Tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön hallitus on tehnyt osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukaisen rekisteri-ilmoituksen oman pääoman negatiivisuudesta. Siten liigalisenssimääräysten 6.4 kohdan sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella liigalisenssikomitea on voinut harkintansa mukaan hylätä TuTon hakemuksen mainittuun kohtaan nojaten.

4.2.6        TuTolla on luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana, eikä maksuhäiriömerkintöjä voida kokonaisuus huomioon ottaen pitää vähäisinä

Muutoksenhaun kohteena olevassa liigalisenssikomitean päätöksessä on tältä osin todettu, että TuTolla on ollut useita rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana. TuTon täydennettyä hakemustaan ensimmäisen hylkäävän ratkaisun jälkeen, päätöksen perustelut ovat muuttuneet muotoon ”seura on maksanut kyseiset maksuhäiriöihin johtaneet laskut. Tällä ei ole suoranaista vaikutusta kyseisiin huomioihin.”

TuTo on myöntänyt, että sillä on ollut avoimia laskuja. Se on kuitenkin valituksensa perusteella ilmoittanut liigalisenssikomitealle, että kysymys on ainakin osittain ollut riitautetuista laskuista. Lisenssiprosessin turvaamiseksi TuTo oli nämäkin laskut maksanut. TuTo on myöntänyt, että sillä on ollut asiakastiedon perintätietorekisterin mukaan vuodelta 2023 yhteensä 14 kpl merkintöjä, euromäärältään yhteensä 23 529,14 euroa.

Liiga on katsonut, että TuTolla oli ollut useita rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana ja että maksuhäiriömerkintöjen syntyminen osoitti, TuTolla olleen kassa- ja talousongelmia. Ostovelkaluettelon mukaan TuTolla oli ostovelkoja 169,6 tuhatta euroa, joista erääntyneitä 121,9 tuhatta euroa ja yli 30 päivää erääntyneitä 106,2 tuhatta euroa. Ostoveloista 72 prosenttia oli erääntyneitä. Tässä osuudessa ei huomioida halliyhtiölle olevia erääntyneitä laskuja. Liiga on huomauttanut, että mikäli halliyhtiölle olevat erääntyneet velat huomioidaan, oli erääntyneitä velkoja 253,9 tuhatta euroa kokonaisvelkojen ollessa 301,6 tuhatta euroa, jolloin erääntyneiden velkojen osuus kaikista ostoveloista oli 84,2 prosenttia.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asian arvioinnin kannalta ole merkitystä sillä, että Liigan ilmoituksen mukaan yksi TuTon velkojista olisi ollut lisenssihakemusmenettelyn käynnissä ollessa liigalisenssikomiteaan yhteydessä ja ilmoittanut, että TuTolla oli yksi lasku pahasti myöhässä ja että se oli menossa oikeudelliseen perintään. Oikeusturvalautakunta toteaa, että väitetty ilmoitus on tullut TuTon tietoon vasta oikeusturvalautakunnan käsittelyssä eikä se ole liigalisenssiprosessissa voinut tällaista yhteydenottoa kommentoida. 

Liiga on vedonnut lisäksi siihen, että Dun & Bradstreetin tuottaman 29.12.2023 päivätyn yritysraportin mukaan TuTolle oli hakemusmenettelyn aikana kirjattu yhteensä kuusi uutta maksuhäiriötä. Perintätoimeksiantoja yhtiötä kohtaan oli marras- ja joulukuun 2023 aikana laitettu vireille yhteensä 13 kappaletta. Liiga katsoo tämän osoittavan, että TuTo ei ollut pystynyt hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan edes lisenssihakemusmenettelyn aikana.

TuTo on vastaselityksessään todennut olevan riidatonta, että sillä on ollut kyseiset maksuhäiriömerkinnät. Se on sen sijaan oikeusturvalautakunnan prosessissa vedonnut siihen, että se on ollut koko ajan täysin avoin huonosta taloudellisesta tilanteestaan. Se on lisäksi vedonnut siihen, että maksuhäiriömerkintöjä koskevat maksut olivat hoidossa ja velat kaiken kaikkiaan hallinnassa. TuTo on pitänyt talousvaikeuksiensa syynä Liigan ja Mestiksen välistä suhdetta. TuTo on myös vedonnut siihen, että se oli sittemmin saanut uutta oman pääoman ehtoista lainaa, jolla se on maksanut ostovelkojaan pois. Dun & Bradstreetin tuottaman 29.12.2023 päivätyn yritysraportin osalta TuTo on katsonut, että raportissa mainitut velat olivat merkityksettömiä, jos niitä verrataan siihen rahoitustarpeeseen, joka tarvitaan liigaosakkeen lunastamiseen. Tämänkin rahoituksen TuTo oli jo valmiiksi järjestänyt ja aikonut hankkia liigaosakkeen ilman pankkilainaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että TuTolla on riidattomasti ollut luottorekistereihin rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä viimeisen 12 kuukauden aikana. Arvioitavaksi tässä kohdassa jää enää se, voidaanko maksuhäiriömerkintöjä pitää kokonaisuus huomioon ottaen vähäisinä. Tältä osin liigalisenssimääräykset jättävät varsin paljon harkintavaltaa liigalisenssikomitealle. Sen puolesta, että maksuhäiriömerkinnät olisivat käsillä olevassa asiassa kokonaisuus huomioon ottaen vähäisiä, puhuu avoinna olleiden laskujen maksaminen hakuprosessin aikana ja TuTon vuoden 2023 lopussa saama oman pääoman ehtoinen rahoitus. Ottaen kuitenkin huomioon maksuhäiriömerkintöjen melko suuri lukumäärä ja se, että ostoveloista enemmän kuin puolet on jossakin vaiheessa ollut erääntyneitä, oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä päätyä toiseen lopputulokseen kuin liigalisenssikomitea vähäisyysarvioinnin osalta.

Edellä todetuin perustein liigalisenssikomitealla on ollut liigalisenssimääräysten kohdan 6.6 perusteella oikeus hylätä TuTon liigalisenssihakemus.

4.2.7        TuTo on jättänyt maksamatta urheilijan lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen liittyviä erääntyneitä maksuja tai erääntyneitä veroja verottajalle

Liigalisenssikomitean päätöksessä on tältä osin todettu, että TuTo oli toimittanut lisenssikomitealle itse tulostetut maksukuitit 12.12.2023 suoritetuista 81 492,36 euron maksusta verottajalle ja 28 403,95 eur maksusta työeläkeyhtiö Elolle. TuTo ei päätöksen mukaan ollut toimittanut verottajalta tai Elolta saatua vahvistusta siitä, että kaikki velvoitteet oli hoidettu. Ostolaskuluettelon 12.12.2023 mukaan Elolle oli ollut ostovelkoja 39 633,73 euroa, joista erääntyneitä 31 970,64 euroa. TuTon maksu ei täsmännyt ostovelkaluettelon erääntyneisiin työeläkevakuutusmaksuihin, vaan oli ollut sitä pienempi.

TuTo on valituksessaan vedonnut siihen, että liigalisenssihakemusta jätettäessä kaikki maksut verottajalle ja työeläkeyhtiölle oli maksettu. TuTo ei ollut vain ehtinyt saada maksuista verovelkatodistusta tai todistusta maksetuista vakuutusmaksuista. TuTo on selittänyt tilannetta sillä, että se ei ollut saanut riittävästi tietoa tulevan liigaosakkeen arvosta arvioidakseen lisärahoitustarpeensa määrää. Kun TuTo oli todennut, ettei sille riittävän täsmällisesti kerrota tulevan liigaosakkeen hankintahintaa, se oli hankkinut lisärahoitusta vain maksamatta olevien saatavien kuittaamiseen riittävän määrän. TuTo on siten katsonut, että tarvittavien todistusten saaminen määräajassa oli liigalisenssikomitean menettelystä johtuvaa. TuTo oli myös ilmoittanut liigalisenssikomitealle, että ostovelkaluettelo piti sisällään erääntyneiden laskujen lisäksi myös vielä erääntymättömiä velkoja tai sellaisia velkoja, jotka olivat ostovelkaluettelossa kokonaan, vaikka niistä oli jo maksettu osa.

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä todetun perusteella olevan selvää, että TuTon liigalisenssikomitealle toimittaman materiaalin perusteella on jäänyt vähintäänkin epäselväksi ja sen oman ilmoituksen varaan, oliko se maksanut liigalisenssihakemusta koskevaan päätöksentekohetkeen mennessä kaikki verovelkansa ja työeläkeyhtiön saatavat. Liigalisenssimääräysten 6.7 kohdan sanamuodon mukaan liigalisenssihakemuksen hylkäysperuste on se, että seura on jättänyt maksamatta urheilijan lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen liittyviä erääntyneitä maksuja tai erääntyneitä veroja verottajalle. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei liigaosakkeen hankintahinnalla ole sellaista liityntää verovelkojen ja/tai vakuutusyhtiölle olevien saatavien maksamiseen hankittavaan rahoitukseen, että TuTo olisi liigalisenssikomiteasta johtuvasta syystä ollut estynyt maksamasta ajoissa verottajan ja työeläkeyhtiön saatavia ja siten hankkimasta vaadittuja todistuksia.

Edellä todetuin perustein liigalisenssikomitea on voinut liigalisenssimääräysten 6.7 kohdan perusteella hylätä TuTon hakemuksen.   

4.2.8        Tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat pohjautuvat epäuskottaviin tai perusteettomiin olettamuksiin

Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen mukaan TuTon toimittamissa tulevaa sarjakautta koskevissa taloudellisissa laskelmissa ja asiakirjoissa ei ollut avattu yksityiskohtaisesti lukujen perusteena käytettyjä olettamuksia. TuTo ei ollut laatinut pyydettyä herkkyysanalyysia eikä toimenpidesuunnitelmaa mahdollisten budjettipoikkeamien vaikutuksesta tulevan sarjakauden taloudelliseen suoriutumiseen. TuTo ei ollut laatinut pyydettyä kolmivuotissuunnitelmaa operatiivisen toiminnan rahoituksesta.

TuTon täydennettyä hakemustaan ensimmäisen hylkäävän päätöksen jälkeen, liigalisenssikomitea on päivittänyt päätöstään toteamalla seuraavan: ”seura on toimittanut pyydetyn herkkyysanalyysin ja toimenpidesuunnitelman. TuTon omistajilta on saatu sitoumus, jossa he ilmoittavat tarvittaessa rahoittavansa toimintaa. Sitoumuksesta ei käy ilmi sitoumuksen euromäärää.”

Esitetyn selvityksen perusteella lisenssikomitea oli pyytänyt TuTolta lisenssihakemusmenettelyn aikana tarkempaa selvitystä budjetoitujen pelaajapalkkioiden jakautumisesta. TuTo ei ollut vastannut selvityspyyntöön. TuTo oli toimittanut muun muassa sponsorituloihin liittyviä tietoja, herkkyysanalyysin sekä tulorahoitus -nimisen asiakirjan. Viimeksi mainitusta asiakirjasta ilmeni, että TuTon kumppanimyynti Mestiksessä oli ollut kuluvina kausina keskimäärin 700 000 euroa ja että tätä lukua oli käytetty esitettyjen kasvuoletusten perustana.

Liiga on vastauksessaan katsonut, että 700 000 euron käyttäminen lähtötasona oli antanut toiminnan volyymista liian positiivisen kuvan.

Pääsylipputuottojen osalta Liigan vastauksesta ilmenee, että liigalisenssikomitea oli arvioinut tätä kautta tulevan arvioidun tulovirran uskottavuutta Kupittaan jäähallin kapasiteetin perusteella. Esitetyn selvityksen perusteella TuTo on kuitenkin käyttänyt näissä arvioissaan Gatorade Centeriä, jonka yleisökapasiteetti oli paljon Kupittaata suurempi.

Oikeusturvalautakunta on jäljempänä katsonut, että TuTo oli esittänyt sitovan sopimuksen Gatorade Centerin käyttämisestä liigaotteluiden pelipaikkana. Tähän nähden liigalisenssikomitean arvio esitettyjen pääsylipputuottojen realistisuudesta on perustunut väärään lähtöolettamaan pelipaikasta. Oikeusturvalautakunnalla ei ole kuitenkaan syytä arvioida esitetyn selvityksen perusteella liigalisenssikomitean kannasta poiketen TuTon kumppanimyynnistä esittämää.

TuTo ei ole myöskään edes väittänyt, että se olisi toimittanut pyydettyä kolmivuotissuunnitelmaa operatiivisen toiminnan rahoituksesta. Se oli sen sijaan toimittanut liigalisenssikomitealle TuTon omistajilta saadun sitoumuksen, jossa nämä ilmoittivat tarvittaessa rahoittavansa TuTon kolme seuraavaa kautta. Vaikka sitoumus on avoin, ei voida lähteä siitä, että kolmen vuoden operatiivisen toiminnan rahoituksen suunnitelmaa voitaisiin yksin rakentaa tällaisen sitoumuksen varaan.

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka liigalisenssikomitea on käyttänyt omassa arviossaan lähtöolettamana väärää ja liian pientä Kupittaan jäähallia, TuTon tulevaa sarjakautta koskevat taloudelliset laskelmat ja asiakirjat ovat siitä huolimatta olleet osin puutteellisia ja osin pohjautuneet sellaisiin olettamuksiin, joita liigalisenssikomitea on omassa harkinnassaan voinut pitää epäuskottavina. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä oleva liigalisenssimääräysten kohta jättää liigalisenssikomitealle varsin laajan harkintavallan. Kun arvioinnissa otetaan huomioon kaikki TuTon taloudellisesta tilasta esitetyt selvitykset sekä tulevan toiminnan osalta esitetyt laskelmat,  liigalisenssikomitean ei voida katso ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaa.  

Edellä lausutuin perustein liigalisenssikomitealla on siten ollut liigalisenssimääräysten 6.8 kohdan tarkoittamat perusteet liigalisenssihakemuksen hylkäämiseen.

4.2.9        TuTo oli jättänyt maksamatta Jääkiekkoliitolle erääntyneen velkansa

Liigalisenssikomitean päätöksen perusteella kysymys on ollut edellä mainitusta määrältään pienehköstä Jääkiekkoliiton saatavasta, joka oli maksettu heti, kun siitä oli liigalisenssiä koskevan prosessin kuluessa TuTolle huomautettu. Asiassa on riidatonta, että kyseinen vajaan 400 euron velka oli ollut maksamatta. Oikeusturvalautakunta on jo edellä katsonut olevan mahdollista, että TuTo on erehtynyt luulemaan kaikkien maksujen tulleen Jääkiekkoliitolle suoritetuksi. Suorittamatta ollut lasku on myös määrältään ollut sellainen, että sillä ei oikeusturvalautakunnan arvion mukaan ole kokonaisarvioinnissa merkitystä etenkään, kun lasku on maksettu ennen lisenssikomitean lopullisen päätöksen tekemistä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että liigalisenssikomitea ei ole Jääkiekkoliitolle maksamattomaan laskuun perustuen ollut liigalisenssimääräysten kohdan 6.9 mukaista perustetta hylätä TuTon hakemusta enää laskun maksamisen jälkeen.

4.2.10    TuTon ottelutapahtumia ei ole mahdollista järjestää Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa

Liigalisenssikomitean päätöksen perusteluiden mukaan TuTo oli saanut TPS:ltä tarjouksen Gatorade Centerin käytöstä liigahallina kausilla 2024–2027. Päätöksessä on todettu hakemuksen hylkäysperusteena, että allekirjoitettua sopimusta ei ole olemassa.

Asiassa on esitetyn selvityksen perusteella riidatonta, että TuTo oli toimittanut hakuprosessin yhteydessä liigalisenssikomitealle TPS:n tarjouksen mainitun hallin käyttämisestä. Liiga on vastauksessaan ja vastaselityksessään edellyttänyt, että TuTon olisi tullut tehdä ehdollinen vuokrasopimus ja toimittaa se liigalisenssikomitealle.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että sitova sopimus voi osapuolten välillä syntyä myös siten, että tarjouksen saaja hyväksyy sitovan tarjouksen. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä, että TuTo ei olisi hyväksynyt TPS:n tarjousta. TuTo olisi voinut ja epäselvyyden välttämiseksi sen olisi myös ollut syytä esittää liigalisenssikomitealle vähintään kirjallinen TPS:n tarjoukseen annettu vastaus. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että TuTo oli riittävällä tavalla osoittanut liigalisenssikomitealle, että sillä on käytössään kausilla 2024–2027 Liigan jo TPS:n osalta riittäväksi hyväksymä jäähalli.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, ettei liigalisenssikomitea ole voinut hylätä TuTon hakemusta sillä perusteella, että se ei olisi voinut järjestää ottelutapahtumia Liigan edellyttämällä tavalla ja paikassa.

4.2.11    TuTo ei ole täyttänyt Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen vaatimuksia.

Edellä tarkemmin todetuin tavoin Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen mukaan Liigaan otettavan joukkueen tulee täyttää liigalisenssin edellyttämät ehdot ja velvoitteet. Samoin liigapaikkaa hakevan seuran on täytettävä seuraava ehto: ”liigapaikkaa hakeva seura on jo ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä pitkäjänteisesti useamman kauden ajan osoittanut toimintansa olevan operatiivisesti taloudellisesti kannattavaa ja urheilullisen osaamisen riittävän lähellä liigatasoa Liigassa menestymiseksi.”

Edellä on käsitelty niitä liigalisenssimääräyksen kohtia, joita TuTon ei ole näytetty täyttäneet ja joiden perusteella liigalisenssikomitean päätös on ollut liigalisenssimääräysten mukainen. Liigalisenssikomitea on voinut näiden samojen seikkojen perusteella katsoa, että TuTo ei ole täyttänyt Liigan ja Jääkiekkoliiton välisen sopimuksen edellä mainittua kahta kohtaa. Tässä kohdassa on siten enää tarpeen erikseen arvioida sitä, onko TuTo menestynyt riittävällä tavalla urheilullisesti Mestiksessä ennen liigalisenssihakemuksen jättämistä.

Riidatonta on, että TuTo on pelannut pitkään Mestistä ja että se on pitkällä Mestis urallaan saavuttanut myös Mestiksessä menestystä. Riitaa on tältä osin siitä, että Jääkiekkoliiton ja Liigan välisessä sopimuksessa ei ole rajattu tämän hakukriteerin tarkasteluväliä kolmeen viimeiseen kauteen. Liigalisenssipäätöksessä näin on kuitenkin tehty.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsillä oleva kriteeri jättää sanamuotonsa perusteella paljon harkintavaltaa liigalisenssikomitealle. Sanottu on vielä erikseen vahvistettu mainitussa sopimuksessa toteamalla, että Liigalla on kuitenkin oikeus kaikissa tilanteissa käyttää kokonaisharkintaa, eikä sillä ole missään olosuhteissa velvollisuutta myöntää lisenssiä Liigapaikkaa hakevalle seuralle. Asiassa ei ole ilmennyt, että liigalisenssikomitea olisi ylittänyt sille Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen ja liigalisenssimääräysten mukaisen toimivallan rajat asettamalla urheilullisen menestyksen tarkastelujaksoksi kolme edellistä kautta. Edellä jo todetuin tavoin yhdistysautonomian periaatteen mukaisesti oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tilanteessa kuulu sen arvioiminen, onko liigalisenssikomitean harkintavaltansa mukainen ratkaisu tarkoituksenmukainen.

Edellä lausutuin perustein liigalisenssikomitea on voinut hylätä TuTon hakemuksen sillä perusteella, että se ei ole täyttänyt mainitun sopimuksen mukaista urheilullisen menestyksen kriteeriä.  

5.      Yhdenvertainen kohtelu

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 1/2020) todennut, että seuroja on kohdeltava sarjapaikoista päätettäessä yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa tilanteessa olevia seuroja ei saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella valintatilanteessa eri tavoin eikä toisaalta erilaisessa tilanteessa olevia seuroja samalla tavalla.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että samaa periaatetta on sovellettava myös silloin, kun kysymys on Liigan liigalisenssin myöntämistä koskevasta päätöksenteosta.

TuTo on valituksessaan ja vastaselityksessään sekä lausumassaan tuonut vahvasti valitusperusteena esille, että sen kohdalla liigalisenssimääräysten täyttymättä jääminen on johtanut liigalisenssin hylkäämisen, kun puolestaan toisten hakijoiden kohdalla se ei ole muodostunut esteeksi liigalisenssin myöntämiselle. Erityisesti TuTo on nostanut esille talouteen liittyvät liigalisenssikriteerit.

TuTon esittämän selvityksen perusteella useampi liigalisenssin saanut seura on ollut samalla tavoin tai jopa pahemmin taloudellisissa vaikeuksissa kuin TuTo. Tästä huolimatta nämä seurat ovat saaneet liigalisenssin. Erityisesti TuTo on kiinnittänyt oikeusturvalautakunnan huomiota Kiekko-Espoolle myönnettyyn ehdolliseen liigalisenssiin ja nyttemmin myönnettyyn liigalisenssiin.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä lausutuin tavoin liigalisenssikomitea on voinut liigalisenssimääräysten sekä Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen perusteella hylätä TuTon hakemuksen usean eri liigalisenssiehdon perusteella. Siten TuTon osalta ei ole ollut kysymys pelkästään siitä, että se ei ole täyttänyt liigalisenssille myöntämiselle asetettuja taloudellisia kriteereitä.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella jääneen näyttämättä, että TuToa ei olisi kohdeltu yhdenvertaisesti liigalisenssin myöntämistä koskevassa päätöksenteossa.

6.      Lopputulos

Edellä lausutuin perustein oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen tutkimaan sitä, onko Jääkiekon SM-liiga Oy:n käyttänyt väärin sillä relevanteilla jääkiekon mestaruustason markkinoilla Suomessa olevaa määräävää markkina-asemaansa ja siihen liittyvää määräysvaltaansa TuTo:n kilpailulisenssin kaudelle 2024–2025 hylätessään. Valitus on tämän vaatimuksen osalta jätettävä tutkimatta.

Liigalisenssin myöntämistä koskevassa menettelyssä ei ole meneteltyliigalisenssimääräysten vastaisesti eikä päätöksentekoon ole osallistunut esteellisiä henkilöitä. Valitus on menettelyä koskevien vaatimusten ja väitteiden osalta hylättävä.

TuTo ei ole täyttänyt edellä tarkemmin yksilöityjä liigalisenssimääräysten sekä Jääkiekkoliiton ja Liigan välisen sopimuksen mukaisia liigalisenssin myöntämisen edellytyksiä. Liigalisenssikomitea ei ole menetellyt asiassa sovellettavaksi tulevien sääntöjen vastaisesti tai ylittänyt harkintavaltaansa päättäessään olla myöntämättä TuTolle liigalisenssiä kaudelle 2024–2025. Muutoksenhaun kohteena oleva päätös on siten edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukainen. Valitus on tältä osin hylättävä.

Asian näin päättyessä oikeusturvalautakunnan ei ole tarpeen enemmälti lausua siitä, olisiko sillä ollut toimivalta myöntää liigalisenssi TuTolle vai olisiko asia tullut tältä osin palauttaa liigalisenssikomitean päätettäväksi.

7.      Lautakuntakulut ja valitusmaksu

TuTo on hävinnyt asian. Se on siten lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan Liigan kohtuulliset lautakuntakulut asiassa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asia ole ollut sillä tavoin epäselvä tai tulkinnanvarainen, että asianosaisten olisi pidettävä omat lautakuntakulut omana vahinkonaan.

Liiga on vaatinut TuTon velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverottomat lautakuntakulut 6 375 euroa. Osa liigalisenssikomitean päätöksen perusteista on katsottu virheellisiksi. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta lopputulokseen.

Edellä todettu sekä asian laatu ja laajuus huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo Liigan kohtuullisiksi lautakuntakuluiksi 4 000 euroa, jotka TuTo on velvoitettava korvaamaan Liigalle.

Asian näin päättyessä valitusmaksua ei palauteta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n liigalisenssikomitean päätöksen 18.12.2023 lopputulosta ei muuteta.

TuTo Hockey Oy velvoitetaan korvaamaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n arvonlisäverottomat lautakuntakulut 4 000 eurolla.

Valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                   

Jukka Loiva
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Niko Jakobsson, Mikko Kohtala ja Terhi Kytö.