1/2017 Taitoluistelu Kurinpito – Harjoittelu- ja kilpailukielto – Kurinpidollinen laillisuusperiaate

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 1/2017

 

                                                                                          23.1.2017    Diaarinro 1/2017

 

 

 

 

RATKAISUT, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA

 

Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n päävalmentajan päätös 7.12.2016, puheenjohtajan päätös 13.12.2016 sekä hallituksen päätökset 15.12.2016 ja 8.1.2017

 

ASIA            

Harjoittelu- ja kilpailukielto

 

 

MUUTOKSENHAKIJAT

 

P

                      L, edustajinaan huoltajansa R ja N

 

KUULTAVA

 

Helsingin Taitoluisteluklubi ry

 

 

MUUTOKSENHAUN KOHTEENA OLEVAT PÄÄTÖKSET

 

1)    Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n (jäljempänä HTK) päävalmentajan päätös 7.12.2016, jossa on määrätty seuran luistelijat P ja L kahden viikon harjoittelu- ja kilpailukieltoon. Päätös on perustunut siihen, että päävalmentaja on saamiensa tietojen perusteella katsonut P:n ja L:n osallistuneen alkoholin vaikutuksen alaisina seuran luisteluharjoituksiin 6.12.2016 ja aiheuttaneen harjoituksissa holtittomalla käyttäytymisellään vaaratilanteita.

 

2)    HTK:n puheenjohtajan päätös 13.12.2016, jossa on määrätty P ja L edellä yksilöidyn menettelyn perusteella harjoittelu- ja kilpailukieltoon 31.12.2016 asti. 

 

3)    HTK:n hallituksen päätös 15.12.2016, jossa on määrätty, että P:n ja L:n harjoittelu- ja kilpailukielto jatkuu 31.12.2016 asti. Päätös on perustunut edellä yksilöityyn menettelyyn sekä seuran sosiaalisen median käyttöä koskevien sääntöjen rikkomiseen.

 

4)    HTK:n hallituksen päätös 8.1.2017, jossa on määrätty P 9.1.2017 lukien toistaiseksi voimassa olevaan harjoittelu- ja kilpailukieltoon. Päätös on perustunut P:n ja hänen vanhempiensa seuran toiminnan ja tavoitteiden vastaiseen käyttäytymiseen.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

P ja L ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että HTK:n päävalmentajan päätös 7.12.2016, puheenjohtajan päätös 13.12.2016 sekä hallituksen päätökset 15.12.2016 ja 8.1.2017 kumotaan ja päätöksissä määrätyt kurinpitoseuraamukset poistetaan ja että HTK velvoitetaan sallimaan P:n ja L:n osallistuminen seuran Kilparyhmä K1:n toimintaan tasavertaisesti muiden ryhmään kuuluvien luistelijoiden kanssa. Lisäksi P ja L ovat vaatineet, että HTK velvoitetaan korvaamaan valittajien lautakuntakulut 1.500 eurolla ja että suoritettu valitusmaksu määrätään palautettavaksi.

 

Perusteinaan P ja L ovat päätöksen 7.12.2016 osalta lausuneet, että heitä ei ollut kuultu ennen päätöksen tekemistä. Lisäksi P ja L ovat lausuneet, että he eivät olleet osallistuneet seuran harjoituksiin 6.12.2016 alkoholin vaikutuksen alaisina. Kysymys oli ilmeisesti väärinkäsityksestä, joka johtui P:n ja L:n päivällä 6.12.2016 ennen harjoituksia ajattelemattomuudesta sosiaaliseen mediaan laittamasta lavastetusta juhlintakuvasta, jossa oli ollut esillä vajaa alkoholijuomapullo. Vielä P ja L ovat todenneet, että päätös 7.12.2016 on kumottava myös sen vuoksi, että seuran säännöissä ei ole kielletty alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksiin osallistumista ja koska säännöissä ei myöskään ole mainittu mahdollisena kurinpitoseuraamuksena harjoittelu- ja kilpailukieltoa.

 

Päätöksen 13.12.2016 osalta P ja L ovat lausuneet, että päätös tulee kumota siitä syystä, että heille ei ollut varattu tosiasiallista mahdollisuutta tulla kuulluiksi ennen päätöksen tekemistä. P:n ja L:n vanhemmat olivat ilmoittaneet seuran puheenjohtajalle 8.12.2016, että heille ei työesteen vuoksi sopinut puheenjohtajan asian käsittelylle esittämä ajankohta 12.12.2016. Tästä huolimatta asia oli käsitelty sanottuna ajankohtana P:n ja L:n poissa ollessa. Lisäksi puheenjohtajan päätös on päävalmentajan päätöksen 7.12.2016 tavoin kumottava sisällöltään perusteettomana sekä laillisuusperiaatteen vastaisena.

 

Hallituksen päätöksen 15.12.2016 osalta P ja L ovat esittäneet, että päätös on paitsi laillisuusperiaatteen vastainen ja sisällöltään perusteeton, niin myös syyttömyysolettaman vastainen. Hallitus on päätöksessä katsonut, että esitetyn selvityksen perusteella epäiltyä, ennen harjoituksia nautitun alkoholin aiheuttamaa lievää päihtymystä ei voida täysin sulkea pois. Asiassa ei siten ollut näytetty, että P ja L olisivat syyllistyneet siihen, mistä heitä oli epäilty. Todistustaakka väitetystä menettelystä on kurinpitoseuraamuksen määränneellä seuralla. Urheilijalle ei voida määrätä kurinpitoseuraamusta ilman, että väitetty menettely näytetään toteen.        

 

Hallituksen päätöksen 8.1.2017 osalta P on todennut, että häntä ei ollut kuultu ennen päätöksen tekemistä, minkä lisäksi päätös on laillisuusperiaatteen vastainen. Seuran säännöissä ei ole kielletty toiminnan ja tavoitteiden vastaista käyttäytymistä eikä mainittu mahdollisena kurinpitoseuraamuksena toistaiseksi voimassaolevaa harjoittelu- ja kilpailukieltoa. Lisäksi P on todennut, että hän tai hänen vanhempansa eivät olleet käyttäytyneet häiritsevästi eivätkä muutoinkaan moitittavaksi katsottavalla tavalla. Vielä P on todennut, että häneen ei ole voitu kohdistaa kurinpitotoimia hänen vanhempiensa käyttäytymisen perusteella.

 

P:n osallistuminen Kilparyhmä K1:n toimintaan yhdenvertaisesti muiden luistelijoiden kanssa tulee sallia välittömästi. Se, että päävalmentaja ei halua valmentaa P:tä, ei oikeuta P:n jäsenoikeuksien rajoittamista sulkemalla hänet pois toiminnasta.    

 

      

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

HTK on vastauksessaan vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta siltä osin kuin se on kohdistettu P:n ja tämän valmentajan väliseen valmennussuhteeseen ja siltä osin kuin valittajat ovat vaatineet, että seura velvoitetaan sallimaan valittajien osallistuminen Kilparyhmä K1:n toimintaan ja hylätään perusteettomana muilta osin. Toissijaisesti HTK on vaatinut, että valitus hylätään kaikilta osin. Joka tapauksessa asianosaiset tulee määrätä pitämään lautakuntakulunsa asiassa vahinkonaan.

 

Perusteinaan HTK on esittänyt, että siltä osin kuin valitus koskee päätöksiä 7.12.2016, 13.12.2016 ja 15.12.2016 valittajilla ei enää ole oikeussuojan tarvetta, koska mainituilla päätöksillä määrätyt harjoittelu- ja kilpailukiellot ovat päättyneet jo 31.12.2016, eli ennen asian vireille tuloa oikeusturvalautakunnassa.

 

Tapahtumien 6.12.2016 osalta HTK on esittänyt, että yhdistys oli saanut tiedon siitä, että P ja L olivat olleet harjoituksissa päihtyneinä ja poikkeavalla käyttäytymisellään aiheuttaneet itselleen ja muille harjoituksiin osallistuneille luistelijoille vaaratilanteita. Yhdistyksen P:n ja L:n menettelystä tekemät johtopäätökset ovat perustuneet muiden yhdistyksen jäsenten ja harjoituksiin osallistuneiden henkilöiden kertomuksiin. Asiaa arvioitaessa oli annettu merkitystä myös sille, että P oli itse kertonut, että hän ei muistanut kysymyksessä olevasta jääharjoituksesta mitään.

 

On selvää ja jokaisen yhdistyksen jäsenen tiedossa, että HTK ei voi sallia ja hyväksyä minkäänlaista päihtymystä yhdistyksen harjoituksissa eikä muissakaan tapahtumissa. Tällainen menettely on voimakkaasti ristiriidassa yhdistyksen toiminnan kantavien perustoimintaperiaatteiden kanssa. Tapahtuneen seurauksena osa yhdistyksen jäsenistä oli ilmoittanut harkitsevansa yhdistyksestä eroamista, mikäli asiaan ei reagoida välittömästi sen vaatimalla vakavuudella.

 

Päävalmentajan päätöksen 7.12.2016 osalta HTK on esittänyt, että edellä kuvatuissa olosuhteissa valittajien kuuleminen ennen päätöksentekoa oli ollut ilmeisen tarpeetonta. Päävalmentajalla oli ollut riittävästi tietoa päätöksenteon perusteeksi eikä asia ollut sietänyt viivytystä. Asiassa on sinällään riidatonta, että HTK:lla ei ole kurinpitotoimia koskevia sääntöjä. Yhdistyksellä tulee kuitenkin olla oikeus reagoida kysymyksessä olevan kaltaiseen menettelyyn olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisella ja odotettavalla tavalla. Lyhytkestoiseen harjoituskieltoon määrääminen on ollut asiassa odotettava ja oikeasuhtainen seuraamus. Yhdistys oli lisäksi peruuttanut harjoituskiellon jo seuraavana päivänä 8.12.2016. Senkään vuoksi valittajilla ei ole tältä osin oikeussuojan tarvetta.

 

HTK:n puheenjohtaja päätöksen 13.12.2016 ja sitä edeltäneen kuulemistilaisuuden 12.12.2016 osalta HTK on lausunut, että kuulemistilaisuuden ajankohta oli ilmoitettu valittajille 8.12.2016 ja vahvistettu vielä erikseen 11.12.2016. Sillä, että valittajien vanhemmilla oli väitetysti ollut 12.12.2016 työeste, ei ole kuulemisvelvollisuuden täyttämisen osalta merkitystä. Valittajista P on täysi-ikäinen ja L:kin 16 vuotta täyttänyt. Halutessaan valittajat olisivat siten voineet saapua kuulemistilaisuuteen myös henkilökohtaisesti. P oli kuitenkin valinnut osallistua kuulemistilaisuuden sijasta harjoituksiin eikä L:kään ollut saapunut tilaisuuteen. Lisäksi asiassa on huomattava, että valittajien vanhemmat olivat toimittaneet kirjallisen selvityksen tapahtumista jo 7.12.2016, minkä jälkeen asiassa oli käyty kirjeenvaihtoa. Valittajilla on siten katsottava olleen tilaisuus tulla kuulluksi. Saadun selvityksen perusteella päihtyneenä harjoituksiin osallistumista koskevaa väitettä ei ole osoitettu vääräksi. Lisäksi HTK on lausunut, että päätös 13.12.2016 ei ollut ollut varsinainen kurinpitotoimi, vaan pikemminkin turvaamistoimi ennen asian käsittelyä hallituksen kokouksessa 15.12.2016. Uuden päätöksen myötä tämä päätös on rauennut. 

 

Hallituksen päätöksen 15.12.2016 osalta HTK on lausunut, että tämä päätös on varsinainen asiassa tehty perusteltu kurinpitopäätös. Valittajille oli varattu tilaisuus toimittaa ennen hallituksen kokousta lisäselvitystä asiassa, minkä nämä olivat myös tehneet. Vaikka yhdistyksellä ei ole ollut kurinpitoa koskevia sääntöjä, sillä on ollut sosiaalisen median käyttöä koskevat säännöt, joita valittajat olivat rikkoneet. Koska HTK:n säännöissä on mainittu mahdollisuus tulla erotetuksi yhdistyksestä, yhdistyksellä on katsottava olleen mahdollisuus määrätä myös tätä lievempiä seuraamuksia. Harjoittelukiellon määrääminen ei merkitse sitä, että valittajien jäsenoikeuksia olisi rajoitettu. Lisäksi HTK on todennut, että harjoitus- ja kilpailukiellon päätyttyä valittajilla ei ole tältäkään osin enää oikeussuojan tarvetta.

 

Päätöksen 8.1.2017 osalta HTK on todennut, että kysymys on ollut P:hen kohdistetusta kurinpitotoimesta. Päätöstä tehtäessä yhdistys oli ollut siinä käsityksessä, että P ei tulisi ojentumaan hänelle määrätystä harjoitus- ja kilpailukiellosta huolimatta ja että hänen toimintansa kokonaisuutena oli yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden vastaista ja yhdistyksen arvoja loukkaavaa. Lisäksi yhdistys on todennut, että P:llä ei ole ollut oikeutta osallistua yhdistyksen toimintaan myöskään siitä syystä, että P oli laiminlyönyt toimintamaksujen suorittamisen yhdistykselle.

 

Valmentajan päätös olla valmentamatta P:tä ei ole ollut kurinpitotoimi eikä yhdistyksen päätös. Kysymys on valmentajan tekemästä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvasta ratkaisusta, jota oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen arvioimaan. P:llä ei ole subjektiivista oikeutta valmennukseen yhdistyksen jäsenyyden perusteella. Mikäli valitus päätöksen 8.1.2017 osalta hyväksyttäisiin, P:llä olisi oikeus osallistua esimerkiksi Kilparyhmä K1:n toimintaan. Lautakunta ei kuitenkaan voi velvoittaa P:n valmentajaa jatkamaan valmennussuhdetta P:n kanssa.

 

Tapahtuneeseen nähden yhdistystä ei tule missään tapauksessa velvoittaa korvaamaan valittajien lautakuntakuluja osaksikaan. Joka tapauksessa kulut tulee määrätä korvattavaksi enintään 200 eurolla.  

 

 

VASTASELITYS

 

P ja L ovat HTK:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä toistaneet valituksessa esittämänsä. Lisäksi P ja L ovat todenneet, että heillä on oikeudellinen intressi saada valitus tutkituksi myös siltä osin kuin siinä on kysymys jo päättyneistä harjoitus- ja kilpailukielloista. Seura on kohdistanut heihin ja heidän menettelyynsä päätöksillään vakavan moitteen. Päätösten jäädessä voimaan ne vaikuttaisivat ja ovat jo vaikuttaneet tosiasiallisesti P:n ja L:n toimintaedellytyksiin seurassa. Asialla on P:lle ja L:lle suuri merkitys.

 

Kaikki neljä päätöstä ovat olleet kurinpitopäätöksiä. Väitetyt P:n maksuvelvollisuuden laiminlyönnit eivät liity tähän asiaan, minkä lisäksi saatavat ovat riitaisia.    

 

Kutsua kuulemistilaisuuteen ei ollut lähetetty P:lle eikä L:lle, vaan heidän vanhemmilleen. HTK:lla on ollut velvollisuus järjestää kuulemistilaisuus P:n ja L:n edustajille sopivana ajankohtana.

 

Lisäksi P ja L ovat lausuneet, että oikeus saada valmennusta kuuluu yhdistyslaissa turvattuun yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisen kohtelun vaatimukseen käytännön urheilutoiminnassa. Oikeus kuulua Kilparyhmä K1:een on P:n jäsenoikeus, josta hän on sitoutunut maksamaan huomattavan maksun kuukausittain kauden loppuun asti. P:lle tulee siten tarjota vastaavan tasoinen valmennus kuin muillekin ryhmän luistelijoille.

 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

    

Käsittelyratkaisu

 

Suullinen käsittely

 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

 

 

Pääasiaratkaisu

 

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

P ja L olivat laittaneet 6.12.2016 päivällä snapchat-palveluun itsenäisyyspäivää koskeneen viestin, jossa oli ollut esillä muun muassa vajaa alkoholijuomapullo. Myöhemmin illalla he olivat osallistuneet HTK:n Kilparyhmä K1:n luisteluharjoituksiin ja olleet harjoituksissa alusta loppuun asti. Seuraavana päivänä 7.12.2016 seuran päävalmentaja on määrännyt P:n ja L:n kahden viikon harjoittelu- ja kilpailukieltoon sillä perusteella, että heidän oli katsottu osallistuneen harjoituksiin 6.12.2016 selvästi alkoholin vaikutuksen alaisina ja aiheuttaneen jäällä vaaratilanteita kaatuilemalla sekä käyttäytymällä holtittomasti. Päävalmentaja ei ollut itse osallistunut harjoituksiin 6.12.2016 eikä päävalmentajan päätöksestä muutoinkaan tarkemmin ilmene se, mihin johtopäätös päihtymyksestä perustuu.

 

Päävalmentajan päätöksen jälkeen P ja L olivat kirjallisesti ilmaisseet oman kantansa tapahtumiin ja kiistäneet nauttineensa alkoholia tai olleensa päihtyneinä harjoituksissa. P ja L ovat kirjallisesti selostaneet snapchat-viestin taustoja ja ilmoittaneet käsityksenään, että suljetulle piirille lähetetystä viestistä oli tarkoituksellisesti tehty vääriä johtopäätöksiä. Asiaa on tämän jälkeen käsitelty HTK:n puheenjohtajan toimesta sekä yhdistyksen hallituksessa ja P:lle ja L:lle on määrätty ensin puheenjohtajan päätöksellä 13.12.2016 ja tämän jälkeen hallituksen päätöksellä 15.12.2016 vuoden 2016 loppuun asti kestänyt harjoittelu- ja kilpailukielto. Puheenjohtajan tai hallituksen päätöksestä ei tarkemmin ilmene, mihin seikkoihin johtopäätös päihtymyksestä perustuu. Hallituksen päätöksen perusteella epäselvää on, onko hallitus ylipäätään katsonut päihtymyksen tulleen näytetyksi.

 

Myöhemmin 8.1.2017 HTK:n hallitus on määrännyt P:n hänen ja hänen vanhempiensa seuran toiminnan ja tavoitteiden vastaisen käyttäytymisen perusteella 9.1.2017 lukien toistaiseksi voimassa olevaan harjoittelu- ja kilpailukieltoon. Päätöksen mukaan P:n ja hänen vanhempiensa toiminta harjoitusten aikana on merkittävästi häirinnyt muiden saman ryhmän luistelijoiden keskittymistä harjoitteluun. Päätöksestä ei ilmene tarkemmin, miten tai missä tilanteissa seuran katsoma häiritsevä käyttäytyminen olisi ilmennyt.

 

Asiassa on riidatonta, että ainakin HTK:n hallituksen päätöksillä 15.12.2016 ja 8.1.2017 määrätyt seuraamukset ovat olleet kurinpitomenettelyssä määrättyjä kurinpitoseuraamuksia.

 

Oikeusturvalautakunnassa on P:n ja L:n yhteisen valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko P:llä ja L:llä riittävä oikeussuojan tarve saattaa asia oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi myös siltä osin kuin kysymys on jo ennen valitusasian vireille tuloa kokonaan kärsityistä kurinpitoseuraamuksista. Toiseksi kysymys on siitä, ovatko kaikki valituksen kohteena olleet ratkaisut olleet kurinpitopäätöksiä. Kolmanneksi kysymys on siitä, ovatko seuran säännöt ja muut määräykset mahdollistaneet määrättyjen seuraamusten määräämisen. Neljänneksi, mikäli näin on ollut, kysymys on vielä siitä, onko kurinpitoseuraamusten määräämiseen johtaneessa kurinpitomenettelyssä tapahtunut valituksessa väitettyjä menettelyvirheitä. 

 

Valituksen tutkimisen edellytykset

 

HTK on vastauksessaan katsonut, että valitusta ei voida puuttuvan oikeussuojan tarpeen vuoksi tutkia siltä osin kuin siinä on kysymys jo päättyneistä harjoittelu- ja kilpailukielloista.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vähäistä pidempi määräaikainen harjoittelu- ja kilpailukielto ja toistaiseksi voimassa olevan harjoittelu- ja kilpailukielto ovat kurinpitoseuraamuksina kilpaurheilussa vakavia. Erityisesti silloin, kun kielto on määrätty päihteiden tai muiden urheilussa kiellettyjen aineiden käytön perusteella, päätöksellä voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia urheilijan asemaan ja uraan. Näiden vaikutusten merkitys korostuu, kun kysymys on nuorista urheilijoista.

 

Valittajista P on 18-vuotias ja L 16-vuotias. Ottaen urheilijoiden nuoren iän ohella huomioon asian ja urheilijoihin kohdistetun moitteen vakavuuden oikeusturvalautakunta katsoo, että valtius voidaan tutkia myös siltä osin kuin kysymys on jo kärsityistä kurinpitoseuraamuksista.

 

Yhdistyksen kurinpitoa koskevat sääntömääräykset 

 

HTK:n sääntöjen 5 §:n mukaan seuran jäsen, joka toimii seuran tarkoitusperiä tai hyvää tapaa loukkaavasti taikka urheiluhengen vastaisesti, voidaan erottaa seuran jäsenyydestä. Erottamisesta päättää hallitus.

 

Harjoittelu- ja kilpailukieltojen määräämistä koskevat edellytykset

 

HTK:n tekemien päätösten osalta on ensin arvioitava, ovatko kaikki päätökset olleet kurinpitopäätöksiä vai eivät. Edellä todetuin tavoin asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että HTK:n hallituksen päätöksiä 15.12.2016 ja 8.1.2017 on pidettävä kurinpitopäätöksinä. Tätä ennen päävalmentaja oli 7.12.2016 tekemällään päätöksellä määrännyt P:n ja L:n harjoittelu- ja kilpailukieltoon. Sillä, että tätä päätöstä on HTK:n vastauksessa luonnehdittu turvaamistoimiluonteiseksi ja että päätös on myöhemmin peruutettu, ei ole vaikutusta arvioitaessa päätöksen ja määrätyn seuraamuksen luonnetta. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymys on myös tältä osin ollut kurinpitomenettelyssä määrätyistä kurinpitoseuraamuksista. Vastaavasti oikeusturvalautakunta katsoo, että myös yhdistyksen puheenjohtajan kuulemismenettelyn 12.12.2016 jälkeen 13.12.2016 määräämät harjoittelu- ja kilpailukiellot ovat olleet kurinpitomenettelyssä määrättyjä kurinpitoseuraamuksia. Näin ollen kaikkia valituksen kohteena olevia ratkaisuja on pidettävä kurinpitopäätöksinä ja kurinpitoseuraamuksen määräämisen yleisten edellytysten on tullut täyttyä kaikkien muutoksenhaun kohteena olevien päätösten osalta.

 

Kurinpitoseuraamusten määräämisen edellytysten osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun kurinpidossa edellytetään vakiintuneesti, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, on määritelty riittävän täsmällisesti yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä taikka urheilijan ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa. Rangaistavan menettelyn ohella kurinpitoa koskevissa määräyksissä on määriteltävä se, minkälaisia seuraamuksia kielletystä menettelystä voi seurata. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä (ks. esim. UOL 2/2008, 23/2011, 13/2014 ja 46/2015). Myös erilaiset väliaikaismääräykset kurinpitomenettelyä koskevan käsittelyn ajaksi edellyttävät sitä, että tällaisesta mahdollisuudesta on erilliset sääntömääräykset (ks. esimerkiksi UOL 3/2014).

 

Oikeuskäytännössä Korkein oikeus on tapauksessa KKO 1997:165 katsonut, että metsästyskiellon määräämisessä metsästysseuran jäsenelle oli kyse niin voimakkaasta puuttumisesta hänelle yhdistyksen jäsenenä kuuluviin oikeuksiin, että jäsenen oikeusturva edellytti kurinpitomenettelyssä noudatettavan yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen tai yleisen kokouksen määräyksiä eikä kurinpitovalta voinut perustua yhdistyksessä mahdollisesti noudatettuun tapaan. Yhdistyksen johtokunta oli määrätessään jäsenelle metsästyskiellon ylittänyt toimivaltansa ja päätös oli sen vuoksi yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön.

 

Oikeuskirjallisuudessa Riitesuo on todennut, että tapauksen KKO 1997:165 jälkeen on riidatonta, että yhdistyksen jäsenelle voidaan yhdistysoikeudellisessa kurinpidossa määrätä vain säännöissä määriteltyjä rangaistuksia. Sanotun ratkaisun perusteella kurinpitoseuraamusta ei voida enää perustella vain sillä, että seuraamus on lievempi kuin säännöissä samasta teosta määrätty yhdistyksestä erottaminen (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 269). Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kokonaan poissuljettua ei ole se, että jäsenelle määrätään lievempiä seuraamuksia kuin säännoissa tai kurinpitomääräyksissä on määrätty, esimerkiksi julkisen varoituksen asemesta varoitus (Halila – Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 241). Oikeusturvalautakunta toteaa, että viimeksi mainitusta kannanotosta ei voida kuitenkaan päätellä, että kurinpitoseuraamuksen määrääminen olisi mahdollista ilman erillisiä sääntömääräyksiä yksin säännöissä olevan erottamista koskevan sääntömääräyksen perusteella.

 

Asiassa on riidatonta, että HTK:n säännöissä ei ole edellä selostettua yhdistyksestä erottamista koskevaa 5 §:ää lukuun ottamatta kurinpitoa ja kurinpitoseuraamuksia koskevia määräyksiä. Asiassa ei myöskään ole näytetty, että yhdistyksellä olisi sen jäseniä velvoittavat sosiaalisen median käyttöä koskevat säännöt, joiden rikkomisen tai laiminlyönnin perusteella hallitus olisi voinut määrätä P:lle ja L:lle 15.12.2016 kurinpitoseuraamuksen.

 

HTK on vastauksessaan todennut, että yhdistyksellä on oltava mahdollisuus puuttua sen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden vastaiseen käyttäytymiseen myös silloin, kun säännöissä ei ole asiaa koskevia määräyksiä. Lisäksi HTK on katsonut, että yhdistyksellä tulee olla mahdollisuus määrätä jäsenilleen säännöissä määrättyjä lievempiä seuraamuksia.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan selvää, että yhdistys voi ja että sen myös tulee puuttua toiminnassaan esimerkiksi muille toimintaan osallistuville vaaraa aiheuttavaan käyttäytymiseen. Harjoitustilanteessa asianmukaista on esimerkiksi poistaa vaaraksi itselleen ja muille oleva päihtynyt urheilija vahingon välttämiseksi välittömästi harjoituksesta. Tällainen tosiasiallinen toiminta ei edellytä nimenomaista tukea seuran säännöistä tai muistakaan määräyksistä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa P:n ja L:n toimintaan tai käyttäytymiseen harjoituksissa 6.12.2016 ei ole välittömästi puututtu eikä kysymys ole siten ollut välittömästä reagoinnista käyttäytymiseen. Seuran reagointi on tapahtunut kirjallisilla päätöksillä 7.12.2016 ja tämän jälkeen tehdyillä kolmella muulla päätöksellä. Nämä päätökset eivät ole olleet enää tosiasiallisena toimintana pidettävää urheilijoiden ohjaamista ja harjoituksen läpivientiä turvaavaa reagointia, vaan edellä todetulla tavalla näitä kaikkia päätöksiä on pidettävä luonteensa puolesta kurinpitopäätöksinä. Kun kysymys on varsinaisesta kurinpitomenettelystä ja siinä määrättävistä kurinpitoseuraamuksista, joita voivat olla esimerkiksi varoitus tai nyt kysymyksessä oleva harjoittelu- ja kilpailukielto, seuran sisäisessä kurinpidossakin on kuitenkin noudatettava edellä kerrottuja kurinpidon yleisiä periaatteita ja edellytyksiä.             

 

Esillä olevassa asiassa ei ole kysymys yhdistyksestä erottamisesta eikä valituksen kohteena olevia päätöksiä ole perustettu yhdistyksestä erottamista koskevaan HTK:n sääntöjen 5 §:ään. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että koska säännöissä ei ole määritelty kurinpitoseuraamuksena minkäänlaista harjoittelu- ja kilpailukieltoa, sellaista ei ole voitu määrätä myöskään säännöissä määriteltyä seurasta erottamista lievempänä seuraamuksena, kuten poikkeuksellisesti voisi olla mahdollista määrätä esimerkiksi varoitus julkisen varoituksen asemesta. Harjoittelu- ja kilpailukiellon osalta kysymys on sellaisesta seuraamuslajista, jota seuran säännöissä ei ole mainittu. P:lle ja L:lle määrättyjä seuraamuksia ei voida perustaa seuran sääntöjen 5 §:ään.

 

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että asiassa tehdyt kurinpitopäätökset, joilla P ja L on ensin määrätty määräaikaiseen ja P myöhemmin toistaiseksi voimassa olevaan harjoittelu- ja kilpailukieltoon, olisivat perustuneet HTK:n sääntöihin tai muihin P:tä ja L:ää velvoittaviin määräyksiin. Näin ollen valituksen kohteena olevat kurinpitopäätökset on kumottava ja määrätyt kurinpitoseuraamukset poistettava.

 

Edellä lausutuilla perusteilla HTK:lla ei ole ollut sellaisia kurinpitosääntöjä, jotka olisivat mahdollistaneet kysymyksessä olevien seuraamusten määräämisen. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että asiaa lautakunnassa käsiteltäessä ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että P ja L olisivat syyllistyneet moitittavaan menettelyyn harjoituksissa 6.12.2016 ja ettei väitetyn moitittavan menettelyn osoittavaa näyttöä ole kirjattu myöskään asiassa tehtyihin päätöksiin. Mitään näyttöä ei toisaalta ole esitetty myöskään siitä, että P tai hänen vanhempansa olisivat käyttäytyneet moitittavasti 15.12.2016 jälkeen. HTK ei ole osoittanut, että sillä olisi tältäkään kannalta tarkasteltuna ollut asianmukaiset perusteet seuraamusten määräämiselle.     

 

Päätösten tultua kumotuiksi yhdistys on vastuussa siitä, että P:lle ja L:lle taataan yhdistyksen toiminnassa samat harjoitteluun ja valmennukseen kuuluvat edut ja oikeudet kuin muillekin vastaavan tasoisille urheilijoille. Tämän turvaaminen on seuralle kuuluva velvollisuus. Siihen, mikä merkitys P:n osallistumisoikeuden kannalta on yhdistyksen väitetyillä, vastaselityksen perusteella riitaisilla maksusaatavilla, oikeusturvalautakunta ei ota kantaa. Valituksen kohteena olevat kurinpitopäätökset eivät ole perustuneet osaksikaan väitettyihin maksulaiminlyönteihin.        

 

Johtopäätökset

 

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että HTK:n päävalmentajan päätös 7.12.2016, puheenjohtajan päätös 13.12.2016 sekä hallituksen päätökset 15.12.2016 ja 8.1.2017, joilla P:lle ja L:lle on määrätty eri mittaisia harjoittelu- ja kilpailukieltoja, eivät perustu P:tä ja L:ää sitoviin asianmukaisiin kurinpitomääräyksiin, eikä HTK:lla siten ole ollut edellytyksiä näiden kurinpitoseuraamusten määräämiseen. Sen vuoksi muutoksenhaun kohteena olevat päätökset on kumottava ja määrätyt kurinpitoseuraamukset poistettava. 

 

Lautakuntakulut

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

 

P ja L ovat vaatineet lautakuntakulujensa korvaamista. Asiassa ei ole ilmennyt erityistä syytä määrätä asianosaiset kärsimään omat kulunsa asiassa. Oikeusturvalautakunta harkitsee oikeaksi velvoittaa HTK:n korvaaman P:n ja L:n lautakuntakulut asiassa kokonaisuudessaan.   

 

 

Päätöslauselma

 

Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n päävalmentajan päätös 7.12.2016, puheenjohtajan päätös 13.12.2016 sekä hallituksen päätökset 15.12.2016 ja 8.1.2017 kumotaan ja päätöksissä P:lle ja L:lle määrätyt kurinpitoseuraamukset poistetaan.

 

Helsingin Taitoluisteluklubi ry velvoitetaan korvaamaan P:n ja L:n yhteiset lautakuntakulut asiassa 1.500 eurolla.

 

Valitusmaksu palautetaan.

 

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

 

Timo Ojala                                           Samuli Sillanpää

 

puheenjohtaja                                       sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Elias Kajander, Mika Palmgren, Thomas Stenius ja Mika Väyrynen.