22 /2014 Jalkapallo: Lautakuntamenettely, uudelleen käsittely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                          PÄÄTÖS    Nro 22/2014

 

                                                                                           27.9.2014                  Diaarinro 24/2014

 

  

 

HAKEMUKSEN KOHTEENA OLEVA RATKAISU

 

Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 16.9.2014 nro 20/2014

 

ASIA

 

Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö

 

HAKIJA

 

                  SK

 

 

TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 16.9.2014

 

Suomen Palloliitto ry:n (Palloliitto) kurinpitovaliokunta oli päätöksellään 25.7.2014 rangaistusmääräyksen 3.1 §:n e-kohdan nojalla määrännyt FC Hongan valmentajalle SK:lle kahden ottelun toimitsijakiellon sillä perusteella, että hän oli Vaasan Palloseuran ja FC Hongan välillä 13.7.2014 pelatun jalkapallo-ottelun jälkeen erotuomaristoa kätellessään kiroillut ja moittinut ottelun lisäajan pituutta sekä kävellessään kohti pukuhuoneita käyttänyt erotuomaristosta loukkaavaa ja rasistista kieltä. SK oli siten syyllistynyt rangaistusmääräyksen 2 §:n c- ja i-kohtien mukaiseen epäurheilijamaiseen ja rasistiseen käytökseen.

                 

SK valitti oikeusturvalautakuntaan ja vaati valituksessaan, että kurinpitovaliokunnan päätös kumotaan ja hänet vapautetaan toimitsijakiellosta tai että kurinpitovaliokunnan päätös kumotaan ainakin siltä osin kuin SK:n oli katsottu syyllistyneen rangaistusmääräyksen 2 §:n i-kohdan mukaiseen rasistiseen käyttäytymiseen ja hänet vapautetaan toimitsijakiellosta tai toimitsijakielto alennetaan yhden ottelun mittaiseksi.

 

SK totesi valituksessaan, ettei hän ollut käyttänyt ottelun erotuomarista ilmaisua ”vitun hurri” eikä lausunut mainittua ilmaisua ottelun jälkeen muutoinkaan, vaan ottelun lyhyttä lisäaikaa kritisoidessaan ja erotuomarin pyytäessä häntä poistumaan, hän oli tokaissut lähtiessään itsekseen ”vitun urpo”.

SK:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunta on päätöksellään 16.9.2014 hylännyt valituksen. Oikeusturvalautakunnan päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

 

 

Toimitsijakiellon määräämisen edellytykset kysymyksessä olevassa tapauksessa

 

---

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka erotuomariraporttia voidaan lähtökohtaisesti pitää luotettavana, raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa kilpailutuomariin ja erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta (ks. myös UOL 14/2009). Tässä tapauksessa SK on asiallisin perustein eli ulkopuolisiin nimettyihin todistajiin vedoten riitauttanut erotuomariraportin sisällön siltä osin kuin kysymys on SK:n yksittäisessä lausumassa käytetystä sanasta. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo SK:n saattaneen erotuomariraportin sisällön riidanalaiseksi erityisesti siltä osin kuin kysymys on ollut erotuomareiden kuulohavaintojen varmuudesta ja luotettavuudesta. Asiassa on tämän vuoksi katsottava jääneen riittävällä tavalla näyttämättä, että SK olisi käyttänyt erotuomariraportin mukaista ilmaisua. SK:n on siten katsottava käyttäneen myöntämänsä mukaista ja kolmen todistajan vahvistamaa ilmaisua ”vitun urpo”. Tätä SK:n käyttämää ilmaisua ei ole pidettävä rasistisena eikä sovellettavaksi siten tule Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n i-kohdan sääntömääräys.

 

Asiassa on tämän jälkeen kysymys siitä, voidaanko oikeusturvalautakunnassa arvioida SK:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen oikeellisuutta lautakunnassa selvitetyksi katsotun SK:n edellä mainitun menettelyn perusteella. SK on tältä osin katsonut, että oikeusturvalautakunnan arvioitavana on vain se, onko hän käyttänyt kurinpitomenettelyssä esillä ollutta lausahdusta ja että hänen myöntämäänsä menettelyä ei voida ottaa arvioitavaksi.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyssä käsittelyn kohteena on se tosiasiallinen tapahtuma, jonka johdosta kurinpitomenettelyyn on ryhdytty ja kurinpitomenettelyn kohteena olevaa henkilöä on kuultu. Tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat ja tosiasiat voivat kurinpitomenettelyn ja sitä koskevan muutoksenhaun kestäessä täsmentyä, kun niistä esitetään selvitystä. Tällöin kurinpitoseuraamus tulee määrätä ja määrätyn seuraamuksen oikeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta arvioida niiden selvitetyiksi katsottujen tosiasioiden pohjalta, joista kurinpitomenettelyn kohteelle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Näin on asia siinäkin tapauksessa, että tapahtumainkulusta saadaan uutta selvitystä vasta muutoksenhakuvaiheessa.

 

Kurinpitomenettelyssä ja nyt oikeusturvalautakunnassa käsittelyn kohteena on ollut sama tapahtumainkulku eli se, mitä SK on sanonut ja miten hän on käyttäytynyt ottelun erotuomareita kohtaan ottelun päättymisen jälkeen. SK:ta on sanotun tapahtuman johdosta kuultu ja asiaa on edellä todetuin perustein päädytty arvioimaan hänen esittämänsä tapahtumainkulun pohjalta. Huomioon ottaen SK:n myöntämä menettely tästä ei kuitenkaan vielä sellaisenaan seuraa, että SK:lle määrätty kurinpitoseuraamus tulisi perusteettomana kumota, vaan arvioitava vielä on, onko SK:lle määrättyä kahden ottelun toimitsijakieltoa pidettävä liian ankarana seuraamuksena siihen nähden, että oikeusturvalautakunta edellä todetuin tavoin katsoo SK:n käyttäneen ottelun tuomaristoa arvostellessaan erilaista ilmaisua kuin mitä kurinpitoratkaisussa SK:n on katsottu käyttäneen. Asian palauttaminen lajiliittoon sanotun kysymyksen arvioimiseksi ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että peliajan jälkeen erotuomareiden kättelyn yhteydessä SK oli ensinnäkin kritisoinut ottelun lisäajan pituutta käyttäen varsin epäasiallisina pidettäviä ilmaisuja, jotka olivat koskeneet erotuomareiden toimintaa lisäajan pituuden määrittelyssä. Poistuessaan paikalta hän oli kohdistanut erotuomariin vielä ilmaisun ”vitun urpo”. SK:n käyttäytyminen ottelun erotuomaristoa kohtaan on ollut Palloliiton rangaistusmääräyksen 2 §:n c-kohdassa tarkoitetulla tavalla epäurheilijamaista. SK on menetellyt ottelun erotuomaristoa kohtaan epäurheilijamaisesti ja siten rikkonut menettelyllään Palloliiton rangaistusmääräysten 2 §:n c-kohtaa. Perusteet toimitsijakiellon määräämiseen ovat siten olleet olemassa.

 

Kurinpitoseuraamuksen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että SK:n valituksen johdosta arvioitavana on ainoastaan se, tuleeko kurinpitoseuraamusta lieventää. Alun perin SK:lle on määrätty kahden ottelun toimitsijakielto, jota ei voida pitää liian ankarana seuraamuksena tilanteessa, jossa ylimmällä sarjatasolla pelaavan joukkueen valmentajan katsottaisiin käyttäneen ottelun erotuomarista rasistisena pidettävää ilmaisua. Vaikka SK ei ole käyttänyt rasistisena pidettävää ilmaisua ottelun erotuomarista, kahden ottelun toimitsijakieltoa ei ole aihetta lieventää ottaen huomioon SK:n menettely ja hänen käyttämänsä loukkaavat ilmaisut. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä oikeudenmukaisena seuraamuksena on pidettävä kahden ottelun toimitsijakieltoa eikä seuraamusta ole aihetta lieventää. Aihetta kurinpitovaliokunnan ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole.

 

SK:N HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMISEKSI

 

SK on 19.9.2014 oikeusturvalautakunnalle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että asia käsitellään uudestaan ja että lautakunta kumoaa toimitsijakiellon asettamisen tai vahvistaa toimitsijakiellon koskevan enintään yhtä ottelua. Lisäksi SK on vaatinut, että valituksesta aiheutuneet kulut korvataan hänelle laillisine korkoineen.

 

SK on perustellut hakemustaan sillä, että hän oli Palloliiton kurinpitovaliokunnan päätöksellä 25.7.2014 asetettu rangaistusmääräyksen 2 §:n c- ja i-kohdan nojalla yhden ottelun toimitsijakieltoon rasistisen käytöksen perusteella ja lisäksi epäurheilijamaisen käytöksen perusteella koventamisperusteena yhden ottelun toimitsijakieltoon. Toisaalta rangaistusmääräyksen 2 §:n i-kohdan mukainen rasistinen käytös oli aina vakavaa, mistä voitiin olettaa asetettavan ainakin kahden ottelun toimitsijakielto.

 

Oikeusturvalautakunta oli päätöksessään kumonnut langettavan rangaistuksen, joka SK:lle oli määrätty rangaistusmääräyksen 2 §:n i-kohdan nojalla, mutta siitä huolimatta pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen kahden ottelun toimitsijakiellosta. Kun otettiin huomioon, että kurinpitovaliokunnan päätöksessä oli kaksi elementtiä, sekä epäurheilijamainen että rasistinen käytös, oikeusturvalautakunta oli tosiasiassa antanut langettavan päätöksen ja siten yhteensä kahden ottelun toimitsijakiellon kummallakin perusteella.

 

Muutoksenhakuvaiheessa rangaistusta ei voinut koventaa, mikä todettiin myös oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:ssä. Kysymys oli niin sanotusta reformatio in pejus-kiellosta, jonka mukaan ratkaisu ei voinut muutoksenhaussa muuttua muutoksenhakijan vahingoksi. Oikeusturvalautakunta oli rikkonut mainittua kieltoa, kun se oli yksinomaan rangaistusmääräyksen 2 §:n c-kohdan nojalla antanut kurinpitovaliokuntaa ankaramman rangaistuksen. Tässä tilanteessa SK:lle ei voinut määrätä yhden ottelun toimitsijakieltoa ankarampaa seuraamusta. Rangaistuksia ei voinut jakaa mielivaltaisesti, vaan jokaiselle rikkomukselle oli annettava oma painoarvonsa toimitsijakieltoa annettaessa.

 

Asiassa oli lisäksi otettava huomioon, ettei kurinpitovaliokunta ollut kahden ottelun toimitsijakieltoa määrätessään ottanut tapauksen selvittelyssä huomioon rangaistusta lieventäviä seikkoja. Kaikki oli mennyt hyvin ottelun 89. peliminuutille saakka, ja SK oli jopa vitsaillut neljännen tuomarin kanssa. Epäurheilijamainen käytös oli alkanut SK:n perustelluista väitteistä eikä hän ollut haistatellut erotuomareille kasvotusten, vaan todennut mielipiteensä pois kävellessään, vaikkakin turhan kovaäänisesti ja väärin sanakääntein. Lisäksi tilanne oli tapahtunut niin nopeasti, että käytös oli ollut lähinnä impulsiivista eikä harkittua tai loukkaavaksi tarkoitettua. Vaikka SK oli käyttänyt tilanteessa liian kovaa äänenpainoa ja vääriä sanavalintoja, ottelun rauhallinen kulku ja vasta sen jälkeinen impulsiivinen käytös voitiin katsoa rangaistusta lieventäväksi. SK oli ottelun jälkeen käyttäytynyt muutoin asiallisesti.

 

SK:n mukaan ottelun jälkeen hänen hermonsa olivat palaneet turhan pahasti. SK:n mukaan kyseinen ottelu oli ilman muuta sellainen, jossa hän oli käyttäytynyt muutoin hyvin, ja erotuomari oli tuominnut ottelun varsinaisella peliajalla hyvin. SK:lla ei ollut erotuomaria vastaan mitään eikä heillä myöskään ollut ollut merkittäviä näkemyseroja ottelussa jaetuista tuomioista.

 

SK:lle oli mielipahan lisäksi aiheutunut tapahtuneesta imagotappiota, kun hänestä oli julkisuudessa esitetty väitteitä rasistisen kommentin esittäjänä muun muassa Veikkausliigan internetsivuilla. Tapahtuneeseen oli saatu oikaisu oikeusturvalautakunnan ratkaisun myötä, mistä syystä Palloliitto oli velvollinen korvaamaan valituksen menestyksellisestä ajamisesta aiheutuneet kustannukset.

 

 

 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

 

I Kysymyksenasettelu

 

Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevallaan päätöksellä hylännyt valituksen sekä pääasian että lautakuntakulujen osalta.

 

SK on pyytänyt, että asia käsitellään uudestaan ja että oikeusturvalautakunta kumoaa aikaisemman ratkaisunsa ja hyväksyy SK:n näkemyksen asiasta sekä velvoittaa Palloliiton korvaamaan SK:n lautakuntakulut asiassa.

 

SK:n uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on siten ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.

 

II Uudelleen käsittelyä koskevan sääntömääräyksen tulkinta

 

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:n mukaan lautakunta voi ottaa käsittelemänsä asian asianosaisen pyynnöstä uudelleen käsiteltäväksi kahdessa tapauksessa:

 

a.     jos asiassa on saatavissa sellaista uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiassa tehtyyn päätökseen;

 

b.     jos käytäntö vastaavia asioita ratkaistaessa joko kotimaassa tai ulkomailla on olennaisesti muuttunut.

 

Asiaa uudelleen käsiteltäessä kurinpito- tai dopingasiassa annettua rangaistusta ei saa koventaa.

 

Lautakunta toteaa, että SK:n hakemuksen perusteella kysymys on lähinnä a-kohdan mukaisesta tapauksesta.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisuissaan 29/2011 ja 1/2012 käsitellyt aiemmin uudelleen käsittelyä koskevia pyyntöjä. Mainituissa ratkaisuissa on todettu, että edellytyksenä asian uudelleen käsittelylle on ensiksikin se, että selvityksen tulee olla uutta ja toiseksi se, että tämän selvityksen tulee olla sellaista, joka olisi olennaisesti vaikuttanut asiassa tehtyyn päätökseen.

 

Sääntökohdan sanamuoto viittaa siihen, että selvityksen uutuutta koskeva edellytys tarkoittaa sellaista selvitystä, jota ei ole otettu huomioon asian varsinaisessa lautakuntakäsittelyssä. Olennaisuusedellytys tarkoittaa selvityksen keskeistä vaikutusta asian ratkaisun lopputulokseen.

 

Asiassa ei ole tuotu esiin sellaista uutta asian lopputulokseen olennaisesti vaikuttavaa selvitystä, jota ei olisi otettu huomioon asian varsinaisessa lautakuntakäsittelyssä. Näin ollen kysymys ei ole yllä mainitusta kaltaisesta tilanteesta, vaan lautakunnan lopulliseksi tarkoitetusta päätöksestä, josta ei ole mahdollista valittaa.

 

Kun uudelleen käsittelyssä on siis kysymys lopulliseksi tulleen ratkaisun uudelleen arvioinnista ja sen mahdollisesta muuttamisesta, vertailukohtia ja tulkinta-apua voidaan saada ylimääräistä muutoksenhakua koskevista säännöistä ja periaatteista.

 

Ylimääräisessä muutoksenhaussa on kysymys lainvoimaiseen eli lopulliseen ratkaisuun puuttumisesta. Kun ylimääräisen muutoksenhaun perusteena on uusi selvitys, yleisen tuomioistuimen ratkaisu voidaan purkaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7-15 §:n mukaisessa järjestyksessä. Hallintolainkäytössä kysymykseen tulee päätöksen purkaminen hallintolainkäyttölain 63 §:ssä säädetyin edellytyksin.

 

Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien periaatteiden mukaan lainvoimaisen ratkaisun purkaminen edellyttää erikseen säädettyjen purkuperusteiden täyttymistä. Oikeusrauhan takia lainvoimaisiin ratkaisuihin puututaan vain poikkeuksellisesti. Kynnys puuttumiseen on yleensä korkea. Purkuperusteissa erotetaan yhtäältä tosiseikkoja koskevat perusteet, joita ovat uusi selvitys tai selvitys, joka osoittaa aikaisemman selvityksen virheelliseksi, ja toisaalta väärää oikeudellista arviointia koskeva peruste, jolla tarkoitetaan, että asiassa annettu ratkaisu perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

 

Lautakunta toteaa, että nyt kyseessä oleva uuteen selvitykseen perustuva uudelleen käsittelyn peruste tarkoittaa lähinnä tosiasioita koskevaa selvitystä, siis uutta seikkaa ja uutta todistetta. Sen sijaan kielen normaalisääntöjen mukaan ”uusi selvitys” -määritettä on hankalaa ellei mahdotonta lukea niin, että siihen kuuluisi esimerkiksi sellainen oikeudellinen peruste kuin ”ilmeisesti väärä sääntöjen soveltaminen”.

 

Ylimääräisen muutoksenhaun vakiintuneita pääperiaatteita on, että uudella selvityksellä tarkoitetaan sellaista tosiasiaselvitystä, joka on ollut olemassa jo varsinaista ratkaisua tehtäessä. Niin sanottua jälkisattumusta eli varsinaisen ratkaisun tekemisen jälkeen syntynyttä tosiseikkaa ei yleensä hyväksytä lainvoimaisen ratkaisun purkamisen perusteeksi. Lainvoimaisen ratkaisun purkamisessa arvioinnin kohteena on se, perustuiko aikaisempi ratkaisu asianmukaiseen ratkaisuhetkellä olemassa olevaan selvitykseen. Samaa periaatetta on perusteltua noudattaa myös oikeusturvalautakunnassa uudelleen käsittelyn edellytyksiä arvioitaessa.

 

Niin ikään ylimääräistä muutoksenhakua koskeva pääperiaate on, että uusi selvitys on sellaista, johon hakija ei ole voinut omatta syyttään vedota asian varsinaisessa käsittelyssä. Asianmukainen oikeudenhoito vaatii, että asianosaiset suhtautuvat asiansa hoitamiseen alusta alkaen täydellä tarmolla ja vakavuudella. Näin ollen uuteen selvitykseen vetoavan on kyettävä osoittamaan, että selvitykseen vetoamatta jättämiselle aikaisemmassa lautakuntakäsittelyssä on ollut huolellisen ja tarkoituksenmukaisen asianajon vaatimuksetkin huomioon ottaen pätevä syy.

 

Asian uudelleen käsittelyn edellytyksiä harkittaessa täytyy ottaa huomioon myös se, minkälaiseen lautakunnan käsittelemään asiaan uudelleen käsittelypyyntö liittyy. Merkitystä on siten sillä, kohdistuuko uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö kurinpitoratkaisuun vai esimerkiksi päätöksen sääntöjen vastaisuuteen.

 

III Lautakunnan tätä asiaa koskeva kannanotto

 

Uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön on nyt kysymyksessä olevassa asiassa esittänyt valmentajana toimiva SK. Kysymys on uudelleen käsittelyä koskevasta pyynnöstä toimitsijakieltoa koskevaan asiaan liittyen SK:n eduksi.

 

Oikeusturvalautakunnan päätös 16.9.2014, jolla se on hylännyt SK:n valituksen, perustuu seuraaviin kahteen pääperusteeseen.

 

(1)  Perusteet toimitsijakiellolle ovat olleet olemassa

 

Ensiksikin oikeusturvalautakunta on 16.9.2014 katsonut, ettei SK:n käyttämää ilmaisua ”vitun urpo” ollut pidettävä rasistisena eikä asiassa tullut sovellettavaksi Palloliiton rangaistusmääräyksen 2 §:n i-kohdan sääntömääräys. SK oli kuitenkin menetellyt ottelun erotuomaristoa kohtaan epäurheilijamaisesti ja siten rikkonut menettelyllään Palloliiton rangaistusmääräyksen 2 §:n c-kohtaa. Perusteet toimitsijakiellon määräämiseen olivat sitten olleet tällä perusteella olemassa.

 

(2)  Kurinpitoseuraamusta ei ole tullut lieventää

 

Toiseksi oikeusturvalautakunta on 16.9.2014 katsonut, ettei alun perin SK:lle määrättyä kahden ottelun toimitsijakieltoa ollut pidettävä liian ankarana SK:n menettely ja hänen käyttämänsä loukkaavat ilmaisut huomioon ottaen tilanteessa, jossa oli kysymys ylimmällä sarjatasolla pelaavan joukkueen valmentajasta.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei SK ole vedonnut hakemuksensa tueksi mihinkään uuteen tosiseikkaan tai uuteen todisteeseen, vaan hakemuksessa vaaditaan, että oikeusturvalautakunta arvioisi asiaa oikeudellisesti toisella tavalla kuin päätöksessään 16.9.2014.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asian oikeudellinen uudelleen arviointi ei ole lautakunnan sääntöjen 28 §:n mukainen peruste asian uudelleen käsittelylle. Tällä perusteella lautakunta ei voi ottaa aikaisemmin ratkaisemaansa asiaa uudelleen ratkaistavakseen.

 

Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunnan päätöksen 16.9.2014 perusteena on ollut se sääntökohta, johon Palloliiton kurinpitovaliokunta on joka tapauksessa ratkaisunsa perustanut. Vielä lautakunta toteaa, ettei SK:n asiassa esiin tuomissa lieventävissä seikoissa ole tuotu esiin mitään sellaista, mitä hän ei olisi voinut tuoda esiin jo asian varsinaisessa lautakuntakäsittelyssä.

 

SK ei siten ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka johdosta asia voitaisiin oikeusturvalautakunnan sääntöjen 28 §:n nojalla ottaa uudelleen käsiteltäväksi.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että lautakunnan 28 §:ssä todettu ”asiaa uudelleen käsiteltäessä kurinpito- tai dopingasiassa annettua rangaistusta ei saa koventaa” viittaa nimenomaisesti oikeusturvalautakunnassa tapahtuvaan asian uudelleen käsittelyyn eikä asian varsinaiseen käsittelyyn oikeusturvalautakunnassa.

 

IV Lautakunnan päätelmät

 

Toimitsijakiellon oikeusperustetta ja kurinpitoseuraamuksen pituutta koskevin osin asiassa ei ole edellytyksiä uudelleen käsittelylle. SK:n hakemuksessaan esittämä selvitys ei muutoinkaan osoita, että asiassa olisi edellytyksiä asian uudelleen käsittelyyn lautakunnassa. Näin ollen asiassa ei ole syytä puuttua myöskään SK:n lautakuntakuluihin.

 

Asiassa ei siten ole lautakunnan sääntöjen 28 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä sen uudelleen käsittelylle.

 

Edellä lausuttuun nähden asiassa ei ole tarpeen pyytää Suomen Palloliitto ry:n vastausta.

 

Päätöslauselma

 

SK:n hakemus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu on yksimielinen.

 

 

 

 

Risto Jalanko                                                     Ida-Sofia Mäki

puheenjohtaja                                                    sihteeri

 

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Antti Aine ja Timo Pennanen