19/2012 Kriketti: Kurinpito - Pelikielto - Kurinpitomenettely

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             PÄÄTÖS     Nro 19/2012
 
                                                                                                     2.8.2012      Diaarinro 18/2012
 
 
 
 
 
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
 
Suomen Krikettiliiton kurinpitolautakunnan päätös 5.7.2012
 
ASIA
 
Pelikielto
 
MUUTOKSENHAKIJA
 
A
KUULTAVA
 
Suomen Krikettiliitto ry
 
KURINPITOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
 
Suomen Krikettiliitto ry:n kurinpitolautakunta (Krikettiliitto) on 5.7.2012 tekemällään päätöksellä määrännyt Finn-Asia Cricket Club -joukkueen kapteenin A:n kolmen ottelun pelikieltoon.
 
Rangaistus perustui SM 40-sarjassa pelaavien Finn-Asia Cricket Clubin ja Espoo Cricket Clubin joukkueiden välillä 1.7.2012 pelatun ottelun tapahtumiin. Finn-Asia Cricket Clubin kapteenina toiminut A oli ollut vastuussa joukkueensa pelaajien toiminnasta. Ottelussa joukkueen pelaajat olivat viivyttäneet ja häirinneet peliä, kieltäytyneet jatkamasta ottelun pelaamista ja noudattamasta tuomarin päätöksiä sekä käyttäytyneet erimielisesti ja uhkaavasti ottelun tuomareita kohtaan.
 
VALITUS PERUSTEINEEN
 
A on valituksessaan vaatinut, että Krikettiliiton päätös kumotaan.
 
Kurinpitorangaistus oli määrätty A:lle joukkueen kapteenina. A:lla ei ollut ollut mahdollisuutta selvittää omaa kantaansa tapahtumiin. Tuomarikoordinaattori PD oli pyytänyt ottelun tapahtumista raporttia, mutta A ei ollut tietoinen siitä, että joukkueelle voitaisiin määrätä kurinpitorangaistus. Krikettiliitossa ei ollut kurinpitolautakuntaa, ja nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa sen jäsenet oli valittu mielivaltaisesti ottelutapahtumien jälkeen. Kurinpitopäätöksen jälkeen joukkuetta ei ollut tiedotettu siitä, mitkä rikkomukset olivat ja mihin sääntömääräyksiin ne perustuivat.
 
A on vedonnut siihen, että
 
1)    hän ei ollut tietoinen siitä, mistä rikkomuksista häntä syytettiin;
2)    hänelle ei ollut annettu mahdollisuutta oman selostuksen antamiseen ja väitteiden kiistämiseen; ja
3)    päätöksentekijöillä oli oma intressi asiassa ja A:n pelikielto hyödytti heitä tai heidän edustamiaan joukkueita.
 
Lisäksi ottelussa tuomarina toiminut AA on Krikettiliiton puheenjohtaja.
 
VASTAUS PERUSTEINEEN
 
Krikettiliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
 
Tausta
 
Kurinpitomenettely perustui ylimmän sarjatason SM40-sarjassa 1.7.2012 pelattuun otteluun Espoon ja Finn-Asian joukkueiden välillä. Pelikenttä oli varattu kello 16 saakka, joten ottelua ei voitu pelata normaalina 40 + 40 syöttövuoron otteluna. Ottelun tuomaristo ja joukkueiden kapteenit sopivat ottelun rajaamisen 35 + 35 syöttövuoroon ja ottelun pelaamisen muutoinkin tiukennetulla aikataululla, jotta peli saataisiin pelattua loppuun kello 16 mennessä.
 
Ottelun tuomarit toimittivat pelin jälkeen raportin Krikettiliittoon. Tuomariraportin mukaan Finn-Asia oli viivytellyt jo syöttövuoronsa aikana. Tuomariraportin keskeinen kohta koski tapahtumia kellon lähestyessä 16:ta. Hieman ennen klo 16:ta Finn-Asian pelaajat kapteenin johdolla olivat tulleet pelikentälle ja vaatineet ottelun keskeyttämistä. Tässä vaiheessa peliä oli ollut jäljellä yhdeksän syöttöä, joiden pelaaminen olisi vienyt normaalitilanteessa noin kuusi minuuttia. Noin 25 minuuttia kestäneen Finn-Asian pelaajien ja tuomariston välisen kiihtyneen keskustelun seurauksena Finn-Asia oli kieltäytynyt jatkamasta ottelua. Keskeytyshetkellä Finn-Asia oli ollut 85 juoksua Espoon tulosta jäljessä eikä sillä olisi ollut mitään mahdollisuutta voittaa peliä. Kello 16 kenttävarauksen tehnyt jalkapallojoukkue ei tässä vaiheessa ollut saapunut paikalle, joten mitään syytä pelin keskeyttämiseen ei kenttätilanteen puolesta ollut ollut. Pelin lopputulos olisi keskeytystilanteessa määritelty sääntöjen nojalla joka tapauksessa keskeytystilanteen mukaisesti. Tässä tapauksessa Espoo olisi voittanut ottelun pelattujen syöttövuorojen ja tehtyjen juoksujen perusteella.
 
Tuomariston raportin mukaan Finn-Asian -joukkueen kapteeni A:n toimet olivat olleet keskeisessä asemassa. Kapteeni A oli ollut osallisena ajanhaaskauksessa, keskeisessä roolissa pelikentälle ryntäämisessä ja sen jälkeen seuranneessa asiattomassa ja aggressiivisessa sananvaihdossa sekä päätöksessä kieltäytyä jatkamasta ottelua.
 
Kurinpitomenettely
 
Tuomariraportin jälkeen liigakomitean puheenjohtaja JL oli koonnut kurinpitolautakunnan vakiintuneen menettelyn mukaisesti. JL:n lisäksi kurinpitolautakuntaan on kaudella 2012 kuulunut tuomaritoiminnan johtaja PD Vaasasta sekä KT Keravalta kokeneena pelaajana ja maajoukkueen kapteeni AB Helsingistä. Lautakunnan jäsenet toimivat puolueettomina asiantuntijoina eivätkä edusta joukkueitaan tai Krikettiliittoa.
 
Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja oli pyytänyt molemmilta otteluun osallistuneilta joukkueilta raportin tapahtumista. Tässä vaiheessa molemmille joukkueille on täytynyt olla selvää, että kurinpitomenettely on käynnistynyt ja että ottelun päättymiseen liittyneet tapahtumat ovat menettelyn keskeinen osa.
 
Tuomarien asema on kriketissä poikkeuksellisen merkittävä. Tuomarit tekevät pelin aikana monia tulkinnanvaraisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat peliin merkittävällä tavalla. Pelin henkeen kuuluu keskeisenä elementtinä se, että pelaajien tulee kunnioittaa tuomareiden päätöksiä ja hyväksyä ne ilman vastalauseita silloinkin, kun ne pelaajasta vaikuttavat vääriltä. Tyytymättömyyden ilmaiseminen päätöksiin joko sanallisesti tai eleillä taikka tuomariston arvosteleminen sanallisesti ovat yleisimmät pelaajien kurinpitotoimiin johtaneet teot kaikilla tasoilla aina kansainväliselle huipputasolle asti.
 
Myös kapteenin asema kriketissä poikkeaa monesta muusta urheilulajista. Kapteenilla on merkittävä rooli pelitapahtumissa, mutta hänen vastuunsa joukkueen toimista on suuri. Kaikki joukkueen toimiin kohdistuvat rangaistukset, koskivat ne sitten pelitapahtumia (esimerkiksi ajanhaaskaus) tai joukkueen käytöstä, kohdistetaan yleensä kapteeniin. Kapteenilla on aina vastuu joukkueensa toimista. Jos kapteeni itse on syyllinen rikkomuksiin, seuraamukset ovat raskaammat kuin jos kyseessä olisi rivipelaaja.
 
A:lle määrätty kurinpitoseuraamus perustuu kesken pelin tapahtuneeseen kentälle ryntäämiseen ja sen jälkeiseen kieltäytymiseen jatkamasta peliä. Kysymys on vakavasta teosta ja Suomessa vakavimmasta kriketissä tapahtuneesta teosta.
 
Kurinpitomenettelyn väitetyt virheet
 
A on valituksessaan todennut, että otteluraporttia kysyttäessä ei ollut tehty selväksi, mistä Finn-Asiaa ja häntä syytetään. Prosessin tuossa vaiheessa näin ei yleensäkään toimita, jotta kurinpitolautakunta saa kolmen osapuolen itsenäiset kuvaukset tapahtumien kulusta.
 
A on todennut myös, että kurinpitopäätöksessä ei ollut kerrottu, mihin sääntörikkomuksiin rangaistukset perustuivat. Kurinpitopäätöksessä on yksityiskohtaisesti lueteltu, mistä Finn-Asiaa ja sen kapteenia rangaistaan. Se, että näitä rikkeitä ei ole luokiteltu rikeprosessin kategorioiden mukaan, on totta, ja siltä osin päätöstä voidaan pitää muodollisesti puutteellisena. Osasyynä tähän on se, että tämän tapauksen rikkeet ovat niin epätavallisia ja vakavia, ettei niitä ole lueteltu yleisimmissä rikeluokituksissa.
 
A on valituksessaan todennut myös, että kurinpitolautakunta oli koottu Krikettiliiton hallituksen jäsenistä sattumanvaraisesti. Todellisuudessa kurinpitolautakunnan kokoonpano on varsin vakiintunut ja se vaihtelee vain jääviystapauksissa. Yksikään Finn-Asian tapauksen käsittelyyn osallistuneista jäsenistä ei kuulu Krikettiliiton hallitukseen. Kurinpitolautakunnan jäsenet eivät ole kerhojensa edustajia, vaan toimivat kurinpitolautakunnassa puolueettomina yksilöinä. A:n väitteet kerhojen saamasta hyödystä ovat tuulesta temmattuja, varsinkin kun kaksi kyseisestä kolmesta kerhosta pelaa eri divisioonassa kuin Finn-Asia. Krikettiliiton puheenjohtaja ei missään vaiheessa ole osallistunut tapauksen käsittelyyn tuomaristoraportin jättämisen jälkeen, eikä tuomarin identiteetti ole missään vaiheessa ollut osa tätä kurinpitokäsittelyä. Tapaus on käsitelty täysin tavanomaisen menettelyn mukaisesti ja ratkaisut on pyritty pitämään tasapainossa kurinpitolautakunnan muihin päätöksiin nähden.
 
A:lla on ollut oikeus tehdä valitus, kuten A:n valituksessaan mainitsemassa määräyksessä Disciplinary Committee Guidelines kohdassa 9 on todettu. A ei tämän vastineen antamiseen mennessä ole tehnyt kurinpitolautakunnan päätöksestä valitusta Krikettiliitolle.
 
VASTASELITYS JA VALITUKSEN TÄSMENNYS
 
A on Krikettiliiton vastauksen johdosta toimittanut häneltä pyydetyn vastaselityksen.  
 
A:n alkuperäisen valituksen ja vastaselityksen välillä olleiden ristiriitaisuuksien johdosta oikeusturvalautakunta on pyytänyt A:ta täsmentämään vaatimuksiaan asiassa. A on valituksen täsmennyksessään ilmoittanut vaativansa asiassa hänelle määrätyn pelikiellon kumoamista.
 
 
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
 
Käsittelyratkaisut
 
Valituksen tutkimisen edellytykset
 
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaan valituksen ottaminen tutkittavaksi edellyttää muun muassa sitä, että kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen mukaiset muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty.
 
Suomen Krikettiliiton määräyksessä ”Disciplinary Committee Guidelines” on otsikon ”The Disciplinary Committee’s Decision” alla kohdassa 8 todettu, että kurinpitolautakunnan päätökset tasojen 1 ja 2 mukaisissa kurinpitoasioissa ovat lopullisia. Tasojen 3 ja 4 mukaisissa kurinpitoasioissa valitus on mahdollinen. Vastaavalla tavalla valitusmahdollisuudesta on todettu Krikettiliiton määräyksessä ”Players, Team Officials and Umpires Code of Conduct Offences and Penalties Guidelines” otsikon Notes alla olevassa kohdassa 8. Tämä määräys sisältää myös Krikettiliiton kurinpitorikkomukset ja seuraamukset ja siinä on lueteltu edellä mainitut tasojen 1 - 4 mukaiset rikkomukset.  
 
Krikettiliiton kurinpitolautakunnan päätöksessä 5.7.2012 ei ole mainittu sitä, minkä tasoinen rikkomus on ollut kysymyksessä. Kurinpitopäätöksessä ei ole mainittu myöskään muutoksenhausta, eikä päätöksessä ole muutoksenhakua koskevaa ohjausta. Oikeusturvalautakunnalle toimittamassaan vastineessa Krikettiliitto on katsonut kysymyksessä olleen tason 3 mukainen kurinpitoseuraamus.
 
Oikeusturvalautakunta on muuta kuin kurinpitoa koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että liiton sisäiseen muutoksenhakukeinoon tulee turvautua, vaikka päätöksessä ei ole ollut erillistä muutoksenhakuohjausta (UOL 9/2012). Kurinpitoasiassa urheilijan oikeusturva on korostuneempi kuin edellä mainitussa ratkaisussa tarkoitetussa asiassa. Kurinpitoasioissa voidaan edellyttää, että päätöksissä mainitaan, onko päätökseen mahdollista hakea muutosta ja tuleeko asiassa turvautua ensin lajiliiton sisäiseen muutoksenhakukeinoon. Nyt tällaista muutoksenhakuohjetta ei ole liitetty Krikettiliiton kurinpitopäätökseen.
 
Kurinpitopäätös on tehty 5.7.2012. Krikettiliiton vastauksen mukaan A ei ole tehnyt lajiliiton sisäistä valitusta, eikä A:kaan ole väittänyt sellaista tehneensä.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoa koskevat asiat kuuluvat sen toimivaltaan. A on tehnyt oikeusturvalautakunnan määräysten mukaisessa 30 päivän määräajassa valituksen oikeusturvalautakuntaan. Kysymyksessä olevassa tapauksessa A:lle tiedoksiannetun kurinpitopäätöksen perusteella on ollut epäselvää, minkä tasoisesta kurinpitoasiasta on kysymys. Krikettiliitto on vasta vastauksessaan todennut kysymyksessä olevan tason 3 mukainen kurinpitoseuraamus.  
 
Krikettiliiton määräysten mukaan tason 1 ja 2 mukaiset kurinpitoseuraamukset ovat lopullisia. Koska Krikettiliiton sisäinen muutoksenhakumahdollisuus ei siten ollut rangaistusmääräysten mukaan käytettävissä, tällaisesta kurinpitoratkaisusta saa valittaa oikeusturvalautakuntaan (ks. esimerkiksi UOL 12/2007 ja UOL 14/2009). Sen sijaan tasojen 3 ja 4 mukaisten kurinpitoseuraamusten osalta tulee turvautua ensin Krikettiliiton sisäiseen muutoksenhakuun, sillä vasta Krikettiliiton viimeisen ratkaisuelimen päätöksestä on oikeusturvalautakunnan sääntöjen 14 §:n mukaan mahdollista valittaa oikeusturvalautakuntaan.  
 
Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että Krikettiliiton kurinpitolautakunnan päätöksen perusteella on jäänyt epäselväksi, minkä tason kurinpitoseuraamuksesta on ollut kysymys eikä päätökseen myöskään ole liitetty asianmukaista valitusosoitusta. Nämä liiton toiminnasta aiheutuvat valitusoikeuden kannalta merkitykselliset epävarmuustekijät olisivat olleet helposti poistettavissa kurinpitolautakunnan asianmukaisella menettelyllä. Perusteltua ei ole, että kurinpitoseuraamuksen saanut menettäisi valitusoikeutensa sen johdosta, että kurinpitopäätös on sisällöltään tulkinnanvarainen ja valitusosoituksen osalta puutteellinen. Valitus on toimitettu oikeusturvalautakunnan sääntöjen tarkoittamassa määräajassa oikeusturvalautakuntaan, ja kysymys on kiireellistä ratkaisua edellyttävästä kurinpitoasiasta. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n valitus on mahdollista ottaa tutkittavaksi oikeusturvalautakunnassa.  
 
Oikeusturvalautakunta tutkii siten A:n valituksen.
 
Suullinen käsittely
 
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.
 
Pääasiaratkaisun perustelut
 
I Kysymyksenasettelu
 
Finn-Asia Cricket Club ja Espoon Cricket Club ovat 1.7.2012 pelanneet SM 40 -sarjan ottelun. Ottelun jälkeen ottelun tuomarit ovat toimittaneet tuomariraportin Krikettiliittoon. Krikettiliiton kurinpitolautakunta oli pyytänyt ottelua koskevan raportin Finn-Asian joukkueelta ja myös Espoon joukkue oli antanut oman raporttinsa tapahtumista. Krikettiliiton kurinpitolautakunta on katsonut näiden raporttien perusteella asiassa tulleen selvitetyksi, että Finn-Asia Cricket Clubin pelaajat olivat
 
a)    viivytelleet ja pelanneet aikaa;
b)    hidastelleet;
c)    häirinneet peliä;
d)    kieltäytyneet jatkamasta peliä ja saattamaan sitä päätökseen;
e)    kieltäytyneet hyväksymästä erotuomarin ratkaisuja; ja
f)     olleet erimielisiä erotuomarin kanssa ja käyttäytyneet aggressiivisesti erotuomareita kohtaan.  
 
Finn-Asia Cricket Clubin kapteenille A:lle on määrätty kolmen ottelun pelikielto, koska hän oli kapteenina vastuussa joukkueensa pelaajista. Tässä tapauksessa kapteeni oli johtanut pelaajansa häiritsemään peliä, kieltäytymään jatkamasta ottelun pelaamista, olemaan erimielisiä erotuomareiden ratkaisujen kanssa ja käyttäytymään aggressiivisesti erotuomareita kohtaan.
A on valituksessaan todennut, että hän ei ollut otteluraporttia laatiessaan tietoinen siitä, että kysymys oli kurinpitomenettelystä ja että kurinpitolautakunnan jäsenet oli valittu mielivaltaisesti eikä tehtyä päätöstä ollut perusteltu asianmukaisesti. A ei ollut valituksensa mukaan ollut tietoinen siitä, mistä rikkeistä häntä epäiltiin eikä ollut saanut tilaisuutta oman selityksensä antamiseen. Lisäksi A on todennut kurinpitolautakunnan jäsenten olleen osallisina asiassa tai saavan hyötyä A:lle määrättävästä pelikiellosta.
 
Oikeusturvalautakunnassa on kysymys A:n valituksen johdosta siitä, onko kurinpitomenettelyssä tapahtunut A:n väittämiä menettelyvirheitä ja tuleeko valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös niiden johdosta kumota.
 
II Kurinpitomenettelyä koskevat yleiset periaatteet ja sääntömääräykset
 
A on valituksessaan todennut, että (a) Krikettiliitossa ei ollut kurinpitolautakuntaa ja että jäsenet oli nyt valittu sattumanvaraisesti käsittelemään tätä tapausta, (b) kurinpitolautakunnan jäsenet olivat esteellisiä ja (c) A ei ollut ollut tietoinen siitä, mistä rikkeestä häntä syytettiin eikä hän ollut saanut lausua kurinpitomenettelyssä omaa näkemystään väitetyistä rikkeistä ja kiistää ne.  
 
(a) Toimivaltainen ratkaisuelin
 
Krikettiliiton sääntömääräysten mukaan kurinpitoasiat käsitellään erityisessä kurinpitolautakunnassa (Disciplinary Committee). Kurinpitolautakunnan kokoonpanon määräytymisestä ei ole esitetty tarkempia sääntömääräyksiä.
 
Krikettiliiton kurinpitoa koskevien määräysten perusteella on selvää, että kurinpitoasia käsitellään kurinpitolautakunnassa. Näin ollen A:ta koskeva kurinpitoasia on käsitelty toimivaltaisessa kurinpitoelimessä. A:n valitus ei tältä osin anna aihetta toimenpiteisiin.
 
(b) Esteetön kokoonpano
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että menettelyssä, jossa kurinpitoseuraamus määrätään, on noudatettava oikeussuojaa koskevia vähimmäisvaatimuksia. Kurinpitoasiaa käsittelevän toimielimen kokoonpanolta on vaadittava kokoonpanon puolueettomuutta, johon kuuluu kokoonpanon jäsenten esteettömyys. Kokoonpanon esteettömyyttä arvioitaessa voidaan soveltaa soveltuvin osin yhdistyksen toimintaa koskevia esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Niiden mukaan esteellisyys on kyseessä ensinnäkin silloin, kun jäsenen ja yhdistyksen etu saattaa olla ristiriidassa tai asia koskee sellaista yhdistyksen hallintoon kuuluvaa asiaa, josta kyseinen yhdistyksen jäsen on vastuussa.
 
Krikettiliitto on vastauksessaan todennut, että kurinpitolautakuntaan olivat kuuluneet liigakomitean puheenjohtaja JL, tuomaritoiminnan johtaja PD, pelaaja KT ja maajoukkueen kapteeni AB. Kurinpitolautakunnassa oli ollut kolmen kerhon jäseniä ja näistä kaksi oli pelannut eri divisioonassa kuin A:n joukkue. Kurinpitolautakunnan jäsenet eivät edusta kerhojaan, vaan ovat riippumattomia asiantuntijajäseniä. A on vastaselityksessään todennut, että JL ja KT olivat Keravan krikettiklubin jäseniä ja ottelun tuomari AA oli samasta seurasta. AB oli Helsinki cricket clubin kapteeni ja Helsingin klubi pelaa samassa divisioonassa kuin Finn-Asia.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn luonne huomioon ottaen ongelmattomana ei voida pitää sitä, että kurinpitoelimeen kuuluu samassa sarjassa pelaavan kilpailevan kerhon jäsen. Tällaisten jäsenten valitsemista kurinpitolautakunnan kokoonpanoon tulisi oikeusturvalautakunnan arvion mukaan välttää. Se, että tällainen jäsen on osallistunut kurinpitoratkaisun tekemiseen, ei kuitenkaan yksin muodosta sellaista esteellisyyttä, jonka perusteella kurinpitolautakunnan päätös tulisi poistaa (UOL 7/2009). Oikeusturvalautakunta katsoo, että Krikettiliiton kurinpitolautakunta ei ole ollut esteellinen käsittelemään asiaa myöskään sillä A:n väittämällä perusteella, että ratkaisukokoonpanon kaksi jäsentä oli kuulunut joukkueisiin, joita oli rangaistu käyttäytymisen johdosta.
 
(c) Asianosaisten kuuleminen
 
Keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti noudatettu urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (ks. esimerkiksi UOL 5/2008 ja 7/2009).
 
Euroopan krikettiliiton sääntöjen mukaan ketään ei pidä rangaista ilman, että hän on saanut tiedon häntä vastaan vireillä olevasta asiasta ja mahdollisuuden lausua omassa asiassa ja mahdollisuuden olla läsnä asiansa käsittelyssä (määräysten kohta ”Principles of Natural Justice). Krikettiliiton kurinpitomenettelyä koskevat määräykset sisältyvät määräykseen Disciplinary Committee Guidelines (erityisesti otsikko The Disciplinary Procedure). Kurinpitoseuraamuksia koskevat määräykset sisältyvät määräykseen Players, Team Officials and Umpires Code of Conduct Offences and Penalties Guidelines.
 
Kurinpitomenettely on nyt kysymyksessä olevassa asiassa saanut alkunsa siitä, että ottelun tuomarit olivat toimittaneet tuomariraportin Krikettiliitolle. Tämän jälkeen kurinpitolautakunta oli määräyksen Disciplinary Committee Guidelines kohdan 2.1 ja 2.2 mukaisesti pyytänyt Finn-Asialta raportin ottelun tapahtumista. Myös Espoon klubi oli antanut oman raporttinsa tapahtumista. Krikettiliiton vastauksen perusteella asiassa on riidatonta, että A ei ole saanut tietoonsa tuomareiden raporttia siinä vaiheessa, kun joukkueilta oli pyydetty selostusta ottelun tapahtumista. Joukkueille tai niiden yksittäisille pelaajille ei ole erikseen ilmoitettu kurinpitomenettelyn käynnistymisestä, ja asiassa on epäselvää, ovatko joukkueet tai joukkueiden yksittäiset pelaajat tienneet siitä mahdollisuudesta, että Krikettiliitto voi määrätä kurinpitoseuraamuksia saamiensa raporttien perusteella.
A on joukkueensa kapteenina ollut laatimassa Finn-Asia Cricket Clubin raporttia ottelusta. Kurinpitomenettelyn perusteena on tämän lisäksi kuitenkin ollut ottelun tuomareiden raportti tapahtumista sekä Espoon joukkueen raportti. A:lle ei ollut asian käsittelyn missään vaiheessa varattu tilaisuutta esittää näkemyksiään näistä muista raporteista. Raportit ovat koskeneet muitakin asioita kuin Finn-Asian ja A:n menettelyä, muun muassa ottelun lopputuloksen määrittämistä.
 
Oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunta on ratkaisukäytännössään (UOL 15/2010) todennut asianmukaiseen kuulemiskäytäntöön kuuluvan se, että kuulemispyynnössä mainitaan se teko, josta asianomaista tahoa epäillään. Kuulemispyynnössä tulee mainita myös se määräys, jonka rikkomisesta katsotaan olevan kysymys, ja se tosiasiallinen tapahtuma, jonka katsotaan täyttävän kurinpitorikkomuksen mukaisen menettelyn. Kuulemisen asianmukainen toteuttaminen on kuultavan oikeusturvan keskeinen tae. Vastaavanlaista menettelyä edellyttää myös Krikettiliiton omat kurinpitomääräykset, kuten määräyksen Disciplinary Committee Guidelines kohdasta The Disciplinary Procedure ilmenee.
 
Krikettiliitto on vastauksessaan korostanut joukkueen kapteenin roolia ja sitä, että kapteenille määrätään kurinpitoseuraamukset joukkueen tekemisten johdosta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kapteenin korostunut vastuu kriketissä käy ilmi esimerkiksi määräyksen Disciplinary Committee Guidelines otsikon The Reporting / Notification Procedure alla olevasta kohdasta 6. Kohdan mukaan kapteenille voidaan määrätä kurinpitoseuraamus, jos väitetyn rikkomuksen tehnyttä pelaajaa ei saada selville. Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka kriketissä joukkueen kapteenin kurinpidollinen vastuu joukkueen tekemisistä on korostuneempi kuin joissain toisissa joukkuelajeissa, tämä ei oikeuta sivuuttamaan kurinpitomenettelyssä noudatettavia keskeisiä kuultavan oikeusturvan takeita. Krikettiliitto ei ole varannut A:lle tilaisuutta sellaiseen kuulemiseen, jossa A olisi saanut tiedokseen sen kurinpitomääräyksen, jonka rikkomisesta häntä tai joukkueen muita pelaajia on epäilty, ja sen konkreettisen teon, jonka on epäilty täyttävän kurinpitomääräyksen mukaiset edellytykset kurinpitoseuraamuksen määräämiselle.
 
Oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on menetelty virheellisesti, kun A:lle ei ollut ilmoitettu vireillä olevasta kurinpitomenettelystä. Tähän olisi ollut aihetta jo siitä syystä, että ottelutapahtumien perusteella on jäänyt epäselväksi, mistä syystä, mihin tapahtumiin liittyen ja missä tarkoituksessa raporttia on asianomaisilta pyydetty ja onko kyse ollut joihinkin kohdistuvasta kurinpidosta vai esimerkiksi ottelun lopputuloksen vahvistamisesta. A:lle ei myöskään ollut varattu tilaisuutta lausua kurinpitomenettelyn kohteena olleesta menettelystä eikä kaikesta kurinpitomenettelyn aikana hankitusta materiaalista. Vasta tämän jälkeen asiassa olisi voitu harkita, onko asiassa tarpeen kuulla todistajia tai hankkia muuta lisäselvitystä määräyksen Disciplinary Committee Guidelines kohdan The Disciplinary Procedure kohdan 4 mukaisesti.
 
Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa, että kuulemisessa tapahtuneet menettelyvirheet ovat koskeneet kurinpitomenettelyn keskeisiä oikeusturvan takeita. Ottaen lisäksi huomioon, että A on kärsinyt jo kaksi ottelua kaikkiaan kolmen ottelun pelikiellosta, oikeusturvalautakunta katsoo, että asian palauttaminen Krikettiliittoon uudelleen käsiteltäväksi on tarkoituksetonta. Sen vuoksi pelikielto on poistettava sen määräämisessä tapahtuneiden perustavaa laatua olevien menettelyvirheiden johdosta lopullisesti.
 
Päätöslauselma
 
Valitus hyväksytään. Suomen Krikettiliitto ry:n kurinpitolautakunnan päätös 5.7.2012 kumotaan siltä osin kuin A:lle on määrätty kolmen (3) ottelun pelikielto.
 
Valitusmaksu palautetaan.
 
Ratkaisu oli yksimielinen.
 
 
 
Jukka Sippo                                                                 Timo Ojala
puheenjohtaja                                                             sihteeri
 
 
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Antti Aine, Pia Ek, Elias Kajander ja Johanna Lahti.