8/2019 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS                 Nro 8/2019

11.3.2019               Diaarinro 5/2019

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n päätös 7.3.2019 nro 2347 / 2018-2019

ASIA           

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON PÄÄTÖS 7.3.2019

Suomen jääkiekkoliitto ry (Jääkiekkoliitto) on määrännyt valituksen kohteena olevalla päätöksellä K-Espoon pelaajalle A:lle kahden (2) ottelun pelikiellon ryntäämisestä. Liitto on käsitellyt asian sen jälkeen, kun A:lle on tuomittu 5.3.2019 ottelussa K-Espoo – HCIK 5 minuutin + 20 minuutin rangaistus ryntäyksestä säännön 122 perusteella.

Jääkiekkoliiton päätöksen perustelujen mukaan A oli mennyt taklaamaan pelaajaa kulmaan. Ennen taklausta A oli liukunut ja taklatessaan kasvanut ylöspäin niin paljon, että taklauksen lopussa hän oli ilmassa. Taklauksen lopussa A ojentaa tai nostaa käsiään ja sen vuoksi hänen kyynärpäänsä osuu vastustajaa pään seudulle. Taklauksellaan A oli piittaamattomasti vaarantanut vastustajan turvallisuuden, koska hän oli voimistanut taklaustaan kasvamalla ja nostanut kyynärpäänsä siten, että se oli osunut vastustajaa suoraan päähän. Päähän kohdistuneissa taklauksissa oli riski isoille loukkaantumisille.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänelle määrätty pelikielto kumotaan ja hänet vapautetaan määrätystä kahden sarjaottelun pelikiellosta.

Pelikielto oli määrätty väärin perustein. Taklaus ei täyttänyt ryntäyksen määritelmää. Tilanteessa ei luistella vastustajaa kohti eikä taklauksessa käytetä tarpeetonta voimaa, rynnätä eikä hypätä.

Kurinpitopäätöksessä ei vedota rangaistuksen syynä olevaan ryntäämiseen, vaan todetaan, että pelaaja liukui tilanteeseen. Kurinpitopäätöksessä rangaistuksen perusteena onkin ryntäämisen sijaan kyynärpäätaklaus vastustajan pään alueelle. Todellisuudessa taklauksessa ei käytetä lainkaan kyynärpäätä käden ollessa kiinni vartalossa eikä taklaus kohdistu pelaajan päähän. Taklatulle pelaajalle aiheutunut vamma ei ole tapahtumaa koskevan kuvatallenteen eikä vamman sijainnin ja laadun perusteella aiheutunut taklaustilanteessa vaan sen jälkeen, kun pelaaja kaatuu jäähän ja hänen oman kypärän visiiri osuu häntä silmäkulmaan.

Rangaistua pelaajaa ei ole kurinpitäjän toimesta kuultu. Kurinpitäjä on tehnyt ratkaisunsa alle 20 minuutissa riittämättömän harkinnan pohjalta. Näin ollen kurinpitäjän päätös loukkaa rangaistun pelaajan oikeusturvaa.

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

A on taklannut vastustajaa kasvattamalla vartaloasemaansa ja siten osunut vastustajaa pään ja niskan alueelle. Kurinpitäjällä on suuri harkintavalta pelikiellon määräämisessä ja mittaamisessa. A oli vastuussa taklauksestaan kaikissa olosuhteissa. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF, Jääkiekkoliitto ja Liiga suhtautuvat erittäin vakavasti kaikkiin pään ja niskan alueelle kohdistuviin taklauksiin niiden erittäin suuren vakavan loukkaantumisriskin vuoksi. Päähän kohdistuvissa taklauksissa on käytössä ankara rangaistuslinja. Kurinpitäjän päätös noudattaa samankaltaisista tapauksista määrättyjä rangaistuksia.

Kyseisessä tapauksessa kuvatallenteen laatu oli sarjataso huomioiden erittäin hyvä. Kuvatallenne sisälsi myös hidastuksen tilanteesta. Erotuomariston näkemys siitä, että taklaajana olevan A:n jalat irtosivat jäästä taklauksen yhteydessä, piti paikkansa. Kyseessä oli raportissa ja kurinpitopäätöksessä kuvattu ”kasvaminen”; pelaaja oli korostanut vartaloasemaansa ennen taklausta ja se oli päätynyt jalkojen irtoamiseen jäästä. Taklauksessa A:n vasen olkapää oli kohdistunut suoraan kohti vastustajan pään ja niskan aluetta. Sitä, oliko taklaus osunut ja, jos niin, miltä osin suoraan päähän, oli kuvatallenteen perusteella vaikeaa todeta. Taklauksen suunta kohti pään ja niskan aluetta oli sen sijaan selvästi todettavissa. Koska edellä mainituista syistä taklaus oli kohdistunut pään ja niskan alueelle ja koska siihen oli liittynyt oman vartaloaseman kasvattaminen osuman kohdistamiseksi ylös, A:n menettely oli rangaistavissa kyseisen säännön perusteella.

Taklatun pelaajan loukkaantuminen ei sääntöjen mukaan ollut ratkaiseva tekijä sitä arvioitaessa, oliko taklaus pelikiellon arvoinen vai ei. Määräävä tekijä oli vastustajan turvallisuuden vaarantaminen. Kurinpitäjä ei ollut päätöksessään väittänyt eikä ottanut kantaa loukkaantumiseen tai sen vaikutukseen pelikieltoa määrättäessä. Suoritettu sääntöjen vastainen taklaus oli kuitenkin aiheuttanut välillisesti vastustajan kasvoihin tulleet vammat, sillä taklattu pelaaja oli joka tapauksessa loukkaantunut taklauksen seurauksena, vaikkakaan näin ei ollut tapahtunut välttämättä itse taklausosuman seurauksena.

A oli saatuaan pelirangaistuksen tietoinen kilpailusääntöjen kohdan 10.16. johdosta pelikiellon mahdollisuudesta. A:lla oli kilpailusääntöjen kohdan 10.2. myötä mahdollisuus antaa vastineensa ottelua seuraavana päivänä eli keskiviikkona 6.3.2019. Tätä mahdollisuutta A ei ollut käyttänyt eikä hän ollut myöskään ilmoittanut kurinpitäjälle halustaan käyttää tämä mahdollisuus.

Määrätty rangaistus on käynyt ilmi erotuomarin raportista. Rangaistus oli ollut sääntökirjan mukainen.

Kurinpitopäätöstä ei ollut tehty riittämättömän harkinnan perusteella. Kokenut kurinpitäjä oli kyennyt kuvatallenteen 7.3.2019 saatuaan varsin nopeasti sen perusteella hahmottamaan, mitä tilanteessa oli tapahtunut. Kurinpitäjällä oli kuitenkin ollut erotuomariraportti käytettävissään jo päätöksen tekemistä edeltävänä päivänä 6.3.2019.

Asiassa oli siten näytetty, että kurinpitäjä oli tehnyt päätöksensä toimivaltansa puitteissa, riittävän harkinnan perusteella, sääntöjä ja linjauksia noudattaen eikä pelaajan oikeusturvaa ollut vaarannettu missään vaiheessa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että A oli Espoossa 7.3.2019 pelatussa ottelussa taklannut vastustajaa sillä seurauksella, että vastustaja oli loukkaantunut. A:lle oli tuomittu jääkiekon sääntökirjan 2018-2022 säännön 122 nojalla pelirangaistus, minkä johdosta A:n menettely oli tullut myös ottaa erilliseen kurinpitokäsittelyyn. Jääkiekkoliitto oli kurinpitokäsittelyssään päätöksellään 7.3.2019 määrännyt A:n kahden sarjaottelun pelikieltoon.

Jääkiekkoliiton päätöksen ja A:n valituksen johdosta asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, oliko kurinpitorangaistuksen määräämisessä rikottu menettelysäännöksiä koskien A:n kuulemista ja päätösharkintaa. Toiseksi kysymys on siitä, oliko pelikielto määrätty A:lle ryntäyksen vai pään tai niskan alueelle kohdistuvan taklauksen johdosta. Lopuksi kysymys on siitä, täyttikö A:n taklaus säännöistä kuvatun rangaistavan menettelyn ja onko erillisen kurinpitoseuraamuksen määräämiseen ollut riittävät perusteet.

Menettelystä kurinpitorangaistusta määrättäessä

A on valituksessaan tuonut esille, ettei häntä ole kuultu ennen pelikiellon määräämistä ja että kurinpitopäätös on tehty poikkeuksellisen nopeasti asiaa riittämättömästi harkitsematta. Jääkiekkoliitto on kiistänyt väitteet.

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (ks. UOL 15/2014 ja siinä mainitut ratkaisut). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen urheilijan oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL 18/2015).

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 10.2 on määräykset kurinpitomenettelyssä noudatettavasta kuulemisesta. Sääntökohta on asiaan vaikuttavilta osin seuraava:

Ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa.

Kuulemisesta voidaan luopua mikäli seuraamuksena oleva peli - tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi.

Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus.

Mikäli kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole annettu peli- tai ottelurangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan muun ohella tuomita pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus sääntökohdan 10.16 mukaan pelirangaistus johtaa aina kurinpitokäsittelyyn.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen kuulemista koskevan sääntökohdan mukaan pääsääntönä on se, että pelaajalle varataan erikseen tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä. Tästä on poikkeuksena tilanteet, joissa pelaajalle on määrätty ottelu- tai pelirangaistus ja lisärangaistuksena on enintään neljän ottelun pelikielto. Näissä tilanteissa sääntöjen mukaan pelaajalla on oikeus ilmoittaa halustaan tulla kuulluksi. Kuulemismahdollisuus siten on näissäkin tilanteissa, mutta pelaajan tulee kilpailusääntöjen perusteella olla itse oma-aloitteinen.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisussaan UOL 32/2015 katsonut Jääkiekkoliiton nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa kurinpitomenettelyssä noudatettavan kuulemisperiaatteen olevan riittävä. Lautakunta totesi mainitussa ratkaisussaan, että kuulemisen tarkoituksena on, että kurinpitomenettelyn kohteena oleva taho saa tiedokseen kurinpitomenettelyn käynnistymisen ja hänellä on mahdollisuus lausua kaikesta selvityksestä ja antaa oma vastineensa tapahtumista. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan on selvää, että erotuomari laatii erillisen raportin tilanteesta, jossa pelaajalle on tuomittu ottelussa peli- tai ottelurangaistus. Tämän raportin perusteella kurinpitäjä harkitsee, onko pelaajalle syytä määrätä yhden ottelun automaattisen pelikiellon lisäksi kurinpitona lisää pelikieltoa. Jos kurinpitäjän harkitsema pelikielto on enintään neljän ottelun mittainen, sääntöjen mukaan kurinpitäjän ei tarvitse erikseen varata tilaisuutta kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle vastineen antamiseen. Pelin aikana peli- tai ottelurangaistuksen saanut henkilö tulee tällaisen rangaistuksen määräämisen hetkellä tietoiseksi siitä, että tilanne arvioidaan vielä kurinpitäjän toimesta.

Kuulemismenettelyä on Jääkiekon kilpailusäännöissä kevennetty tietyissä edellä tarkemmin selostetuissa rajatuissa tilanteissa ja ainoastaan, jos pelikielto ei ole myöskään pituudeltaan kuin enintään neljä ottelua. Näissä tilanteissa vastineen antaminen ja kuulemisen toteutuminen on määrätty tapahtuvaksi pelaajan aloitteesta. Lisäksi kurinpitäjä voi halutessaan kuulla pelaajaa kaikissa tilanteissa. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa A:lle on määrätty ottelun aikana pelirangaistus. Tästä on seurannut ottelun jälkeen laadittu erotuomariraportti ja kurinpitäjän määräämä kaikkiaan kahden ottelun pelikielto.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A on pelirangaistuksen johdosta tullut tietoiseksi siitä, että tapahtuneesta voi seurata kurinpitoseuraamus. Hänellä on ollut ottelun jälkeen mahdollisuus selvittää kilpailusäännöistä menettelytavat pelirangaistusta koskevassa tilanteessa ja ilmoittaa haluavansa antaa oman selvityksen tapahtumista. Hän on ollut tietoinen myös siitä tosiasiallisesta tapahtumasta, josta pelirangaistus on määrätty ja josta mahdollinen kurinpitorangaistus voidaan määrätä. Tällaisessa tilanteessa riittävänä voidaan pitää sitä, että pelaajan tulee itse ilmoittaa halustaan selvityksen antamiseen. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukainen kuulemismenettely turvaa kuulemisperiaatteen keskeisen sisällön toteutumisen ja kuulemismenettelyä voidaan pitää riittävänä.

Vaikka kurinpitopäätös on jäljempänä todetulla tavalla sisällöllisesti ristiriitainen, A:lle määrätty seuraamus on lautakunnan arvion mukaan vastannut ryntäämisestä tyypillisesti määrättävää pelikieltoa. Kurinpitomenettelyssä ei ole tämänkään vuoksi täytynyt erikseen varata A:lle tilaisuutta erilliseen kuulemiseen.

Kurinpitäjä voi tarvittaessa selvittää tapahtumia myös taklauksen kohteena olevalta pelaajalta. Tällaisen lisäselvityksen hankkiminen on kuitenkin kurinpitäjän harkinnassa eikä selvityksen pyytämättä jättämistä voida pitää menettelyvirheenä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitopäätöstä ja sen perusteena olevaa menettelyä voida pitää virheellisenä.

Mihin rangaistavaan menettelyyn kurinpitopäätös perustuu?

Erotuomariraportin mukaan K-Espoon pelaajan A:n on katsottu 5.3.2019 pelatussa ottelussa (K-Espoo-HCIK) ajassa 9.26 syyllistyneen jääkiekon sääntökirjan kohdan 122 mukaiseen ryntäykseen ja määrätty 5+20 minuuttia (pelirangaistus). Erotuomariraportissa on todettu taklauksen olleen tarpeettoman kova, mutta tuomaristo oli päätynyt ryntäykseen, kun taklauksen osumisesta päähän ei ollut näkemystä.

Sääntökirjan kohdan 122 mukaan ryntäys määritellään seuraavasti: Luisteltuaan vastustajaa kohden pelaaja taklaa tätä tarpeetonta voimaa käyttäen tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle. Tämän säännön syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.

i. Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa tarpeettomalla voimalla tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle, rangaistaan pienellä rangaistuksella.

ii. Pelaajalle, joka fyysisesti koskettaa vastustajaa pelin katkaisun jälkeen, mutta hänellä oli riittävästi aikaa välttää tällainen kosketus, rangaistaan pienellä rangaistuksella ryntäyksestä.

iii. Maalivahtia ei saa taklata, vaikka hän olisi maalialueensa ulkopuolella. Pieni rangaistus estämisestä tai ryntäyksestä on perusteltu tilanteissa, joissa pelaaja ajautuu tarpeettomasti kontaktiin vastustajan maalivahdin kanssa.

iv. Pelaajalle, joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa ryntäyksen seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

Kurinpitopäätöksessä rangaistus on määrätty päätöksen mukaan sääntökohdan 122 nojalla eli ryntäyksestä. Kurinpitopäätöksessä moitittava menettely on kuvattu seuraavasti:

A menee taklaamaan pelaajaa kulmaan. Ennen taklausta A liukuu. Taklatessaan A kasvaa ylöspäin, niin paljon että taklauksen lopussa hän on ilmassa. Taklauksen lopussa A ojentaa/nostaa käsiään ja sen vuoksi hänen kyynärpäänsä osuu vastustajaa pään seudulle. Taklauksellaan A piittaamattomasti vaaransi vastustaja turvallisuuden, koska voimisti taklaustaan kasvamalla sekä nosti kyynärpäänsä siten, että se osui vastustajaa suoraan päähän. Päähän kohdistuneissa taklauksissa on riski isoille loukkaantumisille.

Kurinpitopäätöksessä tapahtuma kuvataan siten, että taklaus olisi osunut päähän. Sääntökirjan kohdan 124 kohdan mukaan pään tai niskan alueelle kohdistuva taklaus määritellään seuraavasti: Ei ole olemassa sellaista tekoa kuin puhdas taklaus päähän. Pelaaja kohdistaa millaisen iskun tahansa millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.

i. Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, tuomitaan pieni rangaistus ja käytösrangaistus.

ii. Pelaajalle, joka kohdistaa taklauksen vastustajan pään tai niskan alueelle, voidaan myös tuomita joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

iii. Pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta tuomitaan rangaistus, jos yksi seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa

1. Pelaaja kohdistaa iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan pään ja niskan alueelle;

2. Mitä tahansa ylävartalonsa kohtaa käyttäen pelaaja iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten;

3. Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

4. Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle;

5. Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa pään tai niskan alueelle.

iv. Jos kiekollinen kiekkoa kuljettava kenttäpelaaja luistelee pää ylhäällä ja odottaa tulevansa taklatuksi, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan.

v. Jos suurin osa iskun voimasta kohdistuu ensin vartaloon ja sitten kontakti liukuu pään tai niskan alueelle, rangaistusta pään ja niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta ei tuomita.

vi. Jos kiekkoa kuljettava pelaaja pitää päätään alhaalla, kun hän lähestyy taklaajaansa, taklausta ei rangaista päähän tai niskan alueelle kohdistuvana taklauksena, ellei taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan.

vii. Jos kenttäpelaaja säilyttää normaalin pelitilanteen mukaisen asentonsa, kun vastustaja törmää häneen, ei seurannutta kontaktia katsota päähän kohdistuvaksi taklaukseksi, ellei Sääntöjen 124-iii tai 124-iv ehtoja rikota.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksessä on pelirangaistuksen perusteena yksilöity sääntö 122, joka viittaa ryntäykseen. Kurinpitopäätöksessä tapahtuma on kuitenkin kuvattu siten, että taklaus osuisi vastustajaa pään seudulle. Jos taklaus kohdistuu pään tai niskan alueelle, ryntäystä koskeva sääntökohta syrjäytyy ja tapausta tulisi arvioida sääntökirjan kohdan 124 perusteella. Kurinpitopäätös on siten ristiriitainen sen suhteen, miten tapahtuma on kuvattu ja mitä sääntökohtaa siihen on sovellettu. Sääntökohta, jonka nojalla kurinpitoseuraamus on määritetty, koskee ryntäystä. Tähän nähden lautakunta tulkitsee kurinpitopäätöstä siten, että A:lle määrätyn rangaistuksen perusteena on ollut ryntäys.

Onko A:n taklauksessa ollut kysymys ryntäyksestä?

Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytettävissään A:n ja Jääkiekkoliiton esittämien näkemysten lisäksi erotuomariraportti ja videotallenne tilanteesta, jonka perusteella A:lle on määrätty pelikielto. A on todennut hänen vasemman käsivartensa olleen taklauksen aikana kiinni vartalossa. Jääkiekkoliitto on vastauksessaan katsonut taklauksen osuneen pään tai niskan alueelle.

Videotallenteelta ilmenee, että kahden vastustajan joukkueen pelaajan luistellessa K-Espoon maalin takana ollutta kiekkoa kohtia K-Espoon pelaaja A luistelee keskikovalla vauhdilla oman maalinsa ohitse, jarruttaa hieman ja taklaa maalin takana vasen kylki edellä kaukalon laidassa luistelevaa vastustajaa. A:n valmistautuu taklaukseen hieman kumarassa ja suoristaa kehonsa osumahetkellä. A:n hartialinja nousee taklaushetkellä ja hänen luistimensa irtoavat taklaushetkellä hetkellisesti jäästä. Taklaushetkellä A:n vasen olkapää on vastustajan kypärän yläpuolella ja vasen kyynärvarsi vastustajan pään korkeudella. Hidastetun videokuvan perusteella A:n vasen käsivarsi on kohottautuneessa asennossa. Videon perusteella epäselväksi jää, osuuko taklaus vastustajaa pään alueelle, mutta A:n edellä kuvattu kehon liike ja vasemman käsivarren kohottaminen ennen taklausta tekevät taklauksesta voimakkaan ja vaarallisen.  

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n menettely täyttää edellä selostetun ryntäyksen määritelmän. A:n suorittamaa taklausta on pidettävä myös suoritustavaltaan sellaisena, jolla on piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa ryntäyksen seurauksena. Näin ollen asiassa on ollut perusteet määrätä A:lle kurinpitoseuraamuksena pelikieltoa. Kahden ottelun pelikieltoa ei ole pidettävä liian ankarana.

Näin ollen syytä Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksen muuttamiseen ei ole.

Valitusmaksu

Lautakunta katsoo, että A:lle on ollut edellä todettuun nähden perusteltu syy valittaa lautakuntaan. Asiassa on erityisen painava syy palauttaa A:lle valitusmaksu siitä huolimatta, että hänen valituksensa hylätään.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Jääkiekkoliiton päätöksen 7.3.2019 lopputulosta ei muuteta.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                               Teemu Vanhanen

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tapio Rantala, Mika Väyrynen, Pekka Timonen ja Mikko Kohtala.