32/2011 Tennis: Yhdistys - Yhdistyksestä erottaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS 32/2011

12.12.2011 Diaarinro 21/2010

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Grani Tennis ry:n päätös 5.10.2010 koskien A:n erottamista seuran jäsenyydestä

ASIA

Yhdistyksen jäsenyydestä erottaminen

MUUTOKSENHAKIJA

KUULTAVA

Grani Tennis ry

ASIAN KÄSITTELY OIKEUSTURVALAUTAKUNNASSA

Grani Tennis ry:n hallitus on 5.10.2010 tekemällään päätöksellä erottanut A:n yhdistyksen jäsenyydestä. Päätös on 15.10.2010 annettu tiedoksi A:lle.

A on 25.10.2010 toimittanut oikeusturvalautakunnalle valituksen, jossa hän vaatii erottamispäätöksen kumoamista.

Oikeusturvalautakunnan pyydettyä valituksen johdosta vastauksen Grani Tennis ry:ltä Grani Tennis ry ilmoitti panneensa Espoon käräjäoikeudessa 3.12.2010 vireille kanteen, jossa se vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että Grani Tennis ry:n hallituksen päätös 5.10.2010 oli yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain mukainen.

Oikeusturvalautakunta on välipäätöksessään 19.1.2011 todennut, että lautakunta jatkaa A:n valituksen käsittelyä vasta sen jälkeen, kun lautakunta saa tiedon siitä, ottaako käräjäoikeus yhdistyksen kanteen tutkittavakseen. Saatuaan tietoonsa, että käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta, lautakunta on todennut välipäätöksessään 16.3.2011, että A:n valituksen käsittelyä jatketaan vasta sen jälkeen, kun lautakunta saa tiedon Grani Tennis ry:n valituksen johdosta annettavasta lainvoimaisesta ratkaisusta.

Käräjäoikeus on 25.1.2011 antamallaan päätöksellä jättänyt Grani Tennis ry:n kanteen tutkimatta. Helsingin hovioikeus ei 21.6.2011 antamallaan päätöksellä muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta.

Hovioikeuden päätös on jäänyt lainvoimaiseksi. Hovioikeuden jätettyä lainvoimaisella päätöksellään Grani Tennis ry:n kanteen tutkimatta A:n valituksen käsittelemiseen oikeusturvalautakunnassa ei ole lautakunnan sääntöjen mukaista estettä.

HALLITUKSEN PÄÄTÖS

Grani Tennis ry:n hallitus (seura) on päätöksellään 5.10.2010 erottanut A:n Grani Tennis ry:n jäsenyydestä 5.10.2010 lukien.

Erottamista on perusteltu seuraavilla seikoilla:

1) A oli ollut mukana perustamassa Kauniaisten Tennisseura -nimistä yhdistystä. Tämän seuran toiminta oli tietoisesti kohdennettu siten, että siitä oli aiheutunut haittaa Grani Tennis ry:n toiminnalle, muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa ja kenttävarauksissa. Tästä oli eräänä esimerkkinä se, että Kauniaisten Tennisseuran väliaikaiset internet-sivut avautuivat A:n yhtiön nimiin rekisteröidystä internet-osoitteesta (www.mailajapallo.fi), joka oli annettu Kauniaisten Tennisseuran käyttöön.

2) A oli ilmoittanut seuran kevätkokouksessa 23.3.2010 olleensa yhteydessä opetusministeriöön ja todennut seuran toimivan ministeriön avustuspäätöksessä olevien määräysten vastaisesti. Edelleen A oli lähettänyt Grani Tennis ry:n hallitukselle lukuisia kirjelmiä, joissa oli pyydetty hallituksen kannanottoa erilaisiin moitteisiin ja vaadittu vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Tällainen toiminta oli heikentänyt hallituksen mahdollisuuksia toteuttaa seuran perustehtävää.

Seuran sääntöjen 4 §:n mukaan hallitus voi erottaa yksinkertaisella enemmistöllä jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen tai muuten hyvien tapojen vastaisesti. A:n toiminta täytti erottamisen edellytykset ja näin ollen seura päätti erottaa A:n seuran jäsenyydestä yhdistyslain ja seuran sääntöjen 4 §:n perusteella.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että Grani Tennis ry:n erottamista koskeva päätös kumotaan ja seura velvoitetaan korvaamaan lautakuntakäsittelystä aiheutuneet kulut 4 944,60 eurolla korkoineen.

Erottamispäätös ja A:n väitetty yhdistystä vahingoittava toiminta ja yhdistyslain rikkominen oli perusteeton. A:n toiminta ei ollut haitannut seuran toimintaa. Ainoana esimerkkinä päätöksessä todetaan se, että A:n yritys oli antanut Kauniaisten Tennisseuran käyttää väliaikaisesti yrityksen aputoiminimen nettisivuja. Tällainen toiminta ei ollut riittävä peruste seurasta erottamiseen.

Seuran väite siitä, että A olisi ollut perustamassa Kauniaisten Tennisseuraa, oli perusteeton.

A oli lähestynyt seuran hallitusta normaaleissa yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa. Tällaisia yhteydenottoja oli tapahtunut esimerkiksi A:n lapsiin kohdistuneeseen epätasa-arvoiseen kohteluun liittyen ja lisäksi erilaisten esitysten tekeminen seuran johdolle, kuten esimerkiksi esityksen tekeminen eettisen toimikunnan perustamisesta, esityksen tekeminen vanhempien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja selvityksen pyytäminen opetusministeriön tuen käyttämisestä liittyen päätoimisen henkilön palkkaamiseen. Lisäksi esille oli nostettu hallituksen jäsenten toiminta seuran työntekijöiden palkkaamisessa ja se, että hallituksen jäseniä oli palkattu päätoimisiin tehtäviin. Kirjelmöinti oli seuran edun mukaista.

Erottamispäätöksen käsittelyssä oli menetelty myös tarkoitushakuisesti viivyttämällä erottamispäätöksen tekemistä. Lausuman antamiselle varattu määräaika oli kohtuuttoman lyhyt ja tämän jälkeen aikaa oli kulunut lähes neljä kuukautta erottamispäätöksen tekemiseen. Erottamista oli käsitelty seuran hallituksen kokouksessa 18.5.2010 ja tuolloin oli päätetty pyytää lausuma A:lta. Lausumapyyntö oli tullut 1.6.2010 ja lausumaa oli pyydetty 11.6.2010 mennessä. Kuitenkin erottamisesta oli päätetty vasta 5.10.2010 eli vasta noin neljän kuukauden kuluttua lausuman antamiselle varatun määräajan päättymisestä. Lausumapyynnössä ei ollut riittävästi eroteltu myöskään niitä seikkoja, jotka liittyivät A:n menettelyyn ja mitkä puolestaan hänen miehensä väitettyyn menettelyyn. Tarkoituksena oli estää A:n osallistuminen 23.11.2010 pidettyyn seuran syyskokoukseen. Erottamismenettely ei ollut ollut asianmukainen.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Grani Tennis ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut 12 507,97 eurolla korkoineen.

A:n puoliso toimi seuran päävalmentajana 27.4.2004 - 3.9.2009, jolloin seura irtisanoi päävalmentajan tuotannollisilla perusteilla. Seuralla ja A:n puolisolla on ollut erimielisyyksiä irtisanomiseen liittyen ja työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet ovat vireillä käräjäoikeudessa. A:n epäasiallinen menettely seuraa kohtaan liittyy monilta osin hänen puolisonsa työsuhteen päättymiseen.

A:n puolisolle annettiin työsopimukseen perustuen kirjallinen huomautus 20.1.2009 ja tämän huomautuksen jälkeen sekä erityisesti työsopimuksen irtisanomisen 3.6.2009 jälkeen A ja hänen puolisonsa ryhtyivät yhdistysoikeudellisin keinoin toistuvasti ja ilmeisen tahallisesti hankaloittamaan seuran sekä sen hallituksen toimintaa ja saattamaan seuran hallituksen toimintaa julkisesti epäedulliseen valoon. Toiminnassa on ollut kysymys yhdistysoikeudellisten normien väärinkäyttämisestä ja toiminnalla on tavoiteltu nimenomaan A:n ja tämän puolison yksityistä etua seuran ja sen jäsenten kustannuksella.

A:n moitittava menettely on ilmennyt erityisesti seuraavasti:

· A on ollut keskeisesti myötävaikuttamassa Kauniaisten Tennisseura ry:n perustamiseen ja sen toiminnan kehittämiseen. Tämä yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 21.8.2009 ja yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut A:n tytär ja valmentajana A:n puoliso. A on ollut kohdentamassa Kauniaisten Tennisseura ry:n toimintaa siten, että se on aiheuttanut seuralle merkittävää haittaa. A oli antanut yhdistyksen käyttöön A:n omistaman osakeyhtiön nimiin rekisteröidyn internet-osoitteen.

· A oli yksin ja yhdessä puolisonsa kanssa esittänyt seuran hallitukselle, sen yksittäisille jäsenille sekä seuran kokoukselle lukuisia kysymyksiä, selvityspyyntöjä ja vaatimuksia. Vuoden 2009 alusta lukien seuran hallitukselle oli esitetty lähes 80 erilaista sähköpostitse tai kirjallisesti toimitettua kirjelmää, joissa oli vaadittu vastauksia kysymyksiin, pyydetty erilaisia asiakirjoja tai seuran kannanottoja taikka moitittu seuran hallituksen tai sen yksityisen jäsenen toimintaa sekä uhattu seuran hallituksen jäseniä erinäisillä seuraamuksilla. Seuran jäsenkuntaa oli lähestytty erilaisilla mielipiteenilmaisuilla ja vaadittu ylimääräisen yhdistyksen kokouksen järjestämistä. Seuran kokoukselle oli esitetty useita perusteettomia väitteitä ja vaatimuksia. Seuran kokouksessa A:n esittämä kritiikki ei ollut saanut tukea jäseniltä. A:n toiminta on hankaloittanut merkittävästi ja perusteettomasti seuran ja sen hallituksen toimintaa.

A ja hänen puolisonsa olivat yhdessä ja erikseen toimineet vastoin yhdistyslakia, yhdistyksen sääntöjä ja hyviä tapoja siten, että tämä käyttäytyminen oikeutti seuran erottamaan A:n seuran jäsenyydestä.

Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Edelleen yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen on muun muassa menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Seuran erottamishetkellä voimassa olleiden sääntöjen 4 §:n mukaan hallitus voi yksinkertaisella enemmistöllä erottaa seurasta jäsenen, joka rikkoo seuran sääntöjä tai muutoin toimii hyvien tapojen vastaisesti.

Arvioitaessa A:n edellä selostettua menettelyä puhtaan objektiivisin perustein yksittäistapauksina ja ottamatta huomioon menettelyn taustavaikuttimia, kaikkia hänen tekemisiään ei voitaisi pitää seurasta erottamisen perusteena. A:n menettelyn taustalla on kuitenkin ollut hänen puolisonsa työsuhteeseen liittyvät oman edun tavoittelu ja mahdollinen pyrkimys vahingoittaa seuran hallituksen toimintaedellytyksiä. Ottaen huomioon A:n menettely ja sen taustalla olevat motiivit, hänen menettelynsä täyttää sekä yhdistyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan että seuran sääntöjen 4 §:n mukaisen erottamisperusteen. Erottamismenettelyssä ei ole tapahtunut myöskään menettelyvirheitä.

A ei ole pannut käräjäoikeudessa vireille yhdistyksen erottamispäätöstä koskevaa moitekannetta yhdistyslain mukaisessa kolmen kuukauden määräajassa, joten erottamispäätös on pätevä eikä asiaa tule oikeusturvalautakunnassa arvioida yhdistyslain 32 §:n perusteella.

VASTASELITYS

A on vastaselityksessään todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi, että yhdistyksestä erottaminen ei voi olla erimielisyystilanteessa mielivaltaista, vaan erottamisen tulee perustua yhdistyslakiin ja yhdistyksen sääntöihin. Erottamisen syy tulee yhdistyslain 15 §:ssä säädetyllä tavalla todeta erottamispäätöksessä eikä niitä ole mahdollista jälkikäteen lisätä ”kokonaisarvostelulla” tai uusilla seikoilla. Seurasta erottamisella on A:lle oma merkityksensä eikä tämä ole mitenkään liitännäinen hänen puolisonsa työsuhdeasiaan. Yhdistyksen jäsenenä A:lla on ollut oikeus esittää näkemyksiään havaitsemistaan epäkohdista tai väärinkäytösepäilyistä eikä tällainen mielipiteen ilmaisu voi johtaa seurasta erottamiseen. Myöskään seuran hallituksen jäseniin kohdistetut selvityspyynnöt eivät voi olla riittävä peruste erottamiseen. Seuran erottamiselle esittämät perusteet eivät yhdessä eikä erikseen ole riittäviä erottamiseen. Erottamisen taustalla on A:n puolison työsuhteen päättäminen, jonka jälkeen seura on halunnut päästä eroon koko perheestä tavalla tai toisella.

SUULLINEN KÄSITTELY

Oikeusturvalautakunta on 28.11.2011 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn. Suullisessa käsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa valittajaa A:ta sekä seuran nimeäminä todistelutarkoituksessa Grani Tennis ry:n hallituksen puheenjohtajaa JK:ta, hallituksen varapuheenjohtajaa HL:ää, hallituksen jäsentä JK-T:tä ja hallituksen jäsentä K-ML:ää.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

I Kysymyksenasettelu ja ratkaistavat kysymykset

Grani Tennis ry:n hallitus on päätöksellään 5.10.2010 erottanut A:n Grani Tennis ry:n jäsenyydestä 5.10.2010 lukien.

Seura on perustellut erottamista seuraavilla seikoilla:

1) A oli ollut mukana perustamassa Kauniaisten Tennisseura -nimistä yhdistystä. Tämän seuran toiminta oli tietoisesti järjestetty siten, että siitä oli aiheutunut haittaa Grani Tennis ry:n toiminnalle, muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa ja kenttävarauksissa. Tästä oli eräänä esimerkkinä se, että Kauniaisten Tennisseuran väliaikaiset internet-sivut avautuivat osoitteessa www.mailajapallo.fi., joka oli A:n yhtiön nimiin rekisteröity internet-osoite.

Oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa seura on todennut, että A:n moitittava menettely on ilmennyt erityisesti seuraavasti:

· A oli yksin ja yhdessä puolisonsa kanssa esittänyt seuran hallitukselle, sen yksittäisille jäsenille sekä seuran kokoukselle lukuisia kysymyksiä, selvityspyyntöjä ja vaatimuksia. Vuoden 2009 alusta lukien seuran hallitukselle oli esitetty lähes 80 erilaista sähköpostitse tai kirjallisesti toimitettua kirjelmää, joissa oli vaadittu vastauksia kysymyksiin, pyydetty erilaisia asiakirjoja tai seuran kannanottoja taikka moitittu seuran hallituksen tai sen yksityisen jäsenen toimintaa sekä uhattu seuran hallituksen jäseniä erinäisillä seuraamuksilla. Seuran jäsenkuntaa oli lähestytty erilaisilla mielipiteenilmaisuilla ja vaadittu yhdistyksen ylimääräisen kokouksen järjestämistä. Seuran kokoukselle oli esitetty useita perusteettomia väitteitä ja vaatimuksia. Seuran kokouksessa A:n esittämä kritiikki ei ollut saanut tukea jäseniltä. A:n toiminta on hankaloittanut merkittävästi ja perusteettomasti seuran ja sen hallituksen toimintaa.

Kysymys on oikeusturvalautakunnassa ensinnäkin siitä, voidaanko erottamisharkinnassa ottaa huomioon seuran vasta oikeusturvalautakunnalle antamassa vastauksessa esittämät tarkemmat perusteet erottamiselle. Toiseksi kysymys on siitä, onko A:n menettely ollut sellaista, että seuralla on ollut yhdistyslain tai seuran sääntöjen mukaiset perusteet A:n erottamiseen seuran jäsenyydestä.

II Erottamisen tueksi vedotut perusteet

A on vastaselityksessään todennut, että erottamisen syy tulee ilmoittaa erottamista koskevassa päätöksessä eikä perusteita voida jälkikäteen lisätä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että jäsenen erottamista koskeva päätös tulee perustella ja siinä tulee ilmoittaa erottamisen perusteet. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että yhdistys voi myös erottamisasian tultua riidanalaiseksi vedota oikeudenkäynnissä erottamisen tueksi muihinkin perusteisiin kuin erottamispäätöksessä mainittuihin.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa Grani Tennis ry on valituksen johdosta antamassaan vastauksessa vedonnut erottamispäätöksessä esitettyihin perusteisiin, mutta esittänyt ne erottamispäätöstä tarkemmin. Oikeusturvalautakunta katsoo, että erottamisperusteiden tarkentamiseen valituksen käsittelyn yhteydessä ei ole estettä.

III Sovellettavat oikeusohjeet

Yhdistyslain 14 §:n mukaan yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottaa jäsen muun muassa, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

Erottamispäätöstä tehtäessä voimassa olleiden Grani Tennis ry:n sääntöjen 4 §:n mukaan seuran hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo seuran sääntöjä tai muulla tavoin menettelee hyvien tapojen vastaisesti. Sääntöjen ruotsinkielinen sääntökohta kuuluu seuraavasti:

Medlem, som bryter mot klubbens stadgar eller i övrigt handlar emot hederns lagar, kan av styrelsen med enkel majoritet ur klubben uteslutas.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että erottaminen yhdistyslain 14 §:n mukaisella perusteella vaatii menettelyä, jolla yhdistystä on tosiasiallisesti vahingoitettu. Kysymys ei ole tältä osin välttämättä siitä, että menettelystä aiheutuisi korvattavaa vahinkoa, mutta toiminnan on tullut johtaa yhdistyksen kannalta epäedulliseen seuraukseen (Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus 2011 s. 225-226). Huomattavan vahingon aiheuttamista yhdistykselle ei ole kuitenkaan esimerkiksi se, että merkittävä osa jäsenistä ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä, jos joukkoon sopimattomaksi katsottua ei eroteta. Tällöinkin erottaminen on mahdollista, jos jäsenen menettely samalla täyttää lain tai sääntöjen mukaisen erottamisperusteen (Halila - Tarasti: emt. s. 232).

Yhdistys voi säännöissä alentaa erottamiskynnystä yhdistyslain 14 §:stä ilmenevästä. Yhdistyksen säännöissään vahvistamat erottamisperusteet eivät kuitenkaan saa olla kohtuuttomia eivätkä ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Grani Tennis ry:n säännöissä olevaa erottamisperustetta, jonka mukaan jäsen voidaan erottaa, jos tämä menettelee sääntöjen tai hyvien tapojen vastaisesti (”Medlem, som bryter mot klubbens stadgar eller i övrigt handlar emot hederns lagar”) tulee tulkita seuran tarkoituksen kanssa sopusoinnussa. Hyvien tapojen vastaisuutta arvioitaessa merkitystä tulee antaa myös yleisemmille hyville tavoille. Tällaisessa arviossa hyvien tapojen vastaisuuden tulee olla kuitenkin kiistatonta eikä tulkinnanvaraista tai mielipidekysymys. Hyvien tapojen vastainen toiminta tulee olla merkityksellistä nimenomaan seuran toiminnan kannalta eikä kaikenlainen hyvien tapojen vastainen toiminta ole erottamisperusteena riittävä.

Kuten lautakunta on aikaisemmin esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 1/2007, UOL 8/2008 ja UOL 18/2011 todennut, jäsenen erottaminen kokonaan yhdistyksestä on ankara seuraamus. Normaalisti asianmukaista onkin määrätä seuran jäsenelle ensimmäisestä rikkeestä erottamisen asemesta muu kurinpitoseuraamus, kuten esimerkiksi huomautus tai varoitus, sikäli kuin sellainen on seuran sääntöjen mukaan mahdollista. Toisaalta erottaminen on mahdollista ilman sitä edeltäviä muita kurinpitotoimia, mikäli menettely on ollut riittävän moitittavaa jo ensimmäisellä kerralla.

IV Erottamisen tueksi vedotut perusteet

Seura on tässä tapauksessa vedonnut erottamisperusteina ensinnäkin kilpailevan tennisseuran perustamiseen ja uuden seuran mainostamiseen seuran jäsenille. Toiseksi seura on vedonnut siihen, että A oli pyytänyt seuran hallitukselta selvityksiä ja toimittanut hallitukselle erilaisia kirjelmiä noin 80 runsaan vuoden aikana.

Oikeusturvalautakunta toteaa näiden erottamisperusteiden osalta seuraavaa.

(a) Kilpaileva toiminta

Kilpailevalla yhdistyksellä voidaan tarkoittaa ensinnäkin yhdistystä, jonka tarkoitus on ristiriidassa oman yhdistyksen kanssa ja toisaalta yhdistystä, jonka edut ovat muuten ristiriidassa oman yhdistyksen kanssa. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että osallistumista kilpailevan yhdistyksen perustamiseen ja jäsenyyttä tällaisessa yhdistyksessä ei voida aina pitää osoituksena yhdistyksen vahingoittamisesta. Vahingoittamisesta voi olla kysymys, kun yhdistyksen jäsen aktiivisesti toimii toisen yhdistyksen hyväksi oman yhdistyksen vahingoksi. Tällaista aktiivista toimintaa perustettavan yhdistyksen hyväksi voisi olla esimerkiksi kilpailevan yhdistyksen mainostaminen (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä 2001 s. 185-188). Myös aktiivinen mukana oleminen kilpailevaksi tarkoitetun yhdistyksen perustamisessa on lähtökohtaisesti toimintaa, josta aiheutuu vahinkona ilmenevää haittaa yhdistykselle (Halila - Tarasti: emt. s. 229).

Grani Tennis ry on todennut, että A oli ollut aktiivisesti myötävaikuttamassa Kauniaisten Tennisseura ry:n perustamisessa ja A oli kohdentanut uuden seuran markkinointia Grani Tenniksen jäsenkuntaan. Uuden seuran internet-sivut olivat avautuneet A:n yrityksen nimiin rekisteröidyssä internet-osoitteessa. Osoituksena A:n osallistumisesta uuden seuran perustamiseen ja mainostamiseen Grani Tennis ry on vedonnut kirjallisena todisteena 23.8.2009 päivättyyn sähköpostiviestiin ”Hei tenniksen ystävä”. Viestissä yhteystiedoissa mainitaan A:n puhelinnumero. Lisäksi asiassa on vedottu kirjallisena todisteena Kauniaisten Tennisseuran perustamiskirjaan.

A on suullisessa käsittelyssä kertonut, että hän ei ollut mukana uuden seuran perustamisessa tai sen mainostamisessa. Uuden seuran toiminta ei ollut Grani Tennis ry:n vastaista. Seuraa oli ollut perustamassa A:n täysi-ikäinen tytär. A oli antanut seuran käyttöön lyhyeksi aikaa hänen yrityksensä nimiin rekisteröidyn internet-osoitteen. Lisäksi hänen puolisonsa käytössä ei ollut tuolloin matkapuhelinta ja tämän vuoksi yhteystietoihin oli laitettu A:n matkapuhelimen numero. A ei ollut vastannut yhteenkään tiedusteluun eikä hän ollut ollut markkinoimassa uutta seuraa.

K-ML on kertonut, että Kauniaisten Tennisseura oli houkutellut seuraan Grani Tennis ry:n jäseniä. K-ML on kertonut, että hänen käsityksensä mukaan A:n yhdistää Kauniaisten Tennisseuraan se, että hän oli antanut yhtiönsä nimiin rekisteröidyn internet-osoitteen seuran käyttöön. Lisäksi uuden seuran perustamisessa ja toiminnassa oli mukana A:n perheen jäseniä. Muutoin suullisessa käsittelyssä kuulluilla HL:llä, JK-T:llä tai JK:lla ei ole ollut välittömiä havaintoja uuden seuran perustamisesta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Grani Tennis ry:n säännöissä ei ole kielletty kilpailevaan seuraan kuulumista. Näin ollen olennaista on se, onko A aktiivisesti osallistunut kilpailevan seuran perustamiseen ja markkinointiin. Kirjallisten todisteiden ja suullisessa käsittelyssä esitetyn todistelun perusteella A:n rooli Kauniaisten Tennisseuran perustamisessa on jäänyt epäselväksi. A ei ole ollut kirjallisena todisteena esitetyn perustamiskirjan mukaan ainakaan perustetun uuden seuran perustajajäsen eikä hän ole kuulunut seuran hallitukseen. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että A olisi ollut mukana aktiivisesti mainostamassa uuden seuran toimintaa. A on tosin antanut lyhyeksi ajaksi uuden seuran käyttöön oman yrityksensä hallinnassa olleen internet-osoitteen. Tälle on ollut kuitenkin ymmärrettävä syy, koska A:n täysi-ikäinen tytär oli ollut perustamassa uutta seuraa ja tätä kautta seura on saanut käyttöönsä internet-osoitteen nopeasti. Lisäksi uuden seuran mainoskirjeessä oli ollut yhteystietojen kohdalla A:n matkapuhelimen numero. Tässä yhteydessä ei ollut mainittu kuitenkaan A:n nimeä ja numero oli A:n uskottavan ilmoituksen mukaan annettu lyhyeksi aikaa A:n puolison käyttöön, kun tällä ei ollut ollut muuta matkapuhelinnumeroa tuolla hetkellä käytössään.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n toiminta ei ole ollut laadultaan sellaista, että sitä voitaisiin pitää uuden seuran aktiivisena mainostamisena ja siten Grani Tennis ry:tä huomattavasti vahingoittavana toimintana. Toisaalta ei myöskään ole täysin selvää, että uusi seura suoraan kilpailisi Grani Tennis ry:n kanssa. A:n menettelyyn ei ole liittynyt myöskään mitään hyvien tapojen vastaista toimintaa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n toiminta ei ole ollut laadultaan ja laajuudeltaan sellaista, että sitä voitaisiin pitää Grani Tenniksen sääntöjen 4 §:n tarkoittamana hyvien tapojen vastaisena yhdistystä haittaavana toimintana taikka yhdistyslain 14 §:n tarkoittamana jäsenen menettelynä yhdistyksessä tai sen ulkopuolella, joka huomattavasti vahingoittaa yhdistystä.

(b) Hallituksen toiminnan vaikeuttaminen

Yhdistystoimintaan kuuluu myös se, että yhdistyksen sisällä voi olla sisäinen oppositio. Tällainen oppositio voi vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa eikä kaikkea oppositiotoiminnan aiheuttamaa haittaa ja vaivaa voida katsoa yhdistyksen vahingoittamiseksi. Myös yhdistyksen sisäinen kritiikki ja yhdistyksen johtohenkilöiden yhdistyksen sisäinen asiallinen kritiikki on lähtökohtaisesti hyväksyttävää. Perättömien tietojen levittäminen julkisuuteen voi sen sijaan olla yhdistystä vahingoittavaa toimintaa (Riitesuo: emt. s. 192-196).

Grani Tennis ry:n puolesta on suullisessa käsittelyssä todettu, että A oli omissa nimissään sekä myös puolisonsa valtuuttamana esittänyt seuran hallitukselle vuoden 2009 alusta laskettuna yli 60 erilaista sähköpostitse tai kirjallisesti toimitettua kysymystä, joissa oli edellytetty seuran hallitukselta tiettyjä toimenpiteitä taikka moitittu hallituksen tai sen yksittäisen jäsenen toimintaa sekä uhkailtu tietyillä seuraamuksilla. Viestiketjujen laajuus oli ollut kaikkiaan 106 sivua. Kysymys ei ollut Grani Tennis ry:n käsityksen mukaan enää normaalista yhdistyksen toiminnan kritisoinnista, vaan taustalla olivat muut syyt.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n puoliso oli toiminut Grani Tenniksen päävalmentajana ja hoitanut päävalmentajan tehtävää työsopimussuhteessa Grani Tenniksen kanssa. Työsuhteeseen liittyen A:n puolisolle oli annettu kirjallinen huomautus. Työsopimus oli sittemmin irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Tämän jälkeen A on omissa nimissään ja myös puolisonsa asiamiehenä kirjelmöinyt seuralle sekä työsuhteen päättymiseen liittyneistä asioista että esittänyt kritiikkiä ja arvostellut seuran toimintaa muutoinkin.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n osalta tarkasteltavaksi voidaan ottaa vain sellaiset sähköpostiviestit ja muut kirjelmät, jotka ovat A:n itsensä omissa nimissään tai asiamiehenä laatimia. Sen sijaan A:n puolison omissa nimissään laatimia kirjelmiä ei A:n osalta voida ottaa huomioon.

Grani Tennis ry on tältä osin vedonnut kirjallisina todisteina seuraaviin kirjelmiin osoituksena hallituksen toiminnan vahingoittamisena:

(1) A:n sähköpostiviesti 24.3.2009

(2) A:n sähköpostiviestit 21.4.2009 ja 22.4.2009

(3) A:n puolisonsa asiamiehenä toimittama sähköpostiviesti 12.6.2009

(4) A:n puolisonsa asiamiehenä toimittama sähköpostiviesti 12.6.2009

(5) A:n puolison kirje seuran jäsenille 21.6.2009

(6) Ylimääräisen yhdistyskokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus 2.7.2009

(7) A:n puolison sähköpostiviesti 2.6.2009 koskien ylimääräisen yhdistyksen kokouksen koollekutsumista

(8) A:n puolison sähköpostiviesti 2.7.2009 seuran jäsenille

(9) A:n kirje 1.12.2009 seuralle

(10) A:n esitys seuran kevätkokoukselle

(11) A:n kirje 15.6.2010 seuran vuosikokouksen sihteerille ja hallitukselle

(12) A:n kirje 14.7.2009 seuran hallituksen puheenjohtajalle.

Edellä luetelluista viesteistä muut viestit lukuun ottamatta viestejä 5-8 ovat sellaisia, jotka ovat A:n omissa nimissään tai puolisonsa asiamiehenä laatimia. Nämä voidaan ottaa huomioon A:n menettelyä arvioitaessa.

A on kertonut, että hänen puolisonsa oli saanut keväällä 2009 Grani Tennis ry:n työnantajana antaman varoituksen. A oli kokenut, että seura pyrki ”savustamaan” hänen puolisonsa pois Grani Tennis ry:n palveluksesta. A oli pyrkinyt auttamaan puolisoaan ja lähestynyt tässä tarkoituksessa puolisonsa asiamiehenä Grani Tennis ry:n hallintoa. Lisäksi A oli kirjelmissään nostanut esille muitakin asioita, joiden osalta hän oli kokenut seuran toiminnassa olevan kehitettävää. Hän ei ollut käyttänyt asiatonta kieltä eikä kirjelmistä ollut aiheutunut haittaa seuralle.

Grani Tennis ry:n hallituksen jäsenet HL, JK-T, JK ja K-ML ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että A oli aloittanut kirjelmöinnin sen jälkeen, kun seura oli työsopimukseen perustuen antanut tammikuussa 2009 kirjallisen varoituksen A:n puolisolle. A:n kirjelmöinnin alkamisen jälkeen esimerkiksi hallituksen kokoukset olivat pidentyneet noin 1-1,5 tunnilla, koska hallitus oli joutunut kokouksissaan käsittelemään A:n kirjelmiä. Lisäksi hallituksen jäsenistä ainakin HL ja JK olivat keskustelleet usein myös puhelimitse A:n kanssa. Keskustelut eivät olleet edenneet tai johtaneet asian ratkaisemiseen, vaan seuran hallituksen annettua A:lle vastauksen, A oli esittänyt tämän jälkeen uuden kysymyksen. HL, JK-T, JK ja K-ML ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että samanaikaisesti, kun A:n asian hoitaminen oli vienyt hallituksen aikaa, seura rakennutti uutta tennishallia. Tennishallin rakennuttaminen oli aikaa vievää ja tämän vuoksi hallitus oli kokenut tarpeettomaksi ja hallin rakentamiseen nähden suhteettomaksi sen, että A:n ja hänen puolisonsa asian hoitaminen oli vienyt niin paljon aikaa.

JK-T on edelleen kertonut, että A:n viesteissä ja aloitteissa ei ollut kysymys yhdistyksen toiminnan kehittämisestä. Viestien lähettämisen taustalla olivat muut syyt ja syyt, jotka liittyivät hänen puolisonsa työsopimuksen irtisanomiseen. JK-T:n arvion mukaan asetelma oli yhdistyksessä poikkeuksellinen, koska aloitteet olivat joko yhdistyslain vastaisia ja A:n lisäksi muut tahot eivät olleet A:n kanssa samaa mieltä. Yhdistysdemokratiaan ei kuulunut se, että yksi jäsen työllistää kysymyksillään yhdistyksen hallituksen. Seuran hallituksen aikaa meni tarpeettomien asioiden käsittelemiseen. A:n menettelyn johdosta esimerkiksi yhdistyksen kevätkokous 23.3.2010 oli ”kaoottinen”.

Seuran hallituksen puheenjohtaja JK on kertonut, että hallitus pyrki analysoimaan A:n aloitteet ja vastaamaan niihin. Vastaamisen seurauksena A teki kuitenkin aina uusia kysymyksiä. JK:n arvion mukaan A:n menettelyssä ei ollut kysymys normaalista yhdistyksen asioihin vaikuttamisesta.

HL on todennut, että A:n kielenkäyttö ei ollut loukkaavaa tai asiatonta. Hallituksen puheenjohtaja JK oli puolestaan kokenut yhteydenotot painostaviksi ja hänet oli ”teilattu” huonoksi ja ymmärtämättömäksi ihmiseksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n viestintä on kohdistunut yksinomaan seuran hallitukselle tai seuran jäsenille. Kirjallisina todisteina esitettyjen A:n laatimien kirjelmien ja sähköpostiviestien sisältö ei ole ollut loukkaavaa, vaan viestit ovat olleet sisällöltään seuran toimintaa arvostelevia tai niissä on tehty erilaisia aloitteita seuran hallitukselle. Myöskään suullisessa käsittelyssä esitetyn todistelun perusteella ei voida päätellä, että A:n kielenkäyttö yhteydenottojen aikana olisi ollut asiatonta. Tällaista päätelmää ei voida tehdä myöskään JK:n kertoman perusteella, vaikkakin hän oli kokenut puhelinkeskustelut painostavina.

Viesteistä ja muista yhteydenotoista on epäilemättä aiheutunut seuran hallitukselle ylimääräistä työtä ja vaivaa. Viestit ovat liittyneet joko A:n puolison työsopimuksen irtisanomiseen tai sitten A on esittänyt arvostelua tai aloitteita yhdistyksen toiminnan ja hallinnon kehittämiseen. Grani Tenniksen puolesta on todettu, että A:n tavoitteena ei ollut kehittää yhdistyksen toimintaa ja että viestinnän tarkoitukset olivat muut kuin yhdistysdemokratiaan kuuluvat normaalit keinot.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei yhdistyksestä erottamisen perusteeksi riitä se, että jäsen ei miellytä yhdistyksen hallitusta tai jäsenten enemmistöä. Perusteeksi ei sellaisenaan riitä sekään, että yhdistyksen jäsen ajaa yhdistyksessä omaa tai toisen etua (Halila – Tarasti: emt. s. 231 ja Riitesuo: emt. s. 202). A:n seuraan kohdistamien yhteydenottojen vaikuttimena on voinut olla hänen puolisonsa työsopimuksen päättämiseen perustuvat syyt. A:lla on ollut puolisonsa irtisanomisen jälkeen peruste tarkastella seuran toimintaa kriittisesti eikä tällainen peruste ole sellaisenaan moitittavaa eikä hyvien tapojen vastaista. A:n kiinnostuksen herääminen Grani Tennis ry:n asioita kohtaan vasta sen jälkeen, kun Grani Tennis ry oli irtisanonut A:n puolison työsuhteen, ei osoita yhteydenpidon taustalla olleen huonojen tapojen vastaisia syitä tai muita epäasiallisia vaikuttumia. On päinvastoin luonnollista, että irtisanomisen seurauksena yhdistyksen jäsen kiinnittää huomiota myös yhdistyksen muuhun toimintaan ja kohdistaa yleisempää kritiikkiä seuran hallitukselle. Se, että seuran hallituksen jäsenet pitävät kirjelmiä tarpeettomina tai turhina, ei osoita hyvien tapojen vastaisuutta.

Viestejä ja muita yhteydenottoja on ollut lukumäärältään yli 60. Viestiketjujen laajuus on ollut esitetyn selvityksen mukaan 106 sivua. Tämä viestien määrä on ajoittunut noin puolentoista vuoden ajanjaksolle. Viestien ja muiden yhteydenottojen määrä on epäilemättä poikennut muiden jäsenten esittämien viestien määrästä. Kuitenkaan viestien ja yhteydenottojen määrä ja niiden laajuus ei ole ollut noin puolentoista vuoden ajanjaksoon suhteutettuna siinä määrin suuri, että tämä voisi olla peruste katsoa A:n viestinnän olleen hyvien tapojen vastaista.

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että seuran säännöissä oleva erottamisperuste ”hyvien tapojen vastainen toiminta” on tulkinnanvarainen erityisesti tämänkaltaisissa tilanteissa, jossa seura väittää hyvien tapojen vastaisuuden ilmenevän seuran hallitukselle toimitetuista lukuisista kirjelmistä tai muista yhteydenotoista. Tällaisessa tilanteessa jäsenen erottaminen on hänen menettelyynsä nähden ennakoimaton ja ankara seuraamus. Tätä seuran reaktion ankaruutta korostaa se, että A:lle ei ollut myöskään annettu hallituksen toimesta ensin huomatusta tai varoitusta, vaan seura oli edennyt heti erottamismenettelyyn.

Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että viestien sisältö ei ole ollut laadultaan sellaista, että niitä voitaisiin pitää Grani Tenniksen sääntöjen 4 §:n tarkoittamana hyvien tapojen vastaisena yhdistystä haittaavana toimintana taikka yhdistyslain 14 §:n tarkoittamana jäsenen menettelynä yhdistyksessä tai sen ulkopuolella, joka huomattavasti vahingoittaa yhdistystä. Myöskään viestien lukumäärä tai laajuus ei ole ollut määrältään sellainen, että viestejä voitaisiin tällä perusteella pitää seuran sääntöjen tai yhdistyslain 14 §:n mukaisena erottamisperusteena.

V Yhteenveto ja johtopäätös erottamisperusteista

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että esitetyt perusteet seuran jäsenyydestä erottamiselle eivät ole yksittäisinä eivätkä myöskään kokonaisuutena arvioiden sellaisia, että ne riittäisivät seuran jäsenyydestä erottamiseen. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei seuralla ole ollut riittäviä perusteita erottaa A:ta seuran jäsenyydestä.

VI Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

A:n valitus hyväksytään, joten Grani Tennis ry on velvollinen korvaamaan hänen lautakuntakulunsa. A:n vaatimus on määrältään arvonlisäveroineen 4 944,60 euroa. A:n asiamiehen palkkioperuste on 120 euroa tunnilta. Palkkioperuste on määrältään kohtuullinen. Palkkiovaatimuksen mukaan asian hoitamiseen on käytetty aikaa 33,5 tuntia. Laskuerittelyn perusteella asian hoitamiseksi suoritetut toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia. Lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus on siten perusteltu.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Grani Tennis ry:n hallituksen päätös 5.10.2010 kumotaan siltä osin kuin A on erotettu Grani Tennis ry:n jäsenyydestä.

Grani Tennis ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 4 944,60 eurolla.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Risto Jalanko Timo Ojala puheenjohtaja sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Erkki Aurejärvi, Pia Ek, Jukka Sippo ja Jukka Virtanen.