35/2021 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                         PÄÄTÖS          Nro 35/2021

 

                                                                                                13.12.2021        Diaarinro 35/2021

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 25.11.2021 nro 15/2021–2022  

 

ASIA         

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

Jääkiekon SM-liiga Oy

 

 

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

 

Jääkiekon SM-liigan 24.11.2021 pelatussa ottelussa Sport – Pelicans peliajassa 18:25 Pelicansin pelaaja A on taklannut kiekollisen tilanteen ulkopuolella kiekotonta Sportin pelaajaa B:tä. Taklauksesta ei ottelussa tuomittu rangaistusta.

 

Tilannehuone on katsonut tilanteen. Päävideotuomari on asettanut kyseisen tilanteen kurinpitokäsittelyyn katsoen, että tilanteesta tulisi määrätä A:lle ottelurangaistus pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta sääntökirjan säännön 48 perusteella.

 

Kurinpitodelegaatio on kuullut A:ta/Pelicansia sekä katsonut tilannetta koskevan videotallenteen. Taklauksen kohteena ollut B on joutunut jättämään ottelun taklauksen johdosta kesken.

Kurinpitodelegaatio on todennut, että Pelicans on ollut aloittamassa omalta alueelta hyökkäystään. Samanaikaisesti painottomalta puolelta kohti kiekollista tilannetta/keskialuetta ovat luistelleet lähes rinnakkain A ja B. B:llä on ollut katse kiekollisessa pelitilanteessa. B-aloituspisteiden välissä A on lopettanut luistelupotkut ja jatkanut liikettään liukuen. Tämän jälkeen A on leikannut B:n eteen tehden samalla taklausliikkeen. Kontakti on tapahtunut lähes pelkästään B:tä päähän, eikä pelaajien välillä ole ollut juuri muuta kontaktia.

Kurinpitodelegaatio on todennut, että kyse oli sääntöjen vastaisesta päähän kohdistuneesta taklauksesta. Kurinpitodelegaatio on todennut saamaansa lausumaan viitaten, ettei se pidä A:n/Pelicansin lausumassa esitettyä kertomusta tilanteesta uskottavana.

Kurinpitodelegaatio on todennut, että Liigan hallituksen tekemän päätöksen perusteella selkeä päähän kohdistuva taklaus arvostetaan edelleen viiden ottelun mittaiseksi pelikielloksi. Mikäli taklaajan teko osoittaa moitittavuutta, rangaistusta korotetaan viidestä ottelusta kurinpitodelegaation harkinnan mukaan. Päähän kohdistuvat kontaktit, jotka eivät ole selviä taklaustilanteita tai joissa kontaktin voimakkuus tai osuman aiheuttavan pelaajan toiminnan moitittavuus on vähäinen, voidaan arvioida alle viiden ottelun pelikiellon arvoisiksi, ottaen huomioon kaikki pelitilanteen olosuhteet ja pelaajien toiminta pelitilanteessa.

Rangaistusharkinnan osalta kurinpitodelegaatio on todennut, että tilanteessa on tapahtunut pelaajan suorittama taklaus kiekottomaan vastustajaan, jossa kontakti on kohdistunut pelaajan päähän. Taklaus on aiheuttanut vastustajan loukkaantumisen. Kurinpitodelegaatio on harkinnut, että A:n taklaus on ottelurangaistuksen arvoinen ja arvostanut sen Liigan linjauksen mukaisesti viiden ottelun arvoiseksi, koska taklauksessa ei ole ollut perusteita alentaa eikä toisaalta korottaa rangaistusta. Pelikiellon pituuden osalta delegaatio on ottanut rangaistusharkinnassa huomioon edellä todetut seikat, kuluvan kauden päähän kohdistuneista taklauksista annetut pelikieltojen kestot sekä tilanteen kokonaisuudessaan. A:lla ei ole ollut huomioon otettavaa kurinpitohistoriaa Liigasta.

Kurinpitodelegaatio on määrännyt Pelicansin A:lle viiden (5) ottelun pelikiellon.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 


A on valituksessaan vaatinut, että hänelle määrättyä pelikieltoa alennetaan.

Viiden ottelun pelikielto ei ole tilanteesta oikeudenmukainen seuraamus suhteessa muihin Liigassa tapahtuneisiin päähän kohdistuneisiin taklauksiin ja niistä määrättyihin seuraamuksiin.

Kurinpitodelegaation päätöksen perusteluissa on todettu, että A tekee selvän taklausliikkeen. A on kuitenkin kertonut olleensa tilanteessa hieman B:n edellä ja myös hänen oma katseensa on ollut kiekossa. A on havainnut B:n sivusilmällä ja hänen tarkoituksensa on ollut estää tätä pääsemästä puolustuspuolelle, mikä on puolustajan tehtävä tuossa tilanteessa. A on valmistautunut hieman tulevaan olkapää-olkapää-kontaktiin, mutta havainnut viime tingassa, ettei B ollut valmis kontaktiin, jolloin hän on yrittänyt päästää takaa tulevan pelaajan lopulta "läpi" ja näin välttää isomman kontaktin. Hidastuskuvasta näkyy, että väitetty "taklausliike" on lopulta tullut siitä, että A on yrittänyt välttää kontaktin ja B:n osuma on riuhtaissut hänen olkapäätään taakse. Tilanteessa B:n leuka on pelaajien pituuserosta johtuen osunut epäonnisesti A:n kypärään. A:n taklaus ei siis ole osunut B:tä päähän, vaan epäonnisen vahinko-osuman on aiheuttanut kypärä.

Osuma ei ole ollut vältettävissä, sillä A on yrittänyt viime tingassa pienentää kontaktia. Lisäksi on muistettava, että kysymyksessä on kontaktilaji, jossa blokkaaminen ja vastustajan estäminen kuuluvat peliin.

A on todennut ymmärtävänsä vakavan suhtautumisen päähän kohdistuneisiin taklauksiin. Tästä syystä kurinpitodelegaation toteamus siitä, ettei se pidä A:n lausumassa esitettyä luotettavana, on ollut loukkaava. A ei missään tilanteessa halua vahingoittaa vastustajaa ja tilanteen jälkeen käydyssä keskustelussa myös B on todennut kysymyksessä olleen epäonninen tilanne, joita jääkiekossa valitettavasti joskus sattuu. A:lla ei missään nimessä ole ollut vahingoittamisyritystä, josta viiden ottelun pelikielto olisi perusteltu. A:n kunnioituksesta peliä ja kanssapelaajia kohtaan kertoo myös se, ettei hän ole kertaakaan aiemmin 500 ottelun ammattilaisuransa aikana joutunut tekemisiin kurinpidon kanssa.

Viiden ottelun pelikielto tuntuu suorastaan "oikeusmurhalta" esimerkiksi suhteessa C:n D:hen kohdistamaan taklaukseen (Pelicans-Saipa 27.11.2021), josta ei määrätty pelikieltoa.

Pelaajien reilu ja tasavertainen kohtelu sekä tuomioiden oleminen linjassa on ensiarvoisen tärkeää. Tältä osin on otettava huomioon, että kysymyksessä on pelaajien toimeentulo, johon saadut sakkorangaistukset merkittävästi vaikuttavat. Lisäksi nousevat kurinpidolliset kertoimet vaikuttavat tulevaisuudessa jaettaviin tuomioihin korottavasti. Pelaamatta jäävät ottelut vaikeuttavat myös seuraavan kauden sopimusneuvotteluita.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajan vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään.

 

Kurinpitodelegaatio on ratkaissut asian oikein katsoessaan, että kysymyksessä on ollut sääntöjenvastainen päähän tai niskan/kaulan alueelle kohdistuva taklaus ja määrännyt A:lle viiden ottelun pelikiellon. Kurinpitodelegaation päätöksessä taklauksen rangaistavuudesta todetut seikat ilmenevät tilannetta koskevalta videotallenteelta.

 

Asiassa on olennaista, että sekä A että taklauksen kohteena oleva B ovat olleet kiekottomia pelaajia, joilla ei siten lähtökohtaisesti ole ollut syytä odottaa joutuvansa taklauksen kohteeksi. Tästä huolimatta A on keskeyttänyt ensin luistelupotkut, ottanut tukevan haara-asennon ja tehnyt tämän jälkeen selkeän taklausliikkeen kohti vastustajaa. Taklausliikkeen johdosta A on osunut olkapäällään B:tä päähän. Taklausliike ei ole ollut valituksessa esitetty välttämisyritys eikä kysymys ole ollut vahinko-osumasta.

 

Kiekottoman pelaajan estäminen on sallittua vain rajallisella tavalla ja kiekottoman vastustajan taklaaminen ja estäminen on jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyä. Näin ollen vain kiekollisen vastustajan taklaamistilanteessa tulee arvioitavaksi, olisiko taklaajan osuminen päähän ollut vältettävissä ja olisiko kysymyksessä siten päähän osumisesta huolimatta sääntöjen sallima taklaus. A:n taklaus ei näin ollen ole ollut lainkaan sallittu, eikä osuman vältettävyyttä siten ole ollut tarpeen arvioida. 

 

Kurinpitodelegaation arviointi on perustunut tilannetta koskevaan tallenteeseen sekä A:n lausumassa todettuun, jolloin päätöksessä on otettu kantaa A:n väitteeseen siitä, että kysymyksessä oli ollut vahinko.

 

Pelikiellon keston osalta Liigan hallitus on tehnyt kaudella 2019-2020 päätöksen siitä, että kurinpidossa selkeästä päähän kohdistuvasta taklauksesta annetaan viiden ottelun pelikielto. A:lle on määrätty tämän lähtökohdan mukainen pelikielto. Rangaistusta voidaan kurinpitodelegaation harkinnan mukaan korottaa, mikäli taklaus osoittaa moitittavuutta. Sellaiset päähän kohdistuneet kontaktit, jotka eivät ole selviä taklaustilanteita, tai joissa kontaktin voimakkuus on vähäinen, voidaan vastaavasti pelitilanteen olosuhteet ja pelaajien toiminta huomioon ottaen arvioida alle viiden ottelun arvioisiksi.

 

Valituksessa viitattu C:n tilanne on ollut siltä osin verrattavissa A:n tilanteeseen, että molemmissa kiekottomat pelaajat ovat liikkuneet suunnilleen samaan suuntaan toistensa kanssa ja kiekottomien pelaajien kesken on tapahtunut toisen pelaajan olkapään osuminen toisen pelaajan päähän.

 

C:n tilanne eroaa kuitenkin A:n tilanteesta siltä osin, ettei C ole tehnyt minkäänlaista taklausliikettä vastustajaa kohti, vaan vastustaja on luistellut C:tä päin ja törmännyt pää edellä C:n olkapäähän. Pelaajien kontaktin jälkeen C:n käsivarsi on noussut ilmaan, mutta se ei ole enää aiheuttanut kontaktia vastustajaan. C:llä ei ole ollut tilanteessa väistämisvelvollisuutta, eikä hän ole syyllistynyt estämiseen tai tehnyt minkäänlaista taklausliikettä. Tilanteessa on tapahtunut törmäys, joka on johtunut siitä, että vastustajajoukkueen pelaaja on katsonut vain kiekollisen pelitilanteen suuntaan, eikä ole havainnoinut liikesuuntaansa. C:n tilanteessa ei ole ollut rikettä ja kurinpitodelegaatio on ratkaissut tilanteen oikein.

 

 

VASTASELITYS

 

A ei ole antanut häneltä pyydettyä vastaselitystä.

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Sovellettavat sääntömääräykset ja kysymyksenasettelu

 

Liigan kurinpitosääntöjen 3 §:n a-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä henkilöä, joka rikkoo Liigan tai sen osakkaiden voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä, päätöksiä tai ohjeita. Kurinpitokäsittelyssä rangaistukseksi voidaan kurinpitosääntöjen 10 §n d-kohdan nojalla määrätä peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

 

Jääkiekon sääntökirjan 2021 – 2022 sääntö 48 koskee sääntöjenvastaista taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Sääntökohdassa 48.1. todetaan seuraavaa:

 

Ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

 

Taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

 

Kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan.

 

Jos pelaaja suorittaa vartalotaklauksen vastustajaan, joka kuljettaa kiekkoa kohti taklaajaa pitäen päätään alhaalla eikä taklaaja käytä ylöspäin suuntautuvaa liikettä vastustajaan tai iske vartaloaan ylös vastustajaan, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän.

 

Sääntöjenvastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan tuomitaan rangaistus, jos joku seuraavista kohdista täyttyy pelaajan taklatessa vastustajaa:

 

(I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

 

(ll) Pelaaja, joka ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

 

(III) Pelaaja, joka ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

 

(IV) Pelaaja, joka hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

 

Määritettäessä oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon:

 

(V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten päähän tai niskaan/kaulaan.

 

(VI) Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi.

 

(VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

 

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko A:n pelikieltoon johtaneessa tilanteessa ollut kysymys sääntöjenvastaisesta taklauksesta päähän ja tämän jälkeen mahdollisesti vielä siitä, onko A:lle määrätty pelikielto ollut kohtuullinen ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

 

Onko kysymyksessä ollut päähän kohdistunut taklaus?

 

Kurinpitodelegaation päätöksessä tarkoitettu tilanne näkyy oikeusturvalautakunnalle toimitetusta videotallenteesta.

 

Tallenteesta ilmenee, että A ja B luistelevat samansuuntaisesti kiekottomina pelaajina kohti kiekollista pelitilannetta, kun A lopettaa luistelupotkut ja liukuu eteenpäin, leikaten B:n vasemmalta puolelta tämän eteen. B:n katse on kiekollisessa pelitilanteessa eikä hän näytä havaitsevan lähestyvää A:ta, joka tekee samalla olkapäällään taklausliikkeen, joka osuu B:tä päähän. A on siten tilanteessa kontaktin ottava pelaaja, joka on vastuussa toiminnastaan. A:n vastuuta toiminnastaan korostaa edelleen se, että molemmat pelaajat ovat olleet tilanteessa kiekottomia. Päähän kohdistuvan taklauksen rangaistavuus ei edellytä myöskään sen enempää vahingoittamistarkoitusta kuin kohdepelaajan loukkaantumistakaan vaan nämä voisivat tulla kysymykseen kurinpitoseuraamuksen koventamisperusteena.

 

Tallenteen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että A on osuessaan taklauksellaan B:tä päähän kohdistanut tämän päähän iskun ja että A:n menettely on merkinnyt jääkiekon sääntökirjan säännön 48 mukaista päähän kohdistuvaa taklausta. Kurinpitodelegaatio on näin ollen voinut määrätä A:lle pelikiellon.

 

Pelikiellon pituus

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Päähän kohdistuvat taklaukset ovat jääkiekon sääntöjen mukaan kiellettyjä. Lautakunta pitää päähän kohdistuvia taklauksia moitittavina ja tällaisiin taklauksiin sisältyy aina riski siitä, että taklauksen kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Näissäkin taklauksissa on kuitenkin eroja taklauksen vaarallisuuden ja taklaavan pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.

 

Liigan hallitus on päätöksellään 29.9.2020 tarkentanut kurinpitoa koskevia linjauksia, missä yhteydessä on luovuttu kategorisesta viiden ottelun minimirangaistuksesta päähän kohdistuvien taklausten osalta. Päivitettyjen linjausten mukaan kurinpitodelegaatio mittaa rangaistukset seuraavien periaatteiden mukaisesti:

 

1.     Selkeä päähän kohdistuva taklaus arvostetaan viiden (5) ottelun mittaiseksi pelikielloksi.

 

2.     Mikäli taklaajan teko osoittaa moitittavuutta, rangaistusta korotetaan viidestä ottelusta delegaation harkinnan mukaan. Moitittavuutta osoittavat esimerkiksi taklauksessa hyppääminen, tarkoituksellisesti päähän suunnattu kontakti, pelitilanteeseen nähden ylikova vauhti tai kolmantena pelaajana tilanteeseen tuleminen.

 

3.     Päähän kohdistuvat kontaktit, jotka eivät ole selviä taklaustilanteita tai joissa kontaktin voimakkuus tai osuman aiheuttavan pelaajan toiminnan moitittavuus on vähäinen, voidaan arvioida alle viiden ottelun pelikiellon arvoisiksi, kaikki olosuhteet ja pelaajien toiminta pelitilanteessa huomioon ottaen.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Liiga on 8.9.2021 päivätyssä kauden 2021-2022 kurinpitolinjauksissa uudistanut aikaisemmat linjaukset ja ilmoittanut jatkavansa tiukkaa suhtautumistaan päähän kohdistuneisiin taklauksiin.

A on valituksessaan vedonnut kurinpitodelegaation päätökseen kuluvalta kaudelta 2021-2022, jossa SaiPan C:lle ei määrätty vastustajan päähän kohdistuneesta kontaktitilanteesta pelikieltoa. Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytettävissään myös C:n tilannetta koskeva videotallenne sekä kurinpitodelegaation päätös.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tallenteelta ilmenevän mukaisesti vastustajan pää on osunut C:n olkapäähän. Kurinpitodelegaatio on kuitenkin kontaktia ja sen rangaistavuutta harkitessaan ottanut huomioon sen niin ikään tallenteelta ilmenevän seikan, ettei C ole ennen kontaktia tehnyt minkäänlaista taklausliikettä. Kurinpitodelegaatio on arvioinut tilanteen törmäykseksi, joka on johtunut siitä, että vastustajajoukkueen pelaaja on katsonut vain kiekollisen tilanteen suuntaan eikä ole havainnoinut luistelusuuntaansa.

 

Edellä todettuun viitaten oikeusturvalautakunta toteaa, että A:n tilanteesta poiketen kurinpitodelegaatio on katsonut C:n tilanteen tahattomaksi törmäykseksi. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kontaktitilanteen sääntöjen vastaisuutta ja rangaistavuutta on A:n kohdalla perustellusti arvioitu toisella tavoin kuin C:n kohdalla eikä A:lle määrätyn seuraamuksen voida siten C:n tilannetta koskevan päätöksen perusteella katsoa poikkeavan Liigan kurinpitokäytännöstä. Ottaen lisäksi huomioon, että A:lle tuomittu viiden ottelun pelikielto vastaa SM-liigan hallituksen linjauksen mukaan selkeästä päähän kohdistuvasta taklauksesta lähtökohtaisesti annettavaa pelikieltoa, ei A:lle määrättyä pelikieltoa voida edellä todettuun nähden pitää muutenkaan liian ankarana.

 

Johtopäätös

 

Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 25.11.2021 nro 15/2021–2022 ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                      Sanna Holkeri

puheenjohtaja                                 sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Pekka Lindroos, Tuomas Ojanen ja Pekka Timonen.