16/ 2015 Jääkiekko Kurinpitomenettely - Kuulemisvelvollisuus - Kurinpitosäännöt Kurinpito - Pelikielto - Sopimaton käytös

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 16/2015

28.5.2015                   Diaarinro 14/2015

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös

30.3.2015 (nro 24/2014-15)

ASIA

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS

Kurinpitäjän päätös

Suomen Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen kurinpitäjä on päätöksellään 19.3.2015 määrännyt A:lle kolmen (3) sarjaottelun pelikiellon. Määrätty pelikielto perustuu 14.3.2015 pelatusta ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin ja kurinpitäjä on sääntöperusteena viitannut jääkiekon sääntökirjan kohtaan 123 eli selästä taklaaminen.

Valitusvaliokunnan päätös

A on valittanut valitusvaliokuntaan ja todennut valituksessaan, että erotuomariraportin perusteella kysymys ei ole voinut olla selästä taklaamisesta. A on todennut, ettei hän ollut tietoinen, minkä sääntöperusteen nojalla kurinpitoseuraamusta oltiin määräämässä ja tämän vuoksi asian käsittely tulisi lopettaa.

Valitusvaliokunta on päätöksessään todennut, että kurinpitopäätöksessä oli virheellisesti viitattu selästä taklaamista koskevaan sääntökohtaan. Erotuomariraportin perusteella oikea sääntökohta olisi ollut kohta 116 eli sopimaton käytös erotuomaria kohtaan. Virheellisellä sääntökohdalla ei ollut vaikutusta erotuomariraportin sisältöön eikä arvioon teon rangaistavuudesta. Erotuomariraportin perusteella A oli uhkaavaan sävyyn protestoinut erotuomarin ratkaisua. Myös ottelun toinen erotuomari oli kuullut uhkauksen. Erotuomari oli laatimansa raportin perusteella kokenut tulleensa uhatuksi. A oli menetellyt sääntökirjan kohdan 116 vastaisesti ja valitusvaliokunta muuttaen sääntökohtaa pysytti A:lle määrätyn kolmen ottelun pelikiellon.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että valitusvaliokunnan päätös kumotaan ja A:lle määrätty pelikielto poistetaan ja että Suomen Jääkiekkoliitto ry velvoitetaan palauttamaan valitusvaliokunnan käsittelymaksu 200 euroa.

Kurinpitäjä määräsi pelikiellon selästä taklaamista koskevan sääntökohdan 123 perusteella. Erotuomariraportin perusteella selästä taklaamista ei ollut tapahtunut ja tällä perusteella A oli valittanut valitusvaliokunnalle. Valitusvaliokunta muutti sääntöperustetta ilman, että A:lle olisi varattu tilaisuutta lausua asiasta tai antaa lisäselvitystä. Valitusvaliokunnan menettely ei ollut oikeudenmukaista.

Erotuomariraportti on sisällöltään yleisluonteinen eikä raportista ilmene toiminta, jota voitaisiin pitää sopimattomana käytöksenä erotuomaria kohtaan. Erotuomariraportti perustuu mielikuviin, ei tekoihin tai sanoihin. Tuomarin tulee kyetä raportissaan kertomaan tapahtumat riittävän tarkasti eikä raportti voinut perustua subjektiiviseen kokemukseen. Jos pelikielto määrätään erotuomarin subjektiivisen kokemuksen perusteella, pelaajalla ei ole oikeusturvaa. Erotuomariraportissa ei ole kuvattu sellaista tekoa tai A:n käyttämiä sanoja, jonka perusteella A:n voitaisiin katsoa syyllistyneen sopimattomaan käytökseen erotuomaria kohtaan ja josta voitaisiin määrätä kolmen ottelun pelikielto.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen ja jääkiekon sääntökirjan mukaan erotuomarilla on oikeus määrätä rangaistuksia pelien yhteydessä. Jos pelissä tapahtuu jatkokäsittelyä edellyttäviä tapahtumia, erotuomarin tulee kirjoittaa tapahtumista raportti. Raportista tulee ilmetä raportin kohteena oleva ottelu, syy raportin antamiseen, tapahtumien osapuolet sekä tarkka kuvaus tapahtumista ja tapahtuman mahdolliset todistajat. Erotuomarin antama raportti on keskeinen asiakirja erillisessä kurinpitomenettelyssä.

Jääkiekkoliiton Eteläisen alueen HIK-sarjassa joukkueiden Jäte – Forsberg välillä 14.3.2015 pelatusta ottelusta laadittu erotuomariraportti antaa riittävän ja totuudenmukaisen kuvauksen ottelun tapahtumista. Raportista ilmenee kahden tuomarin näkemykset tapahtumista ja käytetyistä sanoista. Erotuomari on kokenut A:n olemuksen ja tämän käyttämät sanat uhkaaviksi. Erotuomarin uhkaamista on pidettävä erittäin vakavana asiana. Asiassa ei ole tullut esille sellaista, jonka perusteella erotuomariraportin sisältöä ei voitaisi pitää luotettavana.

Kurinpitäjä oli määrännyt pelikiellon selästä taklaamista koskevan sääntökohdan perusteella. Oikea sääntökohta olisi kuitenkin ollut kohta 116 eli sopimaton käytös erotuomaria kohtaan. Kurinpitäjän päätökseen oli merkitty virheellinen sääntökohta. Kysymyksessä oli ilmeinen kirjoitusvirhe ja tämän virheen valitusvaliokunta oli päätöksessään korjannut. Kurinpitopäätöksessä olleella virheellä ei ollut vaikutusta itse asiaan tai aineiston luotettavuuteen ja tämän vuoksi valitusvaliokunta korjasi virheen. Asiassa esitettyyn aineistoon ja selvitykseen nähden aihetta lisäselvityksen pyytämiseen tai kuulemiseen ei ollut.  Käsittelyn perusteena oli kokoajan ollut erotuomariraportti ja tästä raportista ilmenee, että tarkastelun kohteena on ollut erotuomarin uhkaaminen. Tästä raportista A on antanut vastineensa kurinpitäjälle. Kurinpitäjälle toimitettu aineisto yhdessä valitusvaliokunnalle mahdollisesti toimitettavan lisäaineiston kanssa muodostaa valitusvaliokunnan ratkaisun perusteena olevan aineiston. A:lla on ollut mahdollisuus lausua erotuomariraportista. A ja valitusvaliokunta ovat ymmärtäneet sen, mitä asiaa käsitellään. A on valitusvaliokunnalle toimittamassaan valituksessa kiinnittänyt huomionsa selästä taklaamista koskevaan sääntökohtaan, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta siihen, että A:lla on ollut mahdollisuus lausua käsityksensä tapahtumista asian käsittelyn aikana.

VASTASELITYS

A on ilmoittanut, ettei Jääkiekkoliiton vastauksessa ollut tullut esille uutta asiaan vaikuttaa eikä hänellä siten ole lausuttavaa Jääkiekkoliiton vastineen johdosta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

Pääasiaratkaisun perustelut

I Tausta ja kysymyksenasettelu

HIK-sarjassa (Harraste ilta kevyt) on 14.3.2015 pelattu ottelu joukkueiden Jäte – Forsberg välillä. Ottelun päätuomari TV on laatinut ottelun jälkeen raportin ja ilmoittanut raportoitavaksi tapahtumaksi ”tuomarin uhkaaminen ottelun jälkeen”. Raportointi on koskenut A:n menettelyä ottelun päättymisen jälkeen ennen kuin erotuomarit ja A olivat poistuneet jäältä. Erotuomariraportin ja A:n siitä antaman vastineen perusteella kurinpitäjä on määrännyt kolmen ottelun pelikiellon selästä taklaamista koskeneen sääntökohdan perusteella (Jääkiekon sääntökirjan kohta 123). A:n Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle tekemän valituksen johdosta valitusvaliokunta pysytti pelikiellon muuttaen pelikiellon määräämisen perusteena olevaksi sääntökohdaksi sopimattoman käytöksen erotuomaria kohtaan (Jääkiekon sääntökirja kohta 116). 

A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko valitusvaliokunta voinut pysyttää kurinpitäjän määräämän pelikiellon muuttaen sääntökohtaa. Toiseksi kysymys on siitä, onko asiassa ollut erotuomariraportin perusteella riittävät perusteet pelikiellon määräämiselle.

II Valitusvaliokunnan menettelyn arviointi

Erotuomari on antanut raportin tuomarin uhkaamisesta ottelun jälkeen. A on antanut vastineensa erotuomariraportista. Tämän jälkeen kurinpitäjä on määrännyt A:lle kolmen (3) ottelun pelikiellon. Kurinpitopäätöksen mukaan pelikiellon määräämisen sääntöperusteena on ollut sääntökohta 123 selästä taklaaminen. A on valittanut valitusvaliokunnalle. Valituksessaan A on todennut, että selästä taklaamista ei ollut tapahtunut eikä A ollut tietoinen siitä sääntöperusteesta, jonka perusteella pelikieltoa oltiin määräämässä eikä hän voinut puolustautua. Valitusvaliokunta on päätöksessään korjannut sääntöperustetta ja täsmentänyt sääntökohdaksi kohdan 116 pysyttäen kolmen ottelun pelikiellon. Valitusvaliokunta ei ole varannut A:lle tilaisuutta lausua tapaukseen soveltuvasta sääntöperusteesta.

Kurinpitäjä on ollut tarkastelun kohteena olevassa kurinpitoprosessissa ensimmäinen taho, joka on joutunut määrittämään tapaukseen soveltuvan sääntökohdan. Erotuomariraportista ei ilmene mitään selästä taklaamiseen viittaavaa ja kurinpitäjä onkin ilmeisestä erehdyksestä johtuen merkinnyt päätökseen sääntöperusteeksi selästä taklaamista koskeneen sääntökohdan. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoasiaa käsittelevä valituselin ei ole sidottu aikaisemman ratkaisuelimen tapaukseen soveltamaan sääntökohtaan. Tilannetta on arvioitava vastaavalla tavalla kuin rikosasioissa, jonka osalta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:ssä on säädetty siten, että tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu tai josta tuomioistuin voi omasta aloitteestaan lain mukaan määrätä rangaistuksen. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Valitusvaliokunta on siten voinut arvioida A:n menettelyä eri sääntökohdan nojalla kuin mitä kurinpitäjän päätöksessä on todettu.

A on todennut, että hänelle ei ollut varattu tilaisuutta lausua tapaukseen sovellettavaksi tulevasta sääntökohdasta eikä antaa lausumaa tapahtumista. Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että keskeinen oikeussuojaperiaate on asianosaisen kuuleminen erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (esimerkiksi UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010, UOL 23/2011 ja UOL 15/2014). Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen urheilijan oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Kysymyksessä olevassa tapauksessa A on antanut kurinpitäjälle vastineensa itse tapahtumista. A on myös tehnyt valituksen valitusvaliokunnalle kiinnittäen huomiotaan siihen, että kysymys ei ollut kurinpitäjän mainitsemasta selästä taklaamisesta. Tältä osin kurinpitomenettelyssä on noudatettu kuulemisvelvollisuutta ja A on saanut lausua käsityksensä tapahtumista.

Kuulemisvelvollisuus koskee edellä mainitun lisäksi myös ratkaisuelimen itsensä hankkimaa aineistoa ja tämän lisäksi myös kurinpitomääräysten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymyksessä olevassa tapauksessa valitusvaliokunta on tarkastellut A:n menettelyä eri sääntökohdan perusteella kuin kurinpitäjä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusvaliokunnan olisi tullut varata A:lle tilaisuus lausua tapaukseen soveltuvasta sääntökohdasta ja mahdollisuus esittää oma näkemyksensä tapahtumista sovellettavaksi tulevan oikean sääntökohdan perusteella. Tällaista mahdollisuutta A:lle ei ole nyt varattu. Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että valitusvaliokunnassa tapahtunut kuulemisvirhe ei koske kurinpitomenettelyn keskeistä kuulemisvelvollisuuden sisältöä. Edellä todetuin tavoin A on saanut erotuomariraportin tiedokseen ja A on antanut lausumansa tapahtumista. A on voinut lausua sääntökohdasta ja tapahtumista myös valituksessaan oikeusturvalautakunnalle. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusvaliokunnan päätöstä ei ole syytä kumota edellä selostetun kuulemisvirheen johdosta eikä asiaa ole tarpeen palauttaa valitusvaliokunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Oikeusturvalautakunta ottaa asian välittömästi ratkaistavakseen.

III Sopimaton käytös erotuomaria kohtaan

(a) Sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija joukkue tai

seura, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Sama koskee myös tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista. Kurinpitoseuraamus voidaan myös määrätä, jos pelaaja ottelun kestäessä tai ottelusta tehtyjen päätösten johdosta on esiintynyt loukkaavasti tai mielenosoituksellisesti erotuomaria tai muuta ottelun toimihenkilöä kohtaan, tai rikkoo erotuomarin tai ottelun toimihenkilön koskemattomuutta tai syyllistyy heidän uhkaamiseensa niin fyysisesti kuin sanallisesti.

Jääkiekon sääntökirjan kohdassa 116 on määritetty sopimaton käytös tuomaristoa kohtaan. Sääntökirjan mukaan sopimattomalla käytöksellä tuomaristoa kohtaan tarkoitetaan pelaajan tai joukkueen toimihenkilön yritystä viedä tuomariston valtaa, halventaa tai heikentää tuomaria tai kyseenalaistaa tuomarin rehellisyyden, taidot tai fyysisesti uhmaa tuomaria. Sääntökohdan 116 alakohdan iv. mukaan pelirangaistus määrätään seuraavasta menettelystä:

iv. Pelirangaistus:

1. Pelaaja tai valmentaja käyttää säädytöntä, rienaavaa tai herjaavaa kieltä

tuomaristoa kohtaan ja mistä heille on jo tuomittu pieni rangaistus tai

joukkuerangaistus. Kun tämä tapahtuu ottelun päätyttyä joko jäällä tai jään

ulkopuolella, voidaan pelirangaistus tuomita ilman, että aiemmin on tuomittu pieni rangaistus tai joukkuerangaistus.

(b) A:n menettelystä esitetty selvitys

Kurinpitäjän kurinpitopäätöksestä tai valitusvaliokunnan päätöksestä ei yksiselitteisesti ilmene, mikä on ollut se A:n menettely tai hänen käyttämänsä sanallinen ilmaus, jonka perusteella pelikielto on määrätty. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteeksi joutuneen urheilijan kannalta kurinpitopäätöksessä tulisi mahdollisimman yksiselitteisesti määrittää se menettely, jonka perusteella kurinpitoseuraamus määrätään. Valitusvaliokunta on ilman tarkempaa yksilöintiä viitannut A:n erotuomariin kohdistamaan uhkaavaan käyttäytymiseen todeten, että A oli uhkaavaan sävyyn protestoinut erotuomarin päätöstä. 

Erotuomariraportin mukaan raportti koskee ottelun päättymisen jälkeisiä tapahtumia, kun joukkueiden pelaajat olivat olleet poistumassa jäältä ja erotuomareiden ollessa erotuomarialueella. A oli tullut erotuomarialueelle ja oli kysellyt pelin aikana saamaansa käytösrangaistusta ja sen perusteluita. Lähtiessään luistelemaan kohti vaihtoaitiota A oli erotuomariraporttiin kirjatun mukaan todennut seuraavaa:

”toivottavasti et tule vastaan” tai vaihtoehtoisesti ”toivottavasti ei törmätä”.

Erotuomariraporttiin kirjatun mukaan viestin uhkaavasta sävystä ei ollut jäänyt epäselvyyttä. Myös ottelun toinen tuomari oli vahvistanut kuulleensa A:n käyttämän ilmaisun.

A on erotuomariraportin johdosta antamassaan vastineessa todennut, että hän oli mennyt juttelemaan tuomarin luokse ottelun jälkeen. Erotuomari ei ollut keskustellut ottelu tapahtumista ja tästä tuohtuneena A oli poistunut paikalta ja tokaissut ”toivottavasti ei tavata koskaan”.

Valituksessaan oikeusturvalautakunnalle A on todennut, että raportin sisältö oli ylimalkainen eikä pelikielto voinut perustua erotuomarin subjektiiviseen kokemukseen. Raportista ei A:n mukaan ilmene kohtaa, jonka voitaisiin katsoa olevan sopimatonta käytöstä erotuomaria kohtaan ja että erotuomarin käsitys A:n sanoista ja niiden tulkinnasta perustuu mielikuviin. Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään todennut, että erotuomariraporttia voidaan lähtökohtaisesti pitää luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa (UOL 14/2009 ja UOL 1/2014). Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa kilpailutuomariin ja erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tapahtumien kulusta ja A:n erotuomariin kohdistamasta ilmaisusta ei ole merkittäviä erimielisyyksiä. Erotuomariraportin mukaan A oli sanonut, että ”toivottavasti et tule vastaan tai toivottavasti ei törmätä”. A on itse todennut sanoneensa, että ”toivottavasti ei tavata koskaan”.

Erotuomari on kokenut A:n ilmauksen yhdessä muun käyttäytymisen kanssa olevan uhkaavaa. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei erotuomarin tekemä tulkinta A:n sanoista ja käytöksestä ole ollut asiassa esitettyyn selvitykseen nähden perusteeton ja myös A:n on täytynyt ymmärtää, että hänen sanontaansa voidaan pitää uhkaavana.

(c) Oikeusturvalautakunnan johtopäätös

Valitusvaliokunta on perustanut kurinpitoseuraamuksen määräämisen sääntökirjan kohdassa 116 olevan määräyksen rikkomiseen. Erillisen kurinpitoseuraamuksen määrääminen sääntökirjan kohdan 116 rikkomisesta on ollut mahdollista Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.4 nojalla.

Jääkiekon sääntökirjan kohdan 116 mukaan sopimaton käytös tuomaristoa kohtaan käsittää muun muassa toiminnan, jolla pelaaja kyseenalaistaa tuomarin taidot. Sääntökohdan 116 alakohdan iv. tarkoittamasta sopimattomasta käytöksestä on kysymys muun muassa, jos pelaaja käyttää säädytöntä, rienaavaa tai herjaavaa kieltä tuomaristoa kohtaa. A:n erotuomariin kohdistamat sanat ja siihen liittynyt uhkaava käyttäytyminen ovat olleet Jääkiekon sääntökirjan kohdassa 116 tarkoitetulla tavalla erotuomaria loukkaavia. Menettely osoittaa A:n sääntökirjan kohdassa 116 tarkoitetulla tavalla myös kyseenalaistaneen tuomarin taidot. Oikeusturvalautakunta siten katsoo, että erillisen kurinpitoseuraamuksen määräämiseen on ollut tapaukseen sovellettavaksi tulevien sääntömääräysten edellyttämät perusteet. Aihetta pelikiellon kumoamiseen ei ole.

A:lle määrätyn pelikiellon osalta oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton määräämää kolmen (3) ottelun pelikieltoa on pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n menettelystä eikä pelikieltoa ole aihetta lyhentää.

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutuilla perusteilla, että perusteita Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksen muuttamiseen ei ole.

IV Kulujen korvaaminen

A on vaatinut, että Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan hänelle valitusvaliokunnan 200 euron valitusmaksu.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että oikeudenmukaiseen kurinpitomenettelyyn kuuluu oikeus saada lopputulokseltaan ja perusteluiltaan asianmukainen päätös. Kurinpitäjän kurinpitopäätös ei ole täyttänyt näitä vaatimuksia ja A:lla on ollut perusteltu syy valituksen tekemiseen valitusvaliokunnalle. Vaikka valitusvaliokunta ei ole muuttanut kurinpitoseuraamuksen lopputulosta, A:n valitusta valitusvaliokunnalle on valituksen tekemiseen johtaneisiin syihin nähden pidettävä perusteltuna. Tähän nähden oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuulliseksi, että Jääkiekkoliitto korvaa A:lle valitusvaliokunnan 200 euron valitusmaksun.   

A häviää muutoksenhakunsa oikeusturvalautakunnassa eikä perusteita lautakunnan valitusmaksun palauttamiseen ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätöksen 30.3.2015 lopputulosta A:lle määrätyn pelikiellon osalta ei muuteta.

Suomen Jääkiekkoliitto ry velvoitetaan palauttamaan A:lle Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan valitusmaksu 200 euroa.  

Urheilun oikeusturvalautakunnan valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jukka Sippo                                         Timo Ojala

puheenjohtaja                                      sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Jarmo Hirvonen, Marja Ramm-Schmidt, Kristiina Rintala ja Hilkka Salmenkylä.