4/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                    
Nro 4/2024
10.2.2024                                 
Diaarinro 9/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 7.2.2024 nro 15 / 2023-2024

ASIA                 
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Jääkiekon harraste 5 -sarjan 29.1.2024 pelatussa ottelussa Ylämummo Legends – Tampere Hot Wings peliajassa 57.50 kotijoukkueen pelaaja (# 25) eli valittaja A oli luistellut vastustajan maalin ohitse kiekon perään, jolloin vastustajan maalivahti (# 35) oli lyönyt häntä kilvellä päähän. Tämän seurauksena valittaja (# 25) oli kaatunut välittömästi jäähän liukuen takalaitaan, ja peli oli katkaistu. Valittaja oli noussut jäänpinnasta ja luistellut maalin edustalle ja ottanut kontaktia kaksin käsin häntä aikaisemmin lyöneeseen ja selin olleeseen maalivahtiin seurauksin, että maalivahti oli kaatunut kasvot eteenpäin jäähän. Valittajalle ja vastustajan maalivahdille oli tilanteesta erotuomareiden toimesta tuomittu iso rangaistus (8 min) ja pelirangaistus (PR).

Asia oli edennyt Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän käsittelyyn, missä pelirangaistuksen saaneelle urheilijalle voidaan määrätä myös pidempi rangaistus. Kurinpitäjä on päätöksessään tuomariraportin perusteella katsonut, että valittaja oli itseensä kohdistuneen iskun jälkeen rynnännyt maalivahdin päälle ja lyönyt tätä kahdella kädellä päähän. Päätöksen mukaan tällaiset päähän kohdistuvat iskut olivat aina vaarallisia ja saattoivat aiheuttaa vastustajan vakavan loukkaantumisen. Harrastesarjan kuului olla kaikille toimijoille mahdollisimman miellyttävä ja turvallinen harrastusympäristö. Näiden seikkojen perusteella ja yleinen seuraamuskäytäntö huomioon ottaen kurinpitäjä on katsonut valittajalle kahden ottelun mittaisen pelirangaistuksen oikeaksi seuraamukseksi asiassa. Näin ollen kurinpitäjä oli määrännyt valittajalle yhden ottelun lisäpelirangaistuksen automaattisen jo aikaisemmin määrätyn yhden ottelun mittaisen pelirangaistuksen lisäksi. Vastustajan maalivahdille oli määrätty samanmittainen pelirangaistus kuin valittajalle.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että kurinpitopäätös kumotaan ja että hänelle määrätty pelirangaistus lisärangaistuksena annettuine pelikieltoineen poistetaan.

Kuuleminen

Valittajalle ei ollut ennen liiton kurinpitäjän päätöstä varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Sen sijaan valittajan tuotua 31.1.2024 liiton harrastekiekkovastaavalle esiin virheellisen erotuomariraportin ja halunsa hakea siihen muutosta liiton harrastekiekkovastaava oli neuvonut valittajaa odottamaan, koska valittajalle tulisi mahdollisuus antaa vastineensa ennen kurinpitäjän ratkaisua. Valittaja oli aamupäivällä 7.2.2024 tiedustellut uudelleen liitolta kurinpitoasiastaan, jolloin hänelle oli ilmoitettu, että valittajalle tultaisiin varaamaan erikseen tilaisuus antaa vastineensa. Kurinpitäjä oli kuitenkin 7.2.2024 noin puolen tunnin kuluttua valittajan tiedustelun jälkeen antanut asiassa päätöksensä varaamatta tätä ennen valittajalle tilaisuutta lausua omaa mielipidettään ja määrännyt valittajalle lisää pelikieltoa. Kun valittaja oli tämän jälkeen toimittanut liiton kilpailupäällikölle vastineensa kurinpitoasiassa ja siihen liittyvän videotallenteen, valittajalle oli liiton toimesta ilmoitettu, ettei vastinetta voitu enää päätöksen antamisen jälkeen ottaa huomioon.

Päähän kohdistunut taklaus pelikiellon määräämisen perusteena

Kurinpitotoimet ovat perustuneet virheelliseen tuomariraporttiin, mikä ilmenee selvästi tapahtuman videotallenteelta. Valittaja ei ole tilanteessa lyönyt ketään päähän, vaikka määrätty pelikielto on perustunut tähän sääntörikkomukseen.  

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kuuleminen

Valittajana oleva urheilija on pyytänyt mahdollisuutta hakea muutosta erotuomariraporttiin, mikä ei ole ollut mahdollista, mutta valittajalla on sen sijaan ollut mahdollisuus antaa vastine kurinpitoelimelle. Valittaja ei ole kuitenkaan jääkiekon kilpailusääntöjen kohdan 10.2 mukaisesti ilmoittanut kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, josta asianosaiselle on tuomittu enintään 4 ottelun mittainen pelirangaistus. Kurinpitäjän yhteystiedot ja vastuualue on ollut julkisesti nähtävillä liiton nettisivuilla. Vaikka valittaja on ilmaissut tahtonsa antaa vastine kurinpitoasiassaan väärälle taholle, valittajan ilmoituksen vastaanottaneen liiton edustajan olisi pitänyt välittää tieto edelleen kurinpitäjälle, mistä syystä liitossa ei ole toimittu parhaalla mahdollisella tavalla.

Päähän kohdistunut taklaus pelikiellon määräämisen perusteena

Pelirangaistuksen osalta ottelun erotuomaristo on käyttänyt tilanteessa sille kuuluvaa harkintavaltaa. Ottelu on harrastekiekkoa, jossa ainoastaan kiilaaminen on ainoa sallittu fyysinen kontakti; taklaukset ovat kiellettyjä. Aikuisten harrastekiekon luonteeseen kuuluu, että jokainen voi omista taidoistaan riippumatta harrastaa jääkiekko turvallisesti. Tapahtumaa koskeva videotallenteen perusteella

valittaja on hetken laidan vieressä maattuaan lähtenyt suivaantuneena ”kostamaan” maalivahdille ja tönäissyt tätä varoittamatta selkäpuolelta hartianseudulle aiheuttaen tämän kaatumisen. Tilanne, josta valittaja ja vastustajan maalivahti ovat saaneet pelirangaistuksen, sotii jyrkästi harrastekiekon henkeä ja sääntöjä vastaan. Määrätty pelirangaistus on sääntöjen, harrastekiekon sekä jääkiekkoliiton linjan mukainen. Kaikki peliin kuulumaton on harrastekiekossa jyrkästi tuomittavaa.

Erotuomariston määräämä pelirangaistus johtaa jääkiekon sääntökirjan 204.1 kohdan 8 mukaan aina automaattiseen yhden ottelun pelikieltoon harrastekiekossa. Liiton kurinpitäjä on ottanut asiaa harkitessaan kantaa siihen, tuleeko tilanteesta määrätä enemmän kuin automaattinen yhden ottelun pelikielto. Ottaen harrastekiekon luonteen huomioon kurinpitäjä on käyttänyt sitä harkintavaltaa, joka hänelle on suotu. Mikäli tilannetta olisi käsitelty erotuomariraportin mukaisesti (lyönti päähän), määrättävä pelikielto olisi ollut huomattavasti tuntuvampi.

VASTASELITYS               

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä.

Pelirangaistuksen kohteena ollut urheilija ei ole tullut kuulluksi jääkiekkoliiton virheellisen ohjeistuksen vuoksi. Tästä syystä kurinpidolliset toimet on annettu vain ja ainoastaan virheellisen erotuomariraportin perusteella.

Valittajan menettelyä on käsitelty vakavana päähän kohdistuvana lyöntinä tai iskuna, mistä ei ole ollut kysymys. Asiassa on tapahtunut tuomarivirhe, jota ei ole korjattu.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko valittajana olevan urheilijan oikeutta tulla kuulluksi ennen häntä koskevan kurinpitopäätöksen antamista loukattu. Siinä tapauksessa, ettei asiassa ole tapahtunut kurinpitopäätöksen kumoamiseen johtavaa kuulemisvirhettä, kysymys on sen arvioinnista, onko kurinpitomenettelyssä ollut perusteita määrätä valittajalle pelikieltoa päähän kohdistuneen taklauksen perusteella.

2. Kuuleminen kurinpitomenettelyssä

Sovellettavat säännöt

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusääntöjen (2023-2024) kohdan 10.2,1 mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Kohdan 10.2,2 mukaan kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi.

Kilpailusääntöjen kohdassa 10.2,3 puolestaan määrätään, että asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu pelirangaistus. Mestiksessä ja U20 SM-sarjassa ja niiden harjoitusotteluissa ja muissa tapahtumissa ilmoitus on tehtävä ottelua seuraavana päivänä klo 12.00 mennessä. Vastine on toimitettava 48 tunnin kuluessa ilmoituksen antamisesta.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.2,4 mukaan mikäli kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole annettu pelirangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Kilpailusääntöjen kohdan 10.2,6 mukaan kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen. Vastineen antamisajan määräämisessä on otettava huomioon asian käsittelemiseen liittyvät pakottavat aikataululliset seikat (eri sarjoissa eri tiheydellä otteluita). Mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa/toimihenkilöä kuulematta.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään useasti lausunut (esim. UOL 20/2021), että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun asianosaiseen kohdistetaan kurinpidollisia toimia ja että kuulemisvelvoitetta on tällöin noudatettava, vaikkei lajiliiton säännöissä sitä nimenomaisesti edellytettäisikään. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan.

Edellä selostetusta kuulemisvelvoitteesta voidaan kuitenkin lajiliiton nimenomaisin säännöin poiketa etenkin vähäisten kurinpidollisten toimien yhteydessä. Näin ollen tiedon antaminen kurinpitoasiasta ja siihen liittyvästä materiaalista sekä kommentointimahdollisuus kurinpitomenettelyn kohteena olevalle luonnolliselle henkilölle koskee tai oikeushenkilölle erityisesti kuulemistilanteita, joissa urheilijalle on kurinpitäjän nimenomaisin kuulemispyynnöin varattu tilaisuus tulla kuulluksi (ks. UOL 25/2021). Käsillä olevassa valittajan asiassa ei ole tällaisesta kysymys, koska edellä selostetuissa kilpailusäännöissä on määritelty tilanteet, joissa kurinpitäjällä on velvollisuus kuulla kurinpitomenettelyn kohdetta, ja tilanteet, joissa kurinpitomenettelyn kohteena olevalla on oikeus tulla kuulluksi. Kun kurinpitäjän tässä asiassa määräämän pelikielto ei ole käsillä olevassa asiassa ylittänyt pituudeltaan neljää ottelua, kurinpitäjällä ei ole ollut velvollisuutta kuulla valittajaa. Tältä osin asiassa ei siten ole kuulemisvirhettä.

Asiassa on kuitenkin erikseen arvioitava kysymystä siitä, onko valittajalle annettu liiton toimesta virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa oikeudestaan tulla kurinpitoasiassa ennen ratkaisun antamista kuulluksi ja, jos näin on tapahtunut, mikä merkitys tällä seikalla on asiassa. Asiassa on valittajan ja liiton edustajien välisellä viestienvaihdolla ja jääkiekkoliiton vastauksella selvitetty, että valittajaa oli liiton edustajan toimesta neuvottu virheellisesti odottamaan kurinpitäjän vastinepyyntöä kurinpitokuulemisen toteuttamiseksi ja että tästä syystä valittaja oli toimittanut vastineensa kurinpitäjälle vasta päätöksen antamisen jälkeen.

Vaikka tässä asiassa ei ole ollut kysymys kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnistä, valittajalle liiton toimesta annetut virheelliset ohjeet ja neuvot ovat estäneet valittajan kuulemisoikeuden käyttämisen. Tällainen aidon osallistumismahdollisuuden estyminen voi rinnastua kuulemisvelvollisuuden laiminlyöntiä tarkoittavaan menettelylliseen virheeseen. Ratkaisukäytännössään (esim. UOL 47/2023) oikeusturvalautakunta on katsonut, että kurinpitomenettelyssä noudatettava sen kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta keskeinen kuulemisperiaate menettäisi kokonaan merkityksensä, jos kuulemisvelvollisuuden olennaisen laiminlyönnin katsottaisiin korjautuvan sillä, että kuulemiseen ryhdytään vasta myöhemmin tai vasta oikeusturvalautakunnassa. Tapaukset, joissa kuulemisvirheestä on seurannut koko seuraamuksen poistaminen, ovat tyypillisesti koskeneet tilanteita, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia.

Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajan kuulemiseen liiton kurinpitomenettelyssä ole liittynyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi määrätty seuraamus olisi kumottava. Valittajalla on ollut mahdollisuus selvittää kuulemisoikeutensa sisältö julkaistuista kilpailusäännöistä virheellisistä tai harhaanjohtavista ohjeista huolimatta. Lisäksi valittaja on ollut mahdollisuus tiedustella kuulemistilannetta suoraan kurinpitäjältä. Valittaja on ollut tietoinen itseään koskevasta kurinpitoasiasta ja vireillä olevasta menettelystä. Kysymys on ollut kuulemisoikeuden eikä varsinaisen kuulemisvelvollisuuden loukkauksesta, joskin valittaja on saattanut todennäköiseksi, että hän olisi oikeuttaan myös käyttänyt. Valittajalla on myös ollut mahdollisuus lausua kurinpitoasiassa myöhemmin oikeusturvalautakunnan käsittelyssä. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että liiton kurinpitomenettelyssä tapahtuneet kuulemisvirheet ovat korjaantuneet oikeusturvalautakunnan käsittelyssä ja ettei määrättyä pelikieltoa ole yksin tämän perusteella poistettava.

3. Pelikiellon määräämisen perusteet

Sovellettavat säännöt

Jääkiekon sääntökirjan harrastekiekkoa koskevan sääntökohdan 204.1 alakohdan 8 mukaan, jos pelaajalle tuomitaan pelirangaistus, on hän automaattisesti pelikiellossa seuraavassa sarjaottelussa. Kurinpitäjä voi määrätä tilanteesta myös pidemmän pelikiellon.

Erotuomariraportin mukaan A:lle on ottelussa määrätty isorangaistus ja pelirangaistus. Tästä edellä mainitun jääkiekon sääntökirjan mukaan seuraa automaattinen pelikielto seuraavassa sarjaottelussa. Kurinpitäjän päätöksellä valittajalle on määrätty yhden ottelun lisäpelikielto jääkiekon sääntökirjan 48 kohdan mukaisesta päähän kohdistuneesta taklauksesta.

Jääkiekon sääntökirjan kohdan 48.1 ensimmäisen alakohdan mukaan ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. Saman sääntökohdan toisen alakohdan mukaan taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot. Kohdan 48.3 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla tätä päähän tai niskaan/kaulaan. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Erotuomariraportin mukaan asia oli edennyt siten kuin edellä tämän päätöksen asian taustaa koskevassa jaksossa on selostettu. Lisäksi erotuomariraportin mukaan valittajan kaaduttua maalivahdin lyönnin voimasta jäähän ja pelin tultua katkaistuksi toinen erotuomareista oli siirtynyt heti maalille ja toinen erotuomari oli tullut hieman jäljempänä tilanteeseen. Tässä vaiheessa valittaja oli noussut jäästä ja rynnännyt maalivahdin päälle lyöden kahdella kädellä maalivahtia päähän. Toinen erotuomareista oli ollut kiistaparin välissä ja estänyt lisälyönnit, kun taas toinen erotuomareista oli estänyt ulkopuolisia pelaajia osallistumasta kiistaan. Sekä maalivahdille että valittajalle oli tilanteesta ottelussa tuomittu iso rangaistus ja pelirangaistus (8+20).

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä (esim. UOL 43/2015) on todettu, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Myös kurinpitomenettelyssä erotuomariraporttia on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa kilpailutuomariin ja erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita, ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää erotuomarin arviointien luotettavuutta (ks. myös UOL 14/2009 ja UOL 21/2014). Riitauttamisen on kuitenkin perustuttava asiallisiin syihin ja erotuomariraportin sisällöstä voidaan poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana.

Käsillä olevassa asiassa valittaja on toimittanut ottelutapahtumasta oikeusturvalautakunnalle Leijonat.tv-palvelun videotallenteen, jota ei siis ole ollut käytettävissä kurinpitäjän tehdessä päätöstään ja josta valituksen kohteena oleva ottelun tapahtumienkulku käy ilmi riittävän selvästi. Videotallenteelta havaittavat ja erotuomariraporttiin kirjatut tapahtumat eroavat valittajan viimeisimmän toiminnan osalta olennaisesti toisistaan. Näissä olosuhteissa videotallennetta on pidettävä luotettavampana selvityksenä tapahtumasta. Oikeusturvalautakunta katsoo valittajan toimittamasta videotallenteesta ilmenevän, kuten jääkiekkoliittokin on vastauksessaan todennut, ettei valittaja ole lyönyt tai iskenyt vastustajan maalivahtia päähän. Sen sijaan valittaja on voimakkaasti työntänyt tai tönäissyt häntä selin ollutta vastustajan maalivahtia hartioista, olkapäistä tai yläselästä kaksin käsin aiheuttaen tämän kaatumisen eteen päin.

Vastustajan maalivahtiin kohdistuva valittajan työntöliike ei ole vähäisiltä osiltaankaan kohdistunut vastustajan pään alueelle. Tästä syystä kysymys ei voi olla sääntökirjan 48 mukaisesta päähän kohdistuneesta taklauksesta eikä valittajalle olisi tullut mainitusta syystä kurinpitomenettelyssä määrätä lisäpelikieltoa. Oikeusturvalautakunnan tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu sen arviointi, olisiko valittajan menettely täyttänyt jonkin muun jääkiekon lajisääntöjen sääntörikkomuksen, koska kurinpitomenettelyssä määrättyä pelikieltoa ei ole muuhun sääntörikkomukseen perustettu. Näin ollen valitus on hyväksyttävä, kurinpitopäätös kumottava, siinä määrätty lisäpelikielto poistettava ja valitusmaksu palautettava valittajalle. Ottelun erotuomarin määräämästä isosta rangaistuksesta ja pelirangaistuksesta suoraan jääkiekon lajisääntöjen perusteella seuraava automaattinen pelikielto seuraavassa sarjaottelussa jää kuitenkin voimaan.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään siltä osin, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 7.2.2024 nro 15 / 2023-2024 kumotaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                          

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Niko Jakobsson, Terhi Kytö ja Pekka Timonen.