9/2023 Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Kurinpitosakko – Toimintakielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 9/2023
2.3.2023                                   
Diaarinro 45/2022

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 29.11.2022 valitukseen nro 8 / 2022-2023 

ASIA                 
Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Kurinpitosakko – Toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJAT
Junior-Pelicans ry
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHDE

Jääkiekon U13-junioreiden AA-alkusarjan 2b-lohkon ottelussa 6.11.2022 Leki – Pelicans vierasjoukkueen pelaaja oli saanut ajassa 39:15 kahden minuutin rangaistuksen ryntäyksestä.

Junior-Pelicans ry:n (jatkossa Pelicans) rangaistu pelaaja oli palannut joukkueensa vaihtoaitioon kärsimänsä jäähyn jälkeen ja kertonut joukkueensa vastuuvalmentaja A:lle ja kahdelle muulle Pelicansin joukkueen toimihenkilölle, että kotijoukkueen pelaaja oli kutsunut häntä ”vitun neekeriksi”. Pelicansin vastuuvalmentaja A oli tämän jälkeen komentanut joukkueensa pelaajat pukuhuoneeseen peliajassa 41:56.

Ottelusta laaditun olosuhderaportin 6.11.2022 mukaan Pelicansin vastuuvalmentaja oli palattuaan takaisin vaihtoaitioon ilmoittanut poislähdön syyksi sen, että kotijoukkueen pelaaja oli nimitellyt Pelicansin pelaajaa rasistisilla nimityksillä.

Pelicansin vastuuvalmentaja A oli halunnut selvittää tapahtunutta kahden erotuomarin kanssa. Pelicansin joukkue ei ollut palannut vaihtoaitioon eikä jäälle pukuhuoneestaan. Ottelua ei ollut enää jatkettu.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jatkossa jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on 16.11.2022 päätöksellään määrännyt Junior-Pelicans ry:lle 1 000 euron sakon ja ottelun keskeyttämispäätöksen tehneelle joukkueen vastuuvalmentaja A:lle kolmen (3) ottelun toimintakiellon. Kurinpitovaliokunta on päätöksessään lausunut Pelicansin joukkueen valmentajan ilmoittaneen, ettei joukkue jatka ottelua joukkueen pelaajaan kohdistuneen rasistisen kommentin vuoksi. Joukkueilla ei kuitenkaan ollut kilpailu- tai pelisääntöjen mukaan oikeutta keskeyttää ottelua. Ottelun erotuomarit eivät olleet toimineet tilanteessa sääntökirjan kohdan 73.2 toimintaohjeen mukaisesti, mutta tuomarit olivat sittemmin todenneet ottelun keskeytyvän Pelicansin edellä mainitun ilmoituksen perusteella. Ottelun keskeyttäminen tai luovuttaminen johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn ja sitä on aina pidettävä erittäin vakavana rikkeenä ja epäurheilijamaisena päätöksenä. Tästä syystä määrättävien seuraamusten on oltava tuntuvia. Joukkueen toimihenkilöiden on tunnettava peli- ja kilpailusäännöt niin, että he tietävät ottelun keskeyttämisen ja luovuttamisen jatkoseuraamukset. Kurinpitoseuraamukset on määrätty sääntökirjan kohtien 66 ja 73 rikkomisen perusteella. Kurinpitovaliokunta on lisäksi todennut, että Pelicansin esittämän rasistisen huutelun osalta asian käsittelee jääkiekkoliiton kurinpitäjä, jonka toimivaltaan kuuluvat etnisten loukkausten ja syrjivän käytöksen rikkeiden käsittely.

Pelicans ja sen U13-joukkueen vastuuvalmentaja A ovat valittaneet kurinpitovaliokunnan päätöksestä. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on päätöksellään 29.11.2022 pysyttänyt voimassa kurinpitovaliokunnan edellä selostetun päätöksen. Valitusvaliokunta on päätöksessään lausunut, etteivät erotuomarit olleet todentaneet eivätkä määränneet rangaistuksia ottelussa rasistisesta kielenkäytöstä. Se, etteivät tuomarit olleet toimineet sääntökirjan kohdan 73.2 mukaisesti, ei ollut poistanut seuran, joukkueen ja sen toimihenkilöiden velvollisuutta noudattaa peli- ja kilpailusääntöjä. Erotuomarit olivat kuitenkin todenneet ottelun keskeytyvän, koska Pelicans oli vastuuvalmentajansa välityksellä ilmoittanut, ettei se jatka ottelua. Koska joukkueilla ei ole kilpailu- tai pelisääntöjen mukaan oikeutta keskeyttää ottelua, kyseessä on sääntökirjan kohtien 66 ja 73 tarkoittama ottelun keskeyttäminen, joka johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Pelicansille ja sen vastuuvalmentajalle oli 7.11.2022 varattu tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitopäätöksen antamista.

Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on 15.11.2022 todennut, ettei asiassa ole riittävää näyttöä kotijoukkueen pelaajan rasistisesta käyttäytymisestä.

VALITUS PERUSTEINEEN

Junior-Pelicans ry ja A ovat vaatineet, että valitusvaliokunnan päätös kumotaan tai että asia palautetaan takaisin jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnalle käsiteltäväksi uudelleen ja että jääkiekkoliitto joka tapauksessa velvoitetaan korvaamaan seuran ja A:n asianajo- ja asianosaiskulut 5 025,10 eurolla korkoineen.

Kurinpitopäätös on virheellinen, koska kurinpitomenettelyssä on jätetty kuulematta väitetyn rasistisen solvauksen kohteeksi joutunutta Pelicansin pelaajaa, Pelicansin toimihenkilöitä, joille kyseinen pelaaja oli kertonut huudosta, huudon katsomossa kuulleita pelaajia ja henkilöä, joka oli kuullut katsomosta rangaistua pelaajaa jäähyaitioon saattaneen erotuomarin myöntäneen kuulleensa mainitun huudon kentällä. Kurinpitomenettelyssä ei siten ole hankittu asiassa tietoa, joka on ollut merkityksellistä ja lopputuloksen kannalta vaikutuksellista.

Seura tai sen vastuuvalmentaja A eivät olleet voineet rikkoa jääkiekkoliiton sääntökirjan kohtaa 73, koska erotuomarit olivat tätä ennen rikkoneet sääntökirjan kohdissa 73.2 ja 73.3 asetettuja yksiselitteisiä toimintaohjeita ja edellytyksiä ottelun julistamiselle keskeytetyksi. Päätuomari ei ollut varoittanut Pelicansin joukkueen kapteenia eikä antanut Pelicansin joukkueelle 15 sekuntia aikaa jatkaa peliä. Päätuomari ei ollut Pelicansin pelaamasta kieltäytymisen jatkuessa tuominnut seuralle joukkuerangaistusta pelin viivyttämisestä eikä kieltäytymisen uusiutuessa poistanut Pelicansin joukkueen valmentajaa pelaajanpenkiltä eikä tuominnut joukkueen valmentajalle pelirangaistusta ja Pelicansille joukkuerangaistusta pelin viivyttämisestä. Päätuomari ei ollut antanut määräystä Pelicansin vastuuvalmentajalle mennä jäälle ja aloittaa peli viiden minuutin kuluessa päätuomarin määräyksen antamisesta. Erotuomarit eivät siis olleet antaneet Pelicansille tai vastuuvalmentajalle mitään ohjetta tai kehotusta ottelun jatkamisesta. Erotuomarit eivät olleet muutoinkaan kehottaneet Pelicansin pelaajia palaamaan jäälle ottelun keskeyttämisen uhalla.

Ottelussa ryntäyksen jälkitilanteessa taklattu kotijoukkueen pelaaja oli kutsunut Pelicansin rangaistua pelaajaa ”vitun neekeriksi”. Pelicansin rangaistu pelaaja oli kertonut tästä huudosta välittömästi erotuomarille, joka oli saattanut häntä jäähyaitioon ja joka oli todennut toiselle erotuomarille jotakin jäähyaitioiden edessä. Pelicansin rangaistun pelaajan jäähyaitioon saattanut erotuomari oli kuullut rasistisen huudon ja myöhemmin Pelicansin pukuhuoneessa vahvistanut tämän seikan Pelicansin vastuuvalmentaja A:lle, kun tapahtunutta oli selvitelty vastuuvalmentajan ja erotuomareiden kesken. Pelicansin vastuuvalmentaja oli edellyttänyt, että tilanne selvitetään.

Kurinpitopäätös on virheellinen myös siksi, että jääkiekkoliiton sääntöjen kohdan 63 mukaan vain erotuomarit voivat keskeyttää ottelun. Päätöksessä on kuitenkin vastoin tätä sääntökohtaa katsottu Pelicansin vastuuvalmentajan keskeyttäneen ottelun, mistä syystä päätös on kurinpidon laillisuusperiaatteen vastainen.

Kurinpitoseuraamukset on poistettava myös, koska seuran ja sen vastuuvalmentajan menettely on ollut tahatonta eikä edes huolimatonta. Tahattomista teoista urheilussa ei voida määrätä kurinpitoseuraamuksia. Vastuuvalmentaja A ei ollut pyrkimyksellään selvittää tapahtunutta tarkoittanut aiheuttaa ottelun keskeyttämistä eikä edes tällaista voinut ymmärtää sääntöjenmukaisesta menettelystään aiheutuvan.

Seuralle ja sen vastuuvalmentajalle langetetut kurinpitoseuraamukset ovat epäsuhtaisia, epäoikeudenmukaisia ja ennen kaikkea ilmeisen kohtuuttomia. Kurinpitoseuraamusta määrättäessä ei ole otettu huomioon ottelun keskeytymiseen johtaneita tapahtumia eikä annettu merkitystä erotuomareiden sääntöjenvastaisille toimille. Seuralle määrätty kurinpitosakko on kilpailusääntöjen mukainen enimmäismääräinen sakko. Vastuuvalmentajalle on määrätty merkittävä toimintakielto. Kysymys on ollut puuttumisesta rasistiseen huuteluun alle 13-vuotiaiden ottelussa, jossa peliaikaa oli keskeytyshetkellä ollut jäljellä enää noin 3 minuuttia tilanteen ollessa 16–5 kotijoukkueen hyväksi. Vastuuvalmentaja on toiminut tilanteessa huolellisesti ja ollut tunnekuohun vallassa ottaen huomioon, että kysymyksessä on ollut jo kolmas kerta, kun kyseiseen pelaajaan kohdistuu rasistista huutelua.

Seuraa ja valmentaja A:ta rangaistessaan jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on kohdellut valittajia epäsuotuisasti ja kielteisiä seurauksia aiheuttaen sen vuoksi, että Pelicans ja A ovat vedonneet yhdenvertaisuuslaissa edellytetyllä tavalla siinä säädettyihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä osallistuneet rasistisen huutelun selvittämiseen ja ryhtyneet toimiin joukkueensa pelaajan yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Seuralle ja sen valmentajalle langetetut kurinpitoseuraamukset ovat yhdenvertaisuuslain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia ja sellaisina perusteettomia.

Kurinpitopäätös on ilmeisen perusteeton, kohtuuton ja vallitsevan oikeuden vastainen, mistä syystä jääkiekkoliitto on velvollinen korvaamaan kaikki valittajien lautakuntakulut.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Seuran ja sen vastuuvalmentajan valitus on perusteeton.

Kurinpitomenettelyssä ei ole ollut tarpeen kuulla muita henkilöitä ottaen huomioon, ettei kukaan katsomossa olleista henkilöistä ole voinut kuulla väitettyä rasistista huutelua ja ettei muilla henkilöillä ole ollut omakohtaista havaintoa rasistisesta käyttäytymisestä. Osa näistä henkilöistä on nimetty tiedonantajiksi vasta kurinpitomenettelyssä annettujen vastineiden jälkeen.

Kumpikaan erotuomareista ei ollut ilmoituksensa mukaan kuullut ottelussa rasistista huutelua. Pelicansin kieltäytyminen jatkamasta ottelua siten, että vastuuvalmentaja komentaa pelaajat pukukoppiin ilmoituksin, ettei Pelicans tule ottelua jatkamaan, on aina kurinpidon alainen teko. Erotuomarit olivat todenneet ottelun keskeytyneeksi Pelicansin edellä mainitun ilmoituksen perusteella.

Seuraa ja sen joukkueen vastuuvalmentajaa on asianmukaisesti kuultu kurinpitomenettelyssä. Kumpikin on antanut kirjalliset vastineensa.

Kurinpitoseuraamukset eivät ole kohtuuttomia ottaen huomioon, että kyseisen kauden aikana muille ottelun keskeyttäneille valmentajille on määrätty ankarampi eli 4-6 ottelun toimintakielto. Kurinpitoseuraamusta määrättäessä on siten otettu huomioon seuraamuksen määräämisen taustalla olleet olosuhteet.

Jääkiekkoliiton toiminta tai määrätyt kurinpitoseuraamukset eivät ole yhdenvertaisuuslain vastaisia. Tällaiset väitteet tulisi joka tapauksessa esittää yhdenvertaisuusvaltuutetulle eikä urheilun oikeusturvalautakunnalle.

VASTASELITYS

Junior-Pelicans ry ja A ovat jääkiekkoliiton vastauksen johdosta tarkentaneet lautakuntakuluvaatimuksensa määrää valitusvaatimuksiin kirjatuin tavoin ja lausuneet vastaselityksenään muun muassa seuraavaa.

Jääkiekkoliiton vastaus on allekirjoittamaton ja sen on toimittanut oikeusturvalautakunnalle henkilö, jolla ei ole yhdistysrekisteriin kirjattu nimenkirjoitusoikeutta. Vastausta ei siten tulisi asiassa lainkaan ottaa huomioon.

Valmentaja A ei ollut keskeyttänyt ottelua vaan sen olivat tehneet erotuomarit. Valmentaja ei ollut ilmoittanut ottelun keskeyttämisestä erotuomareille. Valmentaja oli sen sijaan vaatinut erotuomareita selvittämään ottelussa tapahtuneen rasistisen huutelun ja komentanut pelaajansa koppiin siihen asti, kunnes selvitys oli tehty. Pelicansin joukkue oli ollut pukukopissa valmiina jatkamaan ottelua, kun erotuomarit olisivat edes yrittäneet selvittää tapahtunutta. Ottelu oli jo ollut erotuomareiden toimesta keskeytyneenä, kun erotuomarit ja A olivat keskustelleet keskenään.

Kurinpitomenettelyssä on kuultu valittajia, erotuomareita sekä kotijoukkuetta ja sen väitetyn huudon tehnyttä pelaajaa. Asiassa on jätetty kuulematta huutelun kohteena ollutta Pelicansin pelaajaa ja hänen kertomuksensa puolesta todistavia, valittajien nimeämiä henkilöitä. Viimeksi mainittujen henkilöiden kuuleminen olisi ollut valittajien toimien rangaistavuuden ja asian kokonaisvaltaisen selvittämisen kannalta välttämätöntä varsinkin, kun kurinpitomenettelyssä on selvitetty kotijoukkueen näkemykset ja kun Pelicansin pelaajan kuulemiseen olisi ollut myös kasvatuksellisia sekä perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä ja jääkiekkoliiton arvoihin liittyviä syitä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Oikeusturvalautakunnassa on kysymys ensinnäkin siitä, voidaanko jääkiekkoliiton vastaus ottaa huomioon. Lisäksi kysymys on siitä, onko kurinpitomenettelyssä selvitetty tapahtunutta riittävästi. Siinä tapauksessa, ettei kurinpito- tai valitusvaliokunnassa ole tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia tulisi palauttaa uudelleen käsiteltäväksi, asiassa on myös kysymys siitä, ovatko valittajat rikkoneet kilpailusääntöjä sillä tavoin, että asiassa on edellytykset määrätä heille kurinpitoseuraamus. Jos kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset ovat olemassa, kysymys on vielä muun muassa seuraamuksen lainvastaisuudesta ja kohtuuttomuudesta. Lopuksi kysymys on vielä lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta.

2. Jääkiekkoliiton vastauksen huomioon ottaminen

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (UOL 25/2021) todennut, urheilun lajiliitoissa, kuten kaikissa organisaatioissa, on joskus huomattavakin määrä henkilöitä, jotka edustavat kyseistä organisaatiota ulospäin tehtäviinsä ja toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Tässä asiassa jääkiekkoliiton yhteyshenkilönä, vastauksen lautakuntaan toimittaneena ja tiedoksiantojen vastaanottajana on ollut kyseisiä tehtäviä hoitava henkilö. Liiton vastaus on toimitettu oikeusturvalautakuntaan sähköpostiviestillä, joka on ollut edellä mainitun henkilön allekirjoittama. Näin ollen asiassa ei ole estettä ottaa jääkiekkoliiton vastausta huomioon.

3. Sovellettavat säännökset

3.1. Jääkiekon sääntökirjan säännökset

Jääkiekon sääntökirjan (2022-2023) kohta 66.1 koskee ottelun keskeyttämistä pelillisistä syistä ja kieltäytymistä pelin aloittamisesta tai jatkamisesta. Sääntökohdan mukaan erotuomareilla on oikeus erittäin painavista syistä keskeyttää ottelu, jos he huomaavat, ettei sitä pelata sääntöjen mukaan. Ottelun keskeytyminen tästä syystä johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Kilpailuvaliokunta päättää ottelun lopputuloksesta/uusimisesta. Sääntökirjan pykälien 66 ja 73 tarkoittama ottelun keskeyttäminen (kieltäytyminen ottelun aloittamisesta tai jatkamisesta) johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Kilpailuvaliokunta päättää ottelun lopputuloksesta/uusimisesta.

Sääntökirjan kohta 73 vuorostaan koskee kieltäytymistä aloittamasta peliä. Sääntökohdan 73.1 (kieltäytyminen aloittamasta peliä) mukaan tätä sääntöä sovelletaan joukkueeseen, joka kieltäytyy aloittamasta peliä, kun molemmat joukkueet ovat jäällä, tai joka vetäytyy jäältä, tai joka kieltäytyy tulemasta jäälle ottelun alussa tai jonkin erän alussa, kun tuomaristo heitä niin käskee.

Sääntökohdan 73.2 (toimintaohje – joukkue on jäällä) mukaan jos molemmat joukkueet ovat jäällä ja toinen joukkue jostakin syystä kieltäytyy pelaamasta, kun päätuomari heitä niin käskee, päätuomarin pitää varoittaa joukkueen kapteenia ja antaa kieltäytyvälle joukkueelle 15 sekuntia aikaa aloittaa peli tai jatkaa peliä. Jos tämän ajan päätyttyä joukkue edelleenkin kieltäytyy pelaamasta, päätuomarin pitää tuomita joukkuerangaistus pelin viivyttämisestä rikkoneen joukkueelle, jonka kärsijän nimeää valmentaja kapteenin välityksellä. Jos sama tapahtuma uusiutuu, rikkoneen joukkueen valmentaja poistetaan pelaajapenkiltä ja hänelle tuomitaan pelirangaistus ja rikkoneelle joukkueelle tuomitaan joukkuerangaistus pelin viivyttämisestä. Jos rikkonut joukkue yhä kieltäytyy pelaamasta, päätuomarilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin julistaa ottelu keskeytetyksi ja tilanne raportoidaan asiankuuluvalle elimelle jatkotoimenpiteitä varten.

à Sääntö 66 (Ottelun keskeyttäminen)

Ensimmäinen kieltäytyminen:

(I) Varoita rikkoneen joukkueen kapteenia ja anna 15 sekuntia, jonka aikana peliä on jatkettava.

(II) Jos 15 sekunnin jälkeen joukkue edelleen kieltäytyy jatkamasta pelaamista, tuomitse rikkoneelle joukkueelle joukkuerangaistus pelin viivyttämisestä.

Toinen kieltäytyminen: 

(I) Varoita rikkoneen joukkueen kapteenia ja anna 15 sekuntia, jonka aikana peliä on jatkettava.

(II) Jos 15 sekunnin jälkeen joukkue edelleen kieltäytyy jatkamasta pelaamista, tuomitse rikkoneelle joukkueelle joukkuerangaistus pelin viivyttämisestä.

(III) Päätuomari ilmoittaa rikkoneen joukkueen valmentajalle, että hänelle on tuomittu pelirangaistus.

(IV) Jos joukkue yhä kieltäytyy pelaamasta, päätuomari julistaa ottelu keskeytetyksi à Sääntö 66 (Ottelun keskeyttäminen)

Sääntökohdan 73.3 (toimintaohje – joukkue poissa jäältä) mukaan jos joukkue, jota päätuomari on näin käskenyt valmentajan välityksellä menemään jäälle ja aloittamaan pelin, ei noudata päätuomarin määräystä tästä viiden (5) minuutin aikarajasta, ottelu katsotaan keskeytetyksi ja tilanne raportoidaan asiankuuluvalle elimelle jatkotoimenpiteitä varten.

à Sääntö 66 (Ottelun keskeyttäminen)

(I) Heti kun on ilmeistä päätuomarille, että joukkue kieltäytyy menemästä jäälle, tuomitaan joukkuerangaistus rikkoneelle joukkueelle pelin viivyttämisestä.

(II) Joukkueelle annetaan aikaa viisi (5) minuuttia palata jäälle ja aloittaa pelaamaan.

(III) Kun viisi (5) minuuttia on kulunut ja rikkonut joukkue ei edelleenkään ole palannut jäälle jatkamaan peliä, ottelu katsotaan luovutetuksi.

(IV) Jos sen jälkeen, kun valmentajalle on ilmoitettu viiden (5) minuutin aikarajasta, joukkue palaa jäälle aloittaakseen pelaamaan annetun aikarajan sisällä, joukkueelle täytyy tuomita joukkuerangaistus pelin viivyttämisestä.

3.2. Jääkiekkoliiton kilpailu- ja toimintasäännöt

Jääkiekon kilpailusääntöjen kohdassa 8.15 on sääntökirjan kohtaa 66.1 vastaava sääntö ottelun keskeyttämistä pelillisistä syistä ja kieltäytymistä pelin aloittamisesta tai jatkamisesta.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.1 ensimmäisen virkkeen mukaan jääkiekkoliiton jäsenseurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä, joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.3 viimeisestä virkkeestä ilmenee, että jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta vastaa kurinpidosta sääntörikeasioissa, joissa tehtävää ei ole nimenomaisesti annettu toiselle elimelle. Toimintasääntöjen 9 §:n 2. virkkeen mukaan liiton kurinpitovaltaa käyttää liittovaltuuston valitsema kurinpitovaliokunta.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan muun muassa tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari ml. seuratuomari ja harrastetuomari, toimitsija ml. seuratoimitsija, joukkue tai seura, joka ottelussa tai seuran järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo näitä kilpailusääntöjä tai joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä ja -määräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 mukaan kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat muun muassa c. taloudellinen sanktio (kurinpitosakko), U20 SM-sarjassa ja miesten Mestiksessä enintään 4.000 euroa, muissa sarjoissa enintään 1.000 euroa, sekä d. toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden

aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

4. Oikeusturvalautakunnan arviointi

4.1. Kuulemisvelvollisuus ja selvitystoimien riittävyys kurinpitoasiaa käsiteltäessä

Valituksessa on väitetty, että kurinpitovaliokunta olisi jättänyt kurinpitoasian käsittelyn yhteydessä kuulematta asianosaisia. Lisäksi valituksesta ilmenee, ettei näitä tahoja olisi kuultu myöskään valitusvaliokunnassa. Asiassa on riidatonta, ettei kurinpitovaliokunnassa tai valitusvaliokunnassa ole kuultu näitä valituksessa yksiköityjä tahoja: huutelun kohteena olevaa Pelicansin pelaajaa, kahta katsomossa ollutta väitetysti huudon kuullutta pelaajaa eikä katsomohenkilöä, joka oli kuullut erotuomarin kentällä myöntäneen kuulleensa huudon, eikä Pelicansin toimihenkilöä, jolle Pelicansin pelaaja oli kertonut huutelusta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoasian asianosaisia ensivaiheen käsittelyssä ovat ne henkilöt tai muut tahot, joiden oikeusasemaan mahdollisesti määrättävä kurinpitoseuraamus voi vaikuttaa. Käytännössä asianosaisia ovat siten kurinpitoseuraamuksen kohteet ja heidän mahdollisina vastapuolinaan olevat henkilöt tai tahot, joilla sääntöjen mukaan on oikeus vaatia tällaisia seuraamuksia. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kukaan valituksessa yksilöidyistä henkilöistä tai tahoista ole ollut kurinpitoasiassa asianosaisena eikä heitä ole ainakaan tästä syystä tullut kuulla kurinpitomenettelyssä. Sen sijaan kurinpitomenettelyn kohteena olleille Pelicansille ja joukkueen vastuuvalmentajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja he ovat myös vastineensa ja selvityksensä asiassa kurinpitolautakunnalle antaneet ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Näin ollen kurinpitoasian käsittelyssä ei ole laiminlyöty velvollisuutta kuulla asianosaista.

Valittajat ovat edellä mainitun ohella väittäneet, että kurinpitomenettelyssä olisi joka tapauksessa tullut selvittää kurinpitoon liittyvät tapahtumat muun muassa kuulemalla asiaan liittyviä henkilöitä. Asiassa on riidatonta, että kurinpitoasian käsittelyssä oli valittajien lisäksi pyydetty ja saatu kirjalliset selvitykset ottelun pääerotuomareilta ja kotijoukkue LeKiltä. Lisäksi jääkiekkoliiton vastauksen perusteella asiassa oli myös henkilökohtaisesti kuultu paikan päällä huutelun tehnyttä kotijoukkueen pelaajaa. Asiassa on edelleen riidatonta, ettei kirjallisia selvityksiä ollut pyydetty tai henkilökohtaisia kuulemisia toimitettu edellä selostetuilta valituksessa yksilöidyiltä henkilöiltä, joilla väitetysti oli omakohtaisia tai välillisiä havaintoja huutelusta. Kurinpitovaliokunnassa on kuitenkin ollut käytettävissä tapahtumasta videotallenne, joka lienee sama, joka on myös toimitettu oikeusturvalautakunnalle ja jonka keskeinen sisältö ilmenee myöhemmin tästä päätöksestä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei Pelicansin tai sen joukkueen vastuuvalmentajan ole selvitetty ennen kurinpitoasian käsittelyä oikeusturvalautakunnassa esittäneen, että niiden nyt yksilöimiä henkilöitä tulisi kuulla havainnoistaan. Pelicansin vastineessa kurinpitovaliokunnalle on kylläkin tuotu esiin, että Pelicansin pelaaja olisi kertonut yhteensä kolmelle Pelicansin toimihenkilölle ja myös eri tilanteessa Pelicansin toiminnanjohtajalle häneen kohdistuneesta nimittelystä. Tässä vastineessa ei ole kuitenkaan tullut ilmi myöhemmin oikeusturvalautakunnalle tehdyssä valituksessa nimettyjä henkilöitä. Valittajat eivät ole myöskään oikeusturvalautakunnassa nimenneet henkilöitä todistelutarkoituksessa kuultaviksi eivätkä vaatineet asiassa suullista käsittelyä. Valittajat eivät ole myöskään väittäneet, että kurinpitovaliokunnassa tai valitusvaliokunnassa olisi menetelty vastoin jotakin jääkiekkoliiton toimintasääntöä tai kurinpitomääräystä, jossa olisi säännelty menettelystä selvitettäessä kurinpitoasian taustalla olevia tapahtumia.

Joka tapauksessa on selvää, että selvitysten hankkimisen ja henkilöiden henkilökohtaisten kuulemisten tarpeellisuus on arvioitava aina tapauskohtaisesti eikä kaikkia mahdollisia tilanteita voida säännöillä koskaan tyhjentävästi säännellä. Tässä asiassa valituksessa nimettyjen henkilöiden tai joidenkin heidän kuulemisensa ottelun keskeytymiseen vaikuttaneesta väitetystä vakavaluonteisesta rasistisesta huutelusta olisi jälkikäteisarvioinnissa saattanut olla tarpeellista erotuomareiden selvittäessä tilannetta tai ainakin myöhemmin kurinpitomenettelyn ensivaiheessa. Selvää on, että Pelicans tai joukkueen vastuuvalmentaja olisivat voineet toimittaa tarpeelliseksi katsomaansa selvitystä myös omien vastineidensa yhteydessä. Kurinpitovaliokunnalla ja valitusvaliokunnalla on puolestaan ollut harkintavaltaa sen suhteen, mitä selvitystä ne pitävät asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisena. Kurinpitomenettelyä ei ole pidettävä menettelyltään virheellisenä sen vuoksi, että kurinpitovaliokunta tai valitusvaliokunta eivät ole lisäselvitystä hankkineet. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitomenettelyssä ole ollut tältäkään osin sellaisia puutteita, joiden johdosta asian käsittely tulisi palauttaa Jääkiekkoliiton kurinpitoelimeen uudelleen käsiteltäväksi.

4.2. Ottelutapahtuma sekä Pelicansin ja erotuomareiden menettelyt

Valittajat ovat katsoneet, ettei Pelicans ole voinut rikkoa pelin keskeyttämistä koskevia sääntökirjan sääntöjä tai kilpailusääntöjä, koska Pelicansin ja sen joukkueen vastuuvalmentajan toimintaa oli edeltänyt asiaa koskeva tuomarivirhe tai useampi sellainen. Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, etteivät ottelun erotuomarit olleet menetelleet sääntökirjan kohdan 73 mukaisesti, kun ottelu oli keskeytynyt. Asiassa on arvioitavana se, onko ja, jos niin, miten erotuomareiden sääntöjenvastainen menettely vaikuttanut tapahtumienkulkuun, joka on johtanut siihen, ettei ottelua ole jatkettu.

Ottelun keskeytymiseen johtaneet tapahtumat ovat suurelta osin riidattomat, kuten osaltaan tämän päätöksen alussa olevasta asian taustasta ilmenee. Lisäksi ottelun ryntäystapahtumasta ja sitä seuranneesta Pelicans-pelaajan jäähyaitioon saattamisesta on esitetty oikeusturvalautakunnalle katsomosta kuvattu 23 sekunnin mittainen videotallenne. Siitä ilmenee, että kotijoukkueen pelaaja oli ryntäyksen jälkitilanteessa pelin ollessa keskeytyneenä noussut jään pinnasta ja katsonut kohti muutaman metrin päässä hänestä poispäin luistelemaan lähtenyttä Pelicansin pelaajaa. Tällöin Pelicansin pelaaja oli yht’äkkiä kaartanut takaisin kyseisen kotijoukkueen pelaajan luokse ja työntänyt häntä poikittaisella mailalla. Tämän jälkeen toinen erotuomareista oli saattanut Pelicansin pelaajaa jäähyaitiolle, jolloin Pelicansin pelaaja vaikuttaa kasvotusten sanoneen jotakin kyseiselle aivan vieressään olleelle erotuomarille ja vielä juuri ennen jäähyaitioon mennessään uudelleen sanoneen jotakin keskiviivan kohdalle muutamien metrien päähän liukuneelle samalle erotuomarille. Jälkimmäisessä tilanteessa myös toinen erotuomari oli ollut kollegansa vieressä, kasvot kohti muutamien metrien päässä Pelicansin rangaistua pelaajaa. Erotuomarit olivat pysähtyneet keskiviivalle vaikuttaen keskustelevan keskenään. Kovaäänisen, videon tallennuslähteen vieressä olleen katsomohuutelun vuoksi videotallenteesta ei ole erotettavissa mitään pelikentällä käytyä keskustelua, vaikka erotuomarin pillinvihellys onkin selvästi erotettavissa. Erotuomarit ovat kurinpitomenettelyssä antamissaan selvityksissä kiistäneet kuulleen mitään rasistista huutelua.

Asiassa on edelleen riidatonta, että jäähyn kärsittyään Pelicansin pelaaja oli mennyt vaihtoaitioon, kertonut siellä ainakin joukkueensa valmentajalle häneen heti jäähytilanteen jälkeen kohdistuneesta kotijoukkueen pelaajan huutelusta ja että Pelicansin vastuuvalmentaja oli tämän seurauksena komentanut Pelicansin pelaajat pukuhuoneeseen. Pelicansin vastuuvalmentaja oli ilmoittanut erotuomareille kotijoukkueen pelaajan rasistisesta nimittelystä oman joukkueensa pelaajaa kohtaan, keskustellut asiasta erotuomareiden kanssa ja edellyttänyt tapahtuneen selvittämistä. Erotuomari ei ollut tässä vaiheessa eikä myöhemminkään sääntöjen mukaisella tavalla käskenyt Pelicansin joukkuetta valmentajan välityksellä menemään jäälle ja aloittamaan pelin taikka varoittanut Pelicansin joukkueen kapteenia antaen 15 sekuntia aikaa jatkaa peliä ja tuomiten tämän jälkeen joukkueelle joukkuerangaistuksen pelin viivyttämisestä. Sen sijaan ottelua koskevasta olosuhderaportista ilmenee, ettei tapahtumapaikalla ollut selvinnyt huuteluun osallistunutta pelaajaa tai pelaajia ja ettei peliä ollut näin ollen pelattu loppuun.

Asiassa on epäselvää se, onko tuomaristo keskeyttänyt ottelun jossain vaiheessa ja onko Pelicansin joukkueen vastuuvalmentaja ilmoittanut jossain vaiheessa joukkueen kieltäytyvän ottelun jatkamisesta. Pääerotuomarin jälkikäteen kurinpitovaliokunnalle antaman selvityksen mukaan tuomaristo oli keskeyttänyt ottelun sen jälkeen, kun Pelicansin vastuuvalmentaja oli tullut ilmoittamaan, etteivät he jatka ottelua, koska joku kotijoukkueen pelaajista oli nimitellyt jotakin heidän pelaajaansa rasistisella nimityksellä. Selvityksestä ilmenee myös, että tuomaristo oli myös ilmoittanut kotijoukkueen valmentajalle, että ottelu keskeytetään haukkumisen vuoksi. Toinen erotuomareista on myös antanut vastaavan selvityksen tapahtumista kurinpitovaliokunnalle. Oikeusturvalautakunta toteaa, että mainitut tuomariston jälkikäteiset selvitykset poikkeavat tapahtumienkulun kuvauksiltaan päätuomarin laatimasta olosuhderaportista. Pelicansin vastuuvalmentajan vastineesta kurinpitovaliokunnalle ilmenee vuorostaan, että hän oli ilmoittanut tuomareille, ettei hän hyväksynyt pelaajiinsa kohdistuvaa rasismia yhtään ja että sen takia pelaajat olivat kopissa. Vastineesta ei nimenomaisesti ilmene, että Pelicansin vastuuvalmentaja olisi ilmoittanut joukkueen kieltäytyvän ottelun jatkamisesta tai että erotuomarit olisivat ilmoittaneet hänelle ottelun keskeyttämisestä Pelicansin joukkueen pukukoppiin kesken erän ja ottelun siirtymisen vuoksi.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 39/2022) todennut, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Myös kurinpitomenettelyssä erotuomariraporttia on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Riitauttamisen on kuitenkin perustuttava asiallisiin syihin ja erotuomariraportin sisällöstä voidaan poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsillä olevassa asiassa erotuomarin olosuhderaportti on sisällöltään niukka eikä siitä ilmene vastauksia ottelun keskeyttämisen tekijästä, ajankohdasta eikä syystä. Raportti poikkeaa myöhemmin tuomariston kurinpitomenettelyn yhteydessä antamista tapahtumaselvityksistä ja myös valittajana olevan Pelicansin joukkueen vastuuvalmentajan käsityksistä. Näin ollen tapahtumia ei voida arvioida olosuhderaportin perusteella.

Oikeusturvalautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella jääneen epäselväksi, oliko Pelicansin vastuuvalmentaja nimenomaisesti ilmoittanut erotuomareille, ettei Pelicans lainkaan jatka ottelua tapahtuneen nimittelyn johdosta, vai ettei Pelicans jatka ottelua ennen kuin nimittelyä koskeva asia oli selvitetty. Joka tapauksessa on selvää, että huutoa koskeva selvittely, jos sellaista oli tapahtunut, oli päättynyt tuloksettomana. Se, oliko tuomaristo sittemmin ilmoittanut mahdollisen selvittelyn päättymisestä Pelicansille ja sen vastuuvalmentajalle, on jäänyt epäselväksi. Oikeusturvalautakunta edelleen katsoo, että Pelicansin joukkueen poistuminen kesken erän ja ottelun pukukoppiin on tarkoittanut sääntökirjakohdan 73.1 mukaista jäältä vetäytymistä ja 73.2 mukaista kieltäytymistä palaamasta jäälle. Näin on myös Pelicansin vastuuvalmentajan ilmoituksen kohdalla, jonka ilmoituksen on tulkittava tarkoittaneen, ettei Pelicans ainakin toistaiseksi suostu jatkamaan ottelua. Vaikka erotuomaristo ei ole ottelun keskeyttämistä koskevien sääntöjen mukaisesti varoittanut Pelicansia ja sen vastuuvalmentajaa seurauksista kehottaen joukkuetta palaamaan jäälle, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Pelicansille ja sen vastuuvalmentajalle ole voinut jäädä epäselväksi, että ottelu on Pelicansin kieltäytymisen eikä muun syyn vuoksi keskeytynyt. Asiassa ei ole tullut esille, että Pelicans tai joukkueen vastuuvalmentaja olisi saatuaan jossain vaiheessa vahvistuksen erotuomaristolta siitä, ettei ottelua enää jatketa, tiedustellut erotuomaristolta syytä tähän tai esittänyt poikkeavan käsityksensä jäälle palaamisesta ja ottelun loppuun saattamisesta. Näissä olosuhteissa erotuomareiden sääntöjenvastainen menettely on merkinnyt muodollista toimintavirhettä, jolla ei ole ollut määräävää vaikutusta siihen, miten tapahtumat olivat edenneet.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Pelicansin ja joukkueen vastuuvalmentajan toiminta on johtanut sääntökirjakohtien 66 ja 73 sekä kilpailusäännön 8.15 mukaiseen ottelun oikeudettomaan keskeyttämiseen. Näin Pelicans ja joukkueen vastuuvalmentaja ovat rikkoneet sääntökirjan sääntöjä ja kilpailusääntöjä, jolloin asiassa on tältä osin ollut kilpailusääntöjen 10.4 mukaisesti edellytykset määrätä kurinpitoseuraamus.

4.3. Valittajien menettelyn tahattomuus ja huolellisuus

Valittajat ovat katsoneet, ettei Pelicans ja joukkueen vastuuvalmentaja ole toimineet asiassa tahallisesti eikä edes huolimattomasti, mistä syystä kurinpitorangaistuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seura ja sen vastuuvalmentaja ovat kilpailusääntöjen 10.1 mukaan velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä, joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Sekä seuran että sen vastuuvalmentajan tulee siten olla tietoinen ottelun keskeyttämiseen liittyvistä säännöistä ja niiden noudattamatta jättämisen seurauksista. Edellä kuvatuista erotuomarivirheistä huolimatta oikeusturvalautakunta katsoo, että seuran ja vastuuvalmentaja on tullut jäältä omatoimisesti poistuessaan ja sinne palaamatta jäädessään ymmärtää toimivansa vastoin sääntökirjan sääntöjä ja kilpailusääntöjä. Seuran tai vastuuvalmentajan ei ole näytetty saaneen kuvatussa tilanteessa erotuomareilta jonkinlaista hyväksyntää toiminnalleen tai selvää viestiä siitä, että tilanteen selvittämistä jatketaan ja kysymykseen ottelun jatkamisesta palataan. Pelicansin joukkueen jäältä poistumisen syy huomioon ottaen on ymmärrettävää, että joukkue ja vastuuvalmentaja ovat voineet olla tavanomaista suuremman tunnekuohun vallassa. Tämä ei ole kuitenkaan poistanut tietoisuutta menettelyn sääntöjenvastaisuudesta. Näin ollen asiassa on tältäkin osin ollut kilpailusääntöjen 10.4 mukaiset edellytykset kurinpitoseuraamuksen määräämiselle.

4.4. Kurinpitoseuraamusten arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittajille määrätyt kurinpitoseuraamukset ovat olleet laadultaan sekä määrältään tai kestoltaan mahdolliset ottaen huomioon yllä selostettu jääkiekkoliiton kilpailusääntökohta 10.5. Mainitussa kilpailusäännössä seuralle on voitu määrätä U13-sarjassa enintään 1 000 euron suuruisena taloudellisena sanktiona kurinpitosakko ja joukkueen toimihenkilönä olevalle vastuuvalmentajalle kuluneen tai seuraavan kauden aikana enintään 50 ottelun tai enintään viiden vuoden määräaikainen toimintakielto. Valittajat ovat katsoneet, että heille määrätyt kurinpitoseuraamukset eivät ole olleet oikeassa suhteessa heidän sääntöjä rikkoneen menettelynsä vakavuuteen ja että seuraamukset ovat olleet liian ankaria ja siten epäoikeudenmukaisia ja ilmeisen kohtuuttomia. Lisäksi valittajat ovat esittäneet, että määrätyt kurinpitoseuraamukset olisivat sellaisenaan yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä vastatoimia.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 6/2023) selostanut, että kohtuutonta sovellettua sääntömääräystä tai sääntömääräystä, jonka soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen voidaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilain) 36 §:n mukaan sovitella tai jättää sääntö huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on mainitun pykälän mukaan otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Pelicansia ja joukkueen vastuuvalmentajaa koskevassa asiassa kurinpitoseuraamuksen määräämisen perusteena olevaan sääntöjenvastaiseen menettelyyn on liittynyt erotuomareiden virheitä, kuten edellä on selostettu. Näitä virheitä ei voida pitää vähäisinä eikä siten sellaisina, etteivätkö ne olisi vaikuttaneet Pelicansin ja vastuuvalmentajan menettelyyn ja siihen, miten nämä ovat tilanteen mieltäneet ja siihen suhtautuneet. Lisäksi on otettava huomioon, että seuran ja joukkueen valmentajan menettelyn taustalla voidaan nähdä ilmeinen huoli oman pelaajan hyvinvoinnista, perusteltu pyrkimys selvittää pelaajan tietoon saattama rasistinen nimittely sekä tavoite kiinnittää erotuomareiden huomio väitettyyn vakavaan loukkaukseen siihen puuttumiseksi ja vastaavan toistumisen estämiseksi. Nämä seikat vähentävät merkittävästi Pelicansin ja joukkueen vastuuvalmentajan sääntöjenvastaisen menettelyn moitittavuutta, vaikka muutoin pelin keskeyttämiseen liittyviin tilanteisiin tulisikin muun muassa urheilullisen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi suhtautua vakavina sääntöloukkauksina.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että arvioitaessa kurinpitoseuraamuksen kohtuuttomuutta on myös otettava huomioon, että kurinpitäjällä on sanktiota sääntöjen puitteissa määrätessään tietty harkintavalta, jonka puitteissa seuraamusta ei tyypillisesti voida katsoa kohtuuttomaksi. Tässä asiassa oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että erotuomarivirheet, niiden vaikutus erityisesti seuran ja osaltaan myös vastuuvalmentajan tilanteen mukaiseen toimintaan, pelin keskeytymisen taustalla ollut vakava epäily sekä seuran ja erityisesti vastuuvalmentajan toiminnan motiivit huomioon ottaen määrättyjä kurinpitoseuraamuksia on pidettävä kohtuuttomina.  Oikeusturvalautakunta katsoo, että seuralle määrätty kurinpitosakko on kohtuuttomana kokonaisuudessaan poistettava. Sen sijaan joukkueen vastuuvalmentajalle määrättyä kolmen ottelun toimintakieltoa, joka jo itsessään on kestoltaan melko lyhyt, ei voida ainakaan kaikilta osin pitää kohtuuttomana.

Asiassa on vielä joukkueen valmentajalle määrätyn toimintakiellon osalta arvioitava sitä, onko se yhdenvertaisuuslain mukainen kielletty vastatoimi väitettyyn rasistiseen menettelyyn puuttumisesta ja siten lainvastainen seuraamus tässä asiassa. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei sen toimivalta ole yleinen. Oikeusturvalautakunta on toimivaltainen käsittelemään vain sen sääntöjen 2 ja 3 §:issä mainittuja asioita. Kuten esimerkiksi oikeusturvalautakunnan ratkaisussa UOL 16/2014 on katsottu kilpailulainsäädännön vastaisista kysymyksistä ja oikeusturvalautakunnan toimivallasta, oikeusturvalautakunta toteaa tässä asiassa, ettei sen toimivaltaan kuulu sen tutkiminen, ovatko yhdistyksen, tässä kohden jääkiekkoliiton, päätöksen tietyt kohdat mukaan lukien kurinpitoseuraamuksen määrääminen yhdenvertaisuuslain vastaista. Oikeusturvalautakunta voi kuitenkin ottaa arvioinnissaan huomioon perustuslain säännösten lisäksi esimerkiksi yhdenvertaisuuslain säännökset ja niihin perustuvan toimivaltaisen viranomaisen selvän ja riidattoman ratkaisukäytännön silloin, kun yhdistyksen soveltama sääntömääräys voi johtaa perustuslain turvaamien perusoikeuksien säännösten sekä sisällöltään selvän ja asiaan riidattomasti soveltuvan yhdenvertaisuuslain säännöksen vastaiseen lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei tässä tapauksessa yhdenvertaisuuslain ja sitä koskevan ratkaisukäytännön sisällön ole osoitettu olevan yksiselitteinen ja riidatonta sillä tavoin, että joukkueen valmentajalle määrättyä kurinpitoseuraamusta voitaisiin pitää yhdenvertaisuuslain vastaisena. Näin ollen valmentajalle määrättyä toimintakieltoa ei ole aihetta tästä syystä poistaa.

Lopuksi oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelun jatkamisesta kieltäytyminen on erittäin voimakas reaktio valmentajalta eikä siihen tulisi ryhtyä kuin viimesijaisena keinona. Valmentajalta tulee tässä suhteessa edellyttää suurta harkintakykyä ja pidättyväisyyttä ottaen huomioon ottelusta vetäytymisen moninaiset kielteiset vaikutukset kyseisen lajin toiminnalle. Tässä tapauksessa joukkueen vastuuvalmentajan sääntöjenvastainen menettely on sinänsä ollut inhimillisesti hyvinkin ymmärrettävää muttei kuitenkaan sellaista, etteikö se ansaitsisi lyhyttä toimintakieltoa. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo perustelluksi kohtuullistaa joukkueen valmentajalle määrättyä toimintakieltoa alentamalla sen kestoa kolmesta ottelusta yhden ottelun mittaiseksi.

 
5. Oikeusturvalautakunnan lopputulos

Oikeusturvalautakunta toteaa johtopäätöksenään, että kurinpitoseuraamusten määräämiselle on ollut kilpailusääntöjen ja jääkiekon sääntöjen mukaiset perusteet. Pelicansille määrättyä kurinpitosakkoa on kuitenkin pidettävä edellä lausutuilla perusteilla kohtuuttomana rangaistuksena ja kurinpitosakko tulee poistaa kokonaan. Joukkueen vastuuvalmentajalle määrättyä toimintakieltoa tulee kohtuullistaa siten, että toimintakiellon kestoksi määrätään yksi ottelu.

6. Lautakuntakulut ja valitusmaksu

Pelicans ja joukkueen vastuuvalmentaja on hävinneet asiansa kurinpitomenettelyä koskevien virheväitteiden ja kurinpitoseuraamusten määräämisen perusteiden osalta. Kurinpitoseuraamuksen mittaamisessa eli kurinpitosakon määrässä ja urheilun toimintakiellon kestossa seura on voittanut asiansa kokonaan ja valmentaja suurelta osin. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajien voittama osuus asiassa ole ollut vain vähäinen. Näin ollen oikeusturvalautakunta sääntöjensä 27 §:n 2 momentin nojalla harkitsee kohtuulliseksi, että jääkiekkoliitto on velvollinen korvaamaan lähes puolet eli 2 000 euroa valittajien kohtuullisista kuluista oikeusturvalautakunnassa.

Valittajat eivät ole osoittaneet, että seuralle tai valmentajalle itselleen olisi aiheutunut asiassa mitään suoranaisia kuluja tämän asian hoitamisessa, joten vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä.

Lautakuntakulut määrätään maksettavaksi vakiintuneen lautakuntakäytännön mukaan ilman viivästyskorkoa. Näin ollen esitetty korkovaatimus on hylättävä.

Sääntöjensä 12 §:n 2 momentin perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että oikeusturvalautakunnassa suoritettu valitusmaksu on palautettava takaisin asiansa osittain voittaneille valittajille. Sen sijaan vaatimus tätä aikaisemmassa kurinpitomenettelyssä valittajien suorittaman valitusmaksun palauttamisesta heille takaisin on oikeusturvalautakunnassa sen sääntöihin perustumattomana jätettävä tutkimatta. Viimeksi mainituilta osin liiton kurinpitäjät tekevät omat ratkaisunsa.

Päätöslauselma

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätöstä 29.11.2022 muutetaan siten, että Junior-Pelicans ry:lle määrätty 1 000 euron suuruinen kurinpitosakko poistetaan ja joukkueen vastuuvalmentaja A:lle määrätty kolmen ottelun toimintakielto alennetaan yhden ottelun toimintakielloksi.

Suomen Jääkiekkoliitto ry velvoitetaan korvaamaan Junior-Pelicans ry:n ja A:n yhteiset lautakuntakulut 2 000 eurolla. Korkovaatimus hylätään.

Vaatimus Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitomenettelyä koskevan valitusmaksun palauttamisesta jätetään tutkimatta.

Valitusmaksu palautetaan valittajille.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                             

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Pekka Lindroos, Kristiina Rintala ja Juha Viertola.