15/2019 Autourheilu – Kurinpito – Kilpailukielto

15/2019 Autourheilu – Kurinpito – Kilpailukielto

 

 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                    Päätös               Nro 15/2019

                                                                                                            7.6.2019            Diaarinumero 13/2019

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

AKK-Motorsport ry:n lisenssin epäämistä koskeva hallituksen päätös 26.4.2019

 

ASIA

Lisenssin peruuttaminen – Kilpailukielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A

 

KUULTAVA

 

AKK-Motorsport ry

 

ASIAN TAUSTA JA AKK-MOTORSPORT RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

 

Rally Corsa Shop JM Talvimestaruus -kilpailussa jokamiehenluokan naisten yleisen sarjan semifinaalissa 23.2.2019 lähdössä ajanut kanssakilpailija oli törmännyt muutoksenhakijana olevaan A:han. Tämän jälkeen A oli varikko- ja katsomoalueella puhutellut kanssakilpailijaansa tavalla, jonka tämä oli kokenut uhkaavaksi. Kanssakilpailija oli saattanut asian kilpailun tuomariston käsiteltäväksi.

 

Kilpailun tuomaristo on kuullut A:ta, kanssakilpailijaa ja muita paikalla olleita henkilöitä. Tuomaristo on 24.2.2019 määrännyt A:lle 23. - 24.2.2019 tapahtuneesta epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä 18 kuukauden mittaisen varoituksen, jota A ei ole hyväksynyt vaan päättänyt saattaa asian lajiryhmän käsiteltäväksi.

 

Autourheilun jokamiehenluokan lajiryhmä on 29.3.2019 esittänyt AKK-Motorsport ry:n (jäljempänä AKK) hallitukselle, että A:lle määrätään 18 kuukauden varoitus ja että sen lisäksi hänen lisenssinsä peruutetaan kuudeksi kuukaudeksi epäurheilijamaisen käyttäytymisen vuoksi. Lajiryhmä perusteli ratkaisuaan seuraavasti:

 

- A:n kanssakilpailija oli alaikäinen, nuortenluokan kuljettaja;

 

- A itse oli täysi-ikäinen ja hänen käyttäytymisensä viikonlopun aikana oli henkisesti raskasta ja painostavaa kanssakilpailijaa kohtaan. Kanssakilpailija koki itsensä uhatuksi ja pelkäsi todella A:n käyttäytymistä;

 

- Asiaa oli yritetty kilpailupaikalla sovitella, mutta A ei ollut halukas sopimaan. Uhkaava käyttäytyminen oli jatkunut edelleen;

 

- Kilpailemisen täytyi olla sellaista, että kukaan ei tuntenut itseään uhatuksi radalla tai sen ulkopuolella. Jokamiehenluokan kuului olla koko perheen harrastus eikä lajiryhmän mielestä kyseinen käytös ollut sallittua missään muodossa;

 

- Lajiryhmän mielestä tällaisiin tapauksiin oli puututtava, jotta näitä ei tulisi enempää.

 

AKK päätöksellään 26.4.2019 hyväksyi mainitun lajiryhmän esityksen ja A:lle on määrätty seuraamuksena varoitus 18 kuukautta ja lisenssin menettäminen 6 kuukauden ajaksi. Lisenssin peruuttaminen määrättiin Autourheilun Sääntökirjan 2019 yleisten sääntöjen kohdan 81 mukaisesti. Lisenssin peruuttamisesta seuraava kilpailukielto oli voimassa 24.8.2019 asti.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on vaatinut, että AKK:n päätös kumotaan siltä osin kuin hänelle on lisenssin peruuttamisen seurauksena määrätty kuuden kuukauden kilpailukielto ja että AKK velvoitetaan korvaamaan hänelle lautakuntakulut.

 

Epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä määrätty kuuden kuukauden kilpailukielto on seuraamuksena kohtuuton jo määrätyn 18 kuukauden varoituksen ohella. A:n keskustelut kanssakilpailijansa kanssa kilpailun jälkeen tai A:n käyttäytyminen tällöin ei ollut uhkaavaa. A ei ole uhannut kanssakilpailijaa väkivallalla tai vahingoittamisella eikä hän ole nimitellyt tai muutoin viitannut kanssakilpailijaan epäasiallisia sanoja käyttäen. A ei ole myöskään käyttäytynyt kilpailunjohtajan läsnä ollessa uhkaavasti. A ei ole ollut tietoinen naisten yleisessä luokassa ajaneen kanssakilpailijansa alaikäisyydestä.

 

A:n oikeusturvaa oli myös loukattu tuomariston kuulemisessa 24.2.2019. Kuulemisen yhteydessä hänelle ei ollut selkeästi kerrottu, mistä oli kysymys, eikä hänen kertomustaan vaikutettu kirjatun mihinkään. A:lle ei ole toimitettu asianmukaisia asiakirjoja ennen AKK:n hallituksen kurinpitopäätöstä. Lajiryhmän perustelut korotetulle seuraamukselle A oli saanut vasta AKK:n hallituksen päätöksen jälkeen. A:n nimeämää todistajaa ei ole kuultu tapahtuneesta. A:lle ei kerrottu tarkemmin vetoomusoikeuden sisällöstä. Näin ollen tuomariston sanktioesitys ja sen perusteet ovat jääneet A:lle epäselviksi.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

AKK on vaatinut, että valitus hylätään.

 

A on rikkonut AKK:n sääntöjä ja käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. A:lle on määrätty sääntöjen rikkomisesta asianmukainen ja AKK:n rangaistuskäytäntöä ja sääntöjä vastaava seuraamus. Lajiryhmän AKK:n hallitukselle esittämä seuraamus on ollut AKK:n seuraamusasteikon kohdan A108 mukainen. Seuraamusasteikko on tarkoitettu sääntörikkomuksista johtuvien sanktioiden määrittämiseen apuvälineeksi tuomaristoille, lajiryhmille ja hallitukselle yhtenäisen linjan säilyttämiseksi. Asteikko on ohjeellinen suositus ja siitä voidaan poiketa tarvittaessa harkinnan mukaan tapauskohtaisesti. Urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisu UOL 3/2018 koskien epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä määrättyä varoitusta tukee A:n kohdalla tehtyä seuraamusharkintaa.

 

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

 

A on AKK:n antaman vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, ettei hän ole 23. - 24.2.2019 käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. Määrätty seuraamus oli lisenssin peruuttamisen osalta ylimitoitettu. A:n oikeusturvaa oli loukattu jo tuomariston kokouksessa 24.2.2019 käsiteltäessä kurinpitoasiaa.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Tapahtumienkulku

 

Asiassa on riidatonta, että A oli jokamiehenluokan naisten luokan lähdön jälkeen lauantaina 23.2.2019 mennyt kanssakilpailijan varikkoalueen viereiselle ajotielle ja sanonut 17-vuotiaalle kanssakilpailijalleen, ettei hän enää arvostanut tätä kuljettajana johtuen lähdön ajosuorituksesta, jossa kanssakilpailija oli törmännyt A:n kuljettamaan autoon. A ei ollut hyväksynyt kanssakilpailijan selitystä siitä, että yhteentörmäys oli vahinko johtuen auringonhäikäisystä, vaan vastannut ”älä puhu paskaa”.

 

Sunnuntaina 24.2.2019 A oli ollut kilpailuissa yleisöalueella katsomassa kilpailun lähtöä, jossa olivat mukana hänen miehensä ja häneen törmänneen kanssakilpailijan isä. A oli tällöin sanonut läsnä oleville, joista yksi oli ollut kyseinen kanssakilpailija, että häikäiseeköhän tässä lähdössä aurinko silmään ja kenenköhän silmään. A:n kanssakilpailija oli pyytänyt tätä lopettamaan tällaisten kommenttien lausumisen. A oli vastannut kanssakilpailijalleen sanoen, että kukakohan ajaa tässä lähdössä kenenkin päälle ja että hän tiesi varsin hyvin, miten hänen miehensä toimii. Kun kilpailussa sittemmin tapahtui päälleajo, ja törmääjä sai tilanteesta mustan lipun, A totesi kyseiselle kanssakilpailijalleen, että eikö olekin mukavaa, kun noin niitä lippukerhokavereita tulee sinulle lisää. Lopuksi A kannusti kaveriaan ja hurrasi, kun tämä kilpailussa ohitti A:han törmänneen kanssakilpailijan isän.

 

Edellä mainitun jälkeen sunnuntaina 24.2.2019 A:han törmännyt kanssakilpailija oli saapunut itkien kilpailunjohtajan luokse kertomaan A:n uhkaavasta käyttäytymisestä häntä kohtaan. A oli omalla varikkoalueellaan, kun kilpailunjohtaja ja kanssakilpailija saapuivat hänen luokseen tarkoituksenaan saavuttaa sovinto keskustellen varikkoalueella huutelemisesta ja A:n kanssakilpailijan kokemasta uhkaavasta käyttäytymisestä. A aloitti keskustelun esittämällä, että kanssakilpailija oli ajanut tahallaan hänen ylitseen ja että hän halusi ostaa kanssakilpailijansa auton. A jatkoi toteamalla, että hän sai huudella ”penkalla” mitä halusi ja ettei hän nähnyt mielestään missään muodossa tarpeellisena sopia asiaa. Kilpailunjohtaja totesi, että tilanne paheni entisestään. Näin ollen kilpailunjohtaja A:n kanssakilpailijan kanssa poistui paikalta, ja asia eteni kilpailun tuomariston ja siitä edelleen lajiryhmän ja AKK:n hallituksen käsittelyyn edellä kuvatulla tavalla.

 

Kysymyksenasettelu

 

A:n valituksen ja AKK:n hallituksen tekemän päätöksen nojalla kysymys on ensin siitä, onko kurinpitomenettelyssä loukattu A:n oikeuksia. Tämän jälkeen kysymys on siitä, onko A käyttäytynyt epäurheilijamaisesti ja, jos näin katsotaan tapahtuneen, onko varoituksen ohella määrätty lisenssin peruuttaminen kuudeksi kuukaudeksi ollut säännösten mukainen ja muutoin kohtuullinen seuraamus.

 

Kurinpitomenettelyn oikeudenmukaisuus

 

A on esittänyt väitteen siitä, että hänen mahdollisuuksiaan puolustautua epäurheilijamaista käyttäytymistä tarkoittavaa syytöstä vastaan on eri tavoin heikennetty.

 

Lautakunnan ratkaisukäytännössä on korostettu kurinpidon keskeisenä oikeussuojaperiaatteena asianosaisen kuulemista. Tähän kuulemisperiaatteeseen kuuluu keskeisenä myös oikeus lausua kaikesta kurinpitomenettelyn aikana kertyneestä aineistosta (ks. esimerkiksi UOL 7/2009).

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:ta ja kanssakilpailijaa on kuultu tapahtumien vuoksi ensimmäisen kerran jo kilpailupaikalla tuomariston suorittamassa kuulemisessa. Tämän jälkeen asia on edennyt jokamiehen luokan lajiryhmään, joka on puolestaan pyytänyt lausumat A:lta ja kanssakilpailijalta sekä tämän huoltajalta. Jokamiehen luokan lajiryhmä on tehnyt esityksensä AKK:n hallitukselle ja tätä lajiryhmän esitystä ei ole toimitettu A:lle tiedoksi ennen kuin vasta hallituksen päätöksen jälkeen.

 

Lautakunta toteaa, että A:n on täytynyt tulla jo kilpailupaikalla tapahtuneen tuomariston kuulemisen yhteydessä tietoiseksi siitä, mistä tapahtumasta on kysymys ja mikä käyttäytyminen on kurinpitomenettelyn kohteena. Se, että tuossa tilaisuudessa A:n kertomusta ei ole kirjattu, ei ole tässä tapauksessa olennaista, kun A on saanut antaa oman selvityksensä kirjallisesti lajiryhmän kuulemispyynnön yhteydessä. Lajiryhmän kuulemisen yhteydessä A on saanut myös tietoonsa sen, mistä tapahtumista häneltä selvitystä pyydetään. A on siten myös tuossa yhteydessä ollut tietoinen siitä, mistä selvitystä pyydetään.

 

Jokamiehen luokan lajiryhmän ratkaisusuositusta ei ole ennakolta toimitettu A:n tietoon. Tältä osin kysymys ei ole ollut kuitenkaan sellaisesta kurinpitomenettelyn kohteena olevaan tapahtumaan liittyneestä aineistosta, josta tulisi varata tilaisuus tulla kuulluksi. Tältä osin kurinpitomenettelyssä ei voida katsoa tapahtuneen menettelyvirhettä.

 

A:n nimeämää henkilöä ei ole kuultu kurinpitomenettelyssä. Kurinpitäjän harkintavaltaan kuuluu, keitä ulkopuolisia tapahtumista kuullaan ja mitä selvitystä päätöksenteon tueksi pyydetään. Tässä tapauksessa virheellisenä menettelynä ei voida pitää, että AKK ei ole pyytänyt selvitystä todistajaksi nimetyltä taholta. Mikään ei ole myöskään estänyt, että A olisi itse toimittanut nimeämänsä henkilön kirjallisen selvityksen kurinpitomenettelyssä ennen ratkaisun tekemistä. Tältäkään osin asiassa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä.

 

Johtopäätöksenä lautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyssä ei ole loukattu kuulemisperiaatetta ja A:lla on ollut riittävät edellytykset puolustautua ja vastata epäurheilijamaista käyttäytymistä koskevaan väitteeseen. Näiltä osin valitus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Onko A käyttäytynyt uhkaavasti tai muutoin epäurheilijamaisesti?

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei A ole tässä asiassa väittänyt, etteikö hänelle olisi ylipäänsä voimassa olevien säännösten perusteella voinut määrätä kurinpitorangaistusta. Tässä asiassa ei siten suoranaisesti ole arvioitavana se, onko autourheilun jokamiehenluokkaa koskevissa kansallisissa tai kansainvälisissä säännöissä riittävän täsmällisesti määritelty epäurheilijamainen käyttäytyminen, jonka perusteella A:lle on kurinpitoseuraamus määrätty. Sen arvioiminen, onko A:n käyttäytymistä pidettävä epäurheilijamaisena, edellyttää kuitenkin vastaamista ensin esitettyyn kysymykseen.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 3/2018 lausunut, että urheilun kurinpidossa vakiintuneesti edellytetään, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, 23/2011, 8/2014 ja 10/2016). Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 23/2011 katsonut, että kurinpitoseuraamukseen johtanutta käyttäytymistä ei ollut määritetty riittävän täsmällisesti tilanteessa, jossa lajiliiton toimintasäännöissä oli määritetty hallituksen voivan päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

 

Ratkaisussaan UOL 3/2018 oikeusturvalautakunta on katsonut, että sovellettavaksi tulevissa AKK:n säännöissä ei ollut yksilöity täsmällisesti niitä tekoja, joiden voidaan katsoa olevan epäurheilijamaisia tai sopimattomia ja joiden perusteella voidaan siten sääntöjen perusteella määrätä kurinpitoseuraamus. Toisaalta selvää oli, että sitä, mikä kysymyksessä olevan lajin erityispiirteet huomioon ottaen kulloinkin oli epäurheilijamaista tai sopimatonta, ei ollut mahdollista määritellä säännöissä tyhjentävästi. Oikeusturvalautakunta katsoi, että keskisormen näyttäminen kilpailutapahtuman aikana oli tekona tyypillisesti epäurheilijamainen ja sopimaton. Kysymys oli epäurheilijamaisuuden ydinalueelle kuuluvasta menettelystä. Kilpailija oli siten menetellyt säännöissä kielletyllä tavalla ja hänelle oli sääntöjen perusteella voitu määrätä tästä menettelystä kurinpitoseuraamuksena varoitus.

 

Jokamiehenluokan sääntöjen kohdan 1 mukaan jokamiehenluokan kilpailuissa noudatetaan

AKK:n jokamiehenluokan sääntöjä sekä muilta osin nopeuskilpailujen yleisiä sääntöjä ja autourheilun yleisiä määräyksiä. AKK:n autourheilun kansallisten sääntöjen kohdan 54 mukaan jokainen kilpailuun osallistuva luonnollinen tai juridinen henkilö: 1. Sitoutuu tuntemaan kilpailussa sovellettavat FIA:n kansainväliset säännöt sekä lajin kansallisen säännöstön. 2. Sitoutuu varauksetta alistumaan yllämainittujen sääntöjen määräyksiin ja AKK:n päätöksiin sekä tyytymään niistä aiheutuviin seuraamuksiin. Näiden ehtojen rikkomisesta voi olla seurauksena lisenssin peruuttaminen. AKK ilmoittaa päätöksensä syyt. 6. Sitoutuu noudattamaan reilun pelin periaatetta ja pyrkii kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen autourheilutulokseen. Kohdan 81 mukaan lukuun ottamatta niitä tapauksia, jotka jo aikaisemmin ovat näissä säännöissä mainitut, tulee myös muun muassa seuraava rikkomus katsoa näiden sääntöjen vastaiseksi: Jokainen vilpillinen teko tai toimenpide, joka vahingoittaa kilpailun tai autourheilun etuja yleensä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että jokamiehenluokkaa koskien epäurheilijamaista käyttäytymistä olisi nimenomaisesti määritelty kansallisissa tai kansainvälisissä säännöksissä. A:ta koskevissa kurinpitopäätöksissä ei ole viittausta tällaisiin säännöksiin. Tässä mielessä sääntely vaikuttaa puutteelliselta. Edellä ilmenevin tavoin AKK:n kansallisten sääntöjen kohdissa 54.6 ja 81 on kuitenkin yksilöity reilun pelin periaatteen vastainen sekä kilpailua tai autourheilua yleisesti vahingoittava menettely. Oikeusturvalautakunta katsoo, että nämä säännökset yhdessä täyttävät ne vähimmäisvaatimukset, joita kurinpitosääntelylle on asetettava. Näin ollen seuraavaksi on siirryttävä arvioimaan A:n menettelyn luonnetta.

 

Arvioitaessa käyttäytymisen epäurheilijamaisuutta oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n tapauksessa kuten tyypillisesti muutoinkin kilpailijaa koskevat käyttäytymisvelvollisuudet koskevat koko kilpailutapahtuman aikaa ja paikkaa. Sillä, onko käyttäytyminen tapahtunut itse kilpa- tai urheilusuorituksen aikana vaiko sitä ennen tai sen jälkeen, ei ole välttämättä merkitystä edes arvioitaessa menettelyn moitittavuutta. Tässä asiassa on kysymys A:n käyttäytymisestä kilpailupäivänä oman kilpailun jälkeen ja sitä seuraavana päivänä kilpailupaikalla, jolloin kilpailu on vielä muiden osalta jatkunut.

 

A:n puheiden ei ole selvitetty olleen alatyylisiä eikä muutoin sisällöltään solvaavia tai karkeita ilmaisuja. Ne ovat olleet kuitenkin toista kilpailijaa toistuvasti ja useassa eri yhteydessä muiden kuullen syyllistäviä, leimaavia ja epäkunnioittavia. Puheet eivät ole olleet suoranaisen uhkaavia, mutta niissä on esitetty epämääräisiä vihjauksia ja niistä on voinut päätellä, ettei A:n suhtautuminen kanssakilpailijaan ole tulevaisuudessa myönteinen. A:n käyttäytyminen kanssakilpailijaansa kohtaan on kaikkiaan ollut hyökkäävää. A:n puheiden kohteena ollut kanssakilpailija on ollut A:ta selvästi nuorempi ja alaikäinen, minkä vuoksi A:n käyttäytymistä voidaan pitää erityisen moitittavana. A on tosin väittänyt, ettei hän ole ollut tietoinen kanssakilpailijan alaikäisyydestä. Selvää kuitenkin on, että jokamiehenluokan sääntöjen kohdan 5.1 mukaan naisten ajoluokkaan, johon A ja hänen kanssakilpailijansa ovat osallistuneet, voi ottaa osaa 15 vuotta täyttänyt ja muutoin säädetyt edellytykset täyttävä kuljettaja. Näin ollen A:n tiedossa on, että kilpailuun voi osallistua myös alaikäisiä ja A:n on täytynyt tämä ottaa huomioon tavatessaan kanssakilpailija.

 

Edellä selostettujen seikkojen valossa oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n käyttäytymistä on pidettävä epäurheilijamaisena ja että hänelle on voitu tämän johdosta määrätä kurinpitorangaistus.

 

Kurinpitoseuraamuksen sääntöjen mukaisuutta ja kohtuullisuutta koskeva arviointi

 

A on esittänyt, ettei varoituksen ohella määrätty lisenssin peruuttaminen kuudeksi kuukaudeksi ole ollut säännösten mukainen eikä ainakaan kohtuullinen seuraamus.

 

AKK:n hallituksen päätöksessä määrättyä seuraamusta ei ole tarkemmin perusteltu. AKK on lautakunnalle toimittamassaan vastauksessa todennut, että määrätty seuraamus oli asianmukainen ja AKK:n rangaistuskäytäntöä ja sääntöjä vastaava seuraamus. AKK on siten vedonnut muun muassa rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen. Tämän osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan valmentajan tai urheilijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että lajiliiton sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Silloin, kun ratkaisua perustellaan kurinpitokäytännön yhdenmukaisuudella, asianosaisten oikeusturva kuitenkin edellyttää, että ratkaisukäytäntöä myös asiallisella tavalla todennetaan kurinpitoratkaisussa. Tällainen aikaisemman ratkaisukäytännön tarkempi kuvaaminen on edellytyksenä myös asianmukaisen valituksen tekemiselle ja sen käsittelylle oikeusturvalautakunnassa. AKK:n hallitus ei ole nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ratkaisunsa perusteluissa esittänyt tarkempia perusteluja sen suhteen, miten vastaavanlaisissa tapauksissa on aikaisemmin menetelty ja minkälaisia seuraamuksia niissä on määrätty. Määrättävää seuraamusta on osin perusteltu lajiryhmän esityksessä. Lautakunta toteaa, että AKK:n kurinpitoratkaisun perustelut ovat tältä osin puutteelliset.

 

Määrättävän seuraamuksen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että AKK:n autourheilun sääntöjen 82 kohdan 1 momentin mukaan sääntöjen rikkominen tai laiminlyönti voi johtaa liiton määräämään seuraamukseen, joka voi ohjaajalle eli auton kuljettajalle olla huomautus, varoitus, sakko, kilpailutuloksen mitätöinti, kilpailukielto, lisenssin peruuttaminen ja kilpailukelvottomaksi julistaminen. Toisen momentin mukaan seuraamuksen voi langettaa AKK:n lajiryhmä tai hallitus sen jälkeen, kun tutkimukset on tehty. Sääntökohdan 5 momentin mukaan AKK voi antaa muun seuraamuksen, vaikka tuomaristo on jo langettanut seuraamuksen. Sääntökohdan 6 momentin mukaan varoitus ja huomautus ovat voimassa 18 kuukautta niiden antamisesta. 

 

AKK:n suositusluontoisen seuraamusasteikon kohdan A108 mukaan seuraamuksena epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä määrätään kilpailijalle varoitus, enintään 200 euron suuruinen oheissakko tai lisenssin peruuttaminen 1-12 kuukaudeksi.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle määrätty varoitus ja lisenssin peruuttaminen kuudeksi kuukaudeksi on sinänsä sääntöjen mukainen seuraamus. Näin ollen arvioitavana on se, onko kokonaisseuraamusta pidettävä A:n kannalta kohtuuttomana. Oikeusturvalautakunta tältä osin viittaa edellä A:n menettelyn epäurheilijamaisuudesta lausuttuun ja kiinnittää huomiota siihen, että A:n menettely on ulottunut kahdelle eri päivälle, ollut toistuvaa, kohdistunut alaikäiseen ja ilmentänyt kokonaisuudessaan sitä, ettei A ole sisäistänyt sitä, mitä kanssakilpailijan asianmukainen kohtelu ja reilun pelin vaatimus tarkoittaa. A:n käyttämät ilmaisut ovat olleet osin vihjauksenomaisesti esitettyjä uhkaavia ilmaisuja, ja A:n on täytynyt ymmärtää näiden lausumien moitittavuus. Tämä puoltaa varsin tuntuvaa kurinpitoseuraamusta. Asiassa ei ole myöskään aihetta epäillä, että määrätty seuraamus ei olisi AKK:ssa vastaavanlaisissa tapauksissa noudatettavan rangaistuskäytännön mukainen.

 

Johtopäätöksenä lautakunta toteaa, että A:lle määrättyä kurinpitoratkaisua ei ole aihetta kumota eikä määrättyä seuraamusta lieventää. A:n valitus on hylättävä.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

                                               

 

 

 

 

Timo Ojala                                                                  Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                                                           Sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Mikko Kohtala ja Hannu Rautiainen.