42/2023 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 42/2023
26.10.2023                              
Diaarinro 40/2023

                                                                                                                                  RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 11.10.2023 nro. 606/2023-2024

ASIA                 
Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A, edustajanaan huoltaja B

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS 11.10.2023

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksessään 11.10.2023 määrännyt A:lle yhden (1) sarjaottelun pelikiellon. Määrätty pelikielto perustuu 8.10.2023 pelatusta U12 lohko 1 b ottelusta Jää-Tiikerit Green – Haukat Oranssi laadittuun erotuomariraporttiin. Sääntöperusteena kurinpitäjä on viitannut jääkiekon sääntökirjan laitataklausta koskevaan kohtaan 41.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänelle määrätty kurinpitoseuraamus poistetaan ja valitusmaksu palautetaan.

Perusteinaan A on esittänyt, että tilannetta koskevan videotallenteen perusteella valituksen kohteena oleva päätös on väärä. Videotallenteelta ilmenee, että A ei taklannut tai työntänyt puolustuskyvytöntä pelaajaa kurinpitäjän perusteluissa mainitun sääntökohdan 41 mukaisesti. Rikottu pelaaja oli tietoinen A:n sijainnista eikä hän ollut puolustuskyvytön ohittaessaan A:n takaviistosta. Pelaaja luisteli tietoisesti takaviistosta A:n eteen ja kysymys oli sääntökohdan 41 mukaisesta tilanteesta, jossa rikottu pelaaja tarkoituksellisesti muuttaa asemaansa, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida. Koska tilanteesta ei siten olisi tullut edes tuomita rangaistusta, ei kysymyksessä voinut olla vakava piittaamattomuus eikä rangaistusta ollut voitu tuomarin harkinnalla muuttaa isoksi rangaistukseksi.

Kysymyksessä ei ollut myöskään U12 ikäluokan erityissääntöjen mukainen laitaa vastaan taklaaminen. Pelaajat liikkuivat samansuuntaisesti ja molemmat kaatuivat ennen laitaan osumista. Kumpikaan pelaajista ei loukkaantunut tilanteessa.

Valitusmaksu tuli palauttaa ratkaisun lopputuloksesta riippumatta, koska nuorille tulee opettaa, kuinka mahdolliset virheet ratkaistaan ja myös kurinpitopäätöksen käsittely kuuluu osaksi urheilijaksi kasvamista. Asian selvittäminen on pelaajalle tärkeää ja valitusmaksu on kohtuuttoman suuri perheelle kasvatuksellisen ulottuvuuden säilyttämiseksi.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Tilanne oli säännön 41 mukainen laitataklaus. A taklasi erotuomariraportissa todetun mukaisesti irti laidasta olevaa vastustajaa ja aiheutti tämän voimakkaan kaatumisen päin laitaa. Taklattu pelaaja ei muuttanut asemaansa (esimerkiksi kääntämällä selän) vaan meni ennakoidusti ja normaalisti kiekolle. Taklattu pelaaja kiersi A:n ja pyrki ehtimään kiekkoon ennen häntä, jolloin A taklasi irti laidasta olevaa pelaajaa voimakkaasti. Tilanteessa oli selvä vakavan loukkaantumisen riski.

Videolta on selvästi nähtävissä, että taklauksessa oli ilmeinen loukkaantumisvaara. Taklaus suoritettiin kentältä kohti kulmaa eli kohtisuoraan laitaa päin ja poikkeavasta suunnasta (ei kylki kylkeä vastaan nojaten mikä on sallittua, vaan sivusta kohti laitaa). Näin ollen tilanne täytti myös U12 ikäluokan erityissäännöt.

Kurinpitäjä on huomioinut kokonaisuuden arvioinnin ja määrännyt yhden ottelun pelikiellon. Tämä vastaa vakiintunutta linjausta kysymyksessä olevan kaltaisissa rikkeissä ottaen nimenomaisesti huomioon pelaajien ikä ja kysymyksessä olevan ikäluokan erityissäännöt.

VASTASELITYS

A ei ole antanut asiassa vastaselitystä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Jää-Tiikerit Greenin ja Haukat Oranssin välillä on pelattu 8.10.2023 U12 1 b lohkon ottelu. Jää-Tiikerit Greenin A:lle on ottelun aikana määrätty laitataklauksesta iso rangaistus ja pelirangaistus. Ottelun erotuomari on laatinut pelirangaistuksen johdosta erotuomariraportin, joka on toimitettu Jääkiekkoliiton kurinpitäjälle. Erotuomariraportin perusteella A:lle on määrätty kurinpitäjän toimesta yhden sarjaottelun pelikielto. Valituksen kohteena olevan kurinpitäjän päätöksen perusteella kurinpitäjällä ei ole ollut päätöstä tehdessään käytettävissä muuta aineistoa kuin sanottu erotuomariraportti.

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko A:lle tullut määrätä ottelun aikana määrätyn pelirangaistuksen lisäksi kurinpitoseuraamuksena yhden ottelun lisärangaistus. 

Sovellettavat Jääkiekkoliiton säännöt

Jääkiekkoliiton sääntökirjan U11-U12 ikäluokan erityissääntöjen (203.6) kohdan 1 mukaan taklaaminen on sallittu,

-          kun luistellaan laidansuuntaisesti, taklattavan pelaajan ollessa kiinni laidassa ja taklataan pelaajaa samansuuntaisella liikeradalla

-          kun puolustava pelaaja ja hyökkäävä pelaaja liikkuvat samansuuntaisesti, vaikka rintamasuunnat ovatkin vastakkaiset ja puolustava pelaaja taklaa ns. 1 vastaan 1 –tilanteessa vastustajan hyökkääjäpelaajan ns. lantio- tai hartiataklauksella.

Taklaaminen ei ole sallittu,

-          kun loukkaantumisvaara on ilmeinen.

-          kun taklataan vauhdilla laitaa vasten kentältä päin lähestyen.

-          kun taklataan selvästi vastustajan liikeradasta poikkeavasta suunnasta takaa, sivusta tai edestä lähestyen.

Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan ´sääntöjen vastainen taklaus´ numeroinnin mukaan. Pieni rangaistus (1 min), tai vastustajan loukkaantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus erotuomarin harkinnan mukaan, tuomitaan vastustajan taklaamisesta.

Jos taklattu pelaaja loukkaantuu, tuomitaan 5 min ja pelirangaistus erotuomarin harkinnan mukaan. U12- ja nuoremmissa junioreissa selkään taklauksesta sekä päähän kohdistuneesta taklauksesta seuraa automaattisesti 5 min. ja pelirangaistus.

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2023-2024 kohdan 41.1 mukaan laitataklauksesta tuomitaan rangaistus pelaajalle, joka taklaa tai työntää puolustuskyvytöntä vastustajaa aiheuttaen vastustajan voimakkaan tai vaarallisen osumisen tai törmäämisen laitaa vasten. Päätuomarin harkinnan pohjalta rangaistuksen ankaruus perustuu laitaa vasten kohdistuneen iskun voimaan. Päätuomareilla on tämän säännön yhteydessä merkittävä määrä harkintavaltaa. Taklaajan velvollisuus on varmistaa, että vastustaja ei ole puolustuskyvyttömässä asemassa ja jos näin on, hänen täytyy välttää kontakti tai minimoida se. Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti muuttaa asemaansa, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden laitataklaustilanteen, ei tilanteesta rangaista laitataklauksena. Kuitenkin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus.

Nämä näkökulmat täytyy ottaa huomioon, kun päätuomarit soveltavat tätä sääntöä. 

Tarpeeton kontakti kiekkoa pelaavaan pelaajaan ilmeisessä pitkän kiekon- tai paitsiotilanteessa, minkä seurauksena pelaaja osuu tai törmää laitaan, on laitataklaus ja täytyy myös rangaista sellaisena. Tilanteissa, joissa osumaa laitaa vasten ei ole, niin rike pitää käsitellä ryntäyksenä.  

Sääntökirjan kohdan 41.3 päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa laitataklauksella. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Sääntökirjan kohdan 23.2 mukaan pelirangaistuksen saaneen pelaajan, valmentajan tai muun joukkueen toimihenkilön osalta tapaus raportoidaan asiaankuuluvalle elimelle, jolla on täysi valta tuomita lisäkurinpitorangaistuksia rangaistulle henkilölle.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023-2024 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut pelirangaistus.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä pelaajalle rangaistuksena muun muassa tietyn ottelumäärän mittainen pelikielto.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Kurinpitäjä on perustanut kurinpitoseuraamuksen määräämisen erotuomariraporttiin ja katsonut A:n rikkoneen sääntökirjan kohdassa 41 olevaa laitataklausta koskevaa sääntömääräystä yhden sarjaottelun pelikiellon arvoisesti. Erotuomariraportin mukaan A on taklannut laidasta irti olevaa vastustajaa siten, että pelaajien luistelusuunnat ovat taklaushetkellä olleet samansuuntaiset ja taklaus on tullut hyväksyttävästä suunnasta. Erotuomariraportin mukaan taklaus ei ollut järin kova, mutta vastustajan pelaaja oli taklauksen seurauksena lentänyt laitaa päin kohtalaisen voimakkaasti, kuitenkaan loukkaantumatta. Raportin mukaan tilanteessa oli merkittävä loukkaantumisriski. Molemmat tuomarit olivat samaa mieltä tuomiosta.

Kurinpitäjä on päätöksessään viitannut erotuomariraporttiin ja katsonut, että A on piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa taklauksellaan, koska U12 ikäluokassa on voimassa taklauksen rajoitussääntö eikä vastustaja siten ole voinut olettaa tulevansa taklatuksi ja varautua vastaanottamaan taklausta. Tämän vuoksi ja Jääkiekkoliiton yleinen seuraamuskäytäntö huomioon ottaen kurinpitäjä on määrännyt A:lle tilanteesta yhden ottelun lisärangaistuksen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely. Myös kurinpitomenettelyssä erotuomariraporttia on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavana, mutta raportin luotettavuus voidaan asiallisin perustein kurinpitomenettelyssä riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta (ks.  esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015 ja UOL 39/2022). Riitauttamisen on kuitenkin perustuttava asiallisiin syihin ja erotuomariraportin sisällöstä voidaan poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana.

A on kiistänyt kurinpitäjän päätöksen ja erotuomariraportin oikeellisuuden ja katsonut, että kysymys ei ole ollut säännöissä kielletystä laitataklauksesta eikä siten myöskään vastustajan piittaamattomasta vaarantamisesta. A on toimittanut oikeusturvalautakunnalle videotallenteen tilanteesta. Esitetyn selvityksen perusteella sanottu tallenne ei ole ollut erotuomariraporttia laadittaessa ottelun erotuomarin eikä kurinpitomenettelyssä kurinpitäjän käytettävissä. Asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä asiaa voidaan kuitenkin arvioida kaiken saatavissa olevan selvityksen perusteella. Tällöin kurinpitoseuraamus tulee määrätä ja määrätyn seuraamuksen oikeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta arvioida selvitetyiksi katsottujen tosiseikkojen pohjalta.

Oikeusturvalautakunnalle toimitetun, kaukalon toiselta laidalta kuvatun videotallenteen perusteella kysymys on ollut kiekontavoittelutilanteesta, jossa A on taklannut ohitseen luistelemassa ollutta vastustajan pelaajaa siten, että tämä on kaatunut laitaa päin. Videotallenteelta ilmenee, että erityisesti ottelun toinen erotuomari on ollut tilanteessa hyvin sijoittuneena ja voinut tehdä esteettömästi lähietäisyydeltä havaintoja taklauksesta.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei erotuomarin raportissa esitettyä näkemystä siitä, että kysymys on ollut laitataklauksesta ole videotallenteelta ilmenevän perusteella pidettävä virheellisenä. Videotallenteesta ei ilmene mitään sellaista, joka olisi ristiriidassa erotuomarin raportin kanssa myöskään siltä osin kuin raportissa on katsottu tilanteessa olleen merkittävä loukkaantumisriski tai joka kyseenalaistaisi tilanteen tulkinnan siten, että A on taklauksella piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on ollut perusteet kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Laitataklauksesta määrättyä yhden ottelun pelikieltoa ei voida myöskään pitää vakiintuneen kurinpitokäytännön vastaisena tai muutoin kohtuuttoman ankarana kurinpitoseuraamuksena.

Johtopäätös

Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitäjän päätöksen muuttamiseen ei ole.

Valitusmaksun palauttaminen

A on vaatinut valitusmaksun palauttamista asian ratkaisun lopputuloksesta riippumatta, vedoten vaatimuksensa perusteena asian selvittämiseen liittyviin opetuksellisiin ja kasvatuksellisin seikkoihin.   

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan jos valittaja voittaa asiansa lautakunnassa, hänelle palautetaan suoritettu valitusmaksu. Jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta valitusmaksun palauttamiselle olisi valituksen hylkäämisestä huolimatta edellä mainitussa sääntökohdassa tarkoitettuja erityisen painavia syitä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätöstä 11.10.2023 nro 606/2023-2024 ei muuteta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Kristiina Rintala                                                                          
Puheenjohtaja

Sanna Holkeri
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Pekka Lindroos, Mika Palmgren, Hilkka Salmenkylä ja Juha Viertola.