5/2018 Jääkiekko Kurinpito – Pelikielto – Pelikiellon mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 5/2018

                                                                                                            

                                                                                                      20.3.2018    Diaarinro 4/2018

 

 

 

 

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 5.3.2018 Nro 48/2017-2018

 

ASIA           

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

Juhani Tyrväinen

 

KUULTAVA

 

Jääkiekon SM-liiga Oy

 

 

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

 

Oulussa 3.3.2018 pelatussa Jääkiekon Liigan ottelussa HIFK:n pelaaja Juhani Tyrväinen on lyönyt Kärppien pelaajaa Kristian Vesalaista poikittaisella mailalla polveen. Tyrväiselle on tuomittu poikittaisesta mailasta kahden minuutin jäähy. Vesalainen ei ole loukkaantunut tilanteessa. Otteluvalvoja tai päävideotuomari ei ole saattanut tilannetta kurinpitokäsittelyyn, mutta Jääkiekon SM-Liiga Oy:n toimitusjohtaja on niin kuitenkin Liigan kurinpitosääntöjen nojalla tehnyt.

 

Liigan kurinpitodelegaatio on päätöksellään 5.3.2018 määrännyt Tyrväiselle kuuden (6) ottelun pelikiellon edellä kerrotusta tilanteesta. Päätöksen perusteluiden mukaan Tyrväisen isku on suoritettu täydellä voimalla ja se on kohdistettu sivusuunnasta suoraan Vesalaisen vasempaan polveen. Iskun voimasta Vesalaisen jalka on pettänyt alta ja pelaaja on kaatunut jäähän. Kurinpitodelegaatio on todennut, että Tyrväisen suorittama poikittaisella mailalla iskeminen vastustajan polveen on täyttänyt jääkiekon sääntökirjan säännön 127 määritelmän poikittaisesta mailasta. Lisäksi delegaatio on todennut, että poikittainen mailan isku vastustajan polveen on ollut törkeä eikä se ole kuulunut millään tavoin jääkiekkoon ja että iskusta on aiheutunut erittäin merkittävä vakavan loukkaantumisen riski. Kurinpitodelegaation mukaan Tyrväinen on tarkoituksellisesti vaarantanut vastustajaa ja näin ollen tilanteesta on tullut määrätä ottelurangaistus Tyrväiselle.

 

Pelikiellon kestoa harkitessaan kurinpitodelegaatio on ottanut huomioon Tyrväisen menettelyn moitittavuuden. Kurinpitodelegaatio on pitänyt Tyrväisen tarkoituksellista vastustajan polveen kohdistettua poikittaisella mailalla lyömistä, jonka seurauksena vastustaja ei ole kuitenkaan onneksi loukkaantunut, kuuden ottelun arvoisena tekona. Tyrväisellä ei päätöksen mukaan ole ollut huomioon otettavaa kurinpitohistoriaa.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

Juhani Tyrväinen on ensisijaisesti vaatinut, että kurinpitodelegaation päätös kumotaan ja toissijaisesti, että pelikiellon pituutta ainakin lyhennetään.

 

Liigan toimitusjohtajan oikeus saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn edellyttää Liigan kurinpitosääntöjen mukaan sitä, että päävideotuomari tai otteluvalvoja eivät ole havainneet tilannetta tai että tilanteesta saadaan olennaista lisätietoa. Toimitusjohtajan mahdollisuus kurinpitomenettelyn käynnistämiseen on siten sääntöjen mukaan tarkoitettu sellaisia tilanteita varten, jotka itse ottelussa ovat jääneet tuomareilta ja otteluvalvojalta huomaamatta ja joissa ottelun jälkeen löytyy uutta todistusaineistoa. Kun Kärppien ja HIFK:n ottelun otteluvalvoja on havainnut tilanteen ja jättänyt tilanteen raportoimatta, ei Liigan toimitusjohtajalla ole ollut oikeutta viedä tilannetta kurinpitokäsittelyyn.

 

Pelikiellon määräämiseen johtanut teko on ollut varsin tavanomainen. Poikittainen maila oli suuntautunut vastustajan jaloille (housuille) eikä Tyrväisen tarkoituksena ollut vahingoittaa vastustajaa. Teko ei ollut ilman vauhtia tehtynä erityisen vaarallinen tai omiaan aiheuttamaan loukkaantumista.

 

Tyrväiselle määrätty kuuden ottelun pelikielto on myös Liigan aiempaan käytäntöön nähden ylimitoitettu. Liigan kurinpitodelegaatio oli määrännyt esimerkiksi Sam Povorozniukille kuuden ottelun pelikiellon tilanteessa, jossa tämä oli lyönyt mailallaan vastustajaa tarkoituksellisesti takaapäin päähän ja jossa vastustaja oli loukkaantunut. Toisessa tapauksessa kurinpitodelegaatio oli määrännyt Matti Lambergille kahden ottelun pelikiellon tilanteessa, jossa tämä oli iskenyt mailalla vastustajaa kasvoihin, mutta jossa vastustaja ei ollut loukkaantunut. Povorozniukin ja Lambergin tapaukset olivat olleet Tyrväisen tekoa moitittavampia.

 

Tyrväiselle määrätyn pelikiellon pituus osoitti, ettei Liigan kurinpitokäytäntö ole yhdenmukaista ja ennustettavaa. Todennäköistä oli, että Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtajan julkisuudessa esittämät kannanotot olivat vaikuttaneet pelikiellon pituuteen.

 

VALITUKSEEN VASTAAMINEN

 

Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajan vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään.

 

Liigan kurinpitosääntöjen 30 §:n mukaan oikeus saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn on päävideotuomarilla 25-26 §:ien mukaisesti ja otteluvalvojalla 24 ja 26 §:ien mukaisesti. Lisäksi Liigan toimitusjohtaja voi asettaa tilanteen kurinpitokäsittelyyn muun ohella 28 §:n mukaisessa tilanteessa. Liigan toimitusjohtajan oikeus saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn liittyy poikkeustilanteisiin eli tilanteisiin, joissa normaalisti päätöksen kurinpitokäsittelyyn viemisestä tekevä taho ei ole tilannetta havainnut. Toimitusjohtajan edellä kerrotulla oikeudella taataan se, että kurinpitomenettelyn ansaitsevat tilanteet voidaan saattaa käsittelyyn, vaikka otteluvalvoja ei olisi tilannetta lainkaan havainnut tai ei raportoinut tilanteesta päävideotuomarille. Toimitusjohtajan oikeus ei myöskään edellytä sitä, että tilanne olisi jäänyt sekä otteluvalvojalta että päävideotuomarilta havaitsematta. Sääntöjen sanamuodon mukaan riittää, että tilanne on jäänyt kummalta tahansa havaitsematta.

 

Tyrväiselle määrättyyn pelikieltoon johtanut tilanne oli jäänyt sekä otteluvalvojalta että päävideotuomarilta havaitsematta. Tämän vuoksi Liigan toimitusjohtajalla oli ollut oikeus saattaa tilanne kurinpitokäsittelyyn.

 

Liiga on liittänyt vastineeseensa Kärppien ja HIFK:n välisen ottelun otteluvalvojan ja kierroksen päävideotuomarin kirjalliset selvitykset. Otteluvalvoja on selvityksessään ilmoittanut, ettei hän ollut omalta paikaltaan nähnyt Tyrväisen poikittaisen mailan osumakohtaa eikä selvästi iskun voimakkuutta. Koska ottelun päätuomari antoi Tyrväiselle pienen rangaistuksen eikä Vesalainen loukkaantunut ja koska tilanne vaikutti muutenkin rauhalliselta, otteluvalvoja oletti sen olevan perustilanne. Tämän vuoksi hän ei tutkinut sitä videolta eikä raportoinut sitä päävideotuomarille. Päävideotuomari on puolestaan ilmoittanut, ettei hän ollut tullut Tyrväisen poikittaisella mailalla iskusta tietoiseksi.

 

Tyrväisen teko ei ollut tyypillinen ja normaali jääkiekkoon liittyvä teko. Poikittaisella mailalla isku oli suoritettu täydellä voimalla ja se oli kohdistettu sivusuunnasta suoraan vastustajan polveen. Tyrväinen oli iskulla tarkoituksellisesti vaarantanut vastustajaa ja siitä oli aiheutunut merkittävä polvivamman riski. Vammautumisriski oli perustunut kurinpitodelegaation jäsenenä olleen jääkiekkovammoista väitelleen lääketieteen tohtorin näkemykseen.

 

Valituksessa vedotut kaksi aikaisempaa kurinpitodelegaation ratkaisua poikkesivat olennaisesti Tyrväisen tilanteesta. Kumpaakaan näistä tilanteista ei ollut arvioitu tarkoitukselliseksi teoksi, jolla olisi vaarannettu vastustajaa, kuten Tyrväisen tilanteessa oli katsottu. Povorozniukin teko oli ollut luonteeltaan enemmänkin hallittu maila kahdessa kädessä tehty näpäytys tai huitaisu eikä se ollut ollut voimaltaan kova. Lambergin teossa oli puolestaan ollut kysymys tilanteesta, jossa Lamberg oli kiekollisena pelaajana yrittänyt laidan vieressä päästä vastustajasta ohitse ja samalla nostanut mailaansa ylöspäin osuen sillä voimakkaasti vastustajaa päähän. Lamberg oli pelannut tilanteessa huolimattomasti.

 

Tyrväiselle määrätty pelikielto oli mitattu oikein suhteessa teon tahallisuuteen ja sen aiheuttamaan loukkaantumisriskiin nähden sekä suhteessa kuluvan kauden pelikieltojen kesken. Pelaajayhdistyksen puheenjohtajan kommenteilla ei ollut ollut vaikutusta rangaistukseen.

 

VASTASELITYS

 

Juhani Tyrväinen on antanut Jääkiekon SM-Liiga Oy:n vastauksen johdosta vastaselityksen.

 

Vastaselityksessään Tyrväinen on todennut Liigan vastineenkin vahvistavan sen, että pelikieltoon johtanut tilanne oli ollut tavallinen poikittainen maila, josta ei tullut tuomita ottelurangaistusta. Ottelun tuomari tai otteluvalvoja eivät olleet tehneet tilanteesta raporttia, eikä uskottavaa myöskään ollut, että otteluvalvoja ja päävideotuomari eivät olisi olleet tapahtuneesta heti ottelun jälkeen tietoisia. Tyrväisen tarkoituksena oli ollut vain kaataa vastustaja.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Kysymyksenasettelu

 

Tyrväisen valituksen johdosta asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko Liigan toimitusjohtajalla ollut oikeus asettaa ottelussa tapahtunut tilanne liigan kurinpitokäsittelyyn. Mikäli toimitusjohtajalla on ollut sanottu oikeus, asiassa on kysymys myös siitä, onko Tyrväiselle määrätty pelikielto ollut oikea ja Liigan kurinpitokäytännön mukainen.

 

Liigan toimitusjohtajan oikeus asettaa ottelutilanne kurinpitokäsittelyyn

 

Tyrväisen mukaan Liigan toimitusjohtajalla ei ole ollut oikeuttaa asettaa pelikieltoon johtanutta tilannetta kurinpitokäsittelyyn, koska ottelun otteluvalvoja oli sen havainnut ja jättänyt saattamatta tilanteen kurinpitokäsittelyyn. Liigan mukaan toimitusjohtajalla oli sanottu oikeus kuitenkin ollut, koska otteluvalvoja ei ollut tilannetta havainnut tai raportoinut sitä päävideotuomarille ja koska päävideotuomari ei ollut muutenkaan tullut tilanteesta tietoiseksi.

 

Liigan kurinpitosääntöjen 28 §:n mukaan Liigan toimitusjohtajalla on 48 tunnin kuluttua ottelun alkamisesta lukien oikeus asettaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelussa taikka ottelun jälkeen tapahtunut tilanne kurinpitokäsittelyyn, mikäli päävideotuomari tai otteluvalvoja eivät ole havainneet tilannetta tai tilanteesta tulee olennaista lisätietoa, joka ei ollut aiemmin käytettävissä.

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Liigan toimitusjohtajan oikeus asettaa nyt esillä oleva ottelutilanne kurinpitokäsittelyyn on ollut Liigan kurinpitosääntöjen mukaan sidottu nimenomaisesti siihen, ettei kierroksen päävideotuomari tai otteluvalvoja ole havainnut tilannetta. Sääntöjen sanamuodon mukaan toimitusjohtajan oikeus asettaa tilanne kurinpitomenettelyyn ei siten edellytä sitä, ettei päävideotuomari ja otteluvalvoja kumpikaan ole tilannetta havainnut vaan että tilanne on jommaltakummalta jäänyt havaitsematta. Kun asiassa on uskottavasti selvitetty, ettei kierroksen päävideotuomari ole tilannetta havainnut ja kun tilannetta ei ole myöskään hänelle raportoitu, Liigan toimitusjohtajalla on ollut kurinpitosääntöjen mukaan oikeus asettaa Tyrväisen tilanne kurinpitomenettelyyn. Sillä, onko otteluvalvoja tilanteen havainnut, ei siten ole asiassa merkitystä. Kurinpitodelegaation päätöstä ei ole tällä perusteella kumottava.

 

Liigan aikaisempi poikittaisella mailalla tapahtuneita iskuja koskeva kurinpitokäytäntö ja Tyrväiselle määrätyn pelikiellon pituus

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Jääkiekon virallisen sääntökirjan 2014 – 2018 mukaan pelaajalle, joka taklaa vastustajaa poikittaisella mailalla, tuomitaan vähintään pieni rangaistus (sääntö 127 i.) Pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa poikittaisen mailan seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus (sääntö 127 ii.).

 

Liigan kurinpitosääntöjen 21 §:n mukaan kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tilanne, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari tuominnut tilanteesta rangaistusta. Kurinpitomenettelyn voi saattaa vireille otteluvalvoja (24 §), päävideotuomari (25 §), ottelussa pelanneet joukkueet (27 §) tai Liigan toimitusjohtaja (28 §).

 

Kurinpitomenettelyssä voidaan rangaistukseksi Liigan kurinpitosääntöjen 11 §:n d kohdan mukaan määrätä pelikielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi.

 

Tyrväiselle määrätyn pelikiellon pituus

 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa (ks. tältä osin mm. UOL 22/2017).

 

Oikeusturvalautakunnalla on ollut käytettävissään Tyrväiselle määrättyyn pelikieltoon johtanutta tilannetta koskeva tallenne, valituksessa ja vastineessa vedotut aikaisemmat kurinpitopäätökset sekä Lambergin tilannetta koskeva tallenne. Yhteistä tapauksissa on ollut se, että kurinpitorangaistukseen määrätty pelaaja on iskenyt (Tyrväinen ja Lamberg) tai huitaissut (Povorozniuk) mailallaan vastustajaa. Tyrväisen ja Lambergin tilanteessa vastustaja ei ole loukkaantunut, mutta Povorozniukin tilanteessa on. Tyrväisen poikittaisella mailalla tapahtunut isku on kohdistunut sivusuunnasta vastustajan polveen, Povorozniukin huitaisu vastustajan päähän ja Lambergin isku niin ikään vastustajaa päähän. Tyrväisen ja Povorozniukin tilanteet on arvioitu päätöksissä tarkoituksellisiksi, Lambergia koskevassa päätöksessä tarkoituksellisuudesta ei ole lausuttu.

 

Mailalla tapahtuvat vastustajaan osuvat huitomiset ja poikittaisella mailalla iskut ovat jääkiekossa kiellettyjä, mutta näissäkin tilanteissa on eroja huitomisten tai iskujen vaarallisuuden ja pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset ovat erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta.

 

Povorozniuk ja Lamberg ovat tilanteissaan osuneet vastustajaa päähän. Lautakunta toteaa, että päähän kohdistuneet iskut ja huitaisut ovat potentiaalisesti vaarallisia ja omiaan aiheuttamaan vaaran esimerkiksi aivotärähdyksestä. Toisaalta lautakunta toteaa, ettei polveen ja varsinkaan sivusuunnasta tapahtunutta iskua voi pitää päähän kohdistunutta iskua vaarattomampana tai vähemmän moitittavana, koska sanotun kaltainen isku on omiaan aiheuttamaan vakavan polvivamman, josta voi olla seurauksena vastustajan pitkä loukkaantuminen tai jopa peliuran päättyminen. Polveen kohdistunut isku voi siten olla jopa päähän kohdistunutta iskua vaarallisempi.

 

Tyrväiselle määrättyyn pelikieltoon johtanutta tilannetta koskevan videotallenteen perusteella lautakunta toteaa, että Tyrväinen käyttää tilanteessa poikittaista mailaa kaksi kertaa. Ensimmäinen isku kohdistuu Vesalaisen housujen yläosaan ja sitä voi pitää tavanomaisena pieneen rangaistukseen johtavana poikittaisena mailana. Sen sijaan jälkimmäinen isku on tehty suurella voimalla ja se on kohdistettu sivusuunnasta suoraan Vesalaisen polveen. Vaikka Vesalainen ei loukkaannu tilanteessa, on isku niin voimakas, että se kaataa hänet. Näin ollen ja ottaen lisäksi huomioon, että Tyrväinen on tilanteessa selvästi vaihtanut toisen iskun osumiskohtaa, lautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että Tyrväinen on tarkoituksellisesti iskenyt Vesalaista poikittaisella mailalla ja että poikittaisesta mailasta on aiheutunut merkittävä riski vakavan polvivamman syntymiseen. Tilannetta ei missään tapauksessa voi pitää tavanomaisena jääkiekon pelitilanteena.

 

Povorozniukin ja Lambergin tilanteissa on ollut eroja Tyrväisen tilanteeseen verrattuna, eikä näitä tilanteita koskevista kurinpitopäätöksistä ole tehtävissä johtopäätöstä, jonka mukaan Tyrväiselle määrätty pelikielto olisi niihin verrattuna liian ankara. Lautakunta katsoo, että Tyrväiselle määrätty pelikielto on ollut sovellettavien sääntöjen mukainen ja ettei pelikieltoa voi pitää pituudeltaan mielivaltaisesti määrättynä tai kohtuuttomana. Näin ollen syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 5.3.2018 ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Pia Ek                                                                           Ilkka Lahtinen

puheenjohtaja                                                             sihteeri

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Heikki Halila, Mikko Kohtala, Tuomas Ojanen ja Hilkka Salmenkylä