4/2020 Jääkiekko Kurinpito - Pelikielto - Pelikiellon mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS     Nro 4/2020

 

                                                                                                      31.1.2020    Diaarinro 2/2020

 

 

 

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 28.1.2020

 

ASIA           

Pelikielto

 

MUUTOKSENHAKIJA

 

A, edustajanaan huoltajansa B

 

KUULTAVA

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry

 

 

KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

 

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 28.1.2020 määrännyt A:lle kahden (2) sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut 26.1.2020 pelatusta ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin ja kurinpitäjä on sääntöperusteena viitannut jääkiekon sääntökirjan ryntäystä koskevaan kohtaan 122 iv.

 

 

VALITUS PERUSTEINEEN

 

A on valituksessaan vaatinut, että Jääkiekkoliiton kurinpitäjän valituksen kohteena oleva päätös kumotaan.

 

Perusteinaan A on lausunut, että kysymys oli ollut kahden hyvin eri kokoisen, kiekkoa tavoittelevan pelaajan yhteentörmäyksestä. A ei ollut ottanut vauhtia ja piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa ryntäyksellä. Toisin kuin erotuomariraportissa on todettu, taklaus ei ollut kohdistunut kiekottomaan pelaajaan, koska vastustajalla oli ollut kiekko hallussaan juuri ennen törmäyshetkeä.  Tuomariraportin kuvaus tilanteesta oli siten virheellinen, mikä ilmeni myös valituksen liitteenä toimitetulta videotallenteelta.

 

 

 

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

 

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja jättänyt Urheilun oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi, tuleeko pelikieltoa lautakunnalle toimitetun kuvatallenteen johdosta pidentää.

 

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ottelun erotuomari on välittömästi kentällä määrännyt A:n menettelystä tilanteessa rangaistuksen ryntäyksestä sekä automaattisen pelirangaistuksen käytöksestä (5 + 20 min.), mikä on Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaisesti johtanut kurinpitokäsittelyyn.

 

Erotuomari on koulutettu tuntemaan säännöt ja hän on ollut parhaiten sijoittunut tulkitsemaan tapahtumia. Kurinpitäjän käytössä ei ole ollut tilannetta koskevaa kuvatallennetta. Ylintä päätösvaltaa käyttävän erotuomarin raporttia hänen näkemästään on lähtökohtaisesti pidettävä autenttisena kertomuksena kyseisestä tilanteesta. Parhaassakin tapauksessa kuvatallenne auttaa tilanteen tulkinnassa, mutta ei poista, kumoa tai muuta erotuomarin kentällä itse tilanteessa tekemiä havaintoja. Kurinpitäjä on tehnyt päätöksensä kilpailusääntöjen mukaisesti ja arvioinut tapahtuman oikein käytettävissään olevan materiaalin perusteella.

 

Valitukseen liitetty videotallenne viittaa siihen, että pelikiellon olisi tullut olla määrättyä pidempi. Videotallenteessa taklaustilanne tulee näkyviin niin myöhään, ettei sen perusteella voida aukottomasti todeta koko tapahtuman kulkua. Tallenne ei kerro riittävästi taklaavan pelaajan vauhdista ja tilanteeseen tulosta, mutta siitä kuitenkin ilmenee, että taklaava pelaaja on ehtinyt valmistautua kontaktiin ottamalla taklausasennon. Kiinnittämällä oikean kätensä vartaloon ja kohdistamalla taklauksen olkapäällä vastustajaan, pelaaja ei ole tavoitellut kiekkoa ja mailan liikekin on siirtynyt pois kiekon suunnasta. Kyse ei siten ole ollut kiekontavoitteluun liittyvästä törmäyksestä. Lisäksi vastakkaisesta suunnasta tuleva niin sanottu avojäätaklaus on kasvavan vauhtieron sekä liike-energian johdosta erittäin vaarallinen. Tallenteelta ilmenee lisäksi, että taklaus on kohdistunut pään alueelle. Koska taklattava pelaaja on myös lievästi loukkaantunut, on annettu pelikielto ollut tapahtumaan nähden alimitoitettu. Pelaajien kokoero ei poista taklaavan pelaajan vastuuta, vaan tämän tulee kantaa kokoerosta johtuva vastuunsa pienempikokoista vastustajaa taklatessaan.

 

 

VASTASELITYS

 

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt, että kahden pelin pelikielto on asiassa kohtuuttoman ankara seuraamus. Kysymyksessä on ollut lievä rike, joka ei ollut tahallinen. Videotallenteelta ilmenevän mukaisesti taklaus on kohdistunut kiekolliseen pelaajaan ja taklaus/osuma on kohdistunut tämän rinta- ja hartia-alueelle, ei päähän. A on selvästi hidastanut vauhtia tilanteessa, jossa vastustajan asento oli huono pään ollessa alhaalla. A:n kädet eivät ole tilanteessa nousseet, vaan ne ovat olleet tukevasti mailassa A:n tavoitellessa kiekkoa. Kumpikaan pelaajista ei ollut osannut varautua nopeasti tulleeseen tilanteeseen. Taklauksen kohteena ollut pelaaja ei ollut loukkaantunut, vaan oli hetken vaihdossa oltuaan pelannut ottelun loppuun saakka.

 

 

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Perustelut

 

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

 

Asiassa on riidatonta, että A oli Helsingissä 26.1.2020 pelatussa C-nuorten alueliigan ottelussa taklannut vastustajaa. Ottelun erotuomari oli tuominnut A:lle ryntäyksestä sääntöjen mukaisen ison rangaistuksen ja automaattisen pelirangaistuksen, minkä johdosta A:n menettely oli johtanut myös kilpailusääntöjen mukaiseen erilliseen kurinpitokäsittelyyn. Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on päätöksellään 28.1.2020 määrännyt A:n kahden sarjaottelun pelikieltoon. Päätös on perustunut erotuomariraporttiin.  

 

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa ensin kysymys siitä, täyttikö A:n taklaus säännöissä kuvatun rangaistavan menettelyn ja toiseksi onko menettelystä määrätty rangaistus ollut liian ankara.

 

Sovellettavat sääntömääräykset

 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2019 - 2020 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari, toimitsija, joukkue tai seura, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Sama koskee myös tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista.

 

Kilpailusääntöjen kohdan 11.5. mukaan pelirangaistus johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon.

 

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2018 - 2022 kohdassa 122 käsitellään ryntäystä. Sääntökohdan mukaan ryntäys määritellään seuraavasti:

 

Luisteltuaan vastustajaa kohden pelaaja taklaa tätä tarpeetonta voimaa käyttäen tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle. Tämän säännön syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan alueelle kohdistuvat teot paitsi tappeluun liittyvät.

 

i.              Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa tarpeettomalla voimalla tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle, rangaistaan pienellä rangaistuksella.

 

ii.             Pelaajalle, joka fyysisesti koskettaa vastustajaa pelin katkaisun jälkeen, mutta hänellä oli riittävästi aikaa välttää tällainen kosketus, rangaistaan pienellä rangaistuksella ryntäyksestä.

 

iii.            Maalivahtia ei saa taklata, vaikka hän olisi maalialueensa ulkopuolella. Pieni rangaistus estämisestä tai ryntäyksestä on perusteltu tilanteissa, joissa pelaaja ajautuu tarpeettomasti kontaktiin vastustajan maalivahdin kanssa.

 

iv.           Pelaajalle, joka piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa ryntäyksen seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.

 

 

Näyttö ja A:n menettelyn arviointi

 

A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen perustana olevan erotuomariraportin mukaan A oli taklannut suurella voimalla kiekotonta vastustajaa. Raportin mukaan taklaus oli turha, koska taklattava pelaaja oli selvästi kiekoton ja taklaukseen haettiin vauhtia. Taklattu pelaaja loukkaantui, mutta palasi kuitenkin ottelun viimeiseen erään.  A:lle oli tuomittu tilanteesta Jääkiekkoliiton sääntökirjan 122 iv kohdan nojalla iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus.

 

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014, UOL 43/2015, UOL 8/2018 ja UOL 23/2019).

 

Asiaa Jääkiekkoliiton kurinpitomenettelyssä käsiteltäessä käytettävissä olleen erotuomariraportin lisäksi oikeusturvalautakunnalle on A:n toimesta toimitettu arvioitavana olevaa pelitilannetta koskeva videotallenne. A on katsonut muun ohella, että kysymyksessä oli tahaton törmäys tilanteessa, jossa molemmat pelaajat olivat tavoitelleet kiekkoa ja johon tullessaan A oli hidastanut vauhtiaan. A:n mukaan taklaus oli kohdistunut vastustajajoukkueen pelaajan rinta-hartiaseudulle. Jääkiekkoliiton mukaan videolta kävi ilmi, että taklaus oli kohdistunut päähän.

 

A:n lautakunnalle toimittaman videotallenteen perusteella arvioitavana on se, onko Jääkiekkoliiton kurinpitäjän yksin erotuomariraportin perusteella tekemä tulkinta sillä tavoin virheellinen, että määrätty pelikielto tulisi poistaa tai että pelikieltoa tulisi alentaa. Oikeusturvalautakunta toteaa videotallenteen perusteella, että ainakin toinen erotuomareista on voinut tehdä esteettömästi havaintoja pelitilanteesta kokonaisuudessaan.  A:n lähestyminen tilanteeseen ilmenee videotallenteelta ainoastaan lyhyesti, taklausta välittömästi edeltäen, eikä siitä ilmene, että A olisi hidastanut vauhtiaan tilanteeseen tullessaan. Pelitilanne huomioon ottaen A on ollut pelaajista se, jolla on ollut mahdollisuus harkita, miten ja minkälaisella nopeudella hän vastakkaisesta suunnasta tulevaa vastustajan pelaajaa lähestyy. Videotallenteen perusteella ei ole aihetta epäillä erotuomariraportin kirjauksia tapahtuneesta eikä siten myöskään erotuomariraporttiin kirjattua näkemystä taklauksen voimakkuudesta. Tallenteen perusteella ei ole mahdollista luotettavasti todeta, mihin vastapuolen pelaajan vartalon kohtaan taklaus on lopulta kohdistunut. Tallenteelta kuitenkin näkyy, että vastapuolen pelaaja on taklaushetkellä ollut jonkin verran ”kyyryssä” ja että hän on taklauksen voimasta kaaduttuaan jäänyt päätään pidellen jään pintaan makaamaan. Myöskään erotuomariraportin kirjausta vastustajapelaajan loukkaantumisesta ei siten videotallenteen perusteella ole aihetta epäillä.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että sovellettavaksi tulevien jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan A:lle on voitu määrätä liiton kurinpitomenettelyssä erotuomariraportista ilmenevästä ryntäyksestä kurinpitoseuraamus.  

               

Kurinpitoseuraamuksen ankaruus

 

A:lle on määrätty edellä näytetyksi katsotusta menettelystä kurinpitoseuraamuksena 2 sarjaottelun pelikielto. A:n hakiessa muutosta kurinpitopäätökseen oikeusturvalautakunnassa on arvioitavana ainoastaan, onko pelikieltoa alennettava.

 

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n menettely täyttää edellä selostetun ryntäyksen määritelmän. A:n suorittamaa taklausta on myös pidettävä suoritustavaltaan sellaisena, jolla on piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa ryntäyksen seurauksena. Näin ollen asiassa on ollut perusteet määrätä A:lle kurinpitoseuraamuksena pelikieltoa. Kahden ottelun pelikieltoa ei ole pidettävä liian ankarana.

 

Näin ollen syytä Jääkiekkoliiton kurinpitopäätöksen muuttamiseen ei ole.  

 

 

Päätöslauselma

 

Valitus hylätään. Jääkiekkoliiton päätöksen 28.1.2020 lopputulosta ei muuteta.

 

Valitusmaksua ei palauteta.

 

Ratkaisu oli yksimielinen.

 

 

 

 

Timo Ojala                                               Sanna Holkeri

 

puheenjohtaja                                        sihteeri

 

 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hilkka Salmenkylä, Karin Rosenlew ja Hilla Marjoranta